2014-2015 Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus
Johdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Kirkkonummen kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Lisäksi kaavoituskatsauksessa kerrotaan lyhyesti Kirkkonummen kunnan kannalta merkittävistä seudullisista yhteistyöhankkeista. Kaavoituskatsauksen lisäksi kunnan maankäyttöhankkeista saa tietoja kaavoitusohjelmasta, josta ilmenee vuosien 2015-2019 suunnitteluhankkeet. Ohjelmat ja katsaukset julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla: www.kirkkonummi.fi/ palvelut / kaavat, tontit ja paikkatiedot / kaavoitus Kunnan kehitysnäkymät Kirkkonummi osallistuu yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Yhteistyö jatkuu vakiintuneena Helsingin seudun, KUUMA-kuntien ja Kirkkonummen naapurikuntien kesken. Seutusuunnittelun linjaukset ja vaikutukset tullevat vaikuttamaan enenevässä määrin myös kunnan maankäytön suunnitteluun. Tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuoden 2014 lopussa kirkkonummelaisia oli noin 38 200. Vuosikasvu oli taloudellisen tilanteen takia edelleen maltillinen noin 350 asukasta. Tavoitteiden mukaiseen väestönkasvuun ei ylletty. Muutoinkin 2010-luvulla väestönkasvu on hiipunut ensimmäisen vuosikymmenen huippuvuosista. Vuonna 2014 kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan. Siinä kunta linjaa maankäytön tavoitellut suuntaviivat ja asetetaan väestötavoitteet vuoteen 2040 saakka. Kehityskuva on tärkeä strateginen asiakirja, joka määrittää kunnan tahtotilaa myös seudullisesti. KUUMA-kuntien yhteinen kehityskuva valmistui vuonna 2012. Vetovoimaisen Kirkkonummen kehittyminen jatkuu: asukasluku nousee tasaisesti ja muu toimeliaisuus lisääntyy. Toimivat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja hyvä julkisen liikenteen palvelutaso lisäävät kunnan kiinnostavuutta. Syksyllä 2014 kunta siirtyi Helsingin seudun liikenteen (HSL) tilaamaan joukkoliikenteeseen. Kunnan vetovoimaan vaikuttaa myös hyvällä tasolla oleva kaavavaranto. Kunnan tulee huolehtia yritystoiminnan edistämisestä ja viihtyisistä asuntomahdollisuuksista Esimerkiksi Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava sekä kaavoitusohjelman työpaikka-alueiden kaavoittaminen tuo toteutuessaan huomattavasti uusia toimintamahdollisuuksia kaupalle ja muulle elinkeinoelämälle. Kunnan palvelutarjonnan tuottaminen järkeväsi on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla, kuten laatimalla osayleiskaavoja, joissa palvelutarve voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Kunnassa laaditaan verraten paljon maanomistajien aloitteesta käynnistettyjä asemakaavahankkeita, jotka ovat kestoltaan usein pitkiä, koska ennen kaavojen hyväksymistä tarvitaan kunnan edellyttämät maakäyttösopimukset. Tehostamalla kunnan maanhankintaa ja kaavoittamalla kunnan omistamia maita voi kunta tasapainottaa kehitystään. Kunnan tavoitteena on edelleen taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maan-käyttö sekä hyvä elinympäristö, johon päästään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Varsinkin keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittäminen jatkuu. 1
Helsingin seutu Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ja KUUMA-alueen kunnista, jotka toteuttavat seutuyhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous on seudun kuntien johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi vuonna 2009 kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoimintaja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa, liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja asuntostrategiaa. Ne on laadittu keskenään laajassa vuorovaikutuksessa. Alueen kunnille ja muille intressiryhmille edellä mainittu aineisto toimitettiin lausunnon varten loppuvuonna 2014. Kirkkonummi on antanut lausuntonsa ja edellä mainitut hankkeet pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2015. Niillä tulee olemaan vaikutusta mm. asuntotuotannon sijoittumiseen ja seuturahoitusta saaviin liikennehankkeisiin Kirkkonummella. Puheenjohtajuus vaihtuu kuntien kesken vuosittain KUUMA-seudun yhteistyösopimukseen kirjatussa järjestyksessä. Vuonna 2014 puheenjohtajakuntana toimi Kirkkonummi. KUUMA-komissio johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä, hyväksyy sopimukset ja edustaa KUUMA-kuntia. Sen muodostavat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. KUUMA-johtokunta johtaa niin ikää KUUMA-yhteistyötä vastaten mm. asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Komission jäseninä ovat KUUMA-kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja. MAL-aiesopimus Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäinen MALaiesopimus vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2012. Se käsittää kuntien maankäyttöön liittyvän asuntotuotannon ja liikennehankkeet. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on 12 000-13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannon osalta sopimus asettaa Kirkkonummelle seuraavia tavoitteita: vuosittainen asuntotuotanto kunnassa tulee olla keskimäärin 330 asuntoa. Vastaavasti asuinrakennusoikeutta kunnan tulee asemakaavoittaa vuosittain 30 000 k-m 2. Vuonna 2014 Kirkkonummella valmistui 367 asuntoa. Asumisen asemakaavavaranto väheni ollen vuoden 2014 lopussa noin 285 000 k-m 2. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä mahdollistaen kodit yli 6000 uudelle asukkaalle. Myös liike- ja yritystoiminnan kaavavarannot ovat seudullisesti verraten hyvällä tasolla. Vuonna 2015 neuvotellaan Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken MAL-sopimus vuosille 2016-2019. KUUMA-kunnat KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista kymmenestä kehyskunnasta, joita ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Linkkejä: www.helsinginseutu.fi www.kuuma.fi / www.kuuma.fi/maankaytto / www.kuuma-laatuasuminen.net www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137383&l an=fi 2
