Hankesuunnitelma 14.8.2013. Metsolan päiväkoti Hankenumero 3008

Hankesuunnitelma 14.8.2013 Metsolan päiväkoti Hankenumero 3008

2 (17) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 3 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 5 4.1. Nykytilanne... 5 4.2. Peruskorjauksen tarpeellisuus ja kiireellisyys... 6 5. Rakennuspaikka... 6 5.1. Sijainti ja hallinta... 6 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 6 5.3. Tontin ympäristö... 7 5.4. Tontin ominaisuudet... 7 5.5. Tontin rakennuskanta... 7 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 7 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 7 6. Suunnittelutavoitteet... 7 6.1. Yleiset tavoitteet... 8 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 8 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 8 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet... 10 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 10 6.6. Esteettömyys... 11 6.7. Rakennustekniset tavoitteet... 11 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet... 12 6.9. Sähkötekniset tavoitteet... 14 6.10. Huoltokirja... 16 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 16 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 16 8.1. Rakennuskustannusennuste... 16 8.2. Käyttökustannusennuste... 16 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 16 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 17 10. Tarvittavat toimenpiteet... 17 10.1. Tiedotus... 17

3 (17) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio (peruskorjaus) ja hintavertailu (vastaava uudisrakennus) 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3008 Kohteen nimi Metsolan päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kaupunginosa 12-Tapiola Kortteli 187 Tontti 1:1184 Kiinteistötunnus 49-418-1-1184-1 Osoite Kelohongantie 6, 02120 Espoo Tontin pinta-ala 2412 m² Tontin rakennusoikeus 1600 kem² Asemakaava Vahvistettu 27.8.1962 Tarveselvitys tarveselvitystä ei tehty Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja avoin päiväkoti Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 63 Henkilökuntamäärä 11 Alustava hyötyala 496 hym² Alustava bruttoala 668 brm² Alustava huoneistoala 541 htm² Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (x) 402 m2/ 63 = 6,4m² Kerrosluku 1 Aikataulu Rakennussuunnittelu 8/2013 2/2014. Rakentaminen 6/2014-6/2015. Käyttöönotto 8/2015. Tarveselvityksen kustannusennuste - Investointiohjelman 2013-17 varaus 3,0 milj. Tavoitehinta 3,1 milj. Hinta / hoitopaikka 49 200 Toimitilavuokra 286 690 / vuosi 2. Hankesuunnitelman laadinta

4 (17) Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkiöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Jaana Hellinen Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA-tekniikka Jaana Saira Sähkötekniikka Pirjo Kurttila Energiainsinööri Tiina Sekki Kustannussuunnittelu Sari Kinnunen Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelijat Eija Riikonen Leena Kangas Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus, Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kehittämispäällikkö Virpi Mattila Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu

5 (17) Eduarch / Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, Vahanen-Yhtiöt Jani Ristimäki Linnoitustie 5 02600 Espoo 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Hankkeesta ei ole tehty tarveselvitystä. Metsolan päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa: 0,5 milj vuodelle 2013 ja 2,5 milj. vuodelle 2014, yhteensä 3,0 milj.. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Kuntoarvio 7.8.1997 Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus 18.1.2005 Ikkunarakenteita koskeva kuntotutkimus 18.3.2006 (ikkunat uusittu 2007) Valesokkelirakenteen mikrobivaurioiden kartoitus 17.2.2012 Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisessa, case Metsolan päiväkoti 30.11.2012 Energiasimulointi ja vaihtoehtotarkastelu (peruskorjaus) 20.12.2012 Alustava perustamistapaselvitys 9.4.2013 Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Nykytilanne Metsolan päiväkoti on yksikerroksinen ja se on rakennettu vuonna 1963. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti E.v. Ungern-Stenberg. Rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossa ja asussa. Siinä on viimeksi toiminut avoin päiväkoti. Rakennuksen kosteus- ja homevaurioita on tutkittu 1990-luvulta alkaen, viimeisimmät tutkimukset ovat vuosilta 2005 ja 2012. Vuonna 1997 on tehty laajamittainen kuntoarvio. Vuonna 2011 valmistuneen Espoon peruskorjaushankkeiden priorisointilistalla koskien päiväkoti- ja asukaspuistorakennuksia Metsolan päiväkoti on sijalla yhdeksän. Rakennusta on vuosien mittaan huollettu ja korjattu tarpeen mukaan. Rakennuksesta puuttunut salaojitus on tehty vuosina 1992 ja 1997 ainakin rakennuksen länsi-, itä- ja pohjoispuolelle. Tehdyn kuntoarvion ja jatkuneiden kosteusongelmien perusteella todettakoon, ettei salaojitus toimi toivotulla tavalla. Vuoden 2007 ikkunaremontin yhteydessä on korjattu valesokkelirakenteita. Kuitenkin vuonna 2012 tehdyssä kartoituksessa valesokkeleista löytyi edelleen mikrobi- ja homevaurioita. Yläpohjaan on lisätty vuonna 1992 lämmöneristettä. Vesikate on rikottu lunta poistettaessa ja siitä on

