KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Oikeudellisten asioiden valiokunta KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan tasavallan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (COM(2016)0270 C8-0173/ /0133(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Puolan tasavallan parlamentin alahuone on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta asetukseksi. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 P U O L A N T A S A V A L L A N P A R L A M E N T I N A L A H U O N E E N P Ä Ä T Ö S L A U S E L M A annettu 21. lokakuuta 2016 LIITE ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta, joka on toissijaisuusperiaatteen vastainen Puolan tasavallan parlamentin alahuone katsoo parlamentin alahuoneen työjärjestyksen 148cc artiklan perusteella, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2016)0270) ei ole ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdassa mainitun toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska se ei takaa, että ehdotettujen toimien tavoitteet saavutetaan paremmin unionin tasolla kuin kansallisen tason toimilla. Perustellussa lausunnossa on todettu, miksi parlamentin alahuone katsoo, että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Lausunto on tämän päätöksen liitteenä. PARLAMENTIN ALAHUONEEN PUHEMIES Marek Kuchciński PE v /5 NP\ docx

3 Liite Puolan tasavallan parlamentin alahuoneen päätökseen annettu 21. lokakuuta 2016 (kohta.... ) Puolan tasavallan parlamentin alahuoneen 21. lokakuuta 2016 antama perusteltu lausunto, jossa esitetään, miksi parlamentin alahuone toteaa ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen. Puolan tasavallan parlamentin alahuone katsoo, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2016)0270) ei ole ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdassa mainitun toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska se ei takaa, että sen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla. Ehdotuksen tavoitteena on ratkaista ongelmat tilanteissa, joissa jäsenvaltio saa suhteettoman suuren määrän kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, joista se on ehdotetun asetuksen perusteella vastuussa. Tavoite saavutettaisiin ottamalla käyttöön mekanismi pakolaisten uudelleenjakamisesta jäsenvaltioiden kesken, niin sanottu korjaava jakomekanismi (ehdotetun asetuksen VII luvun artikla Korjaava jakomekanismi ), joka mahdollistaisi välineen automaattisen käyttöönoton maahanmuuttopaineen kasvaessa epätavallisissa ja kriisitilanteissa. Mekanismi käsittäisi automaattisen järjestelmän, johon turvapaikkahakemukset kirjataan. Korjaavaa jakomekanismia sovellettaisiin automaattisesti jäsenvaltion hyväksi aina, kun kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä jäsenvaltio on vastuussa ehdotetussa asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti, lisättynä jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrällä, ylittää 150 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion viiteluvusta. Jäsenvaltion viiteluku (34 artiklan 3 kohta) määritetään vuosittain soveltamalla kyseisen jäsenvaltion viiteperustetta (35 artikla), joka määritetään kullekin jäsenvaltiolle jäsenvaltion vastuulla olevien turvapaikkahakemusten määrän ja jäsenvaltioon uudelleensijoitettujen henkilöiden määrän perusteella. Järjestelmä laskee kunkin jäsenvaltion vastuulla olevien hakemusten prosenttiosuuden hakemusten kokonaismäärästä. Viiteluku perustuu kahteen kriteeriin: jäsenvaltion väkilukuun (painoarvo 50 prosenttia) ja jäsenvaltion yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (painoarvo 50 prosenttia). Kun mekanismi on aktivoitu ja käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä koskeva tarkastus on tehty, mutta ennen Dublin-tarkistusta, kaikki kohtuuttoman paineen alaisena olevassa jäsenvaltiossa jätetyt uudet hakemukset kohdennetaan niille jäsenvaltioille, joiden viiteluku on alle 100 prosentin kynnysarvon. NP\ docx 3/5 PE v01-00

