ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA

2015 Lohjan kaupunki 29.4.2015

1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA... 4 2.1. Esiopetus... 4 2.2. Perusopetus... 4 2.4.1. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat... 5 2.5. Opetuksen laatu ja kouluverkko... 6 2.6. Oppilassuunnitteet... 7 2.7. Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus... 10 2.8. Rahoitus ja kustannukset... 13 2.8.1. Perusopetuksen rahoitus... 13 2.8.2. Perusopetuksen kustannukset Lohjalla... 13 2.8.3. Kustannusvertailu... 17 2.4. Henkilökunta... 17 2.5. Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016)... 19 2.6. Koulukuljetukset... 20 2.7. Monitoimijatalo... 21 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 23 3.1. Kouluverkon kehittäminen... 23 TOIMENPITEET VUOSILLE 2015-2025... 37

2 1. JOHDANTO Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia turvatakseen esi- ja perusopetuksen muuttuvia haasteita. Esi- ja perusopetusselvityksen tavoitteena on luoda oppilaille kasvua ja oppimista tukeva ympäristö. Perinteinen kouluympäristö, jossa on vain opetustilat eivät vastaa nykyajan esi- ja perusopetuksen kasvavia vaatimuksia. On helpompaa pohtia 20 vuotta sitten ollutta kouluympäristöä kuin suunnitella 20 vuotta eteenpäin. Vielä suurempi haaste on visioida tulevaisuuden pedagogiikkaa ja pohtia millaisia valmiuksia työelämä tarvitsee. Opetussuunnitelmauudistus asettaa omat haasteensa palveluverkon kehittämiselle. Esi- ja perusopetusselvityksessä ehdotetaan, että Lohjan kaupungin kouluverkkoa tiivistetään ja supistetaan. Koulujen tilavuokrat vastaavat 8 % perusopetuksen vuosikustannuksista. Koulurakennusten ikä ja kunto vaihtelevat ja peruskorjauksen tarpeessa olevia kiinteistöjä on runsaasti. Tilastollisesti opetustiloja on runsaasti enemmän kuin oppilasmäärä tarvitsee. Oppilasmäärät vaihtelevat alueittain ja Lohjan kaupungin nauhataajaman ulkopuolella oleviin kouluihin ei kohdistu samanlaista oppilasmäärien kasvua kuin keskustan alueelle. Vapaana olevat opetustilat eivät kohdistu sinne, missä on pulaa opetustiloista. Henkilöstökulut on kouluverkon suurin kuluerä. Eläköityminen ja henkilöstöresurssien kohdistaminen niihin kouluihin, missä on suurin tarve, on yksi kouluverkon haasteista. Opetusryhmien tiivistämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstöresurssien ja tilojen optimaaliseen käyttöön. Jos esim. 51 oppilaan 1-luokkalaiset jaettaan kolmeen 17 oppilaan opetusryhmään, mikä sitoo 3-luokkatilaa (OT2 tai OT3) sekä 3 opettajaa. Opetusryhmiä suurentamalla ja muuttamalla siten, että 51 1-luokkalaista jaettaisiin 2-luokkatilaan (OT3) sitoo 2 opettajaa opetusryhmän ollessa 25 oppilasta. Esi- ja perusopetuksen oppilassuunnitteet jakautuvat ikäryhmien mukaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä 16 516 m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Suurin haaste palveluverkon kannalta onkin tasata ja kohdistaa palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet sinne missä tarpeet ovat. Yläkoulujen oppilassuunnitteisiin vaikuttaa nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat, jotka siirtyvät yläkouluun. Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoon on esitetty kolme eri kehittämisvaihtoehtoa, jotka ovat 1. Koulukeskusten malli, 2. Tiivistetty kouluverkko ja 3. Maltillinen tiivistäminen, joiden pohjalta on päädytty malliin 4. Kehitysvaihtoehdoissa ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä, ainoastaan oppilaiden sijoittumista kouluverkon kiinteistöihin. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Selvitystä on käsitelty ns. palveluverkkotyöryhmässä ja kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä ruotsinkielisessä jaostossa ja rehtoriseminaareissa. Lähtökohtana on se, että vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään. Yhtenä lähtökohtana on myös palveluiden keskittäminen koulukampuksille monitoimijataloihin. Kasvatus- ja opetuslautakunta edellyttää, että vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan proaktiivista kunnon tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien lisääntyessä. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti.

3 Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Selvitykseen on täydennetty oppilassuunnitteet ja laskettu kustannusvaikutukset sekä aikataulutettu kehittämiskohteet.

4 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 2.1. Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä (10.11.2010) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon. 2.2. Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna 2014 2015 yhteensä 5 521 oppilasta, joista alakoulussa on 3 318 oppilasta ja yläkouluissa 2 137 oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. (20.9.2014) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain (20.9.2014 tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi- Pusulan yläkoulualue Esioppilaita 537 91 112 129 26 129 50 7-12 v. 3 421 654 902 583 119 765 398 13 15 v. 2 034 389 447 419 251 330 198 16 18 v. 943 94 56 Jalavan 66 Erityisoppilaita Suomenkielinen 28 perusopetus -1-6 vuosiluokat 23 5 4 4 6 (1) 4-7-9 vuosiluokat 5 1 1 1 1 1 Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat 2 2-7-9 vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460

5 -suomenkiel. 20 99 103 113 78 37 -ruotsinkiel. 2 30 Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. (E) merkintä tarkoittaa, että koulun yhteydessä toimii esikoulu. Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti 7 873 paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä 110 511 m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on 2 337 m 2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa 1 017 neliötä (Maksjoen (107 m 2 ), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on 1 320 neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla. 2.4.1. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat

6 Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvostonn asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukp kseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessää tekeminenn sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista o vahvistamalla. Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2- luvun alun jälkeen globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet ja lasten ja nuorten kasvuympäristön muutos, tiedon luonteen ja määrän, tiedontuottamisen ja tiedonvälityksen muutos, teknologinen muutos, työn luonteenn muutos, yhteiskunna n kompleksisuus, väestörakenne,, luontoympäristön muutos jne. Kuva 2. Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava t osaaminen on muuttunut ja tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja, identiteettiin liittyvät kysymykset, itseohjautuvuus ja vastuullisuus, itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus- ja dialogitaidot t, yhteistyönn ja yhdessä tuottamisen taidot, ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, tvt:n ja digitaalisten ympäristöjen käyttötaidot, tiedon tuottaminen verkostoissa a, vastuullisuus, kestävä elämäntapa jne. Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toiminta-ympäristön ja osaamisen muutoksiin. Tärkeää on, että varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen muodostaa jatkumon. Kasvatuksen ja opetuksen tulee kaikissa yksiköissä antaa valmiuksia selvitä yhteiskunnassa. 2.5. Opetuksen laatu ja kouluverkko Lohjan kaupungin tulevaisuuden laadukas kouluverkkoo huomioi neljä näkökulmaa.