6 (17) aiheutunut vesivahinko yläpohjaan vuonna 2011. Suunnitelmat vesikaton korjaamiseksi on tehty, mutta korjaus toteutettiin lopulta pienimuotoisena paikkauksena. Rakennus asetettiin käyttökieltoon huonon sisäilman vuoksi keväällä 2012. 4.2. Peruskorjauksen tarpeellisuus ja kiireellisyys Espon kaupungin vuoden 2013 talousarvion investointiosassa Metsolan päiväkodin peruskorjaus on merkitty kiireelliseksi. Tapiolan alueella on n. 100 päivähoitopaikan vaje. Tapiolan alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKYaluetta) ja rakennuskiellossa. Länsikorkea, jonka alueella Metsolan päiväkoti sijaitsee, ei ole kaavoitusohjelmassa. Kaavoittaja ja rakennusvalvonta vastustavat rakennuksen purkamista. Rakennuskiellosta huolimatta korjausrakentamiseen olevien seinien sisällä voidaan myöntää rakennuslupa. Näin rakennuksen peruskorjaus on ainoa tapa saada alueelle päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Metsolan päiväkoti sijaitsee Tapiolassa, osoitteessa Kelohoingantie 6. Tontin pinta-ala on 2412 m². Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin. 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49-418-1-1184-1. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 27.8.1962. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YS.

7 (17) Rakennusoikeus on 1600 kem². Ks. myös kohta 4.2. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Tontti sijaitsee Tapiolan puutarhakaupungissa, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Tontti rajautuu lännessä puistoon. Pohjoisessa, idässä ja etelässä naapureina on asuintaloja. 5.4. Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella Metsolan päiväkodin rakennettavuusselvitystä päiväkodin peruskorjausta varten. Tontin pohjoisosa on pohjamaaltaan moreenia ja eteläosassa on laaja kalliopaljastumaalue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 19,0... +15,0 ollessa korkeimmillaan tontin pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee kohti tontin eteläosan kalliopaljastumaa. Tonttia vierustavalla Kelohongantiellä tehdyn porakonekairauksen mukaan kallionpinta on 0,6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maaainekset. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontilla sijaitseva päiväkotirakennus peruskorjataan. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on Merituulentiehen liittyvä Kelohongantie. Kadun toisella puolella on pysäköintialue noin kymmenelle autolle. Huoltoliikenne on hoidettu rakennuksen pohjoispuolelta nykyisen keittiön kohdalta. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Alueella on olemassaoleva katuverkosto ja kunnallistekniikka. 6. Suunnittelutavoitteet

8 (17) 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä syksyllä 2013. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Tapiolan vanhojen asuntoalueiden korjauksen ja hoidon suuntaviivoista on laadittu yleisohjeet (2.11.2006), joilla pyritään edistämään Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää korjausrakentamista. Rakennuslautakunta on hyväksynyt yleisohjeet ja ne täydentävät osaltaan Espoon rakennusjärjestystä. Metsolan päiväkodin mittavasta peruskorjauksesta huolimatta kaupunkikuvallisena tavoitteena on säilyttää rakennuksen nykyinen hahmo. Uudelle, kylmälle varastorakennukselle on tarvetta, ja sen arkkitehtuuri sovitetaan ympäröivään, vanhan Tapiolan arkkitehtuuriin. 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. Metsolan päiväkodissa on 3 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, yksi kotialue varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen.