Vuosi 2014 tiivistettynä Osayleiskaavoitus Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavoista tehtiin valituksia, jotka olivat sisällöltään sellaisia, että ne pystyttiin pääosin saattamaan voimaan. Kylmälän, Kuntakeskuksen 2. vaiheen, Kantvikin ja Masalan osayleiskaavahankkeet olivat pitkälti pysähdyksissä vuonna 2014. Keskinen Kirkkonummi Kuntakeskuksessa hyväksymiskäsittelyyn etenivät Asemapuiston, Makasiinitien ja Munkinniityn asemakaavat. Vesitorninmäen kaava oli luonnoksena nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Gesterbyn kaavahankkeelle, Munkinmäenpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin. Itäinen Kirkkonummi Jorvaksen asematoimintoja parantava Jorvaksenmyllyn asemakaava tuli lainvoimaiseksi. Masalan urheilupuiston asemakaava oli luonnoksena nähtävillä. Lisäksi laadittiin Bjönsinmäen sekä Sarvvikinportin kaavahankkeiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. Pohjoinen Kirkkonummi Veikkolassa tulivat lainvoimaisiksi Perälänjärven ja Suonsyrjän asemakaavat. Perälänkannaksen asemakaavamuutos hyväksyttiin, mutta osa siitä ei tullut lainvoimaiseksi valituksen johdosta. Veikkolanportin kaavaluonnos oli nähtävillä kuten myös Lugnetin asemakaavaluonnos Kylmälässä. Eteläinen Kirkkonummi Haapiorinteen asemakaava valmistui Kantvikiin ja Kantvikin teollisuusalueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi. Vuosi 2015 tiivistettynä Osayleiskaavoitus Kylmälän, Kuntakeskuksen 2. vaiheen, Masalan ja Kantvikin osayleiskaavojen laatiminen pannaan taas vireille. Luoman osayleiskaavoitus alkanee loppuvuonna 2015. Keskinen Kirkkonummi Kuntakeskuksessa Kirkkotorin ja sen lähiympäristön maankäyttö ratkaistaan suunnittelukilpailun avulla. Sen jälkeen aloitetaan alueen kaavoitus. Kuntakeskuksen kehittäminen jatkuu: Munkinmäenpuiston, Gesterbyn ja Vesitorninmäen asemakaavoja viedään eteenpäin. Uusina hankkeina aloitetaan Kirkkolaakson kauppakeskuksen ja Kuusalanniityn asemakaavojen muutosten laatiminen. Itäinen Kirkkonummi Seudullisen kaupan tarpeisiin suunniteltava Inkilänportin asemakaava sijaitsee Länsiväylän ja Kehä III:n risteysaluella. Hanketta täydentää kaupan tarpeisiin suunniteltava Jorvaksenkolmion asemakaava, jonka suunnittelun lähtökohtana on vuonna 2010 järjestetyn tontinluovutuskilpailun voittanut ehdotus. Uusi hanke on Tanskarlan asemakaava. Tinanpuiston, Bjönsinmäen, Masalan urheilupuiston, Länsi-Jorvaksen ja Sarvvikinportin kaavoitushankkeet jatkuvat. Pohjoinen Kirkkonummi Vireillä olevat asemakaavahankkeet Lugnet, Veikkolanportti, Veikkolanpuro II ja Laguksenpuisto jatkuvat. Uusi kaavahanke sijoittuu Lapinkylän keskustaan. Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asuntoalueen asemakaavahanke käynnistynee loppuvuonna 2015. Uusi hanke on Strömsbyn teollisuusalueen kaavamuutos. Ranta-asemakaavoitus Edesholmenin, Rysshamnenin, Haga II ja Kyrkogårdsön kaavat ovat valituskäsittelyssä. Luonnoksena oli nähtävillä Lomanin kaava ja ehdotuksena Själsundin kaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Mössön saarelle. Suoritetietoja Ranta-asemakaavoitus Porkkalanniemen kärkeen laaditaan Övergårdin kaava. Vireillä olevien kaavojen laatiminen jatkuu Kurkgårdin, Själsundin, Lomanin ja Mössön alueilla. Uusi kaava on tarkoitus laatia Hauklammen rantaalueelle. 2012 2013 2014 laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia 8 10 6 kaavaehdotuksia 6 5 3 kaavaluonnoksia 4 1 5 nähtävilläolopäiviä 319 199 232 kaavalausuntoja 152 85 109 huomautuksia ja muistutuksia 30 61 15 kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 10/275 5/100 6/1200 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä 10 5 5 vahvistettuja haja-asutusalueteiden ja katujen nimiä 14 2 3 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 8509,07 8509,07 9643,53 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2979,09 2980,49 2982,51 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 694,30 704,1 704,1 3
Kaavoituksen vaiheet Sopimusmenettely Ohjelmointi Lähtökohdat Päätös kaavan laatimisesta Osallistumis ja arviointisuunnitelma (hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunta) Vireilletulo Kaavan laadinta Tiedotus Kuulutus Vuorovaikutus Neuvottelut Hallinnollinen käsittely (ennen kaavoituksen aloittamista) Kaavoituksen käynnistämissopimus Tavoiteasettelu Kaavoitusohjausmaksu Mikäli kaavoittaminen ei edellytä maankäyttösopimusta kunta perii nk. kaavoitusohjausmaksun. Kaavan vaativuudesta riippuen maksuluokkia on kolme. Sovellettava luokka määritellään osallistumis ja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Selvitysvaihe Tavoitteiden tarkistaminen Luonnosvaihe (hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunta) Ehdotusvaihe (valmistelu yt. lautakunta hyväksyminen kunnanhallitus) Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Tiedotus Vuorovaikutus Asukaskokous Neuvottelut Kuulutukset Hallinnollinen käsittely Vastineet Maankäyttösopimus Kun kaavan sisältö on ratkaistu ja kaavaehdotus on ollut nähtävänä neuvotellaan lopulliset maankäyttösopimukset. (valmistelu kunnangeodeetti ja kunnanhallitus. Hyväksyminen kunnanvaltuusto) Kaavan hyväksyminen (valmistelu yhdyskuntatekniikan lautakunta ja kunnanhallitus. Hyväksyminen kunnanvaltuusto) Valitusmenettely (Helsingin hallinto-oikeus, eräin edellytyksin Korkein Hallinto-oikeus) Lainvoimainen kaava (kuulutuksen jälkeen)
Kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaate on yksikertainen: laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ohjausväline, jolla linjataan koko maan kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet sekä maakunnan että yksittäisen kunnan kehittämisen kannalta. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Kirkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Maakuntakaava Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava ja muita alueita Kirkkonummen yleiskaava 2020. Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä, Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Smedsbyn alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Asemakaava Tavallisesti asemakaavoissa osoitetaan esimerkiksi puistot, leikki- ja pysäköintipaikat sekä teknisen huollon alueet. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. Kaava laaditaan useimmiten maanomistajan pyynnöstä ja kunta hyväksyy kaavan. Ranta-asemakaava 4
Maakuntakaava ohjaa Maakuntakaava on kartalle piirretty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Kaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle. Kaavan laatii Uudenmaan liitto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 2006) on nk. kokonaiskaava joka käsittää kaikki maankäyttömuodot. Lisäksi liitto on laatinut vaihekaavoja, jotka täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen teemojen osalta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010) on tarkisteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet ja hiljaiset alueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan (vahvistettu 2014) pääteemoja ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kylä sekä hajarakentaminen. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2012) esitetään sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnissä. Kaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja ja sen aikatähtäin on vuosi 2040. Tavoitteena on kestävän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen Uudellamaalla. Kaavassa tarkastellaan aihealueina elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Kaava pidettiin luonnoksena nähtävillä 20.1-20.2.2015. Kirkkonummen kunta antoi luonnoksesta lausunnon 2.3.2015. Uudenmaan liiton yhteystiedot: osoite: Esterinportti 2 B, 00240 HELSINKI puhelinvaihde: (09) 4767 411 sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi, internetsivut: www.uudenmaanliitto.fi 5
Keskinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2014 2015 Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava sijaitsee välittömästi kuntakeskuksen pohjoispuolella. Kaava hyväksyttiin alkuvuodesta 2014. Kaava tuli lainvoimaiseksi lukuun ottamatta yhtä tilaa, jota valitus koski. Mikäli osayleiskaavan maankäyttö toteutuu, alueelle sijoittuu 1000-2000 uutta asukasta. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella taajaman pohjois- ja koillispuolelle Humaljärven sekä Meikon luonnonsuojelualueen suunnalle etupäässä pientalovaltaisia asuntoalueita. Tavoitteena on nostaa suunnittelualueen asukasluku 3000-3500 asukkaaseen. Kuntakeskuksen kehityskuva vuodelta 2004 päivitetään kaavahankkeen yhteydessä. Maankäytössä keskitytään liikenteen järjestämiseen ja riittävän asuntotuotannon sijoittamiseen alueelle. Suunnittelualueen asukkailta ja muilta osallisilta kerättiin vuonna 2013 tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä. Kaavoituksen lähtötiedoiksi valmistuivat vuonna 2014 luontoselvitys ja alueen kulttuurihistoriallinen selvitys. Kaavan valmistelu on vireillä ja vuonna 2015 valmistuu kaavaluonnos. Kaavaalue on rakennus- ja toimenpidekiellossa kaavan laatimisen ajan. (Tero Luomajärvi) Asemapuiston asemakaava käsittää mm. liikenne- ja kiertoliittymäjärjestelyjä Nummitien, Wiikintien ja Asemakaaren risteyksessä Kirkkonummen asemanseudulla. Se mahdollistaa lähiliikenteen vuorobussien pikapysäköintialueen ja liityntäpysäköintialueiden toteuttamisen. Kaavamuutos hyväksyttiin ja sai lainvoiman keväällä 2014. (Tero Luomajärvi) Kirkkonummen asemanseutu Makasiinitien asemakaava sijoittuu myös Kirkkonummen asemanseudulle, kunnan liikekeskustan ja Länsiväylän väliin. Kaava mahdollistaa mm. uuden kauppakeskittymän sijoittamisen Munkinmäen alueelle. Kaavamuutos valmistui vuoden 2014 lopussa, mutta se ei ole edennyt lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn, koska kaavoitusaloitteen tehneen tahon toimesta on keväällä 2015 käyty neuvotteluja mm. pysäköintipaikkojen määrän lisäämiseksi alueella. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi) Munkinmäenpuiston asemakaava kuuluu niin ikään Kirkkonummen asemanseudun kokonaisuuteen käsittäen mm. Munkinmäen entisen kartanon lähialueen. Asuntorakentamisen sijoittaminen alueelle on haasteellista mm. liikennemelun ja liikennejärjestelyjen johdosta. Lisäksi uudisrakentaminen on suunniteltava taiten kulttuurihistoriallisesti merkittävälle paikalle. Hankkeesta ja erityisesti kartanonmäen suunnittelusta on käyty useita tavoitekeskusteluja. 6