7 Kuva 3. Kouluverkon neljä näkökulmaa PEDAGOGINEN NÄKÖKULMA turvattava varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä niveltäminen varmistetaan erityisten oppilaiden tehokas tukeminen varmistetaan henkilöstön monipuolinen osaaminen ja yhteistyö varmistetaan tarkoituksenmukainen tuntikehyksen ja henkilöstöresurssin käyttö oppimisympäristö huomioi lapsen iänn ja tarpeet, Oppilaan kokoinen TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA kouluverkko mahdollistaaa ryhmäkokojen optimoinnin tilatt ovat tehokkaassa käytössä resurssit ovat tarkoituksenmukaisesti käytössä verkko vahvistaa taloudellista vakautta TEKNINENN NÄKÖKULMA käytössä on tarkoituksenmukainen kiinteistökanta ylläpidettävien kiinteistöjen korjaamistarve vähentyy investoinnit keskitetään pienempäänn kiinteistöverkkoon SOSIAALINEN NÄKÖKULMA koulut toimivatt asuinalueiden yhdistäjänä koulumatkat ja kuljetukset toteutuu kohtuullisina 2.6. Oppilassuunnitteet Esi- ja perusopetuksen 2013 ja 2014 vuosien oppilassuunnitteet perustuvat p rekisteriin syötettyjen oppilasmäärien mukaisesti. Oppilassuunnitteiden 2014 vuoden oppilasmäärät siirtyvät seuraaville vuosille vuosiluokkien mukaisesti. Oppilassuunnitteita on täydennetty niiltä vuosilta, miltä ei tiedetä oppilasmäärää Lohjan kaupunginn Venni-ohjelmalla. Venni on väline kaupungin väkiluvun ja asuntokannan kehityksen ennustamiseen. Ohjelma ennustaa väkiluvun ja asuntokannann kehityksen sekä koko kunnan tasolla että alueittain. Venni tuottaa automaattisesti trendiennusteen. Trendiennuste näyttäää kehityksen, jos perusaineistostaa laskettavat taustamuuttujat säilyvät nykyisellään. Trendiennusteen lisäksi voidaan tuottaa vaihtoehtois sia ennusteita, skenaarioita. Vennissä on kahdenlaisia skenaarioita: väestö- ja asuntoskenaarioita. Väestöskenaarioissa tehdään oletuksia tulevasta syntyvyydestä, kuolleisuudesta, tulo- ja lähtömuutosta. Oletuksilla säädellään ennen kaikkea väkiluvun kokonaistasoa. Asuntoskenaarioissa kuvataan erilaisiin

8 kaavoitus- ja rakentamisratkaisuja. Asuntoskenaariot vaikuttavat erityisesti väestön jakaantumiseen osa-alueittain. Taulukossa 2 esitetään peruskoululaisten oppilassuunnitteet vuosille 2014 ja 2021. Taulukossa on huomioitu 2014 vuoden mukainen kasvu. Yläkoulujen kasvun tarkoittaa sitä, että nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat siirtyvät yläkouluun. Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja 2021 2014 2021 Ero Esioppilaat (6 v.) Alakoulut (7-12 -v.) Yläkoulut (13-15 -v.) Yhteensä 537 3 441 2 034 5 475 555 3 465 2 229 5 694 +18 + 26 + 195 + 239 11 10 9 8 7 6 5 Lohjan kaupungin koulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 4. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021 Tilakapasiteettitarkastelussa OKM:n suosituksen mukainen mitoitus tarkoittaa kapasiteettitarkastelua, jossa on laskettu kaikki opetustilat (OT:t, aineopetutilat, liikuntasalit yms. opetukseen käytettävät tilat), jotka ovat mitoitettu OKM:n tilasuosituksen mukaiseksi. Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) on tarkoitettu yläkoulujen tilatarkasteluun. Se pitää sisällään kaikki opetustilat mukaanlukien erikoisluokat. Tilojen mukaisessa mitoitus (kaikki tilat) tarkoittavaa perusopetus- ja aineopetustilojen tarkastelua. Tilakapasiteetti lasketaan suhteessa oppilasmääriin esim. OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta, aineopetustiloihin on mitoitettu 16 oppilasta, liikuntasaliin on mitoitettu 25 oppilasta (yli 500 neliön liikuntasalissa on käytetty 50 oppilaan mitoitusperiaatetta. Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) tilojen tarkastelu on tarkoitettu alakoulujen tilojen tarkasteluun, nämä tilat sisältävät vain perusopetustilojen tarkastelua. Mitoitusperiaate on se, että OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta. Alakoulujen opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi ns. kotiluokissa. Kotiluokkina käytetään OT2- tai OT3- tiloja.

9 7500 6500 5500 4500 3500 2500 Lohjan kaupungin alakoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 5. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021 4500 4 3500 3 2500 2 Lohjan kaupungin yläkoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä 1500 Kuva 6. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014 2021

10 700 600 500 400 300 200 100 0 Perusopetuksen 1 ja 7 luokan aloittavien oppilaiden määrät 1 luokkalaisia 7 luokkalaisia Kuva 7. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät 700 600 500 400 300 200 100 0 Perusopetuksen 6 ja 9 luokan päättävien oppilaiden määrät 6 luokkalaisia 9 luokkalaisia Kuva 8. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät Kuvien 5 ja 6 kuvien pohjalta voidaan todeta että kokonaisoppilasmäärät tulevat laskemaan. Oppilasmäärien muutos ei ole kovin suuri, vaikka oppilasmäärien aloittavat määrät ovat erilaiset. Oppilaat jakaantuvat epätasaisesti eri asuinalueille. 2.7. Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä.

