Liperin kunnan hyvinvointikertomus. Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Samankaltaiset tiedostot
Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perhekeskukset Suomessa

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Kouvolan päihdestrategia

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Sähköisen hyvinvointikertomus

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Ikäihminen toimijana hanke

KONTIOLAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Nuorisotakuun toteuttaminen

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Nuorisotakuu määritelmä

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Toimialan toiminnan kuvaus

Transkriptio:

Liperin kunnan hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

OSA 1 PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Alla on kuvattu yhteen vetäen hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointia sekä niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Arviointia on tehty kunkin painopisteen osalta. Tarkemmat indikaattoriarvioinnit ja tavoitekohtaiset toimenpiteiden arvioinnit on kuvattu tämän asiakirjan liitteessä. Koska indikaattoritiedot päivittyvät viiveellä, on indikaattoriarviointi tehty vuoden 2013 osalta, ja niiltä osin kuin tietoa on ollut saatavilla. Indikaattorikuvioita on esitelty liitteessä niihin painopisteisiin liittyen, jotka on valittu tälle valtuustokaudelle kehittämiskohteiksi (lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä ikäihmiset). Toimenpiteiden toteutumista on arvioitu vuoden 2014 osalta. Painopistealue 1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen elinkaarimallin mukaisesti. Sisältäen mielenterveys - ja päihdepalvelujen kehittämisen. Vuonna 2014 Liperin kunnassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin osalta on luotu rakenteita ennalta ehkäisevään, varhaiseen tukeen, monialaiseen (poikkihallinnolliseen) työskentelyyn ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuten perhekeskus, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on astunut voimaan 1.8.2014. Liperin kunnassa on laadittu kuntakohtainen suunnitelma ohjaamaan oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista. Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat valmistuvat marraskuun loppuun mennessä. Lisäresurssina on saatu vastaava koulukuraattori. Nuorten ja nuorten aikuisen osalta on vuonna 2014 vahvistettu monialaisten verkostojen tietoisuutta nuorten elämästä ja pohdintojen kautta on osattu kohdentaa nuorten palveluja paremmin. Kuitenkin nuorten palvelujärjestelmässä on edelleen puutteita ja palvelujen uudelleen järjestämisen tarve on tiedostettava. Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon SOHVI-hanke on kerännyt tietoa liperiläisnuorten (8.luokkalaiset) hyvinvoinnista ja pulmista syksyllä 2014. Tiedonkeruun tulokset huomioidaan vuoden 2015 hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa. Vakiintunut etsivä nuorisotyö on edistänyt nuorisotakuun toteutumista. Kaikille perusopetuksen vuonna 2013 päättäneille on löytynyt toisen asteen opiskelupaikka. Nuorisotyöttömien osuus 18-24-vuotiaista on kuitenkin edelleen kasvusuuntainen, joten nuorten koulutuksen ja työllistämisen tukitoimia on tärkeä jatkaa. Liperi on aloittanut yhteistyön järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishankkeen (JAKE) kanssa, jonka tavoitteena on kolmannen sektorin ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen. Painopistealue 2: Ikäihmisten palveluiden kehittäminen kehittämisen.. Sisältäen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää toimintaa on ollut kuten vuonna 2013. Monialaista yhteistyötä on vahvistettu eri toimijoiden kesken ja tehostettu ikäihmisten mahdollisuuksia kotona asumiseen. Vanhuspalvelulain toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2014 on luotu rakenteita, jotta jatkossa päästään poikkihallinnollisesti kehittämään asukaslähtöisiä palveluita. Myös kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään. Pohjois-Karjalan sote-

hankkeen tuottamaa tietoa ja yhteistyöverkostoja hyödynnetään myös Liperin kunnan palvelutuotannossa. Jatkossa kehitetään hyvinvointipalvelujen tiedottamista ja palveluohjausta. Ikääntyneiden (yli 75-vuotiaiden) asumisessa ja palveluissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Säännöllisen kotihoidon tuen piirissä olevien, tehostetun palveluasumisen sekä vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden osuuksissa tapahtuneita muutoksia ei ole mielekästä arvioida yhden vuoden osalta, koska tiedot ovat poikkileikkaustietoja yhdeltä päivältä. Nämä indikaattorit sopivatkin parhaiten pitkän aikavälin seurantaan. Muutokset hyvinvoinnin edistämisen painopistealueisiin, kehittämiskohteisiin ja tavoitteisiin Painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin ei ole tehty muutoksia vuosittaisessa raportissa. Painopistealue 1:n tavoitteita yhdistetään vuoden 2015 suunnitelmaan siten, että kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrän väheneminen sisällytetään turvallisen kasvun ja kehityksen tukemisen tavoitteeseen. Perusteluna tälle on se, että kasvun ja kehityksen tukemisen toimenpiteet vähentävät ajan mittaan myös kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrää.

OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat, kustannustehokkaasti järjestetyt peruspalvelut: Elämänkulun mukaisten palvelujen järjestäminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista Kuntalaisten turvallisuus (kuntastrategia luonnos 9.12.2013) 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtuustossa hyväksytyt strategiat ja toimenpidesuunnitelmat: Kuntastrategia Sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategia Sivistysstrategia Vanhuspoliittinen strategia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (työn alla) Mielenterveys ja päihdestrategia Teknisen toimen strategia Liperin turvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna AINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE 1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN Valtuustokausittaiset arviointimittarit: - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v, % YVINVOINNIN EDISTÄMINEN ELINKAARIMALLIN MUKAISESTI. - Huostassa olleet 0-17 v, % - Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien ISÄLTÄEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMISEN. piirissä olevat 0-17 v, % - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v, % - Nuorisotyöttömät 18-24 v, % avoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Päivähoidon aloituskeskustelun järjestäminen lapsen kotona / Lapsen oman hoitajan työaika, Kotikäyntien määrä/vuosi varhaiskasvatus, päivähoito henkilökunnan kouluttaminen palveluissa lapsiperheiden kotiavun ostoihin urvallisen asvun ja 2. Aloituskeskustelu kotoa esiopetukseen tulevien lasten vanhempien Esiopettajan aikaresurssi Toteutuneet keskustelut kanssa / varhaiskasvatus, esiopetus 3. Lapsilähtöinen toiminta varhaiskasvatuksessa Koko henkilöstön toiminta Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän toimintasuunnitelma (sisältö) ehityksen 4. Monialainen yhteistyö Henkilöstön työaikaresurssi Tapahtumien/ryhmien määrä, vahvuutta vanhemmuuteen, vanhempi-lapsiryhmä, vanhemmuutta oppilashuoltostrategian tavoitteiden tukevat tapahtumat / sosiaali-ja terveystoimi ja varhaiskasvatus toteutuminen - lapsiperheiden tuki alle kouluikäisille (LATU) / sosiaali-ja terveystoimi - esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen, oppilashuoltoryhmien toiminta / sivistystoimi yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa - oppilashuollon ohjausryhmä / sivistystoimi yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa - monialainen tiedonsiirto nivelvaiheissa: 5v-esiopetus, esiopetus-1.lk, 6A-7.1k, 9.11<-2.aste ukeminen

5. Perhekeskuksen toiminta Perhekeskuksen henkilökunta Tavoitteiden toteutuminen - alkaa 1.1.2015 (11 hlöä) 6. Lasten ja nuorten kerho-, tapahtuma-, retki- ja 1 henkilötyövuosi, Tennari- Osallistujien määrä, koulutustilaisuuksien määrä kansainvälisyystoiminta / nuoriso-ja kulttuuritoimi hanke (koulutusta), vapaa-ajan urvallisen ja kulttuurijärjestöt 7. KiVa-koulu -toiminta kiusaamisen ehkäisijänä / sivistystoimi Koulujen KiVa-tiimiin kuuluvien selvitetyt kiusaamistapaukset/lukuvuosi, henkilöiden aikaresurssi koulukiusatuksi tulleet 8-9 Ik. (kouluterveyskysely) 8. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen / sivistystoimi 20 erityisopettajaa, 31 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen koulu nkäynninohjaajaa oppilasmäärä ja %-osuus/tilastointipäivä 9. Neuvolatyö sekä koulu-ja opiskelijaterveydenhuolto, mm. koko 11 terveydenhoitajaa Asiakasmäärä/vuosi perheen huomioiminen ja laajat terveystarkastukset (äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterv.huolto), terveysneuvonta / sosiaali-ja asvun j a terveystoimi ehityksen 10. MLL:n kumppanuussopimus 2014-2015 (vapaaehtoisten Perhekahvilan kokoontumiskerrat/asiakkaat, ukem i ammatillinen ohjaus, lastenhoitotoiminta ja perhekummitoiminta) 2015 lastenhoitotunnit/perheet, kummiperhesuhteet nen 11. Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Valtion apu (5,5 Asiakasmäärä/lukuvuosi koulunkäynninohjaajan osapäiväinen työpanos) 12. Koululaisten kerhotoiminta Asiakasmäärä/lukuvuosi 13. Lapsiperhetyön vahvistaminen, lapsiperheiden lakisääteisen 1 perheohjaajaa, 3 Asiakasmäärä/vuosi, lapsiperhekotipalvelun kotipalvelun järjestäminen ja perhetyön organisointi/ sosiaali-ja perhetyöntekijää kysyntä/tarjonta, arviointikyselyt terveystoimi, sivistystoimi (suunnitelma lapsiperhetyön organisoinnista valmistunut elokuussa 2014) 14. Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena/ Tarjotaan hoitopaikka tarvittavin Asiakasmäärä/vuosi varhaiskasvatus tukitoimin