Kaupunkikuvallisesti merkittävää aluetta koskeva diplomityö valmistui 2013. Koska kaavoituksen perusteet muuttuivat tavoitekeskustelujen perusteella oleellisesti, laadittiin uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Munkinniityn asemakaavassa kehitetään tavaratalo Prisman liikealuetta sekä osoitetaan tilavaraukset kaupunkiradalle. Haasteina ovat uudistettavan rautatiesillan liikenteellisen toimivuuden varmistaminen sekä kevyenliikenteen järjestelyt. Lisäksi uudisrakennuksen ilme Länsiväylälle haluttiin korkealaatuisena. Kaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä loppuvuodesta 2014 ja tullee hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2015 maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Tavaratalo Prisman laajennus Munkinniityn kaava-alueella Vesitorninmäen asemakaava tuli vireille 2012. Kunnan toimesta keväällä 2012 vireille pantu lunastuslupamenettely Kirkkonummen seurakuntayhtymän maista ratkaistiin kunnan hyväksi alkuvuodesta 2015. Päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alueen asuntorakentaminen tulee olemaan kerrostalopainotteista mahdollistaen noin 700 uutta asukasta. Tavoitteena on toteuttaa omaleimainen ja mielenkiintoinen asuntoalue, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuntorakentamisen lisäksi alueelle sijoitetaan oppimiskeskus, asukaspuisto ja lähiliikuntapaikka. Urheilupuisto virkistysalueineen ja kevyen liikenteen reitteineen muodostavat viherakselin, joka yhdistää uuden asuinalueen tiiviisti kuntakeskukseen. Alueen kaavaluonnos oli nähtävänä kesällä 2014 ja kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Juhlakallion asemakaavoitus tuli vireille hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen myötä keväällä 2013. Alueelle, joka käsittää entisen kunnantalon ja sen lähialueen Heikkilässä, tullaan suunnittelemaan pientalovaltaista rakentamista mikä mahdollistaa noin sata uutta asukasta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon historiallisen ympäristön arvot ja kevytliikenneyhteyksien kehittäminen kuten yhteys kuntakeskuksen ja Tolsan välillä. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2015. (Mikael Pettersson) 7
Gesterbynkallion (ent. Eteläinen Gesterby) asemakaavamuutos tähtää Gesterbyn kerrostalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamiseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseen. Suunnittelun pohjakasi on laadittu vuonna 2008 Gesterbyn ideasuunnitelma. Kaavahankkeelle laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna 2014 ja kaavaehdotus tullee nähtäville loppuvuonna 2015. (Kaisa Kilpeläinen) Gesterborgintien kerrostaloja Aloitetaan 2015 Kuusalanniityn asemakaavan tavoitteena on kuntakeskuksessa sijaitsevan Kuusalan pientaloalueen täydennysrakentaminen mm. kunnan pientalotonttitarjonnan varmistamiseksi. Hanke edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (Kaisa Kilpeläinen) Tallinmäen asemakaavan muutos kuntakeskuksen ydinalueella tähtää kuntakeskuksen liikealueella Kirkkotorin ympäristön uudistamiseen sekä nykyisen koulun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Tori ympäristöineen suunnitellaan keskusta-asumiselle, liiketiloille ja palveluille. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan maankäytön mukaisesti suunnittelualueelle toteutetaan uusi katuyhteys Kirkkotallintieltä Nummitielle. Ennen asemakaavan laatimista järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla pyritään löytämään korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma kuntakeskuksen tärkeimmälle paikalle. Kilpailu järjestetään syksyllä 2015, mikä tarkoittaa alueen asemakaavoituksen käynnistymistä aikaisintaan vuonna 2016. Hanke edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Tolsanmäen asemakaava sijoittuu nykyisen Tolsan aseman pohjoispuolelle Vanhan Heikkiläntien varteen. Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi ja noin 200 uudelle asukkaalle. Kaava tulee myös mahdollistamaan kuntakeskuksen ja Tolsan välisen pääkevytliikenneyhteyden toteuttamisen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan loppuvuonna 2015. (Mikael Pettersson) 8
Eteläinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2014-2015 Kantvikin osayleiskaavoitus on aloitettu vuonna 2013 tavoitekeskustelulla, laatimalla osallistumisja arviointisuunnitelma sekä suorittamalla paikkatietokysely. Lähtötietona hyödynnetään vuonna 2002 laadittua Meri-Kantvikin ideasuunnitelmaa. Vuonna 2014 valmistui kaupunkimaiseen rakentamiseen tähtäävä diplomityö, joka käsitti Kantvikin nykyisen keskustan alueen lisäksi läheiset rantavyöhykkeet. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu arkeologinen selvitys ja lisäksi selvityksiä vuonna 2014 mm. alueen rakennuskannasta ja luonto-olosuhteista. Kaavoituksen keskeisiä tavoitteita ovat mm. eheä yhdyskuntarakenne, taajaman vetovoiman vahvistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen, merellisyys ja Pikkalanlahden rantaalueiden maankäyttö sekä toimiva liikennejärjestelmä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen. Osayleiskaavassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää vaiheittain etenevää asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. Kaava-alue on rakennus- ja toimenpidekiellossa kaavan laatimisen ajan. (konsultti / avoin) Kantvikin teollisuusalueen asemakaavan uudistaminen saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2013. Hyväksymiskäsittely kuitenkin uusittiin alkuvuodesta 2014 eräiden teknisten tarkistusten johdosta ja kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi keväällä 2014. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Haapiorinteen asemakaava sijaitsee Pikkalanlahden tuntumassa. Alueelle kaavoitetaan haasteelliseen rinnemaastoon pääasiassa kunnan omistuksessa olevalle alueelle pientalovaltainen asuntoalue noin 350 uudelle asukkaalle. Alueen maankäyttösopimukset on allekirjoitettu ja kaava hyväksytty keväällä 2014. (Mika Sahlström / Seppo Mäkinen) Haapiorinne, perspektiivikuva Prikirannan asemakaava tuli vireille vuonna 2012. Tavoitteena on suunnitella merellinen asuntoalue 200-250 uudelle asukkaalle ja lisäksi alueelle on määrä sijoittaa julkisia palveluja sekä palstaviljelyalue. Helsingin kaupunki omistaa Pikkalanlahden rantavyöhykkeen, jonne on kaavailtu mm. virkistys-, matkailu- ja satamatoimintaa sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavan laatiminen keskeytettiin vuonna 2014 ja sitä jatkettaneen vuonna 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti / avoin) 9
