Kotilainen Kimmo Asiantuntija Rajantaus Raija Sihteeri

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 8/ AIKA klo 16:30-18:15 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, valtuustosali OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene Puheenjohtaja Huhtala Lassi Jäsen Huttu Sari Jäsen Kyttälä Kari Jäsen Poistui klo 17:55 Lemberg Monica Jäsen Nauska Ahti Jäsen Pajuoja Matti Jäsen Pesonen Seppo Jäsen Rintanen Leo Jäsen Poistui klo 17:55 Sjögren Pirjo Jäsen Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen Virtanen Nina Jäsen Poistui klo 17:55 Juva Simo Jäsen Kalske Katri Jäsen Partanen Henri Jäsen Perämäki Pasi Jäsen Puistosalo Pekka Jäsen Poistui klo 17:55 Savela Jussi Jäsen Soinio Eero Jäsen Yliluoma Arja Jäsen Streng Leila Henkilöstön edustaja Kotilainen Kimmo Asiantuntija Rajantaus Raija Sihteeri POISSA Räsänen Joona Jäsen Linnavirta Heikki Jäsen Alatalo Johanna Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Raija Rajantaus Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Riikka Slunga-Poutsalo Nina Virtanen Matti Pajuoja :t 1-5 :t 6-7 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 8/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 61 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 4 62 Pöytäkirjan tarkastajat 5 63 Lukioverkko 6 64 Esiopetusverkko 8 65 Kouluverkko Teknisen toimen varikkojen ja varastoalueiden verkko Muut asiat 28

3 PÖYTÄKIRJA 8/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin.

4 PÖYTÄKIRJA 8/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Riikka Slunga-Poutsalo ja Nina Virtanen. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Riikka Slunga-Poutsalo ja Nina Virtanen. Nina Virtanen poistui kokouksesta ennen :n 6 käsittelyä ja hänen tilalleen pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Matti Pajuoja.

5 PÖYTÄKIRJA 8/ Lukioverkko PALRYH Lohjan kaupungissa on kaikkiaan 4 lukiota. Oppilasmäärät ovat seuraavat: Parhaillaan tehdään Lohjan seudun lukioverkkoselvitystä. Toimeksianto koskee Hangon, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin lukioverkkoselvitysten laadintaa sekä suomen että ruotsinkielisen koulutuksen osalta molemmista erikseen. Lisäksi toimeksianto on määritelty koskemaan järjestämislupahakuprosessia tukevan lukioverkon esiselvityksen laadintaa. Esiselvitys määritellään siten, että se on nykytilan/lähtötilanteen kuvaus ennen poliittista päätöksentekoa. Esiselvityksen tavoitteena on löytää vaihtoehtoja, jotka ovat taloudellisesti ja poliittisesti määriteltävissä ja päätöksentekijöiden hyväksyttävissä. Työn alustava toteutussuunnitelma on esitetty liitteenä. Lukioiden ja ammattikoulujen toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista, mistä on laskettu kertyvän 191 miljoonan euron säästöt muun muassa koulutuspaikkojen vähenemisen kautta. Rahoitusuudistus hyväksyttiin sivitysvaliokunnassa kuitenkin jo perjantaina. Rahoitusuudistuksen toteutuminen on vielä epäselvää. Vaikka lukioiden rakenneuudistus kaatui, Lohjan seudun lukioverkkoselvitys toteutetaan ja parhaillaan kerätään perustietoja kunnista mm. lähtötilannetiedot, koulutustarve, taloudelliset, toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Selvitystyön etenemisaikataulu on seuraava:

6 PÖYTÄKIRJA 8/ Päättäjäseminaari on alustavasti joko maanantai tai tiistai 2.6. (Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Karttakuva lukioverkosta Esitys merkitsee lukioverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi Päätös Hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Esiopetusverkko 124/ /2015 PALRYH Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esioppilaita Lohjan kaupungissa 2014 oli 537 lasta. Nykyistä esiopetusrakennetta muutetaan, siten että esiopetusta ei järjestetä päiväkodeissa, vaan opetus tapahtuu kouluissa (hallinnollisesti varhaiskasvatusta). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä ( ) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Esiopetusverkkokartta (nauhataajama) - Esiopetusverkkokartta koko kaupunki - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esiopetuksen palveluverkko Esitys 1) merkitsee esiopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö. Päätös 1) merkitsi esiopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa

8 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja vuokratiloista luopuminen. Tavoitteena tulee myös olla se, että esiopetus siirtyy asteittain koulujen tiloihin. KOPLK on käsitellyt kokouksessaan esiopetusverkkoa ja esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle kehittämisehdotuksenaan, että jatkossa esiopetus tulisi siirtää asteittain kokonaan koulujen tiloihin ja ottaa tämä huomioon koulujen tilamitoituksia tarkasteltaessa. Tämän lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että tilojen käyttö on tehokasta ja että vuokratiloista tulisi luopua. Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa ja valmistaa lapsia aloittamaan koulun käynnin. Pedagogisesti esiopetuksen ja perusopetuksen niveltäminen on erityisen tärkeä kohta. Esiopetuksen järjestäminen koulujen yhteydessä on tarkoituksenmukaista. Noin 75 % esiopetuksen oppilaista tarvitsee lisäksi päivähoitoa. Toiminnan järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että se järjestetään samassa paikassa siis koululla. Päivähoidon tilamitoitukset ja muut tiloihin kohdistuvat säädökset tulee huomioida esiopetusta sijoitettaessa kouluille. Esiopetuksen sijoittaminen kouluille vapauttaa päiväkodeista paikkoja 0-5 vuotiaiden päivähoitoon. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kantanaan, että palveluverkkoa kehitettäessä esiopetus sijoitetaan aina kun se on mahdollista koulujen yhteyteen. Päätös Hyväksyttiin. SVUS Servicenätverket för förskoleundervisningen behandlades i sin helhet , då arbetsgruppen för servicenätverket hade möte. Ärendet kommer att behandlas i sektionerna, i nämnden för fostran och utbildning, på nämndens seminarium och på nytt i arbetsgruppen för servicenätverket. Arbetsgruppens förslag ska för servicens och servicestrukturens del vara tillgängliga senast till fullmäktiges vårseminarium 2015 och för tjänstemannaorganisationens del senast vid utgången av år Bildningsdirektör Katri Kalske presenterar processen för servicenätverket utförligare och den svenska delen av servicenätverket för förskoleundervisningen.

9 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Förslag Uc Svenska utbildningssektionen 1. antecknar läget för utredningen av servicenätverket för den svenska förskoleundervisningen för kännedom; 2. diskuterar ärendet; 3. ger anvisningar för det fortsatta arbetet. Beslut Godkändes och sektionen gjorde följande linjedragningar: Den svenskspråkiga utbildningen får inte vara "sämre" än på finska sidan. Detta innefattar bl.a. - resurser, inkl. investeringar och renoveringar - avstånd - kvalitetsaspekter - familjerna skall inte behöva övergå till att sätta barnen i finsk skola på grund av att den svenskspråkiga verksamheten inte skulle vara "konkurrenskraftig" Det faktum att Lojo utgör ett enhetligt svensk upptagningsområde måste tas i beaktande - detta påverkar väsentligen tillgången till servicen (avstånd, resetider) Kostnaderna för de svenskspråkiga skolorna i åk 1-6 innehåller en del element som inte ingår på finska sidan - MoFi och A-Fi - specialelever undervisas enbart integrerat (inga specialsklasser) Vid planeringen av servicenätverket kan svensk verksamhet/enheter. placeras i samma fastighet/kampus som finskspråkig verksamhet. Svenska sektionen avser inte att flytta åk 5-6 till samma enhet/fastighet som åk 7-9. Dagvården är en närserviceform, och denna skall erbjudas vid flera verksamhetspunkter. Förskoleverksamheten bedrivs i anslutning till skolan. Förskolebarnens dagvårdsbehov sköts i anslutning till förskolan (således i anslutning till skolan). I fall grundutbildning för åk 1-6 anordnas vid enbart en verksamhetspunkt/ skola, skall denna utgångsvis inte vara belägen i Virkby. På bas av ovannämnda är det inte ändamålsenligt att anordna all svenskpråkig förskoleverksamhet och grundläggande utbildning med tillhörande aktiviteter vid en och samma verksamhetspunkt (t ex i Källhagens skolas fastighet).

