KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9. 11. 2015 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015)0450 C8-0269/2015 2015/0208(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen perusteltu lausunto edellä mainitusta ehdotuksesta on tämän asiakirjan liitteenä. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\1078078.doc PE571.615v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

LIITE Tšekin tasavallan parlamentti EDUSTAJAINHUONE 2015 Seitsemäs vaalikausi PÄÄTÖSLAUSELMA N:o 189 Eurooppa-asioiden valiokunta 38. kokous 14. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (asiak. 11843/15). COM(2015) 450 final. Eurooppa-asioiden valiokunta, joka on kuullut varasisäministeri Monika Pálkován kertomuksen sekä esittelijä Kristýna Zelienkován kertomuksen ja käsitellyt asiaa, hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn päätöksen. Josef Šenfeld Kristýna Zelienková Marek Černoch tarkistanut esittelijä esittelijä Ondřej Benešík puheenjohtaja PE571.615v01-00 2/10 NP\1078078.doc

Päätöslauselman nro 189 liite Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisiä siirtoja koskevan kriisimekanismin perustamisesta ja kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta COM(2015) 450, lopullinen neuvoston asiakirja nro 11843/15 toimielinten välinen asia 2015/0208/COD Oikeusperusta: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohta. Päivämäärä, jolloin toimitettu edustajainhuoneelle Eurooppa-asioiden valiokunnan välityksellä: 14. 9. 2015 Käsittely Eurooppa-asioiden valiokunnassa: 24. 9. 2015 (1. vaihe) Menettely: Tavallinen lainsäätämisjärjestys. Hallituksen alustava lausunto (edustajainhuoneen työjärjestyksen 109 a artiklan 1 kohdan mukaisesti): Päivätty 1. lokakuuta 2015, välitetty Eurooppa-asioiden valiokunnalle 12. lokakuuta 2015 ISAP-järjestelmän kautta. Arvio toissijaisuusperiaatteesta: ehdotus ei vastaa toissijaisuusperiaatetta (katso alla). Perustelut ja soveltamisala: Käsiteltävä ehdotus kuuluu toiseen lainsäädäntöpakettiin, jota on ehdotettu vastauksena Euroopan tämänhetkiseen maahanmuuttokriisiin. Komissio hyväksyi molemmat paketit käyttäen perustana Euroopan muuttoliikeagendaa 1, jonka komissio esitteli 12. toukokuuta 2015 ja joka sisältää komission suunnitelman muuttoliikettä koskeville aloitteille seuraaviksi viideksi vuodeksi. Agenda jakautuu kolmeen pääosaan: ensimmäinen osa koskee Välimeren alueen tämänhetkisen vaarallisen tilanteen välitöntä ratkaisua, ja muut kaksi osaa sisältävät pidemmän aikavälin strategisia toimia, joilla pyritään muuttoliikkeen tehokkaaseen hallintaan tulevaisuudessa. Mitä suoraan vastaukseen tulee, komissio on ehdottanut, että EU toteuttaisi useita erityisiä toimia, jotka komission mielestä voisivat auttaa 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan muuttoliikeagenda (COM(2015) 240, lopullinen). NP\1078078.doc 3/10 PE571.615v01-00

lopettamaan tämänhetkisen muuttoliikekriisin tai helpottamaan sen vaikutuksia (nyt ensisijaisesti Etelä-Euroopan maissa). Nämä ehdotukset johtivat ensimmäiseen toimenpiteiden joukkoon 27. toukokuuta 2015, minkä jälkeen komissio esitti toisen toimenpidepaketin 9. syyskuuta 2015. Ehdotus on jatkoa väliaikaisille siirtomekanismeille, jotka hyväksyttiin neuvoston päätöksillä 14. syyskuuta 2015 (40 000 henkilön siirto Italiasta ja Kreikasta) sekä 22. syyskuuta 2015 (120 000 henkilön siirto Italiasta, Kreikasta ja mahdollisesti muista jäsenvaltioista). Nyt komissio haluaa ottaa käyttöön samanlaisen pysyvän mekanismin niin, että se voidaan aktivoida joustavalla tavalla aina, kun kriisitilanteen määritelmä