Edesholmenin ranta-asemakaava hyväksyttiin kesällä 2012. Kaavassa osoitetaan saarelle kokous- ja edustustiloja 20-30 henkilölle. Helsingin hallinto-oikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja ovat valittaneet päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) Rysshamnenin ranta-asemakaavaa on muutettu nykytarpeiden mukaiseksi maanomistusolosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Alueelle halutaan rakentaa korkealuokkaisia loma-asuntoja sekä omakotitalo. Helsingin hallinto-oikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja ovat valittaneet päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) Haga II ranta-asemakaavassa on haettu tarkoituksenmukaiset rakennuspaikat kahdeksalle lomarakennuspaikalle sekä yhdelle ympärivuotiselle asuinpaikalle. Kaava-alueelle on muodostettu kaksi rantaan rajautuvaa kortteliryhmää olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue sekä lähivenepaikat. Kaava hyväksyttiin loppuvuodesta 2012. Helsingin hallinto-oikeus on keväällä 2014 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja ovat valittaneet asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. (konsultti / Aija Aunio / Seppo Mäkinen) Kyrkogårdsön ranta-asemakaava tuli pitkän valitusprosessin jälkeen vuonna 2011 osittain lainvoimaiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä muutama korttelin maankäyttö kumottiin. Maanomistaja pyrki uuden kaavamuutoksen avulla kumottujen kortteleiden käyttötarkoituksen ratkaisemiseen. Ranta-asemakaava hyväksyttiin kesällä 2014. Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) teki oikaisukehotuksen kaavan hyväksymisestä, johon kunta ei suostunut. Tämän seurauksena ELY-keskus valitti kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) Lomanin ranta-asemakaava sijaitsee Porkkalassa ja sen maankäyttö on osoitettu Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa. Ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty vuonna 2013 laatimalla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tavoite on saattaa saaren maankäyttö paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavaluonnos oli nähtävänä syksyllä 2014 ja kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2015. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Mössön ranta-asemakaavan tavoite Porkkalassa on saattaa alueen maankäyttö paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty alkuvuodesta 2014 ja kaavaluonnos tulee nähtäville keväällä 2015. (konsultti / Seppo Mäkinen) Aloitetaan 2015 Strömsbyn teollisuusalueen muutoksella tarkistetaan alueen eteläosan maankäyttö, mikäli kunnan ja Helsingin kaupungin välinen mahdollinen sopimus niin edellyttää. Tavoitteena on nykyisen työpaikka-alueen maankäytön tehostaminen. Hanke edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimusta. (konsultti / Luomajärvi / avoin) Öfvergårdin ranta-asemakaava sijaitsee Dragesvikenin pohjukassa, välittömästi Porkkalan merikylän itäpuolella. Maanomistajan tarkoitus on kehittää aluetta leirikeskustoimintaan sopivaksi: tavoitteena on löytää merellisessä ympäristössä paikat majoitusrakennuksille, rantasaunalle ja mahdolliselle muulle leirintätoiminnan edellyttämille rakennuksille. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) 10
Itäinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2014-2015 Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava hyväksyttiin alkuvuonna 2014. Kaavan hyväksymisestä valitettiin ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Kaava on pääosin pantu voimaan, sillä valitukset koskevat Finnträskjärven rantavyöhykettä. Alue on seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikka-alue vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen. Kun alueen maankäyttö on toteutettu, arvioidaan alueella olevan noin 3000 työpaikkaa ja asukkaita 2500-3000. Eninten uusia asukkaita tulee sijoittumaan Jorvaksen asemanseudulle, joka on osoitettu osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueeksi. Merkintä mahdollistaa Jorvaksen asemanseudun tehokkaan rakentamisen, mikä luo osaltaan hyvät edellytykset aseman uudistamisen kiirehtimiselle. (Tero Luomajärvi) Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-aluetta Masalan osayleiskaavoitus käynnistyi vuoden 2013 lopussa, jolloin asukkaiden tietoa kaavoituksen pohjaksi haettiin paikkatietokyselyn avulla. Kaavatyön edellyttämiä perusselvityksiä on laadittu ja laaditaan 2014-2015 mm. palvelutarpeesta, luonto-olosuhteista, virkistysyhteyksistä, hulevesistä, rakennuskannasta ja liikennejärjestelyistä. Asetettujen tavoitteiden mukaisen maankäytön toteuduttua, tulee alueelle asukkaita yli 2500. Masalan ja Luoman kehityskuva laaditaan syksyllä 2015 ennen kaavaluonnoksen valmistumista. Kaava-alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavoituksen ajaksi. (Kaisa Kilpeläinen) 11