15. lapsen hoidon ja tuen tarpeen huomioiminen kaikissa palveluissa, Menetelmän osaaminen Poikkileikkaus kirjauksista myös aikuisten palveluissa / sosiaali- ja terveystoimi 16. Koulukuraattorin toiminta luokilla 3-9+Luovi / sivistystoimi Kaksi koulukuraattoria Asiakasmäärä/vuosi rva lli sen 17. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys alkaa v. 2014 / Joensuun Kuntaosuus maakunnallisesta Kontaktien määrä/vuosi s v u n j a kaupunki hityksen keminen 18. Perhe-ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevien rakenteiden ja Mahdollinen Joensuun Uudet menetelmät (MARAK ja TRAPPAN) toimintatapojen kehittäminen / sosiaali- ja terveyspalvelut kaupungin hallinnoima KASTE II- käytössä, koulutettujen määrä, asiakkaiden määrä 2014), työntekijöiden aikaresurssi 19. Hyvinvoinnin palveluohjauksen kehittäminen / sivistystoimi Palveluohjaaja Kontaktien määrä/vuosi 1. Etsivä nuorisotyö / nuorisotoimi Yksi etsivä nuorisotyöntekijä, Tavoitetut nuoret ja heidän tilanteensa - tehtävän vakinaistaminen 1.5.2015 alkaen hankerahoitus (omavastuu 10 toimenpiteiden jälkeen 000 ) 2. Nuorten työpajatoiminta / etsivä nuorisotyö ja aikuissosiaalityö Asiakaspaikkojen täyttöaste 100% uorten 3. Nuorisotyötä Liperin koululla -hanke 1.9.2014 alkaen / nuorisotoimi Hankerahoitusta haetaan 0,5 Tavoitetut nuoret henkilötyövuoteen 4. Nuorten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoito- ja Työntekijöiden aikaresurssit Hoito- ja palveluketju avattuja työnjaoista palveluketjun avaaminen ja asiakasohjauksen selkiyttäminen / sovittu. Asiakasohjauksen onnistuminen psykososiaaliset palvelut arvioitu. 5. Moniammatillinen yhteistyö Työntekijöiden aikaresurssi Nuorisolain (2011) asettamien tehtävien - Nuorten ohjaus-ja palveluverkosto (PAVE) toteutumisen arviointi vuosittain, asiakasmäärä, - Verkoston kehittämisryhmä (VEKE) nuorten polkujen etenemisen arviointi - Nuorten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyöryhmän (NAKU) käynnistäminen v. 2014 ja toiminnan kehittäminen. yrjäytymisen hkäiseminen

PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE 2: IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Valtuustokausittaiset arviointimittarit: SISÄLTÄEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMISEN. - Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % - Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Ikäihmisten neuvoston toiminta / neuvosto Neuvoston jäsenet Aloitteiden, toimenpiteiden ja lausuntojen määrä/vuosi Vanhuspalvelulain toimeenpano 2. Kotiutushoitajamallin käyttöönotto 1.1.2014 / kotihoidon 1-2 kotiutussairaanhoitajaa Kontaktien määrä johtaja ja osastonhoitaja 3. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien lisääminen erityisesti Työntekijöiden työaika Kotikäyntien määrä/vuosi riskiryhmiin kuuluvien osalta / kotihoidon johtaja 4. Vastuutyöntekijämallin toiminnan aloittaminen / hoito-ja Työntekijöiden työaika Toiminta alkanut hoivapalvelujen johtaja 1. Erityisterveysryhmäliikunta: allasjumppa, ohjattu liikunta, Liikunnanohjaaja 1 Osallistujamäärä/vuosi kuntosaliryhmät / liikuntatoimi henkilötyövuotta Kotona asumisen 2. Aktiivinen järjestötoiminta Järjestöt Ryhmien määrä/vuosi tukeminen 3. Palvelusetelin käytön lisääminen / hoito- ja hoivapalvelujen Palveluseteliasiakkaiden määrä/vuosi esimiehet 4. Päihteiden käytön puheeksi ottaminen kotikäyntien yhteydessä Työntekijöiden työaika Päihteiden käyttö otettu puheeksi jokaisen ja päihdemittarin käyttöönotto / hoito- ja hoivapalvelujen kotikäyntiasiakkaan kanssa (100 %) esimiehet 5. Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja asiaan Työntekijät GDS-15 -mittari, diagnoosien määrä, lääkityspuuttuminen/ hoito- ja hoivapalvelujen esimiehet tilastot, uusintatestausten Ikm 6. Kotihoidon työntekijöiden työajan käytön tehostaminen / hoito- Mobiililaitteet Ajankäytön tehostumisprosentti ja hoivapalvelujen esimiehet 7. Pienryhmäkotitoiminnan lisääminen / hoito-ja hoivapalvelujen Työntekijöiden työaika Työntekijöiden työaika esimiehet