10 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan päättänyt esittää, että esikoulunpalveluverkkoa kehittäessä esiopetus sijoitetaan aina kun se on mahdollista koulujen yhteyteen. (Katri Kalske, Merja Kuusimurto, Tapani Tapiola) Esitys Erikseen jaettavat asiakirjat: - Esiopetusverkkokartta (nauhataajama) - Esiopetusverkkokartta koko kaupunki - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esiopetuksen palveluverkko (esitetty palveluverkkotyöryhmässä ) - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto - Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksen kannanotto esittää Lohjan kaupunginhallitukselle seuraavaa; 1) esikoulut sijoitetaan aina kun mahdollista koulujen yhteyteen seuraavasti: Anttilan päivähoitoalue - Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Harjun päivähoitoalue - Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. - Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. - Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue - Vieremän päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. - Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Karjalohjan päiväkodin esiopetus, siirretään Karjalohjan kouluun. Ruotsinkieliset - Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue - Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Lehmijärven esiopetus siirretään, Mäntynummen yhtenäiskouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue - Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. - Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun.;

11 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta ) esiopetuksen siirron edellytyksenä on, että koulurakennuksen kuntoluokka on vähintään 75 %; sekä 3) muiden kuin kohdan 1 esiopetusryhmien osalta tavoitteena on, että esiopetus siirretään kouluun aina, kun se on mahdollista ja siirrossa huomioidaan esioppilaiden päivähoidon tarve. Päätös päätti, että 1) esikoulut sijoitetaan aina kun mahdollista koulujen yhteyteen seuraavasti: Anttilan päivähoitoalue - Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routionmäkeen. Harjun päivähoitoalue - Mäntylän päiväkodin esioopetus, siirretään Ojaniittutaloon. - Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. - Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue - Vieremän päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. - Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Karjalohjan päiväkodin esiopetus, siirretään Karjalohjan kouluun. Ruotsinkieliset - Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue - Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Lehmijärven esiopetus siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue - Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. - Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. 2) Esiopetuksen siirron edellytyksenä on, että koulurakennuksen kuntoluokka on vähintään 75 %. 3) Muiden kuin kohdan 1 esiopetusryhmien osalta tavoitteena on, että esiopetus siirretään kouluun aina, kun se on mahdollista ja siirrossa huomioidaan esioppilaiden päivähoidon tarve. 4) Tämän lisäksi asiaa on jatkovalmisteltava seuraavilta osin: a) ruotsinkielisen esiopetuksen osalta on oltava selkeä esitys, b) esiopetussiirtojen myötä vapautuvien päiväkotitilojen tuleva käyttö on kuvattava tarkemmin ml. taloudelliset vaikutukset. 5) Asia viedään kaupunginhallitukselle ja valtuustoseminaariin

12 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kouluverkko 125/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on m2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa neliötä (Maksjoen (107 m2), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla. Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä. Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista.suurin kustannuserä on henkilöstökustannukset. Esi- ja kouluverkkoselvitykssä esitetään kolmea eri mallia, miten tiivistetaan kouluverkkoa.

13 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (6 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esitys 1) merkitsee perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. Päätös 1) merkitsi perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. 3) ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kolmesta mallista lähinnä soveltuvin ja sen pohjalta laatia 10 vuoden aikataulukaavio ja arvio 10 vuoden investointimenoista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti otettava huomioon koulujen nykyinen tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset. Samoin on huomioitava tulevaisuuden kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. 4) ohjeistaa, että kouluverkon jatkovalmistelussa on huomioitava nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet, samoin kuin yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. KOPLK on käsitellyt ensimmäistä luonnosta kouluverkkoselvityksestä Ryhmä on esittänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että kouluverkkoa kehitettäsessä tulee kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen siten, että tavoitteena on tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kouluverkkoselvityksessä esitetyistä kolmesta mallista lähinnä soveltuvin. Tämän pohjalta laaditaan 10 vuoden