11 Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidossa on jouduttu tinkimään, jotta ne olisivat kohtuullisen käyttökelpoisessa kunnossa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60%. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon tulisi investoida, jotta kohde saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaus) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannus). Peruskorjauksessa tavoitekunto on 90% ja perusparannuksessa yleensä 120%, jolloin täytetään fyysisen kulumisen jälkeen myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit. Kuntoprofiililuokituksen tulkinta on seuraava: <50% rakennuksen kunto heikko 50% - 60% rakennuksen kunto välttävä 60% - 75% rakennuksen kunto tyydyttävä 75% - 90% rakennuksen kunto hyvä >90% rakennuksen kunto erinomainen (uusi) Koulujen kuntoluokka vaihtelee suuresti Rauhalan koulun 38 % ja Sammatin koulun 98 %:n välillä. Mitä korkeampi prosentti, sitä paremmassa kunnossa koulu on kyseessä. Koulurakennusten keskimääräinen kuntoluokka on 69 % ja arvonmäärityksessä määritelty korjausvelka kuntoluokan 75 % tavoitetasoon on noin 16,1 milj.. Peruskorjaus kuntoluokan 60 % alittanut rakennus peruskorjataan alkuperäiseen kuntoonsa eli fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit. Perusparannus kuntoluokan 60% alittanut rakennus perusparannetaan vastaamaan uutta rakennusta ja nykypäivän vaatimuksia: fyysinen kuluminen ja ajanmukaistaminen. Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka Pkatarve Pptarve Anttilan koulu 1983 7 072 69 % 906 505 Asemanpellon koulu 1949 1 044 62 % 242 061 Harjun koulu 1956 4 899 46 % 2 693 734 4 106 519 6 932 090 Hiiden koulu 1956 439 50 % 196 681 315 368 552 742 Järnefeltin koulu 1968 7 763 83 % Karstun koulu, rakennus 1 1920 303 60 % 77 605 155 014 309 831 Karstun koulu, rakennus 2 1920 148 50 % 62 004 99 675 175 016 Källhagens skola/gymnasium 1960 4 937 67 % 788 507 Lehmijärven koulu 1995 781 64 % 165 576 Mäntynummen koulu/linderin koulu 1964/1978 8 221 86 % 384 794 Lohjansaaren koulu 1898 486 47 % 242 968 374 302 636 970 Maksjoen koulu 1926 583 42 % 366 244 532 600 865 313 Maksjoen koulu, tilaelementti 96 49 % 33 055 52 310 90 821 Metsolan koulu 1994 3 238 81 % Muijalan koulu 1997 2 515 82 % Neitsytlinnan koulu 1970 469 45 % 227 839 341 769 569 631 Nummenkylän koulu 1958 955 42 % 542 876 786 587 1 274 009 Nummentaustan koulu, TE1 2002 105 60 % 21 406 42 461 84 570 Ojamon koulu 1977 6 176 71 % 457 823 Perttilän koulu 1992 3 333 62 % 858 737 Lohjan yhteislyseon lukio 1954 7 618 82 % Pullin koulu 1923 473 66 % 78 772 Rauhalan koulu 1960 1 337 38 % 1 056 542 1 480 134 2 327 319 Ristin koulu, rakennus 1 1953 3 636 48 % 1 933 273 3 025 020 5 208 514 Ristin koulu, rakennus 2 1953 495 45 % 294 781 443 410 740 668 Roution- / Jalavan koulu 1977 3 500 61 % 994 360 Solbrinkens skola 1991 537 89 % Tytyrin koulu 1962 4 244 53 % 1 841 398 3 115 824 5 664 674 Virkby skola 1949 752 71 % 59 621 Kirkniemen entinen koulu, kivikoulu 1938 120 26 % 93 447 122 200 179 706 Kirkniemen entinen koulu, puukoulu 1885 220 27 % 169 678 222 428 327 928 Linnaistenkatu 9, Hiiden Opisto 1 254 74 % 33 196 Sammatin alakoulu + laajennus v. 2014 1954 2 439 98 %

12 Karjalohjan koulu 1957 1 218 69 % 132 697 Nummi-Pusulan koulu ja lukio 3 291 67 % 204 108 Hyrsylän koulu 621 43 % 334 751 490 449 801 845 Ikkalan koulu 867 79 % Koisjärven koulu 218 53 % 97 486 164 174 297 551 Oinolan koulu 8 060 78 % Pusulan koulu 2 345 70 % 245 679 Nummen opistotalo 122 44 % 73 741 109 137 179 928 Pusulan ent. kivikoulu (nuorisotila, kirjasto) 555 66 % 105 593 Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi 16 017 537 Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi 15 979 381 Perusparannukseen (tavoitekunto 120 %) tarvittava investointi 27 219 124 Kuvassa 7 on salkutusmatriisit kouluittain. Salkutusmatriisin tiedot kuvaavat rakennusten toiminnallisuutta ja kuntoa. Tekninen jälleenhankintakita-arvo (tekn/jha) on päivitetty Trellumin uusimman laskennan mukaan. 100 % kuntoluokka 30 % Salkku 3 Toim tekn/jha Pisteet Solbrinkens skola 3,24 89 % 2,88 Järnefeltin koulu 3,32 83 % 2,76 Metsolan koulu 3,37 81 % 2,73 Virkby skola 3,36 73 % 2,45 Lohjan yhteislyseon 3,44 82 % 2,28 lukio Nummi-Pusulan koulu ja lukio 2,79 67 % 1,87 Salkku 4 Toim tekn/jha Pisteet Asemapellon koulu 3,31 62 % 2,05 Routio / Jalavan 3,31 61 % 2,02 koulu Karstun koulu, 3,31 60 % 1,99 rakennus 1 Ojamon koulu 2,42 71 % 1,72 Tytyrin koulu 3,22 53 % 1,71 Karstun koulu, 3,31 50 % 1,66 rakennus 2 Lehmijärven koulu 2,56 64 % 1,64 Ristin koulu 3.21 48 % 1,54 Nummentaustan 2,48 60 % 1,49 koulu TE1 Harjun koulu 2,97 46 % 1,37 Rauhalan koulu 3,36 38 % 1,28 Neitsytlinnan koulu 2,53 45 % 1,14 Salkku 1 Toim tekn/jha Pisteet Sammatin koulu 98 % Mäntynummen/ 4,48 86 % 3,85 Linderin koulu Oinolan koulu 4,40 78 % 3,43 Muijalan koulu 4,03 82 % 3,30 Ikkalan koulu 3,84 79 % 3,03 Källhagens skola / 4,43 67 % 2,97 Virkby gymnasium Anttilan koulu 3,96 69 % 2,73 Pusulan koulu 3,68 70 % 2,58 Pullin koulu 3,74 66 % 2,47 Karjalohjan koulu 3,52 69 % 2,43 Salkku 2 Toim tekn/jha Pisteet Perttilän koulu 3,71 62 % 2,30 Hyrsylän koulu 4,05 43 % 1,74 Nummenkylän koulu 3,58 42 % 1,50 Maksjoen koulu 3,53 42 % 1,48 2 Toiminnallisuus 2 4 4 Kuva 9. Salkutusmatriisit kouluittain Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia. Salkussa 1 ovat koulut, joiden tekn/jha on yli 65 % ja toim. yli 3,50. Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa. Salkussa 2 ovat koulut, joiden tekn/jha on alle 65 % ja toim. yli 3,50.