9 (17) Kotialueista kaksi suunnitellaan pariksi, jolla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kaksi ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen vähintään toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta tulee olla (varaulos)käynti suoraan ulos. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Yhteiset tilat Isompien lasten ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä olevaan aulamaiseen eteistilaan, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmien yhteiskäytössä on yksi pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulamaiseen eteistilaan tai yhteen ryhmähuoneeseen. Kaikkien tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, aivan erityisesti monikäyttöisten aulatilojen. Metsolan päiväkotiin ei ole mahdollista saada erillistä liikuntasalia. Siksi kotialueiden ryhmähuoneiden lisäksi aulamainen eteistila suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Eteistilan yhteydessä on oltava varasto. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Yksi kotialue suunnitellaan siten, että se soveltuu tarvittaessa avoimen päiväkodin toimintaan. Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vanhemmat ja ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella

10 (17) kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia maksullisia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan siten, että kulku tiloihin on vaihtuville käyttäjille selkeä. Tiloissa on mahdollisuus pienten lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Nykyisen leikkipihan laajuus on noin 1280 m² (20 m² / hoitopaikka). Se on aidattu osin tontin ulkopuolelle. Päiväkodin aita on uusittu 2008 ja se on osittain puu-, osittain teräsrakenteinen. Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. Nykyisten leikkivälineiden kunto ja turva-alueet tarkistetaan. 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Peruskorjauksen tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on Metsolan päiväkodille määritetty 230 kwh/m²/a. Ympäristöministeriö on antanut 27.2.2013 asetuksen energiatehokkuuden parantamisesta luvanvaraisissa korjaus- ja muutostöissä. Metsolan päiväkodin E-luvun tavoite noudattaa asetuksen vaihtoehtoa, jossa lasketaan rakennukselle ominainen, rakentamisajankohdan mukaisilla tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla ratkaisuilla laskettu E-luku ja pienennetään sitä päiväkodille asetetun tason mukaisesti. Metsolan päiväkodin lähtötilanteesta laskettu E-luku on 302 kwh/m²/a. Kun se kerrotaan asetuksen asettamalla kertoimella 0,8 saadaan 241 kwh/m²/a. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys.

11 (17) 6.5.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen uusittavien rakennusosien lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana. Uusittavan ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja. 6.5.2. Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 6.5.3. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.5.4. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 6.6. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille. 6.7. Rakennustekniset tavoitteet 6.7.1. Yleistä Metsolan peruskorjauksen yhteydessä uusitaan: - salaojitus uusitaan ja lisätään puuttuville osille - korjataan ikkunoiden alapuolista seinärakennetta (valesokkeli), lisätään mahdollisesti lämmöneristystä

12 (17) - alapohja uusitaan, samalla vaihdetaan alapohjan alapuolinen maa-aines ja lisätään lämmöneristystä - yläpohja uusitaan (uudet puurakenteet, vesikate), samalla lisätään lämmöneristystä - sähköt uusitaan Metsolan peruskorjauksen yhteydessä kokonaan uutta: - koneellinen tulo- ja poistoilma - lattialämmitys - radon-poisto 6.7.2. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti. 6.7.3. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on yksikerroksinen. Rakennuksen uudistettavien osien energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet 2012. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: - Paloluokka on P3 - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan - Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. - Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet 6.8.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille.

13 (17) LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 6.8.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55-35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.8.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.8.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä.

14 (17) Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 60 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 6.8.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.8.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö sekä liikuntasali sosiaalitiloineen. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.9. Sähkötekniset tavoitteet 6.9.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.9.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan

15 (17) sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.9.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 6.9.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. 6.9.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita.