Jorvaksenmyllyn asemakaavamuutos mahdollistaa Jorvaksen asemalla uudet toiminnalliset järjestelyt siten, että Jorvaksen aseman yksityiskohtaista suunnittelu voidaan jatkaa. Kaava sai lainvoiman vuonna 2014. (Seppo Mäkinen) Inkilänportin asemakaava käsittää Länsiväylän ja Kehä III:n risteyksen lähialueineen. Alueelle tulee seudullisesti merkittävä kaupan keskittymä: Inkilänporttiin toteutetaan tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköitä ja huoltoasema. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuonna 2012. Luonnoksessa esitettyjen kaupan suuryksiköiden rakennusoikeus oli yli 50 000 k-m 2, mikä on Kirkkonummen mittakaavassa merkittävä. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu Länsiväylän ja Kehä III risteysalueen tiesuunnitelman muutos, joka hyväksytään Liikennevirastossa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Suunnittelu jouduttiin keskeyttämään Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavasta tehtyjen valitusten takia. Vuoden 2015 alusta suunnittelutyö pantiin uudelleen vireille, kun aluetta koskeva valitus raukesi. Suunnittelualuetta laajennetaan vähäisesti ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Sarvvikinkallio Sarvvikinportin asemakaavoitus käynnistettiin vuonna 2013 Kurkirannan asemakaavan nimellä. Maanomistaja esitti vuonna 2014 kunnalle suunnittelualueen merkittävää laajentamista ja laajan työpaikka-alueen toteuttamista Länsiväylän pohjoispuolelle. Kunta suhtautui myönteisesti maanomistajan esitykseen. Loppuvuonna 2014 laadittiin uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoitettavan alueen laajuus on noin 75 hehtaaria ulottuen vireillä olevasta Inkilänportin asemakaavan alueelta Sarvvikin asemakaavan alueelle. Kaavoituksen tavoitteena on toteuttaa Länsiväylän pohjoispuolelle suurehko työpaikka-alue, jonka toteuttaminen edellyttää merkittäviä liikennejärjestelyjä. Finnträsk-järven rantavyöhykkeen itäosaan on tarkoitus toteuttaa viihtyisä asuinalue virkistysalueineen ja uimarantoineen. Asuntoalue kytkeytyy luontevasti Sarvvikin asuntoalueeseen. Tällä hetkellä Finnträsk-järven rannalla sijaitseva epävirallinen uimaranta varataan asemakaavassa kuntalaisten käyttöön. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Osalle aluetta on saatettu voimaan rakennuskielto- ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. (konsultti / Tero Luomajärvi / Seppo Mäkinen) 12
Länsi-Jorvaksen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jorvaksen nykyisen pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen. Valtaosa suunnittelualueesta sijaitsee Vanhan Rantatien ja Masalantien pohjoispuolella rajoittuen ns. keskusmetsään. Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava ajantasaistetaan. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset olivat nähtävänä alkuvuonna 2015. Niiden maankäyttö mahdollistaa 950 1100 uuden asukkaan sijoittuminen alueelle. Kunnan omistamille maille oli luonnoksissa osoitettu likimain 50 80 pientalotonttia. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. (Kaisa Kilpeläinen) Själsundin ranta-asemakaavaava sijaitsee mantereella Hirsalassa, Bylandet saaren pohjoispuolella. Tavoitteena on sijoittaa Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa osoitettu lomarakennusoikeus uudella tavalla. Kaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2014-2015 ja se hyväksyttäneen vuoden 2015 aikana. (Seppo Mäkinen) Masalan urheilupuiston ja sen lähialueen asemakaavan muutoksella turvataan mm. urheilupuiston kehittäminen mahdollisine urheiluhalleineen ja asukaspuistorakennuksineen sekä terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen pääosin kerrostalorakentamiseen. Masalantien kehittämisselvityksen mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä, samalla esim. koulukorttelin ja monitoimitalon tonttiliittymät poistuvat. Kaavanmuutosehdotus tulee nähtäville alkukesällä 2015 ja kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) Ratavalli 13
Tinapuisto asemakaavamuutos sijaitsee Masalan keskustan ja rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on suunnitella alueelle korkeatasoinen asuntoalue 600-700 uudelle asukkaalle. Alueelle suunniteltu asuntotuotanto on monipuolista: alueelle toteutetaan erillispientaloja, yhtiömuotoista pientalorakentamista ja kerrostaloja. Masalan uuden keskuspaikan, Tinantorin äärelle toteutetaan asuinkerrostalo maamerkiksi. Asumisen lisäksi mahdollistetaan asuinkerrostaloihin kivijalkaliikkeitä sekä nykyisen liikuntakeskuksen palvelujen monipuolistaminen. Lisäksi kaavassa varataan myymälätila päivittäistavarakaupalle. Suunnittelussa on otettu huomioon Masalan teatterin toiminta osoittamalla sen käyttöön riittävät tilat tulevaisuustarpeet silmällä pitäen. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2015 ja lopullinen asemakaava valmistunee loppuvuonna 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero luomajärvi) Bjönsinmäen asemakaavamuutos sijaitsee Masalan keskustassa, kirkon ja Masalantien lähiympäristössä. Hanke tähtää mm. käytöstä poistuneen liikerakennuksen ja Masalantien itäpuolen omakotitalojen korvaamiseen laadukkaalla kerrostaloasumisella. Tavoitteena on toteuttaa keskustaasumista Masalantien molemmin puolin toteutettaviin kerrostaloihin. Kaavoitus aloitettiin vuonna 2013, mutta jo seuraavana vuonna tarkennettiin laadittua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä saatettiin voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. Kaavaluonnos valmistuu syksyllä 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Kaisa Kilpeläinen) Uudet kaavahankkeet 2015 Jorvaksenkolmion alueen maankäytön kehittämiseksi järjestettiin tontinluovutuskilpailu vuonna 2010. Kilpailun tavoitteiden mukainen maankäyttö voidaan pitkälti toteuttaa Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti. Osayleiskaavan maankäyttö tuli lainvoimaiseksi vuonna 2014. Osayleiskaava mahdollistaa myös alueen kehittämisen esimerkiksi liikunta- ja virkistyskohteena. Kaavoituksen