14 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta aikataulusuunnitelma ja arvio investointikustannuksista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti huomioitava koulujen tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset kuin myös kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. Kouluverkon jatkovalmistelussa tulee myös huomioida nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet ja yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. Lohjalla on parhaillaan käynnissä monitoimijatalo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulujen ympärille useampien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia. Hankkeessa ovat mukana Mäntynummen yhtenäiskoulu, Nummi-Pusulan - Oinolan koulut, Ojaniittutalo ja Routionmäki ja niiden alueilla toimivat varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikuntaja kulttuuripalvelut. Monitoimijatalo-verkkoa laajennetaan mahdollisesti jatkossa. Hankkeessa kehitetään uusia muunneltavia, joustavia ja kustannustehokkaita tila-ratkaisuja, luodaan uudenlaisia palvelujen järjestämismalleja yhdistämällä eri toimijoiden resursseja uudella tavalla ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa luotuja uusia palvelujen järjestämistapoja ja toimintakäytänteitä tulee levittää kaikkeen toimintaan. Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot. Kouluverkon kapasiteetti suhteessa oppilasmäärään on suuri. Jotta jäljelle jäävä kouluverkko pystyttäisiin paremmin pitämään kunnossa olisi tarkoituksenmukaista karsia verkkoa. Alakoulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus ilman pääomavuokraa on / oppilas ja pääomavuokran sisältäen / oppilas. Keskiarvon ylittävät kustannukset ovat Hyrsylän, Karjalohjan, Karstun, Lehmijärven, Nummenkylän, Nummentaustan, Oinolan, Pusulan, Sammatin, Solbrinkenin ja Virkbyn kouluissa. Keskiarvon alittavat kustannukset ovat Asemanpellon, Ikkalan, Maksjoen, Metsolan, Muijalan, Neitsytlinnan, Ojamon, Perttilän, Pullin, Rauhalan, Ristin, Roution ja Tytyrin kouluissa. Jos keskiarvoa korkeamman kustannuksen omaavan koulun oppilaita sijoitetaan keskiarvoa matalamman kustannustason kouluun se edelleen laskee matalamman kustannustasoa ja keskimääräinen kustannus / oppilas laskee. Tutkimusten mukaan kun koulun oppilasmäärä nousee yli sadan alkaa kustannustaso stabiloitua.

15 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin oppilasta. Lohjan kouluissa yli 50 % oppilaista on koulukuljetuksessa Hyrsylässä, Ikkalassa, Karstulla, Lehmijärvellä, Nummenkylässä, Oinolassa, Pullissa, Pusulassa, Solbrinkenissä, Källhagenissa ja Nummi-Pusulassa. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää valita jatkotyöskentelyn pohjaksi soveltuvan mallin ja esittää, että kouluverkkoa kehitetään siten, että Sivistysjohtajan muutettu päätösesitys 1. pääsääntöisesti luovutaan alle sadan oppilaan kouluista, kuitenkin siten, että maankäytön kehityskuvassa palvelutaajamaksi määritellyissä kohteissa on alakoulu 2. kehitetään kouluja monitoimijatalo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti siten, että koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan ja että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelee alueen asukkaita 3. turvataan uuden opetussuunitelman mukainen 6. luokalla alkava ruotsin kielen opetus sijoittamalla pienten koulujen 5. ja/tai 6. luokkalaiset yläkoulujen tiloihin. 4. panostetaan jäljelle jäävän kouluverkon toiminalliseen ja tekniseen kuntoon varaamalla riittävät peruskorjausvarat talousarvioon. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa esimerkiksi kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö.

16 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Päätös Hyväksyttiin sivistysjohtajan muutettu päätösesitys. SVUS Servicenätverket för den grundläggande utbildningen behandlades i sin helhet , då arbetsgruppen för servicenätverket hade möte. Ärendet kommer att behandlas i sektionerna, i nämnden för fostran och utbildning, på nämndens seminarium och på nytt i arbetsgruppen för servicenätverket. Arbetsgruppens förslag ska för servicens och servicestrukturens del vara tillgängliga senast till fullmäktiges vårseminarium 2015 och för tjänstemannaorganisationens del senast vid utgången av år Bildningsdirektör Katri Kalske presenterar processen för servicenätverket utförligare och den svenska delen av servicenätverket för den grundläggande utbildningen. Förslag Uc Svenska utbilningssektionen 1. antecknar läget för utredningen av servicenätverket för den svenska