täyttyy, toisin sanoen kun jokin jäsenvaltio ei enää selviä alueelleen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvavista määristä. Komission valitsema tapa pysyvän siirtomekanismin käyttöönotolle oli Dublinin asetuksen 2 muuttaminen. Tämän mekanismin olisi siksi oltava poikkeuksellisena menettelynä tällä hetkellä sovellettavien Dublinin sääntöjen puitteissa, ja sitä voitaisiin käyttää vain rajoitetusti poikkeustilanteissa, jollainen on esimerkiksi eteläisillä ulkorajoilla kuluneiden kuuden kuukauden aikana syntynyt tilanne (Italian ja Kreikan turvapaikkajärjestelmien romahdus). Edellä mainitut kaksi asiakirjaa, joilla perustettiin väliaikainen siirtomekanismi, perustuivat SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohtaan, joka sallii yksittäisen vastatoimen hätätilanteessa, johon liittyy äkillinen kolmansien maiden kansalaisten tulva. Pysyvän mekanismin ottamiseksi käyttöön komissio joutui kuitenkin ymmärrettävistä syistä aloittamaan toisen oikeusperustan pohjalta ja soveltamaan SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohtaa, joka antaa neuvostolle mahdollisuuden yhdessä Euroopan parlamentin kanssa hyväksyä tavallisella lainsäädäntömenettelyllä yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään liittyviä toimia sekä perusteita ja mekanismeja, joiden avulla määritetään, mikä jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesta suojelusta (kyseessä on siis Dublinin sääntöjen hyväksymisen ja muuttamisen oikeusperusta). Sisältö ja vaikutus: Ehdotuksen keskeisenä sisältönä on uuden VII luvun sisällyttäminen Dublinin asetuksen tekstiin, ja sillä säännellään kriisiajan siirtomekanismin käynnistämisen ehtoja. Tämä luku sisältää neljä uutta säännöstä 33 a 33 d artikla. 33 a artiklan mukaan mekanismi voidaan aktivoida, jos jäsenvaltiossa käynnissä oleva kriisitilanne vaarantaa Dublinin sääntöjen soveltamisen, koska jäsenvaltion alueelle tulleiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden suhteettoman suuri määrä luo valtavan paineen. Siksi komissiota avustavat EASO 3 ja Frontex 4, jotka takaavat, että komissio saa säännöllisesti tietoja tilanteen kehittymisestä. Tämän jälkeen komissio varmistaa, onko kyseessä kriisitilanne eli onko paine valtava, kun otetaan huomion jäsenvaltion koko sekä sen hyvin valmistautunut ja toiminnassaan kaikkia EU:n sääntöjä noudattava turvapaikkajärjestelmä. Se ottaa tässä arvioissaan huomioon turvapaikanhakijoiden ja laittomasti maahan tulleiden kolmansien maidenkansalaisten kokonaismäärän kasvun edellisten kuuden kuukauden aikana verrattuna samaan edellisvuoden 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta. 3 Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto: https://easo.europa.eu/. 4 Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto: http://fiontex.europa.eu PE571.615v01-00 4/10 NP\1078078.doc

ajanjaksoon. Se ottaa siis huomioon turvapaikkahakemusten määrän maan asukaslukuun verrattuna edelliseltä 18 kuukaudelta EU:n keskiarvoon verrattuna. Jos se tulee edellä mainittujen seikkojen perusteella siihen tulokseen, että kriisitilanteen ehdot täyttyvät, se voi antaa Dublin-asetuksen 45 artiklan nojalla delegoidun säädöksen 5, jolla määritetään, kuinka monta henkilöä on siirrettävä asianomaisesta jäsenvaltiosta ja kuinka kauan kriisimekanismia sovelletaan 6. Sitten määritetään jakoperusteen avulla, kuinka monta henkilöä on otettava vastaan yksittäisissä jäsenvaltioissa. Se ottaa siirrettävien henkilöiden kokonaismäärää määrittäessään huomioon ensisijaisesti asianomaisen jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmän kapasiteetin, jäsenvaltion aiemmat yhteisvastuulliset toimet, sen muiden osoittamasta yhteisvastuusta saaman hyödyn sekä edeltävien 18 kuukauden (ja etenkin viimeisten kuuden kuukauden) turvapaikkahakemusten määrän väkilukuun nähden EU:n keskiarvoon verrattuna. Henkilöiden kokonaismäärä ei saa ylittää 40:tä prosenttia jäsenvaltiossa viimeisten kuuden kuukauden aikana jätetyistä turvapaikkahakemuksista. Jakoperuste, jota käytetään asianomaisten henkilöiden jakamisessa yksittäisen jäsenvaltioiden kesken, määritetään tarkemmin tämän ehdotuksen liitteessä (jossa on tarkka laskukaava). Tässä jakoperusteessa otetaan kuten kahdessa aiemmassakin (väliaikaisessa) siirtomekanismissa huomioon ennen kaikkea kyseessä olevan jäsenvaltion väkiluku (40 prosentin painotus), sen BKT:n kokonaistaso (40 prosentin painotus), spontaanien turvapaikkahakemusten ja siirrettyjen henkilöiden keskimääräinen lukumäärä miljoonaa kansalaista kohden viimeisten viiden vuoden aikana (10 prosentin painotus) sekä kulloinenkin työttömyysaste (10 prosentin painotus). Kuten toisessakin väliaikaisessa siirtomekanismissa, ehdotuksessa muokataan menettelyä tilanteissa, joissa jäsenvaltio ei perustellusta syystä pysty osallistumaan siirtoon. Tällöin jäsenvaltio voi kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta ilmoittaa komissiolle, ettei se pysty ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan. Sen on myös perusteltava kantansa asianmukaisesti. Komissio arvio esitettyjä syitä ja antaa päätöksen, jonka mukaan jäsenvaltio voidaan vapauttaa velvoitteesta osallistua siirtoon. Tämä poikkeus merkitsee myös sitä, että jäsenvaltion on maksettava EU:n talousarvioon summa, joka on 0,002 prosenttia BKT:stä. Jos maa osallistuu siirtoon osittain (ja osuus on komission alun perin määrittämää osuutta pienempi), summaa pienennetään vastaavassa suhteessa. Tämä summa on tarkoitettu kattamaan tuki kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimille kriisitilanteesta selviytymiseksi sekä seuraukset siitä, että kyseinen jäsenvaltio ei osallistu siirtomekanismiin. Komissio jakaa tälle jäsenvaltioille määrätyt henkilöt uudelleen muille jäsenvaltioille (delegoituun säädökseen tehtävällä muutoksella). Siirtomekanismiin voivat osallistua vain henkilöt, jotka ovat esittäneet turvapaikkahakemuksen asianomaisessa jäsenvaltiossa ja jotka tarvitsevat kiistattomasti kansainvälistä suojelua. Dublinin sääntöjen mukaan kyseinen jäsenvaltio olisi myös vastuussa näiden henkiöiden turvapaikkahakemusten arvioinnista. Henkiöiden on myös oltava sellaisten maiden kansalaisia, joista koko EU:ssa tehdyistä turvapaikkapäätöksistä vähintään 75 prosenttia on ollut myönteisiä 7. Jäsenvaltio, josta henkilöt siirretään muihin jäsenvaltioihin, on vastavuoroisesti täytettävä ehdotuksen 33 d artiklan mukaiset velvoitteet. Sen on esitettävä delegoidun säädöksen voimaantulopäivänä komissiolle suunnitelma toimista, joilla varmistetaan siirtomekanismin asianmukainen toiminta. Jäsenvaltion on toteutettava nämä toimenpiteet kokonaisuudessaan. 5 Delegoitu säädös. Toimivalta voidaan siirtää komissiolle SEUT-sopimuksen 290 artiklan nojalla. 6 Ehdotuksessa oletetaan, että tämä kesää enintään kaksi vuotta. NP\1078078.doc 5/10 PE571.615v01-00