4 Lisäksi ehdotetun asetuksen 37 artiklan mukaisesti jokainen jäsenvaltio voi keskeyttää väliaikaisesti osallistumisensa korjaavaan jakomekanismiin. Tällöin sen on kirjattava asiaa koskeva tieto edellä mainittuun automaattiseen järjestelmään. Tällöin kyseisen jäsenvaltion on suoritettava euron suuruinen solidaarisuusmaksu (37 artiklan 3 kohta) kustakin hakijasta, josta jäsenvaltio olisi ollut vastuussa jakojärjestelmässä Parlamentin alahuone katsoo, että ehdotuksen avulla ei saavuteta tavoitetta paremmin kuin jäsenvaltiot kansallisten säädösten avulla, kuten Europan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa, siihen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 5 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT-sopimus) edellytetään. Parlamentin alahuone painottaa, että viiteperusteen kaltaiset ratkaisut eivät ota huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden muille jäsenvaltioille antaman toiminnallisen tuen laajuutta, tai sitä, että jäsenvaltiolla voi olla Euroopan unionin ulkorajaa. Ne eivät myöskään huomioi jäsenvaltion kykyä ottaa vastaan ja kotouttaa maahantulijoita. Kuitenkin kaikilla näillä tekijöillä on olennainen merkitys arvioitaessa jäsenvaltion nykyistä ja mahdollista maahanmuuttokriisiin liittyvää kuormitusta. Samanaikaisesti kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten automaattinen jakaminen yksittäisten jäsenvaltioiden välillä laskee hakemusten käsittelyn laadullista tasoa, vaikka se voi johtaa maahanmuuttoaaltojen parempaan määrälliseen hallintaan. Kuvitteellista esimerkkiä käyttäen Puola velvoitettaisiin automaattisen korjaavan jakomekanismin perusteella ottamaan vastaan henkilöitä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua kaukana Puolasta sijaitsevasta, oman valtionsa naapurina olevasta jäsenvaltiosta. Vähän ajan kuluttua Puola itse joutuisi huomattavaan maahanmuuttopaineeseen, joka koostuisi sen oman naapurivaltion kansalaisista ja ylittäisi sen turvapaikkajärjestelmän kantokyvyn. Tällöin pakolaiset Puolan naapurivaltiosta joutuisivat automaattisen korjaavan jakomekanismin seurauksena muihin, kaukaisimpiin jäsenvaltioihin. Kuitenkin turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen heidän alkuperämaansa naapurina olevassa jäsenvaltiossa on parempi ratkaisu, sillä siellä on todennäköisesti enemmän naapurimaan kielen tulkkeja ja parempi naapurimaan kulttuurin ja realiteettien tuntemus kuin kauempana sijaitsevissa jäsenvaltioissa Nämä tekijät edesauttavat hakemusprosessin läpiviemistä ja myöhäisemmässä vaiheessa kotouttamista. Parlamentin alahuoneen mielestä automaattisen korjaavan jakomekanismin soveltaminen voi johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä lähetetään heidän alkuperämaataan kauempana sijaitseviin jäsenvaltioihin kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten. Kuitenkin hakemusten käsittelyn tehokkuuden kannalta hyödyllisempää olisi tutkia ne hakijoiden alkuperämaata lähempänä sijaitsevassa jäsenvaltiossa, erityisesti alkuperämaan naapurina olevassa jäsenvaltiossa. Samalla parlamentin alahuone katsoo, että tulevan säännöksen mukainen niin sanottu yhteisvastuu rahoituksesta ja velvoite niin sanotun solidaarisuusmaksun maksamiseen, kun jäsenvaltio jättää väliaikaisesti osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin, on ymmärrettävä pikemmin rahallinen seuraamus niille EU:n jäsenvaltioille, jotka kieltäytyvät pakolaisten vastaanottamisesta. Se on myös yritys painostaa jäsenvaltioita, jotka ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisia korjaavan jakomekanismin mukaisesti. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä lopulta vastuussa olevalle jäsenvaltiolle maksettavan PE v /5 NP\ docx

5 solidaarisuusmaksun määrää, euroa kustakin hakijasta, on erittäin suuri. Lisäksi ehdotetun asetuksen 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltio, joka jättää väliaikaisesti osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin, saa tiedon niiden hakijoiden määrästä, joka olisi muussa tapauksessa kohdennettu sille, vasta kun 12 kuukauden jakson jälkeen, jonka aikana jäsenvaltio ei osallistunut korjaavaan jakomekanismiin. Säännös tarkoittaa, että jäsenvaltio saa tiedon mekanismiin osallistumisen jättämisen taloudellisista vaikutuksista vasta, kun jakso, jonka aikana se ei osallistunut korjaavaan jakomekanismiin, on päättynyt. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on mahdotonta valvoa solidaarisuusmaksun suuruutta. Kun otetaan huomioon solidaarisuusmaksun laskennassa käytettävä erityisen suuri yksikköhinta ja tähän mennessä saadun kokemuksen mukainen mahdollisuus maahantulijoiden suureen määrään, ehdotettu ratkaisu voi johtaa taloudellisiin seurauksiin, jotka ovat kyseiselle jäsenvaltiolle mahdottomia kantaa. Samalla parlamentin alahuone kiinnittää huomiota siihen, että solidaarisuusmaksuista aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi ehdotettu EU:n laajuinen toimenpide ei olisi yhtä tehokas kuin turvapaikan myöntämistoimenpiteet, joita yksittäiset jäsenvaltiot voivat soveltaa. Näin ollen parlamentin alahuoneen toteaa, että ehdotetun asetuksen VII luvussa ehdotetut toimenpiteet eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Yhteenvetona parlamentin alahuone katsoo, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2016)0270) ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. NP\ docx 5/5 PE v01-00