16 (17) 6.9.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.10. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen Ryhti-huoltokirja (Granlund), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat nykyisten tilojen mukaiset. Uuden, kylmän varastorakennuksen tarve selvitetään. Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 5/2013, Haahtela ind. 83 kl. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 668 brm², 482 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 3,1 milj. (alv 0%), 4 600 / brm² (alv 0%), 49 200 / hoitopaikka. Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Koska korjausaste Metsolan päiväkodin peruskorjauksessa on 110 %, hankkeelle on laskettu vertailun vuoksi myös vastaavan uudisrakennuksen hinta. Vertailu on kuitenkin teoreettinen huomioiden alueen rakennuskielto. Teoreettiseksi vertailun tekee myös se, että rakennettaessa rakennus uudelleen, siihen suunniteltaisiin kaikki nykytoimintojen mukaiset tilat, mm. monitoimisali, joka Metsolan päiväkodista tulee puuttumaan. Liite 6: Tavoitehinta-arvio (peruskorjaus) ja hintavertailu (vastaava uudisrakennus) 8.2. Käyttökustannusennuste Metsolan päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat henkilöstö- ja toimintamenot 498 000, toimitilavuokrat 286 690 / vuosi, yht. n. 0,78 milj. / vuosi ilman alv. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 110 000 ilman alv.

17 (17) 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2013 talousarvion investointiliitteessä on Metsolan päiväkodille varattu 3,0 milj. vuosille 2013-2014. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnistetty elokuussa 2013. Suunnitelmat valmistuvat helmikuussa 2014. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2014 ja päiväkodin on määrä valmistua kesäkuussa 2015. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2015. 10. Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (vanhojen tilojen muutostyöt alle 5000 kem²). Päiväkodin peruskorjaussuunnittelu käynnistetään välittömästi. Suunnitteluaikaa on varattu noin 6 kk. 10.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.

2013 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Metsolan päiväkoti 3. Kaupunginosa 12 Tapiola 5. Käyntiosoite Kelohongantie 6, 02120 Espoo 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) Uudisrakennus Laajennus/lisärakennus Kiinteistötunnus 49-418-1-1184-1 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite PL, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) 2. Toimiala / tulosyksikkö SITO/ suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatus 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 2412 m² Rakennusoikeus 1600 kem² Muutos/peruskorjaus 668 541 496 3,1 Käyttötarkoitus kaavassa YS 8. Hankkeen kuvaus Olemassa olevan päiväkodin peruskorjaus 3-ryhmäiseksi päiväkodiksi, jossa yksi ryhmä suunnitellaan avoimen päiväkodin tarpeet huomioon ottaen. Kaikki ryhmätilat varustetaan sopiviksi 21 lapselle (3-6 vuotiaat), yhden ryhmän tilojen varustuksessa huomioidaan myös 0-3 vuotiaden lasten erityistarpeet. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Alue on RKY-aluetta (valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä) ja rakennuskiellossa. Tapiolan alueella on n. 100 päivähoitopaikan tarve. Metsolan päiväkodin peruskorjaus toisi 54-63 päivähoitopaikkaa. Rakennuskiellosta huolimatta korjausrakentamiseen olevien seinien sisällä voidaan myöntää rakennuslupa. Hankkeesta ei ole tehty tarveselvitystä. Hanke on vuoden 2013 talousarvion investointiosassa merkitty kiireelliseksi. Tarveselvityksen on hyväksynyt lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 8/13 2/14 6/14 6/15 Käyttöönotto 8/15 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Kaupungin oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin ks. kohta 9 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) v. 2013 3,0 M 14. Käyttökustannukset 0,78 M / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 3,1 M 16. Ensikertainen kalustaminen 110 000 / oppilas 49 200 / hoitopaikka 17. Lisätietoja

18. Laatija(t) yhteystietoineen Jaana Hellinen Päiväys 6.9.2013 TIKE / TS Päivitetty 2013

Liite 2 Pinta-alakäsitteet ohm 2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym 2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pintaala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum 2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm 2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm 2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem 2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