Jos se ei täytä velvoitettaan, komissio voi keskeyttää siirtomekanismin toiminnan (jälleen delegoidulla säädöksellä). Komission toimivalta antaa tätä asiaa koskevia delegoituja säädöksiä rajoitetaan ehdotuksessa viiteen vuoteen edellyttäen, että ennen tämän ajan umpeutumista laaditaan yksityiskohtainen kertomus, jossa arvioidaan mekanismin tuloksia. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kumpikaan vastusta mekanismin jatkamista (viimeistään kolme kuukautta ennen sen päättymistä), sitä jatketaan automaattisesti jälleen viidellä vuodella. Kumpikin näistä toimielimistä voi kuitenkin milloin tahansa peruuttaa tämän toimivallan siirron komissiolle. Toinen komission mielivaltaista toimintaa estävä tekijä on näiden toimielinten mahdollisuus vastustaa tiettyä delegoitua säädöstä kahden viikon kuluessa päivästä, jolloin niille on ilmoitettu säädöksestä (tätä aikaa voidaan niiden omasta aloitteesta pidentää vielä kahdella viikolla). Jos näin tapahtuu, delegoitu säädös ei tule voimaan. Sen soveltaminen rajoitetaan tällöin kahteen vuoteen. Mitä tulee siirtojen suorittamisen erityiseen mekanismiin, tämän ehdotuksen liitteessä on yksityiskohtaiset menettelysäännöt, joiden sisältö vastaa sääntöjä Italiaa ja Kreikkaa koskevan väliaikaisen siirtomekanismin toteuttamisesta, jotka neuvosto hyväksyi 22. syyskuuta 2015 7. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä oma yhteyspisteensä, joka toimii tuesta ja koordinoinnista vastaavana elimenä koko prosessin ajan, ja ilmoitettava siitä EASOlle. Jäsenvaltiot ilmoittavat sen jälkeen näiden yhteyspisteiden kautta vähintään kolmen kuukauden välein kuinka monta henkilöä ne voivat siirtää alueelleen. Näiden tietojen perusteella siirtävä jäsenvaltio, jota auttavat EASO ja yhteyshenkilöt 8 yksittäisistä jäsenvaltioista, päättää, ketkä nimenomaiset turvapaikanhakijat siirretään näihin jäsenvaltioihin. 9 Direktiivin 2013/33/EU 10 21 ja 22 artiklan mukaan etusijalle on asetettava haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat. 11 Huomioon otetaan myös lasten etu ja perheiden yhdistämisen periaate (saman perheen jäsenet on sijoitettava samaan jäsenvaltioon). Huomioon on otettava samoin muut asianomaisten henkilöiden ominaisuudet, jotka voivat helpottaa heidän integroitumistaan vastaanottavaan jäsenvaltioon (kielitaito, erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset yhteydet). Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön omia prioriteettejaan, joita käytetään perusteena siirron suorittavassa jäsenvaltiossa EASOn ja yhteyshenkilöiden kuulemisen jälkeen laadittaessa luetteloita mahdollisista turvapaikanhakijoista, jotka on tarkoitus siirtää tiettyyn jäsenvaltioon. Tiedot valituista turvapaikanhakijoista sekä muut asiaan liittyvät tiedot välitetään sen jälkeen asianomaisten jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin, joiden on sitten hyväksyttävä valittujen henkilöiden siirto. Tämän jälkeen siirron suorittava jäsenvaltio päättää määritettyjen turvapaikanhakijoiden siirtämisestä tiettyyn jäsenvaltioon ja ilmoittaa päätöksestä turvapaikanhakijoille kirjallisesti. Ehdotuksessa eritellään syitä, joiden nojalla jäsenvaltio voi kieltäytyä tietyn turvapaikanhakijan siirrosta. Liitteen 8 kohdan mukaan jäsenvaltio voi tehdä näin vain, kun on perusteltu syy epäillä, että asianomainen henkilö voi aiheuttaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tai kun on olemassa vakava syy evätä pakolaisasema direktiivin 2011/95/EU 12 12 artiklan mukaisesti, tai kun on olemassa vakava 7 Tätä arvioidaan Eurostatin uusimpien neljännesvuosittaisten tietojen avulla. Valtiottomien henkilöiden tapauksessa ratkaiseva tekijä on aiempi vakituinen asuinmaa. 8 Päätöksen hyväksytty teksti englanninkielisenä on saatavissa TÄSSÄ. 9 Jäsenvaltiot päättävät näiden nimittämisestä oma-aloitteisesti. 10 Ehtona on heidän sormenjälkiensä ottaminen ja siirto Eurodac-järjestelmään. 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 12 Tämä koskee erityisesti alaikäisiä, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, vammaisia, vanhuksia, raskaana olevia naisia, yksinhuoltajia, joilla on alaikäisiä lapsia, ihmiskaupan uhreja, vakavista fyysisistä sairauksista tai mielenterveyshäiriöistä kärsiviä henkilöitä sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen PE571.615v01-00 6/10 NP\1078078.doc