tavoitteena on Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan pohjalta kehittää Jorvaksen aluetta kaupalliseksi keskukseksi, joka kytkeytyy myös läheisiin asematoimintoihin sekä Jorvaksen asemanseudulle toteutettavaan keskustamaiseen asuntoalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös rautatie ja sen pohjoispuoleisia alueita. Rautatiealueelle on tehtävä tilavaraus kaupunkirataa varten. Kaavan hyväksyminen edellyttää kaavoituksen käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (konsultti / Tero Luomajärvi / avoin) Tanskarlan asemakaavoitus tähtää nykyisen hotellin ja sen lähialueen laajamittaiseen kehittämiseen kuten majoituskapasiteetin lisäämiseen sekä sitä täydentävien virkistys-, liikunta- ja muiden oheispalvelujen toteuttamiseen. Toimintojen monipuolistumisen vaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelyihin ja liikenneturvallisuuteen on otettava huomioon suunnittelussa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan syksyllä 2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimusta. (konsultti / Tero Luomajärvi / avoin) Luoman osayleiskaavoituksen tarkoitus on eheyttää kylärakennetta samalla kun tutkitaan mm. liikenneturvallisuuden parantamista, vesihuollon järjestämistä ja alueen virkistys- sekä palvelutarpeita. Maankäytön strategiset tavoitteet tarkentuvat alueen kehityskuvassa, joka laaditaan Masalan ja Luoman alueille loppuvuonna 2015. (Seppo Mäkinen) 14
Pohjoinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2014-2015 Kylmälän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä vuonna 2010. Hanke on viivästynyt, koska alueen vesihuoltoratkaisu kytkeytyy seudulliseen hankkeeseen. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2015. Kaavoituksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiville alueille sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia sekä selvitetään alueen palvelutarve. Osayleiskaavatyötä varten on tehty luontoselvitys, liito-oravaselvitys, rakennusinventointi ja liikenteellinen tarkastelu. (Seppo Mäkinen) Suonsyrjän asemakaava kuten muutkin Veikkolan kaavamuutokset, on pantu vireille alueen vesihuollon ja parempien liikennejärjestelyjen rakentamisen johdosta. Valituskäsittelyn kuitenkin eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikä johdosta valitusprosessi kesti puolitoista vuotta. Kaava kuulutettiin lopulta lainvoimaiseksi loppuvuodesta 2014. (Mikael Pettersson) Perälänjärven asemakaava sai pitkällisten oikaisuvaatimus- ja valitusprosessien jälkeen lainvoiman kesällä 2014. Alueen maankäyttö on ajantasaistettu mm. vesihuollon ja liikennejärjestelyjen osalta. Käsittelyn viime vaiheissa kaava-alueesta rajattiin erilliseksi suunnittelualueeksi Perälänkannaksen asemakaava. (Mikael Pettersson) Perälänkannaksen asemakaava on otettu huomioon sekä suunnitellun Espoon ja Salon välisen rautatien (ESA-rata) linjauksen että Turunväylän melualueen vaikutukset alueen maankäyttöön, mikä rajoittaa merkittävästi asuinrakentamista alueella. Kaava hyväksyttiin keväällä 2014. Uudenmaan ELY-keskus teki ESA-radan varausta osoittavasta kaavamerkinnästä oikaisukehotuksen, johon kunta ei ollut valmis myöntymään. Tilanne johti siihen, että ELY-keskus valitti kaavasta. Valitusprosessi on Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kunta on saattanut kaavan lainvoimaiseksi lukuun ottamatta aluetta, jota valitus koskee. (Mikael Pettersson) Veikkolan teollisuusalueen kaavamuutoksen tavoitteena korttelissa 125 on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotilojen laajentamiselle. Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi muutoksen jo keväällä 2013. Kaavahanke ei ole kuitenkaan edennyt lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn, koska kunnan ja maanomistajan välillä ei ole maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Veikkolanportin asemakaava sijaitsee Turunväylän sekä suunnitellun Espoon ja Salon välisen rautatien (ESA-rata) välisellä alueella Veikkolan keskustan pohjoispuolella. Se laaditaan ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeisiin: yritystoiminnalle osoitetaan yli 30 000 k-m 2 rakennusoikeutta sekä lisäksi paikka huoltoasemalle ja pysäköintialue Nuuksion kansallispuistossa vieraileville. Suunnittelualue on kunnan omistuksessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2014. Ennen kaavan hyväksymistä on laadittava Veikkolan eritasoliittymän tiesuunnitelman muutos Turunväylällä yhteistyössä Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. (Mikael Pettersson) Lugnet asemakaavahanke perustuu maanomistajan kaavoitusaloitteeseen, joka koskee Kylmälässä sijaitsevan kauppapuutarha-alueen asemakaavoittamista. Hallintotuomioistuinten päätöksissä on 15
edellytetty asemakaavan laatimista mm. kauppapuutarhan energiahuollon edellyttämien pysyvien polttoainesuojien rakentamista varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2014 ja kaavaehdotus valmistuu vuonna 2015. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta tai kaavoitusohjausmaksua. (Seppo Mäkinen) Veikkolanpuro II, asemakaava mahdollistaa olemassa olevan asuinalueen jatkorakentamisen tiiviiksi pientaloalueeksi. Lisäksi urheilupuiston maankäyttöä yhtenäistetään ja ajanmukaistetaan. Urheilupuiston alueelle ei ole tarkoitus kaavoittaa uusia toimintoja. Kaava tuli vireille alkuvuodesta 2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen myötä. Kaavaluonnos valmistuu syksyllä 2015. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Laguksenpuiston asemakaavan tavoitteena on muuttaa Veikkolan parantolan alue asumiseen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2013. Kaavaluonnos tulee nähtäville keväällä 2015. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Entisen Veikkolan parantolan rakennuksia Laguksenpuiston alueella Kurkgårdin ranta-asemakaavan muuttaminen nykytarpeita vastaavaksi tilakeskuksen osalta aloitettiin vuonna 2009. Kaavaluonnos oli nähtävänä kesällä 2012. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2015 ja kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 aikana. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Uudet kaavahankkeet 2015 Lapinkylän keskustan asemakaavassa tutkitaan mm. kyläkeskuksen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarve sekä niiden sijoittaminen alueelle. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Mikael Pettersson) Hauklammen ranta-asemakaavan käynnistyminen perustuu maanomistajan aloitteeseen. Kaavan laatimisessa on otettava huomioon alueen ympäristön erityispiirteet. (konsultti / Seppo Mäkinen) 16
Liikennesuunnittelu Seudullinen suunnittelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka kuvaa seudun yhteisen tahtotilan tulevaisuuden liikennejärjestelmästä, sen kehittämisestä ja käytöstä. Suunnitelma on laadittu Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. HLJ 2015 suunnitelmaluonnoksesta ja sen arviointiselostuksesta pyydettiin vuoden 2014 lopulla lausunnot samanaikaisesti seudun maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian kanssa. HLJ 2015 -suunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2015. Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 allekirjoitettiin kesällä 2014. Kirkkonummi osallistuu sekä Helsingin seudun että Länsi- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan. Kirkkonummen asemaseudut ja liityntäpysäköinti Kuntakeskuksen asemaseudulle suunnitellaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja ja vuorobussien pikapysäköintialuetta. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2015 ja 2016. Kuntakeskuksessa on myös liityntäpysäköintipaikkoja matkakeskuksen läheisessä pysäköintilaitoksessa. Tolsan asemanseudun rakentaminen on käynnissä: uusi asema valmistuu syksyllä 2015. Rakentamishankkeen yhteydessä rakennettaan rautatien eteläpuolelle uusi liityntäpysäköintialue, joka otettaneen käyttöön vuonna 2016. Lisäksi kunta on suunnitellut rautatien eteläpuolelle toisen liityntäpysäköintialueeen, joka toteutettaneen vuonna 2016. Liikenneviraston hanke, Jorvaksen aseman ratasuunnitelma on edistynyt hitaasti. Vuonna 2014 alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi, mikä mahdollistaa aseman yksityiskohtaisemman suunnittelun aloittamisen. Päätöksiä aseman parantamisesta eikä liityntäpysäköinnin toteuttamisesta ei ole tehty. Kävely ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu kunnassa rakentamalla puuttuvia kevytliikenneyhteyksiä Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus ja kunta ovat edistäneet seudun pääpyöräilyverkkoon kuuluvien hankkeiden suunnittelua. Vuonna 2015 kunnan merkittävimmät kevytliikennehankkeet ovat Tolsantien kevytliikenneväylän ja Haapajärvi-Veikkola yhteyden rakentamisen käynnistäminen. Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmä on aikaisempina vuosina toiminut aktiivisesti. Vuonna 2014 työryhmä ei ole toiminut, mutta toimintaa on tarkoitus jatkaa viimeistään vuonna 2016. Liikenneturvallisuusaloitteet ja muut liikennejärjestelyihin liittyvät aloitteet käsitellään palvelutuotannon lautakunnassa. Joukkoliikenne Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Kirkkonummen alueella linja-autoliikenteen järjestämistapa muuttui syysliikenteen alussa vuonna 2014 Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelun ja järjestämisvastuun siirryttyä HSL:lle. Liikenteessä ilmenneitä ongelmia on ratkaistu aikataulu- ja reittimuutoksilla syksyllä 2014. Vanhan Turuntien linja-autopysäkkien parantaminen aloitettiin vuonna 2014 ja pysäkkien parantaminen Veikkolan alueella jatkuu vuonna 2015. Keskeisten pääväylien pysäkkien parantamisprojekti jatkuu myös tulevina vuosina. Luoman seisake on esitetty lakkauttavaksi syksyllä 2016. 17
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 2013 2016 Kati Kettunen, puheenjohtaja Denis Strandell, varapuheenjohtaja Jarmo Uimonen Kim Männikkö Michaela Lindholm Maija Lounamaa Pekka Jäppinen Pekka Rehn Pertti Panula Tarja Seppänen Ville Salmela Riitta Lassila Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelun henkilökunta Tero Luomajärvi kunnanarkkitehti keskinen Kirkkonummi (kuntakeskus), konsulttikaavat puh: 040-846 5657 tällä hetkellä avoin kaavoitusarkkitehti eteläinen Kirkkonummi (Kantvik) puh: 050-413 7467 Seppo Mäkinen kaavoitusarkkitehti osayleiskaavat ja rantaasemakaavat puh: 040-538 9587 Kaisa Kilpeläinen kaavoitusarkkitehti itäinen Kirkkonummi (Masala) puh: 050-327 3413 Ylva Wahlström liikennesuunnitteluins. virkavapaa 1.4.2014 asti, avoin 1.4.2015 alkaen puh: 040-5287364 Mikael Pettersson kaavoitusteknikko pohjoinen Kirkkonummi (Veikkola) yleiskaavan kaavatiedot ja rakennusoikeudet puh: 09-2967 2533 klo 9.00-11.00 Benita Tiilikainen kaavoitussihteeri kaavojen nähtävilläpito, osallistaminen, vuorovaikutus, arkisto puh: 040-126 9256 Kaija Lindström suunnitteluavustaja kaavaotteet puh: 040-126 9253 Irma Karjalainen suunnitteluavustaja kaavaotteet puh: 040-126 9252 Kirsti Helander 1.3.2014 asti 1.2.2014 alkaen Mia Lundström toimistosihteeri hallinto ja talous puh: 040-126 9254 Kansikuva: Sarvvik rakentuu kuva: Mikael Pettersson. Asemaseutu: kuva Juuso Hatakka diplomityöstä urbaania asumista Munkinmäellä. Muut valokuvat Mikael Pettersson ja Benita Tiilikainen. 18
Dnro:494/10.00.00/2013