10 7 11 5 1:1239 Oravannahkatori get II 9 9 10 2 Jousenkaari Bågsvängen VI 1:1182 18 9 VI 1:1183 VII 17 9 17 8 18 2 II Liikerakennus 20 7 VI 21 2 1:1171 21 8 1:1173 1:1174 IV 21 2 22 1 10 8 17 9 10 8 VI 1:1217 21 7 1:1609 Metsolan päiväkoti 18 5 1:1203 IV 22 2 24 3 25 0 1:1174 12 1 III 1:1218 11 7 VI 17 7 1:1184 17 6 Torrfurstigen IV 1:1202 Bågsvängen 1:1609 1:1180 III kt IV IV 21 1 IV 10 3 9 9 Puhurinpolku Kastbystigen 14 0 13 6 Puhurinpolku Kelohongantie 12 TAPIOLA Jousenkaari 8 1 HAGALUND II 1:1237 8 7 a II 1:1609 II 1:871 14 6 II a 1:1255 1:1238 13 9 14 7 11 4 IV 13 1 1:1235 14 4 12 8 IV 1:1609 14 4

ESPOO ESBO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 (3) Työ 4380 09.04.2012 Geotekniikkayksikkö / K.Hämäläinen Talonsuunnittelu/Vesa Pyy METSOLAN PÄIVÄKOTI/HANKENRO. 3008 Rakennettavuusselvitys Kelohongantie 6, R:no 1:1184 1. YLEISTÄ Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Metsolan päiväkodin rakennettavuusselvitystä päiväkodin peruskorjausta varten. Tontilla aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista saadut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteissä. 2. POHJASUHTEET Tontilla sijaitsee nykyinen Metsolan päiväkodin rakennus, joka on tarkoitus peruskorjata. Tontin pohjoisosa on pohjamaaltaan moreenia ja eteläosassa on laaja kalliopaljastuma-alue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 19,0... + 15,0 ollessa korkeimmillaan tontin pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee kohti tontin eteläosan kalliopaljastumaa. Tonttia vierustavalla Kelohongantiellä tehdyn porakonekairauksen mukaan kallionpinta on 0,6 metrin syvyydessä maanpinnasta. 3. PERUSTAMINEN Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset. Espoon kaupunki geotekniikkavksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen<mespoo.fi