13 Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukser et ovat muuten hyvässä kunnossa. Salkussa 3 on koulut, joiden tekn/jha on yli 65 % ja toim. alle 3,50. Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia. Salkussa 4 on koulut, joiden tekn/jhaa on alle 65 % ja toim. alle 3,50. 2.8. Rahoitus ja kustannukset 2.8.1. Perusopetuksen rahoitus Opetuksen avustus perustuu asukasmääriinn ja oppilasmääriin. Nykyisellä valtion rahoitusjärjestelmällä ei ole vaikutusta palveluverkkoon. OKM myöntää hankerahoitusta valtion talousarvioon myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Hankerahoit ukset ovat enimmäkseen kausiluonteisia. OKM: :n ei myönnä 2015 vuodesta alkaen enää koulujen perustamishankkeisiin määrärahoja. 2.8.2. Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Perusopetuksen kustannukset muodostuvat t henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista. Lohjan kaupungin perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 on esitetty kuvassa 8. Yleissivistäv vä kustannukset TA 2014 (46 174 176 e) 7 % 6 % 5 % 3 % 5 % 8 % 66 % Henkilöstökustannukset Vuokrat Kouluruokailu Siivous Kuljetus Materiaalit Muutt menot Kuva 10. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminenn vuonna 2014 Taulukossaa 3 esitetään kustannukset oppilasta kohti: - kaikki kustannukset sisältäen myös pääomavuokrat ja korot - kaikki kustannukset ilman pääomavuokria ja korkoja - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia - kustannukset ilman toimitilakustannuksia sekä - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia jaa toimitilakustannuksia.. Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna 2014

14 Koulu Oppilaiden lkm (ilman erityisopetusoppilaita) Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Kustannukset ilman kuljetusta/ oppilas Kustannukset ilman toimitilakust./ oppilas Kustannukset ilman kuljetusta ja toimitilakust./ oppilas Asemanpellon koulu 126 4 423,23 5 103,02 4 278,75 3 740,62 3 451,66 Hiiden koulu 24 7 368,68 8 068,73 7 120,36 5 899,15 5 402,52 Hyrsylän koulu 40 7 749,60 8 394,75 6 477,93 6 780,21 4 236,85 Ikkalan koulu 65 5 748,18 6 252,47 4 811,90 5 079,18 3 206,62 Karjalohjan koulu 70 7 519,80 8 498,75 6 664,31 6 088,38 4 377,39 Karstun koulu 39 6 476,81 7 156,29 5 543,97 4 879,21 3 013,53 Lehmijärven koulu 69 5 121,59 5 940,92 4 264,74 4 195,58 2 481,87 Maksjoen koulu 58 5 245,62 5 591,28 5 192,12 4 692,68 4 585,67 Metsolan koulu 334 4 943,82 5 757,24 4 942,10 4 300,87 4 297,43 Muijalan koulu 169 5 792,19 7 649,23 5 676,96 4 779,84 4 549,38 Neitsytlinnan koulu 33 4 490,70 4 890,09 4 490,70 3 856,93 3 856,93 Nummenkylän koulu 62 5 310,32 5 892,51 4 862,18 4 191,10 3 294,81 Nummentaustan koulu 75 5 349,80 5 732,34 5 348,15 3 906,35 3 903,05 Oinolan koulu 154 6 676,75 7 596,58 5 625,66 5 263,40 3 161,22 Ojamon koulu 391 5 355,96 6 283,86 5 352,92 4 368,97 4 362,89 Perttilän koulu 170 5 406,54 6 563,96 5 280,30 4 411,66 4 159,17 Pullin koulu 49 5 400,89 6 256,62 4 709,01 4 517,48 3 133,71 Pusulan koulu 112 7 909,18 8 912,25 6 454,86 6 355,57 3 446,92 Rauhalan koulu 207 4 576,49 5 226,77 4 553,90 3 862,86 3 817,68 Ristin koulu 215 6 333,06 7 460,42 5 867,70 5 434,61 4 503,88 Roution koulu 167 5 535,29 6 474,65 5 390,73 4 609,23 4 320,12 Sammatin koulu 111 6 190,75 7 334,34 5 625,07 4 600,17 3 468,81 Solbrinkens skola 57 7 504,47 8 680,40 6 391,74 4 833,04 2 607,57 Tytyrin koulu 274 5 119,94 6 654,39 5 030,65 4 683,34 4 504,77 Virkby skola 58 6 066,57 6 749,93 5 679,33 5 428,05 4 653,56 Keskiarvo 125 5 904,65 6 764,87 5 425,44 4 830,34 3 871,92 Jalavan koulu 66 20 061,07 21 153,53 14 894,13 18 864,82 8 530,96 Anttilan koulu 325 7 480,27 8 764,32 7 129,97 6 500,10 5 799,50 Harjun koulu 390 6 417,64 7 084,96 6 394,29 5 797,32 5 750,64 Järnefeltin koulu 372 7 703,56 9 273,27 7 161,90 6 726,70 5 643,37 Källhagens skola 241 8 138,07 9 610,23 6 991,36 7 372,35 5 078,92 Mäntynummen koulu 383 8 017,69 10 333,14 7 645,82 6 946,53 6 202,78 Nummi-Pusulan koulu 169 10 134,12 10 665,59 8 903,86 9 068,26 6 607,75 Keskiarvo 313 7 981,89 9 288,59 7 371,20 7 068,54 5 847,16 Erityisopetus 446 10 819,10 12 047,87 10 268,42 9 796,87 8 695,51