syy evätä kelpoisuus toissijaisen suojelun saamiseen edellä mainitun direktiivin 17 artiklan mukaisesti. Kun siirto suoritetaan, valitut henkilöt on siirrettävä mahdollisimman pian siirtopäätöksen tekemisen jälkeen. Siirron suorittavan jäsenvaltion on tällöin ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle siirron päivämäärä ja aika sekä kaikki muut asiaan liittyvät merkitykselliset tiedot. Siirto olisi suoritettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jolloin asianomainen jäsenvaltio on kertonut kapasiteetistaan ottaa vastaan tietty määrä turvapaikanhakijoita. Tätä aikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää kahdella viikolla. Jos siirtävässä jäsenvaltiossa aiheutuu objektiivisia käytännön hankaluuksia, jotka estävät siirron, aikaa voidaan pidentää edelleen enintään viikolla. 13 Jos siirtoa ei suoriteta määräajassa, siirtävä jäsenvaltio on edelleen vastuussa kansainvälisen suojelun soveltamisesta koskevan päätöksen tekemisestä. Jos kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt välttävät siirron, heidät on suljettava mekanismin ulkopuolelle. Tämän jälkeen siirtävä jäsenvaltio on vastuussa henkilöiden tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä heidän Eurodac-järjestelmässä säilytettävien sormenjälkiensä ottamisesta. Mitä tulee siirrettyjen henkilöiden liikkumiseen tämän jälkeen, ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joiden mukaan jos kansainvälistä suojelua nauttivat henkilöt esittävät hakemuksen tai asuvat jossakin toisessa jäsenvaltiossa siirtämisensä jälkeen ilman asianmukaista lupaa, heidän on palattava (tai heidät on palautettava) välittömästi, ja siirtojäsenvaltion on hyväksyttävä heidät uudelleen (noudattaen Dublinin asetuksen mukaisia menettelyjä). Ehdotuksen johdanto-osassa mainitaan kuitenkin muita toimia, jotka voivat auttaa välttämään tällaisten henkilöiden toissijaisen liikkumisen. Komission mukaan asia voitaisiin ratkaista yhdenmukaistamalla turvapaikanhakijoiden hyväkymistä koskeva ehdot kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi se katsoo, että jäsenvaltioissa olisi otettava käyttöön säännöllistä raportointia koskeva velvoite. Tämän jälkeen vastaanottavan jäsenvaltion olisi tarjottava vain luontoisetuja (majoitus, ruoka ja vaatetus) eikä rahaa, jonka avulla henkilöt voisivat siirtyä luvatta muihin jäsenvaltioihin. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä vastaanottava jäsenvaltio ei kuitenkaan saisi myöntää matkustusasiakirjoja (paitsi vakavista humanitaarisista syistä). Vaikutus Tšekin tasavallan valtionbudjettiin ja oikeusjärjestykseen Dublinin asetusta sovelletaan suoraan. Sen vuoksi Tšekin oikeusjärjestyksessä ei ole toimiin puuttumista koskevaa vaatimusta. Ei kuitenkaan voida sulkea pois ehdotetun mekanismin vaikutusta tarkistettuun turvapaikkasäädökseen N:o 325/1999 (lakikokoelma). Mitä tulee valtionbudjettiin kohdistuvaan vaikutukseen, ehdotettu mekanismi lisää varmasti asiaan liittyvien julkisten varojen kysyntää etenkin siirrettyjen henkilöiden vastaanottamiseen liittyen (hallinnolliset kulut, majoituksen järjestäminen, turvallisuuden varmistaminen niiden läheisyydessä ja sosiaalimenot jne.). Näitä kustannuksia ei voida kuitenkaan arvioita tällä hetkellä, koska ne riippuvat siitä, miten usein, missä määrin ja kuinka pitkään komission jatkaa siirtoja. tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä. 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle NP\1078078.doc 7/10 PE571.615v01-00