MetsoJan päiväkoti 09.04.2013 2 (3) 4. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi.,it.db~t:.., _ Matti Kaurila geotekrciildkapäällikkö ~~~ Katariina Hämäläinen suunnitteluinsinööri LIITTEET Maaperä- ja rakennettavuuskartta Rakennettavuusluokitukset Maaperäkartan värit Espoon kaupunki geotekniikkavksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Metsolan päiväkoti 09.04.2013 3 (3) Maaperä ja rakennettavuuskartta: Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti rakennettava 2. Normaalisti rakennettava 3 a. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rakennettava rinnemaasto 4. Vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö 5 a. Erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö 5 b. Erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne 6. Rakentamiseen erittäin huonosti soveltuva alue RAKENNETTAVUUSLUOKAN ALUSTAVAT OMINAISARVOT maalaji: - Sr, Hk, kuiva Mr, kantava maapohja - p s = 200 kpa maasto: - kaltevuus < 10 % - helposti kuivuva maalaji: - Si, Sa < 2 m, kantavan maapohjan syv. < 2 m - p s = 200 kpa maasto: - kaltevuus < 10-15 % - helposti kuivatettava maalaji: - Si, Sa 2-3 m tai Tv < 2 m, kantavan maapohjan syv. > 2 m - s u 10 kpa ps = 50 kpa, s 10 < 10 cm maasto: - lähes tasainen - vaikea kuivatettava maalaji: - Ka, Lo, Mr - p s = 200 kpa maasto: - kaltevuus 15-30 % - helposti kuivatettava maalaji: - Sa 3-10 m tai Tv, Lj 2-3 m - s u 10 kpa, s 10 10-30 cm maasto: - tasainen - vaikeasti kuivatettava maalaji: - Sa 10-15 m tai Tv, Lj 3-4 m - s u 7 kpa, s 10 30-40 cm maasto: - tasainen - vaikeasti kuivatettava maalaji: - Ka, (Lo) - p s = 3 MPa maasto: - kaltevuus > 30 % - helposti kuivatettava maalaji: - Sa > 15 m tai Tv, Lj > 4 m - s u 7 kpa, s 10 > 40 cm maasto: - tasainen - vaikeasti kuivatettava ALUSTAVA PERUSTAMISTAPA talot: - maanvaraan anturoilla, z = < 1 m kadut, pihat, yms.: - päällysrakenne maanvaraan putkikaivannot: - putket maanvaraan, mahdollinen tukematon kaivanto, lopputäyttö kaivumailla talot: - maanvaraan anturoilla, z = < 2 m kadut, pihat, yms.: - päällysrakenne maanvaraan putkikaivannot: - putket maanvaraan, arina (sora/sepeli), mahdollinen tukematon kaivanto, lopputäyttö soralla talot: - lyhyet paalut kovaan pohjaan, L = 2-5 m, kantava alapohja kadut, pihat, yms.: - päällysrakenne maanvaraan, mahdollinen massanvaihto putkikaivannot: - putket geotekstiili, sepeliarina, keskivaikea tuenta, lopputäyttö soralla talot: - tasatulle moreenille tai rikkilouhitulle kalliopohjalle kadut, pihat, yms.: - tasatulle sivukaltevalle pohjalle (rikkilouhinta) putkikaivannot: - louhittu kaivanto, asennusalusta, lopputäyttö soralla talot: - paaluperustus, L = 5-14 m, kantava alapohja kadut, pihat, yms.: - mahdollinen kalkkipilaristabilointi H = 3-10 m putkikaivannot: - mahdollinen kalkkipilaristabilointi H = 3-10 m, murskearina vaikea tuenta, lopputäyttö soralla talot: - paaluperustus, L = 14-28 m, kantava alapohja kadut, pihat, yms.: - kalkkipilaristabilointi H = 10-15 m putkikaivannot: - kalkkipilaristabilointi H = 10-15 m, vaikea tuenta, lopputäyttö soralla, pohjavedenpinnan alentaminen talot: - louhitulle kalliopohjalle, louhintasyvyys 0,5 m alapohjan alapuolelle kadut, pihat, yms.: - louhitulle pohjalle putkikaivannot: - louhittu kaivanto, asennusalusta, lopputäyttö soralla talot: - paaluperustus, L = > 28 m, kantava alapohja kadut, pihat, yms.: - alueellinen pohjanvahvistus, kalkkipilaristabilointi H = 15 m tai paalulaatta putkikaivannot: - tukipaalut, L = > 28 m, erittäin vaikea tuenta, lopputäyttö soralla, pohjavedenpinnan alentaminen SELITYKSET: Lj = Lieju p s = sallittu geotekninen kantavuus Sa = Savi s u = saven suljettu leikkauslujuus Si = Siltti s 10 = savipohjan painuma 10 kpa:n kuormalla ( 0.5 m penger) Hk = Hiekka Mr = Moreeni Lo = Lohkareet Ka = Kallio Tv = Turve