15 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 /oppilas alakoulu (TP 2014) Asemanpellon koulu Hiiden koulu Hyrsylän koulu Ikkalan koulu Karjalohjan koulu Karstun koulu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnan koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan koulu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution koulu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Kuva 11. Alakoulujen kustannukset/oppilas (TP 2014) /oppilas yläkoulu Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) 8 764,32 7 480,27 7 084,96 6 417,64 10 333,14 10 134,12 10 665,59 9 273,27 9 610,23 7 703,56 8 138,07 8 017,69 Anttilan koulu Harjun koulu Järnefeltin koulu Källhagens skola Mäntynummen koulu Nummi Pusulan koulu Kuva 12. Yläkoulujen kustannukset/oppilas VATT:n Antti Moision tutkimuksen mukaan (aineisto vuosina1998 2004) kustannuksia minimoivan kunnan keskimääräinen koulukoko noin 300 700 oppilasta. Mukana tutkimuksessa olivat manner- Suomen kunnat, joissa tarjotaan perusopetusta 9. luokkaan saakka. (Moisio 2004) Kuvassa 11 on perusopetuksen ja oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004.

Kuva 13. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004 16

17 2.8.3. Kustannusvertailu Opetushallinnon perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon kustannusraportissa on koulujen kustannuksia verrattu koulun koon suhteen yksityisten, valtion, kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen kesken. Kuntien ylläpitämien koulujen vertailussa erottuvat kulurakenteet koulun koon suhteen. Pieni koulu on selvästi kalliimpi isoon kouluun verrattuna. Opetuskustannuksissa oppilasmäärä luokkaa/opettajaa kohden on suurempi, jolloin opettajan pakka jakaantuu useammalle oppilaalle. Kuljetuskustannuksissa suuret koulut ovat asutuskeskuksien tuntumassa, jolloin ei tule niin paljon kuljetuskustannuksia. Oppilasruokailun osalta suoritteiden hinnat putoavat valmistuskeittiön koon kasvaessa. Hallintokuluissa koulun koon kasvaessa yli 200 oppilaan kustannuksissa tulee piikki, koska tuolloin kouluille tulevat hallintoa hoitamaan virkarehtorit, joiden palkkakulut ovat lähes kokonaan hallintokuluja. Kiinteistökuluissa toteutuu myös suuruuden ekonomia. Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan) Kokoluokk a Kouluja Oppilasmäär ä Opetus Majoitus ja kuljetus Kunta Oppilas ruokailu Muu oppilas huolto Sis. hallinto Kiint. ylläpito Yhteensä (ilman pieniä hankk.) Muutos % ed vuod -39 19 642,5 9.356 1.170 1.068 409 806 2.615 15.763 6 201 40-69 80 4.564,0 6.235 985 894 543 416 1.621 10.962 1 227 70-99 314 26.133,0 5.718 777 730 441 325 1.418 9.602 3 139 100-149 604 73.135,5 5.307 664 628 389 354 1.320 8.825 3 125 150-199 566 97.388,0 4.861 411 564 396 365 1.589 8.344 3 122 200-299 664 161.397,5 4.776 272 502 335 459 1.947 8.450 3 108 300 339 135.023.5 4.841 154 427 283 515 2.111 8.529 3 203 Kunta 2645 498.283,5 4.957 359 529 348 434 1.800 8.599 3 142 Pien et hank k. Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti) KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPETUKSENJÄRJESTÄJITTÄIN (EUROA/OPPILAS) ILMAN SAIRAALA- JA VAMMAISOPETUSTA Opetuksen järjestäjä Oppilas- Opetus Majoitus Oppilas- Muu Sis. Kiint. Yhteensä Muutos% Pienet määrä ja ruokailu oppilas hallinto ylläpito (ilman ed vuod hankk. kuljetus huolto pieniä hankk.) 001063 Hyvinkään kaupunki 4 600,00 4 946 160 404 317 541 1 618 8 088 5 0 001863 Järvenpään kaupunki 3 900,00 4 446 85 423 398 448 2 572 8 554 2 323 002453 Keravan kaupunki 3 365,00 4 325 50 358 298 481 1 628 7 210 0 114 002573 Kirkkonummen kunta 4 954,00 4 634 321 486 317 462 1 381 7 687 4 187 004443 Lohjan kaupunki 5 395,00 4 937 459 476 505 397 1 675 8 677 3 145 005433 Nurmijärven kunta 5 734,00 4 836 349 453 281 193 2 079 8 419 4 88 006383 Porvoon kaupunki 5 363,00 4 749 259 571 658 423 2 536 9 485 4 7 009273 Vihdin kunta 3 453,50 4 101 579 506 506 584 2 245 8 836 4 256 2.4. Henkilökunta Perusopetuksen työskentelee lukuvuodelle 2014 2015 428 opettajaa sekä 106 avustajaa. Esiopetuksessa työskentelee lastenhoitaja 8,35 sekä lastentarhanopettajia 31,82. Lähitulevaisuuden eläketapahtumiin ja muihin muutoksiin varaudutaan tehostamalla henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia. Taulukossa 6 esitetään perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuosina 2010 2018 ja taulukossa 8 perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssit lukuvuonna 2014 2015. Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv. 2010 2018

18 Ammattinimike Vak. hlö Eläkepoistuma 2008-2017 henk. Eläkepoistuma 2008-2017 % Muu vaihtuvuus (5,17 %) *) yhteensä henk. % Aineenopettajat ja lehtorit 273 88 32,2 14,1 102 37,4 Luokanopettajat 149 40 26,8 7,7 48 32,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 99 16 16,2 5,1 21 21,3 Erityisopettajat 57 17 29,8 2,9 20 35,0 Yhteensä 578 161 27,9 29,9 191 33,0 *) Lohjan kaupungin henkilöstökertomus 2009 Koulujen koko vaihtelee 2-opettajaisesta koulusta 45 opettajan yksikköön. Taulukossa 7 on koulut opettajamäärän mukaan jaoteltuna. Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan Opettajia Alakoulujen lukumäärä Yläkoulujen lukumäärä 1-3 5 4-6 9 7-11 3 12-21 6 22-34 3 6