17 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta grundläggande utbildningen för kännedom; 2. diskuterar ärendet; 3. ger anvisningar för det fortsatta arbetet. Beslut Godkändes och sektionen gjorde följande linjedragningar: Den svenskspråkiga utbildningen får inte vara "sämre" än på finska sidan. Detta innefattar bl.a. - resurser, inkl. investeringar och renoveringar - avstånd - kvalitetsaspekter - familjerna skall inte behöva övergå till att sätta barnen i finsk skola på grund av att den svenskspråkiga verksamheten inte skulle vara "konkurrenskraftig" Det faktum att Lojo utgör ett enhetligt svensk upptagningsområde måste tas i beaktande - detta påverkar väsentligen tillgången till servicen (avstånd, resetider) Kostnaderna för de svenskspråkiga skolorna i åk 1-6 innehåller en del element som inte ingår på finska sidan - MoFi och A-Fi - specialelever undervisas enbart integrerat (inga specialsklasser) Vid planeringen av servicenätverket kan svensk verksamhet/enheter. placeras i samma fastighet/kampus som finskspråkig verksamhet. Svenska sektionen avser inte att flytta åk 5-6 till samma enhet/fastighet som åk 7-9. Dagvården är en närserviceform, och denna skall erbjudas vid flera verksamhetspunkter. Förskoleverksamheten bedrivs i anslutning till skolan. Förskolebarnens dagvårdsbehov sköts i anslutning till förskolan (således i anslutning till skolan). I fall grundutbildning för åk 1-6 anordnas vid enbart en verksamhetspunkt/ skola, skall denna utgångsvis inte vara belägen i Virkby. På bas av ovannämnda är det inte ändamålsenligt att anordna all svenskpråkig förskoleverksamhet och grundläggande utbildning med tillhörande aktiviteter vid en och samma verksamhetspunkt (t ex i Källhagens skolas fastighet). PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan käsitellyt kouluverkkoselvitystä ja esittää että kouluverkkoa kehitetään mallin 2

18 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta pohjalta. Lautakunta esittää, että tulevaisuuden kouluverkon kuntoluokan tulee olla 75 %:a. Koulujen 75 % kuntoluokan saavuttamiseksi tarvitaan investointimäärärahoja Tämän lisäksi on jo päätetty/suunniteltu laajoja uudisrakentamishankkeita, joita ovat Ojaniittutalo, Routiomäki ja Nummi-Pusulan koulun peruskorjaus- ja laajennus. Vuositasolla näihin investointeihin on talousarviossa/taloussuunnitelmassa varattu investointirahaa 2016 vuodelle 12,2 milj. ja 2017 vuodelle 4,45 milj..lisäksi hyväksyttyjä/suunnittelussa olevia hankesuunnitelmia ovat mm. Harjun koulun peruskorjaus ja laajennus, Ojamon koulun peruskorjaus, jotka ovat huomioitu investointikohteina 2018, joihin ei ole hyväksyttyjä investointimäärärahoja. Säästöä muunneltu malli tuo käyttötalouteen vuositasolla nykyiseen kouluverkkoon verrattuna. Lisäksi mikäli koulukiinteistöistä päätetään luopua saadaan niistä myyntituloja. (Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (8 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys (esitetty palveluverkkotyöryhmässä ) - Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kannanotto - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto

19 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kannanotto Asemanpellon koulun puolesta - Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto - Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksen kannanotto Esitys Palveluverkko ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa; 1) jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti; Anttilan yläkoulualue - Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue - Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. - Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue - Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun - Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus - Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään Källhagenin kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue - Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suunnitteet. - Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue - Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan kouluun. 2) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon toteuttamiselle; 3) koululakkauttamiset käsitellään erikseen omana asiana, jossa käytetään normaalia tiedotus- ja kuulemismenetelyä; sekä 4) koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään. Päätös Palveluverkkotyöryhmä päätti, että 1) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon

20 PÖYTÄKIRJA 8/ Kasvatus- ja opetuslautakunta muutosten toteuttamiselle; 2) vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään; 3) mahdolliset koululakkauttamiset käsitellään myöhemmin siten, että kunkin koulun tilanne käsitellään erikseen omana asianaan, jolloin käytetään normaalia tiedotus- ja kuulemismenettelyä; 4) jatkovalmistelun pohjana kouluverkkoa voidaan kehittää seuraavasti: Anttilan yläkoulualue - Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun Harjun yläkouluaste - Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun - Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon Järnefeltin yläkoulualue - Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun - Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun Ruotsinkielinen opetus - Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolanin oppilaat siirretään Källhagenin kouluun Mäntynummen yhtenäiskoulun alue - Asemanpellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suunnitteet - Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue - Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan kouluun. 5) Tämän lisäksi asia on jatkovalmisteltava ruotsinkielisten koulujen osalta selkeän linjauksen aikaansaamiseksi.