SUUNNITELMAN HUONETILAOHJELMA Kunta: Espoo Rakennushankkeen nimi: METSOLAN PÄIVÄKOTI Laatija Päivämäärä Eduarch 03.05.2013 HUONETILAT Lapsiryhmiä 3 Hoitopaikkoja 63 PÄIVÄKODIN TILAT m² huomioita RYHMÄ 1 Märkäeteinen 8,9 Eteistila 19,0 Kylpyhuone 9,3 Ryhmähuone 46,9 Lepo/leikki 23,5 (47,0 m 2 jaettu ryhmän 2 kanssa) Varasto 4,3 RYHMÄ 2 Märkäeteinen 7,7 (15,4 m 2 jaettu ryhmän 3 kanssa) Eteistila n.18 (sisältyy 90,1m 2 eteis-/ryhmätilaan) Kylpyhuone 8,5 Ryhmähuone 47,4 Lepo/leikki 23,5 (47,0 m 2 jaettu ryhmän 1 kanssa) Varasto 3,35 (eteistilan varasto 6,8m 2 jaettu ryhmän 3 kanssa) RYHMÄ 3 Märkäeteinen 7,7 (15,4 m 2 jaettu ryhmän 2 kanssa) Eteistila n.18 (sisältyy 90,1m 2 eteis-/ryhmätilaan) Kylpyhuone 8,6 Ryhmähuone 46,8 Lepo/leikki 23,3 Varasto 3,35 (eteistilan varasto 6,8m 2 jaettu ryhmän 2 kanssa) YHTEISET TILAT Eteis-/ryhmätila 90,1 Pienryhmähuone 10,5 LE-WC/pukuh. 5,2 Pukuhuone 14,9 Hlökunnan työtila 9,8 Toimisto 10,1 Jakelukeittiö 36,0 Siivouskeskus 4,9 Vaatehuolto 4,9 Käytävät 42,0 (myös leikkitilaa) Tuulikaapit 6,7 (keittiön tuulikaappi 5m 2 ) Henkilökunnan et. 10,5 WC, keittön tk 2,1 WC, pihalta käyt. 1,7 YHTEENSÄ 541,5 TEKNISET TILAT IV-Konehuone 20,5 Välinehuone, sähköja lämpökeskus 25,2 KYLMÄT TILAT Uusi pihavarasto 13 Molokit jätteille n. 3kpl Metsolan päiväkoti Kelohongantie Tapiola, Espoo luonnos 17.6.2013 Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Vahanen-yhtiöt Linnoitustie 5, 02600 Espoo, Finland +358 (0)20 7621 600

1/1 TAVOITEHINTA 23.5.2013 Tike/Talonsuunnittelu/AR Kohde: 3008 METSOLAN PÄIVÄKOTI (peruskorjaus) Kustannustaso: 5/2013 Haahtela indeksi 83 kl Korjausaste: n. 110 % Vaihe: Laajuus: Hankesuunnittelu 482 hym², 668 brm² ja 2500 rm³ Tavoitehinta: Rakennuttajan kustannukset 476 000 Rakennustekniset työt 1 854 000 LVI-työt 267 000 Sähkötyöt 174 000 Erillishankinnat 19 000 Muutos- ja lisätyövaraus 310 000 Rakennuskustannukset (veroton) 3 100 000 4 600 /brm² Arvonlisävero 24% 744 000 Rakennuskustannukset (verollinen) 3 844 000 5 750 /brm² Lähtötiedot: Tavoitehinta perustuu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n 3.5.2013 laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen sisältämään huonetilaohjelmaan. Laskentamenetelmä: Talonrakennuksen kustannustieto 2013, Taku-kustannustieto atk-ohjelma. ESPOON KAUPUNKI TILAKESKUS-LIIKELAITOS TALONSUUNNITTELU PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI

TAVOITEHINTA 30.7.2013 Kustannussuunnittelu /Tike Kohde: 3008 METSOLAN PÄIVÄKOTI (uudisrakennus) Kustannustaso: 5/2013 Haahtela indeksi 83 Vaihe: Hankesuunnittelu ( vertailuhinta ) Laajuus: 482 hym², 668 brm² ja 2500 rm³ Rakennuttajan kustannukset 405 000 Rakennustekniset työt 1 560 000 LVI-työt 200 000 Sähkötyöt 170 000 Erillishankinnat 35 000 Muutos- ja lisätyövaraus 260 000 Rakennuskustannukset (veroton) 2 630 000 3 940 /brm² Arvonlisävero 24% 631 200 Rakennuskustannukset (verollinen) 3 261 200 4 885 /brm² Lähtötiedot: Vertailulaskelmassa sama tilaohjelma kuin peruskorjauslaskelmassa (23.5.2013). Tilojen kerroskorkeus 3,8 m, iv-konehuoneen osalla 4,0 m. Hinta sisältää nykyisen päiväkodin purkamisen asbestitöineen (yht. 80 000 alv.0%). Laskentamenetelmä: Talonrakennuksen kustannustieto 2013, Taku-kustannustieto atk-ohjelma.