19 Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna 2014 2015 Koulu Koulun oppilaat Opettajia (syksy 2014) Oppilaita/opettaja Erityisoppilaat Avustajia (syksy 2014) Oppilaat/opettajat ja avustajat 20.9.2014 20.9.2014 Asemanpellon koulu 127 7,00 18,1 1 2 14,1 Hiiden koulu 25 2,16 11,6 1 0,5 9,4 Hyrsylän koulu 41 3,00 13,7 1 1 10,3 Ikkalan koulu 67 4,00 16,8 2 1 13,4 Karjalohjan koulu 73 6,00 12,2 3 2 9,1 Karstun koulu 39 2,48 15,7 0 0 15,7 Lehmijärven koulu 70 3,58 19,6 1 1 15,3 Maksjoen koulu 58 3,00 19,3 0 0 19,3 Metsolan koulu 357 23,70 15,1 23 6 12,0 Muijalan koulu 176 14,28 12,3 7 3 10,2 Neitsytlinnan koulu 51 3,09 16,5 0 0 16,5 Nummenkylän koulu 63 3,44 18,3 1 1 14,2 Nummentaustan koulu 76 6,00 12,7 1 1 10,9 Oinolan koulu 165 10,76 15,3 11 3 12,0 Ojamon koulu 418 24,50 17,1 45 13 11,1 Perttilän koulu 177 11,50 15,4 7 5 10,7 Pullin koulu 49 2,78 17,6 0 1 13,0 Pusulan koulu 125 12,15 10,3 13 3 8,3 Rauhalan koulu 223 15,00 14,9 16 5 11,2 Ristin koulu 229 15,00 15,3 14 4 12,1 Roution koulu 174 10,04 17,3 7 2 14,5 Sammatin koulu 119 7,00 17,0 8 2 13,2 Solbrinkens skola 59 5,50 10,7 2 1 9,1 Tytyrin koulu 297 22,35 13,3 23 8 9,8 Virkby skola 60 5,50 10,9 2 2 8,0 Alakoulut yhteensä/keskiarvo 3318 223,81 15,1 189 68 11,4 Anttilan koulu 389 30,50 12,8 64 5 11,0 Harjun koulu 447 33,40 13,4 57 3 12,3 Järnefeltin koulu 419 36,80 11,4 47 4 10,3 Källhagens skola 251 25,30 9,9 10 2 9,2 Mäntynummen yhtenäiskoulu 433 45,30 9,6 50 5 8,6 Nummi-Pusulan koulu 198 22,22 8,9 29 2 8,2 Yläkoulut yhteensä/keskiarvo 2137 193,52 11,0 257 21 10,0 Jalavan koulu 66 10,00 6,6 59 19 2,3 2.5. Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja asetuksen sekä tavoitteiden ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan.

20 Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Se on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen toimintaa kaikilla kouluilla. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan kunnan muuhun toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lohjan kaupungille OPS 2016 tuo haasteita mm. Kielten opetuksen järjestäminen. Esimerkiksi Lohjan tuntijaossa pakollinen ruotsi alkaa jo 6.luokalta, miten opetus järjestetään nykyisellä kouluverkolla, on iso haaste. Valinnaisuuden järjestäminen pienissä kouluissa Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamisen vaateet uudessa opetussuunnitelmassa korostetusti esillä: verkot, laitteistot, opettajien osaaminen ajanmukaiseksi tuovat haasteita Ajanmukaiset / monipuoliset oppimisympäristöt; pedagogisesti monipuoliset ja joustavat kokonaisuudet, tilaratkaisut, kalustus, varustus, välineistö 2.6. Koulukuljetukset Koulukuljetukset määräytyvät Lohjalla kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamien koulumatkakuljetusperiaatteiden mukaisesti. Kuljetukseen tai avustukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan lukuvuodesta 2015 2016 alkaen esiopetuksessa ja 1-4 luokilla yli kolmen kilometrin matka ja luokilla 5-9 perusopetuslain 32 :n mukainen yli viiden kilometrin matka. Jos oppilas aloittaa koulun muualla kuin omassa lähikoulussaan, huoltaja vastaa itse kuljetuksesta. Oppilaan kuljetus järjestetään sen huoltajan osoitteesta, jossa lapsi on väestörekisterin mukaan kirjoilla ja kuljetusehdot muutoin täyttyvät. (KHO: 2006:10 / 14.3.2006) Nk. kuljetusten vapaapaikkaoikeus on tarkoitettu haja-asutusalueella asuville oppilaille. Reiteillä, joissa kouluauto kulkee, voidaan myöntää ns. vapaita paikkoja hakemuksesta, mikäli kouluautossa on tilaa. Paikka on maksullinen. Taulukossa 9 esitetään kuljetusoppilaat kouluittain ja prosenttiosuus oppilasmäärästä. Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain (20.9.2014) Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Asemanpellon koulu 127 13 10,24 Hyrsylän koulu 41 38 92,68 Ikkalan koulu 67 35 52,24 Karjalohjan koulu 73 23 31,51 Karstun koulu 39 32 82,05 Lehmijärven koulu 70 51 72,86 Maksjoen koulu 58 3 5,17 Metsolan koulu 357 0 0,00 Muijalan koulu 176 19 10,80

21 Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Neitsytlinnan koulu 51 0 0,00 Nummenkylän koulu 63 56 88,89 Nummentaustan koulu 76 0 0,00 Oinolan koulu 165 134 81,21 Ojamon koulu 418 20 4,78 Perttilän koulu 177 26 14,69 Pullin koulu 49 25 51,02 Pusulan koulu 125 77 61,60 Rauhalan koulu 223 9 4,04 Ristin koulu 229 71 31,00 Roution koulu 174 14 8,05 Sammatin koulu 119 51 42,86 Solbrinkens skola 59 31 52,54 Tytyrin koulu 297 12 4,04 Virkby skola 60 17 28,33 Yht. 3 318 768 23,15 Jalavan koulu 66 66 100 Anttilan koulu 383 98 25,59 Harjun koulu 447 4 0,89 Järnefeltin koulu 419 145 34,61 Källhagens skola 251 221 88,05 Mäntynummen yhtenäiskoulu (alakoulu 103 opp., yläkoulu 330 opp.) 433 140 32,33 Nummi-Pusulan koulu 198 134 67,68 Yht. 2 131 742 34,82 2.7. Monitoimijatalo Lohjan kaupunki on maantieteellisesti laaja joka muodostuu kaupunkimaisesta keskuksesta, kylätaajamista ja harvaan asutuista alueista. Palveluja ja palveluverkkoa kehittäessä asiakaslähtöisesti kestäväksi ja parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisia palvelevaksi, yhtenä toteuttamismallina pidetään monitoimijatalo-mallia. Lohjan monitoimijatalo-mallissa on tarkoitus kehittää koulujen ympärille useimpien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia/toimintoja toimialasta riippumatta. Monitoimijatalon lähialueen asukkaat saavat joustavasti kaupungin palveluita, kun eri toimijoiden henkilöstöä ja osaamista käytetään ja hyödynnetään joustavasti. Monitoimijatalon lähellä asuvat asukkaat käyttävät monitoimijatalon palveluita monipuolisesti aamusta iltaan.