21 PÖYTÄKIRJA 8/ Tekninen lautakunta Teknisen toimen varikkojen ja varastoalueiden verkko 119/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin varikko Lohjan kaupungin ja kunnan kuntaliitoksen jälkeen kaikki Teknisen toimen toi min nan kannalta tärkeät tilat keskitettiin Pappilankorven teollisuusalueelle osoitteeseen Le vy se pän tie Loh jan kunnan varikkoalueesta (Sairaalatie 4) luovuttiin ja sille tuli muuta käyttöä. Teknisen toimen ja osin Ympäristötoimen toimintojen kannalta Le vy se päntien varikkoalue on sijainniltaan hyvä, koska se sijaitsee keskeisellä pai kalla kaupungin alueella. Alue ja rakennukset ovat riittäviä tällä toiminnan tasol la. Alueelle on suunniteltu myös Liikuntakeskus Oy:n toimintoja, ko nesuo ja, varastotiloja. Nämä toiminnot vaativat lisärakentamista. Tilapalvelut on myös käynnistänyt hankesuunnittelun A-hallin uudistamisesta. Vanha hal li puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Varikkoaluetta käyttävät: 1) Teknisen toimen kunnallistekniikka - kunnallistekniikan rakentaminen - konekeskus - konekeskuksen korjaamo - sähköpalvelut - puisto-osasto 2) Teknisen toimen tilapalvelut - korjausrakentamisen henkilöstön tukipiste, verstas, maalaamo ja varastotiloja - kiinteistönhoitajien tukipiste (osa henkilöstöä) 3) Ympäristötoimen kiinteistö- ja mittaustoimi - mittamiesten tukipiste Varikkoalueella on kolme hallia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 2290 m 2 : Halli A: korjaamo, keskusvarasto, henkilöstön sosiaali- ja toimistotiloja. Hal li B: auto- ja työkonetalli, maalaamo, puusepän verstas, lii ken ne merk kiva ras to, henkilöstön sosiaalitiloja. Halli C: puisto-osaston tiloja, verstas, pienkoneiden huoltotila, tilapalveluiden kyl mä va ras to, henkilöstön sos. tiloja, puisto-osaston työnjohdon toimisto. Alueella on myös: Tilaelementti rakennus D/ sähkövarikko (186 krs-m3): varasto, toimistotiloja sekä tie to hal lin non toimintoja. Kylmävarasto H (100 m2): kiinteistö- mittaustoimen käytössä. Sähkövarasto G, vanha lato, joka odottaa purkua. Puolilämmin varasto I (293 m2): entinen Moision koulun

22 PÖYTÄKIRJA 8/ Tekninen lautakunta tilaelementtirakennus, jonka käyttäjinä ti la pal ve lut, sähkövarikko, tietohallinto. Lisäksi alueella on kaksi katosrakennusta E ja F, joiden pinta-ala on 1036 m 2. Katokset ovat auto- ja kalustosuojina sekä suojaa vaativan mate ri aa lin varastoina. Varastointikentällä säilytetään autojen ja työkoneiden li sä lait tei ta ja perävaunuja sekä erilaista kunnallistekniikan rakentamisessa ja yl lä pi dos sa tarvittavaa materiaalia: putkia, kaivoja, kansistoja, reunakiviä yms. ma te ri aa lia. Vesilaitoksen varikkotilat Vesilaitos tekee pienessä määrin omia huolto ja korjaustöitä. Tar vi ke va rikko na käytetään Kaupungin varikkoa Levysepäntiellä. Laitoksen Keskustan autokalusto sekä asentajien ja pumppaamonhoitajien ti lat ovat Tytyrin vesilaitoksen tiloissa. Lisäksi käytössä on tiloja Pusulassa ns. Oloviisaassa. Oloviisaassa on Poh joi sen alueen pumppaamonhoitajien sosiaalitilat ja autot. Lisäksi pieni mää rä tarvikkeita. Tällä hetkellä Pusulan varikkopiste palvelee laitosta hyvin, koska se si jait see Pohjoisella alueella ja säästää täten asentajien työaikaa, kun pääsevät suo raan kohteisiinsa. Tilapalvelujen käytössä olevat muut tilat 1) Nummen varikko 160 krs-m2, josta lämmintä tilaa 85 m2: kiinteistön hoidon ja korjausrakentamisen tukipiste, työtilaa sekä kylmää varastotilaa 60 m2. Tiloissa myös varavoimakone ja öljykattilat. 2) Pusulan varikko (Oloviisas teollisuushalli) yht krs-m2, josta lämmintä tilaa on yht. 500 m2: tilapalvelujen ja vesilaitoksen yhteiskäytössä 155 m2, lisäksi tilapalveluilla ja vesilaitoksella on yhteiskäytössä kylmävarastotilaa yht m2. Tiloissa toimii myös LKK:n punttisali. Kiinteistönhoitajien muut tukipisteet/ kokoontumistilat: - Keskustan alueen tukipiste, Sepänkatu 7 - Virkkalan alueen tukipiste, Kässän talon kivirakennus - Perusturvan laitehuollon tilat, Keskustan terveysaseman kellarikerroksessa ja jatkossa myös Lohjan vanhusten palvelukeskuksen pohjakerroksessa. Kaupungin lähes tyhjillään olevat varasto- ja hallikohteet: Hiidensalmen varastot (purkukuntoisia), Ruolankatu 4 (myynnissä), Nummen varasto Nummenkirkkotiellä (myynti tai purku), Karjalohjan Tiilitehdas (myynti tai lahjoitus). Tilapalveluiden varikkotarve tulevaisuudessa 1) Kaupungin varikko: yht. noin 400 m2 (tuki- ja työpiste, maalaamo,