Tšekin hallituksen kanta: Tšekin hallituksen kanta on täysin vastakkainen. Se pitää siirtomenettelyä hätäratkaisuna, koska menettelyn ei ole vielä osoitettu todella toimivan (tähän mennessä ei ole käynnistetty ensimmäistä väliaikaista siirtomekanismia, jolla on tarkoitus siirtää 40 000 henkilöä Italiasta ja Kreikasta). Kaikki tähän mennessä toteutetut toimet osoittavatkin, ettei mekanismi toimi. Ensinnäkin olisi arvioitava jo hyväksyttyjen tilapäisten siirtomekanismien toimintaa ja uusia tätä alaa koskevia aloitteita olisi käynnistettävä vasta sen jälkeen. Tällä hetkellä EU:n pitäisi Tšekin tasavallan hallituksen mielestä keskittyä ensisijaisesti maahanmuuttokriisin syiden käsittelyyn sekä systemaattisiin toimiin. Tšekin tasavalta ei ole edelleenkään varma siitä, miksi "väliaikaista suojelua", joka jo perustuu unionin lainsäädäntöön ja jolla on periaatteessa sama tarkoitus, ei ole käytetty tämänhetkisen maahanmuuttokriisin käsittelyyn. Lisäksi itse ehdotukseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Oikeusperustan valinnan ja kriisimekanismin Dublinin asetukseen sisällyttämisen ohella kysymyksiä liittyy myös esimerkiksi kriteereihin, joiden avulla määritetään kriisitilanteen olemassaolo, sekä muuttuviin perusteisiin, joiden avulla henkilöt jaetaan eri jäsenvaltioihin (esim. maiden aiemmin osoittama yhteisvastuu, kansallisen turvapaikkajärjestelmän toimivuus jne.). Ei ole myöskään selvää, miten siirrettyjen henkilöiden toissijainen liikkuvuus voidaan estää. Unionin toimielinten ehdotuksen käsittelyn aikataulu Ehdotusta käsiteltiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 8. lokakuuta 2015. Jatkokäsittelyn aikataulu ei ole vielä tiedossa. Asiaa käsitellään myös Eurooppa-neuvoston tasolla 15. ja 16. lokakuuta 2015. Käsittely on alkanut myös Euroopan parlamentissa. Asiaa käsiteltiin 22. syyskuuta 2015 LIBE-valiokunnassa, joka esitti siitä useita kommentteja ja kysymyksiä. Huolena oli muun muassa kriisitilanteen siirtomekanismin sisällyttäminen Dublinin sääntöihin. Päätelmä: Eurooppa-asioiden valiokunta 1. hylkää ehdottomasti pakolaisten pakollista uudelleenjakamista EU:ssa koskevan pysyvän mekanismin ja erityisesti tavan, jolla komissio on päättänyt edetä asiassa; 2. katsoo, että ehdotettu mekanismi puuttuu jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin eihyväksyttävällä tavalla etenkin, kun otetaan huomioon, että siitä on tarkoitus tehdä pakollinen ja että siihen osallistumatta jättäminen objektiivisista ja vakavista syistä velvoittaa maksamaan tietyn summan EU:n talousarvioon; 3. kannattaa täysin hallituksen asiasta 1. lokakuuta 2015 antamaa lausuntoa; 4. hyväksyy perussopimuksiin liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustellun lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 PE571.615v01-00 8/10 NP\1078078.doc