22 Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet LOHJAN KAUPUNGIN KOULUJEN KAPASITEETIT OPPILASMÄÄRÄN (2014) MUKAAN Koulut oppilas- kapasimäärä OKM:n Tilojen mukainen Tilojen mukainen teettia 20.9.2013 20.9.2014 20.9.2015 20.9.2016 20.9.2017 20.9.2018 20.9.2019 20.9.2020 20.9.2021 suosituksen mitoitus (kaikki mitoitus (pelkät mukainen mitoitus tilat) OT) 20.9.2014 jäljellä Järnefeltin koulu 450 772 465 419 353 380 419 458 485 437 410 430 442 500 Rauhalan + Maksjoen koulu 277 365 340 281 59 299 281 280 285 273 278 266 268 251 Ristin koulu 255 472 410 229 181 249 229 234 239 267 264 275 266 264 Karjalohjan koulu 78 157 125 73 52 75 73 76 71 76 73 72 77 75 yhteensä 1 105 1 857 1 415 1 002 659 1 003 1 002 1 048 1 080 1 053 1 025 1 043 1 053 1 090 Harjun koulu 476 485 300 447 38 434 447 409 377 359 374 403 423 422 Metsola+Nummentausta 599 733 570 434 136 455 434 435 445 474 486 483 480 474 Ojamo+Neitsytlinna 853 892 795 469 326 455 469 456 447 450 436 404 381 381 yhteensä 1 929 2 110 1 665 1 350 500 1 344 1 350 1 300 1 269 1 283 1 296 1 290 1 284 1 277 Anttilan koulu 421 658 370 383 275 373 383 352 362 331 358 398 396 410 Tytyrin koulu 488 537 440 288 152 289 288 283 275 290 306 331 367 406 Roution koulu 313 407 265 199 66 168 199 210 207 192 211 207 205 198 Karstun koulu 46 91 50 39 11 40 39 38 34 33 28 26 26 25 Sammatin koulu 224 333 190 119 71 117 119 112 118 127 131 136 136 134 Jalavan koulu 64 64 64 66-2 66 66 66 66 66 66 66 66 66 yhteensä 1 555 2 090 1 379 1 094 573 1 053 1 094 1 061 1 062 1 039 1 100 1 164 1 196 1 239 Mäntynummen koulu 542 840 525 330 510 332 330 330 346 366 404 438 444 440 Linderin koulu 150 211 195 103 92 94 103 115 119 120 132 139 143 142 Perttilän koulu 373 332 260 177 83 189 177 183 182 181 175 165 169 169 Pullin koulu 82 116 75 49 26 45 49 49 47 43 43 42 42 42 Nummenkylän koulu 109 141 80 63 17 59 63 60 60 63 62 63 58 54 Muijalan koulu 321 346 265 176 89 183 176 182 169 166 165 164 159 156 Asemanpellon koulu 167 220 150 127 23 119 127 131 135 144 149 144 131 120 Lehmijärven koulu 86 136 95 70 25 69 70 79 85 91 94 93 85 74 yhteensä 1 832 2 342 1 645 1 095 865 1 090 1 095 1 129 1 143 1 174 1 224 1 248 1 231 1 197 Källhagens skola ja 418 647 415 345 302 336 345 322 320 319 318 340 339 348 gymnasium Virkby skola 71 84 68 60 8 61 60 58 59 58 58 47 48 47 Solbrinkens skola 71 103 95 59 36 59 59 57 59 58 59 46 47 46 Ruotsinkieliset alakoulut 142 187 163 119 44 120 119 115 118 116 117 93 95 93 yhteensä 560 834 578 583 346 456 464 437 438 435 435 433 434 441 Nummi-Pusulan koulu ja lukio 203 480 350 254 226 274 254 264 261 263 261 256 261 255 Ikkalan koulu 100 111 70 67 3 Pusulan koulu 285 327 245 125 120 Oinolan koulu 227 306 265 169 96 Hyrsylän koulu 47 75 75 41 34 Nummi-Pusulan alakoulut 659 819 655 402 253 397 402 401 392 404 415 421 411 407 Nummi-Pusulan koulut yht. 862 1299 1005 656 479 671 656 665 653 667 676 677 672 662 Yhteensä 7 843 10 532 7 687 5 780 3 422 5 617 5 661 5 640 5 644 5 651 5 756 5 855 5 871 5 905

23 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET kouluverkkotyön pohjaksi laadittiin kolme erilaista kehittämismallia. Palveluverkkotyöryhmän ja lautakunnan käsittelyjen pohjalta on päädytty seuraavaan kehittämisvaihtoehtoon. 3.1. Kouluverkon kehittäminen Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 25.2.2015 seuraavaa.: Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa esimerkiksi kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö. Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia

24 toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Jatkoselvitystä on tehty kasvatus- ja opetuslautakunnan ja ruotsinkielisen jaoston lausuntojen pohjalta. Ruotsinkielisen jaoston esitti linjauksenaan seuraavaa: - Ruotsinkielinen opetus ei saa olla "huonompaa" kuin suomenkielisellä puolella. Tämä käsittää mm o resursointia, ml. investoinnit ja korjaukset o etäisyyksiä o laadullisia seikkoja - ei käy, että perheet joutuvat laittamaan lapset suomenkieliseen kouluun siitä syystä ettei ruotsinkielinen puoli ole "kilpailukykyinen" - Se, että koko Lohja muodostaa yhden ruotsinkielisen alueen, pitää ottaa huomioon - vaikuttaa oleellisesti palvelujen tavoitettavuuteen (etäisyydet, ajat) - Ruotsinkielisten alakoulujen kustannukset sisältävät eräitä lisäkuluja mm. MoFi, A-Fi (suomen kieli) - ei eritysluokkia käytettävissä, toiminta täysin integroitunut - Toimitilaverkoston suunnittelussa voidaan ruotsinkielisiä toimintoja sijoittaa samaan kiinteistöön/kampukseen suomenkielisen toiminnan kanssa - Ruotsinkielinen jaosto ei halua siirtää 5-6 luokkia yläkoulujen yhteyteen - Päivähoito on lähipalvelua, ja sitä pitää tarjota useammasta toimipisteestä - Esikoulutus toimii koulujen yhteydessä. Esikoululaisten päivähoito tarjotaan esikoulutoiminnan (ts. koulujen) lähistöllä - Mikäli yhden ruotsinkielisen alakoulun malliin päädytään, sijainti ei lähtökohtaisesti ole Virkkalassa - Koko ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen oheistoimintoineen keskittäminen yhteen toimipisteeseen (esim. Källhagenin koulun kiinteistöön) ei ole suotavaa yllä olevista seikoista johtuen Tarkastelussa on ollut koulujen kunto. Kasvatus- ja opetuslautakunnan 1.4.2015 lausunnon mukainen Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 1. merkitä kouluverkkotyön tilannekatsauksen tiedokseen ja todeta omalta osaltaan, että palveluverkkotyöryhmän päätöksen kohta 4 on tarkkuustasoltaan ennenaikainen; 2. antaa seuraavia ohjeita jatkovalmisteluun: Valmistelussa tehdään koulukiinteistökohtainen tarkastelu kaikkien vastaanottavien koulujen osalta (ei ainoastaan runkokoulujen osalta) - tarkempi opetustilakohtainen tarkastelu - muuntokustannukset kouluittain (mm. laajennukset, tilaelementtiratkaisut, tason nostot/korjaukset 75 %:iin saakka) ja vuositasolle laadittuna (investointisuunnitelma) - vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan pro-aktiivista kunnon tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien lisääntyessä; 3. että ruotsinkielinen jaosto valmistelee ehdotusta ruotsinkielisestä palveluverkosta. Työskentelyyn osallistuvat sivistysjohtaja ja sivistystoimen erikoissuunnittelija, joka toimii ryhmän sihteerinä.

25 Ruotsinkielisen jaoston 21.4.2015 lausunnon mukaan 1. Det grundas ett nytt svenskt daghem som ersätter nuvarande daghemmet Laban för den norra delen av Lojo. Detta adresserar den grundläggande bristen på utrymme inom småbarnsfostran; 2. Solbrinkens skola verkar med åk 1-6 samt förskola i sin nuvarande fastighet i Lojo centrum. De utrymmen som frigörs efter nuvarande Laban ansluts till Solbrinkens skola och erbjuder kombinerade den flexibilitet som behövs för kapacitetsökning på skolsidan samt inom förskolan och eftermiddagsvården av förskolebarn. Eftisverksamheten, som för närvarande verkar i hyrda utrymmen på Åsvalla, flyttar till Solbrinken/Laban och det avstås från de hyrda utrymmena; 3. Virkby skola flyttar från sin nuvarande fastighet till Källhagen. Eftisverksamheten fortsätter i Källhagens fastighet när den inte ryms i Virkby skola/daghemmet Petter. 4. Daghemmet Petter kvarstår i nuvarande utrymmen i Virkby. 5. Källhagens skola åk 7-9 och Virkby gymnasium verkande i nuvarande utrymmen i Virkby. För att möjliggöra att kapaciteten inom svenska småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen i Lojo räcker till, kommer gränsen mellan elevupptagningsområdet till Virkby och Lojo centrum att flexa. Gränsen justeras vid behov så, att barn som skulle leda till överskridningar av den maximala kapaciteten i Virkby anvisas plats i Lojo centrum. Det nya svenska daghemmet (punkt 1) kan basera sig på stadens nybygge, kan verka i hyrda utrymmen tillhandahållna exempelvis av en fastighetsinvesterare eller alternativt erbjudas tilläggsutrymmen i centrumkampusen. Möjligheten att uppföra en separat tilläggsvinge eller våning för svenska småbarnsfostran i anslutning till centrumkampusen undersöks aktivt i samband med behovsutredningen och planeringen av saneringen av Tytyri skola och Anttila skola på samma kampus. Som en separat och villkorad åtgärd genomförs en flytt av Virkby skola (punkt 3) i sin helhet till Källhagens fastighet. För att inleda flytten av Virkby skola, vid lämplig tidpunkt, baserad på detta beslut, krävs - detaljerad information över tillgängliga undervisningsutrymmen, där en uppdaterad utredning visar på begränsad negativ inverkan på verksamhetsförutsättningarna för Källhagens skola och Virkby gymnasium samt att ändamålsenliga delutrymmen för Virkby skolas behov kan anvisas - genomförda åtgärder för att säkerställa en konditionsklass på minst 75% hos mottagande utrymmen före flytten, enligt nämndens allmänna principer - goda utsikter att för staden att helt och hållet avstå från Virkby skolas nuvarande byggnad eller ta den i bruk utanför bildningssektorn. Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %. Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka Pkatarve Pptarve Ojamon koulu 1977 6 176 71 % 457 823 Pusulan koulu 2 345 70 % 245 679 Perttilän koulu 1992 3 333 62 % 858 737 Rauhalan koulu 1960 1 337 38 % 1 056 542 1 480 134 2 327 319 Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi 2 618 780 Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi 1 480 134

26 Perusparannukseen (tavoitekunto 120 %) tarvittava investointi 2 327 319 Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue - Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Harjun päivähoitoalue - Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. - Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. - Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue - Vieremän päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. - Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Karjalohjan päiväkodin esiopetus, siirretään Karjalohjan kouluun. Ruotsinkieliset - Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue - Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Lehmijärven esiopetus siirretään, Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Nummenkylän esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue - Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. - Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Muiden kuin yllä mainittujen esiopetusryhmien osalta tavoitteena on, että esiopetus siirretään kouluun aina, kun se on mahdollista ja siirrossa huomioidaan esioppilaiden päivähoidon tarve. Malli 2:n pohjalta jatkosuunnistellun mallin mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään Källhagenin kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue

27 Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suunnitteet. Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Kuva 15. Kouluverkko malli 4. Tilakapasiteettitarkastelu Tilakapasiteettitarkastelu on tehty opetusryhmäpohjalta. Kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan kiinteistöjen kunto ja korjausvelka. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Anttilan yläkoulualue Routionmäki