23 PÖYTÄKIRJA 8/ Tekninen lautakunta henkilöstö- ja varastotilaa 2) Nummen varikko: yht. noin 150 m2 3) Pusulan varikko: lämmintä tilaa n. 70 m2, kylmää varastotilaa n.150 m2 5) Perusturvan laitehuoltotilat n. 150 m2 Keskusta-alueen ja Virkkalan kiinteistönhoitajien tukipisteet järjestetään/ otetaan jatkossa olemassa olevilta kiinteistöiltä ilman erillisiä tilantarpeita. Kaavoituksen huomio Karjalohjan tiilitehtaaseen liittyen: Karjalohjan koulun ympäristö oli mukana syksyllä 2014 ympäristötoimessa laaditussa selvityksessä Karjalohjan mahdollisen lämpölaitoksen sijaintivaihtoehdoista. Koulun ympäristöön lukeutuu myös kaupungin omistuksessa oleva AP-tontti, jolla tiilitehdas sijaitsee. Mahdollisen lämpölaitoksen sijoittuminen koulun ympäristöön edellyttäisi asemakaavan muutosta, jossa myös AP-tontti olisi mahdollisesti mukana. Mahdollinen tiilitehtaan myynti edellyttäisi asemakaavan muutosta. Erikseen jaettava: - Kartta varikko ja varastoalueista - Teknisen toimen varikko- ja varastoalueet, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Esitys päättää: 1) merkitä tiedoksi varikkoverkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä, sekä 2) esittää tekniselle lautakunnalle, että jatkovalmistelussa kiinitetään huomiota tilojen toimivuuteen ja käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö. Päätös päätti: 1) merkitä tiedoksi varikkoverkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä, sekä 2) esittää tekniselle lautakunnalle, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota tilojen toimivuuteen ja käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö. Valmistelua on vielä täydennettävä muiden teknisen toimen toimintojen osalta. Tällaisia ovat mm. kaupungin omat kaukolämpöpalvelut, lumenkaatopaikat, jätepuutavaran varasto- ja haketealueet, hiekan- ja soranottopaikat sekä säilytyspaikat, poistettujen materiaalien varastot ja romuajoneuvovarastot. Lisäksi on arvioitava miten poistettavat kiinteistöt saataisiin tehokkaasti myyntiin ja milloin myynti edellyttää kaavamuutosta. TEKLA