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015) 450, lopullinen) erityisesti seuraavista syistä: a. SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa määrätään kolmansien maiden kansalaisten äkillisestä joukoittaisesta maahantulosta aiheutuvien kriisitilanteiden ratkaisemisesta yksittäisissä jäsenvaltioissa, ja se sallii yksittäistapauksissa väliaikaiset toimet maissa, joihin tilanne vaikuttaa. Niiden hyväksyminen edellyttää kussakin tapauksessa suostumusta neuvostolta, joka päättää asiasta määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan. Komission valitsema oikeusperusta ei edellytä millään tavalla kriisitilanteiden ratkaisua. Päinvastoin, sillä pyritään hallitsemaan normaaleja muuttovirtoja ja mahdollistetaan tiettyjen sellaisten hätätilanteessa toteutettavien toimien hyväksyminen, jotka ovat poikkeuksena tältä pohjalta hyväksyttyihin sääntöihin kriisitilanteessa. Pysyvän siirtomekanismin sisällyttäminen Dublinin sääntöihin on siis täysin vastoin SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan tarkoitusta ja eroaa täysin tämänhetkisistä siirtotoimista, jotka komissio hyväksyy ja joista päätetään sen jälkeen neuvostossa, sillä nyt niistä päättäisi komissio yksin. b. Lisäksi SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohta edellyttää väliaikaisten toimien hyväksymistä. Toisin sanoen toimia hyväksytään erityistapauksissa tietyn tilanteen käsittelemiseksi ja tavalla, joka vaikuttaa sopivimmalta kyseisellä hetkellä. Pysyvän siirtomekanismin käyttöönotto on kuitenkin tämän tarkoituksen vastainen, koska se voitaisiin periaatteessa aktivoida automaattisesti, jos komissio katsoo tietyn jäsenvaltion olevan kriisitilanteessa. Se toteutetaan kussakin jäsenvaltioissa aivan samalla tavalla noudattaen yleistä kehystä, jonka komissio on määrittänyt tällaisia tilanteita varten. c. Kun hätätilanteessa suoritettavista siirroista päätetään komission delegoiduilla säädöksillä, se on valiokunnan mielestä ristiriidassa myös SEUT-sopimuksen 290 artiklan 1 kohdan kanssa, jonka mukaan "säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia." Ehdotetun hätätilanteessa käytettävän siirtomekanismin aktivoinnilla on kuitenkin merkittävä vaikutus kaikkien jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin, ja sillä puututaan merkittävässä määrin asiaa koskevaan kansalliseen politiikkaan. Siksi ehdotettu poikkeus Dublinin sääntöihin täydentää valiokunnan mielestä asetuksen (EU) N:o 604/2013 osia, jotka ovat aivan olennaisia ja joihin ei voida SEUT-sopimuksen edellä mainitun artiklan määräyksen mukaan soveltaa toimivallan siirtämistä komissiolle. d. Yksi kansallisen itsemääräämisoikeuden keskeisistä ilmenemismuodoista on jokaisen valtion oikeus valita henkilöt, jotka saavat pitkäaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan niiden alueelle. Tämän vuoksi sekä kulttuuriset ja historialliset tekijät huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että on pyrittävä takaamaan, että toimet ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi varataan jäsenvaltioille keskustasolla. Ehdotetun toiminnan tavoitteita ei siis voida saavuttaa riittävässä määrin EU:n vaan pikemminkin jäsenvaltioiden tasolla. 5. Kehottaa Tšekin hallitusta toimimaan aktiivisesti estääkseen kyseisen ehdotuksen hyväksymisen. NP\1078078.doc 9/10 PE571.615v01-00

6. Kehottaa Tšekin hallitusta ilmoittamaan Eurooppa-asioiden valiokunnalle sekä muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita käsittelevälle alivaliokunnalle ehdotusta koskevien neuvottelujen etenemisestä ja tuloksista. 7. Valtuuttaa Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtajan välittämään tämän edustajainhuoneen puhemiehelle, senaatin puhemiehelle, Euroopan parlamentin puhemiehelle, neuvoston puheenjohtajalle sekä komission puheenjohtajalla edustajainhuoneen työjärjestyksen mukaisesti. Josef Šenfeld Kristýna Zelienková Marek Černoch tarkistanut esittelijä esittelijä Ondřej Benešík puheenjohtaja 14 14 Pidennys riippuu siitä, päästäänkö siirtävän jäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä sopimukseen. PE571.615v01-00 10/10 NP\1078078.doc