24 PÖYTÄKIRJA 8/ Tekninen lautakunta Kunnallistekniikan varastoalueiden osalta selvitystä on täydennetty seu raavas ti: - Pappilankorven lumenkaatopaikka, lumien toimitus katualueilta ja kiinteis töis tä. Vastaanotto maksullista. - Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto sekä lehtijätteen kom pos toin tialue. Alueelle myönnetty ympäristölupa Alue pelkästään kaupun gin käytössä. - Kuljunkadun reunakivivarasto. Käytöstä poistetun edelleen hyötykäyttöön me ne vien reunakivien varasto. n päätöksessä mainittuja hiekan- ja so ran ot to aluei ta ei ole kaupungin ylläpitäminä. Kaupungin toimesta siir rettä vät ajoneuvot toimitetaan Pappilankorven ajoneuvovarastoon joka on yksi tyi sen ylläpitämä alue. (Seppo Lötjönen) Lohjan kaupungin kaukolämpöpalveluita tuotetaan Karjalohjan ja Nummen hakelämpölaitokselta myös omien rakennusten ulkopuolelle. Muualla kaukolämpötoiminnasta vastaa yhtiöt. Pusulaan rakennetun hakelämpölaitoksen kaukolämpötoiminnasta huolehtii kaupunki konserniin kuuluva Lohjan Energiahuolto Oy Loher. Loher Oy:n toiminta-alueena on lisäksi Lohjan keskusta-alueen sekä Roution alueen kaukolämpöpalvelut. Virkkalan alueella kaukolämpöä tuottaa kaupunki konserniin kuuluva Virkkalan Lämpö Oy, jonka omistuksen siirtoa Loher Oy:lle valmistellaan. Mäntynummen alueella toimii Mäntynummen Lämpö Oy, jossa omistuspohja on laajempi. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Teknisen toimen varikko ja varastoalueet, esitetty palveluverkkotyöryhmässä päivitetty karttaliite varasto ja varikkoalueista Esitys Tj vs Tekninen lautakunta päättää lähettää selvityksen teknisen toimen va rik kover kos ta kaupunginhallituksen nimeämän pal ve lu verk ko työ ryh män käsittelyyn. Tekninen lautakunta toteaa varikkoverkon olevan omaa toimintaa palveleva ja tarkoitukseensa sopiva. Päätös Hyväksyttiin. PALRYH Teknisen lautakunnan käsittelyyn lisättiin n edellyttämät asiat. (Seppo Lötjönen) Esitys Erikseen jaettavat asiakirjat: - Teknisen toimen varikko ja varastoalueet, esitetty palveluverkkotyöryhmässä päivitetty karttaliite varasto ja varikkoalueista

25 PÖYTÄKIRJA 8/ Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: 1) Teknisen toimen varikkojen ja varastoalueiden verkon nykytilanne merkitään tiedoksi; 2) Teknisen toimen Tilapalveluiden tarpeettomista varikko- ja varastotiloista luopuminen tulee olla jatkossa tavoiteena. Päätös päätti, että 1) Teknisen toimen varikkojen ja varastoalueiden verkon nykytilanne merkitään tiedoksi; 2) Teknisen toimen Tilapalveluiden tarpeettomista varikko- ja varastotiloista luopuminen tulee olla jatkossa tavoitteena. 3) Tämän lisäksi asiaa on jatkovalmisteltava siten, että - kuvataan teknisen toimen varikkotilojen ja -alueiden käytön tehostaminen ja sen kustannusvaikutukset, - hahmotellaan suunnitelma tarpeettomien tilojen myynnistä/purkamisesta. 4) Viedään asia kaupunginhallitukselle ja valtuustoseminaariin

26 PÖYTÄKIRJA 8/ Muut asiat PALRYH Kokouksessa tuli esille seuraavat asiat: Esitys 1) Logistiikka on tärkeä osa palveluverkkoselvitystä toimintoja siirrettäessä alueella eri toimipisteisiin. Logistiset asiat tulee selvittää palveluverkkoselvityksen yhteydessä. 2) FCG tulee mukaan avustamaan palveluverkkotyön kustannuslaskennassa ja aloituskokous pidetään perjantaina klo 11:00-13:00. Konsultin työryhmän vetäjänä toimii KTM Kimmo Haapasalo. 3) Palveluverkkotyön tiedottamisesta on tullut paljon palautetta ja asukkaiden on ollut vaikea seurata asioiden käsittelyjen etenemisestä. Palveluverkkotyön periaatteena on avoin tiedottaminen ja sen avuksi palkataan tiedottaja puoleksi vuodeksi. 4) kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valmistelevat virkamiehet ovat olleet Hyrsylän koulun yleisötilaisuudessa, jossa aiheena oli koulun sisäilmatilanne. Päätös antoi Tekniselle toimelle toimeksiannon logistiikkaselvityksestä ja merkitsi muut asiat tiedoksi.