KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Oikeudellisten asioiden valiokunta KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Unkarin parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja - menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2016)0270 C8-0173/ /0133(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Unkarin parlamentti on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta asetukseksi. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 UNKARIN KANSALLISKOKOUKSEN PUHEMIES Martin Schulz Euroopan parlamentin puhemies OE-40/707-1/2016. Bryssel Rue Wiertz 60 B-1070 Belgia Asia: Unkarin kansalliskokouksen hyväksymä perusteltu lausunto Arvoisa puhemies Euroopan unionin perussopimusten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 (jäljempänä pöytäkirja N:o 2 ) 6 artiklan, Unkarin kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun lain XXXVI soveltuvien määräysten ja tietyistä kansalliskokouksen työjärjestyksen määräyksistä 24 päivänä helmikuuta 2014 annetun kansalliskokouksen päätöslauselman N:o 10/2014 nojalla Unkarin kansalliskokous on tarkastellut toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa ottaen huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) [COM(2016)0270; 2016/0133 (COD)] (jäljempänä asetusehdotus ). Unkarin kansalliskokouksen 13. kesäkuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa todettiin, että asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. Siksi asiasta annettiin liitteenä oleva perusteltu lausunto pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukaisesti. Seuraavassa on tiivistelmä Unkarin kansalliskokouksen perustellusta lausunnosta, joka perustuu Eurooppa-asioiden valiokunnan mietintöön N:o B/10929: Asetusehdotuksen 34 ja 36 artiklan mukainen korjaava jakomekanismi olisi tietojärjestelmän valvoma täysin automaattinen menettely, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa. Asetusehdotuksen 37 artiklassa säädetyssä rahoitusta koskevassa yhteisvastuussa ei hyväksytä kohtuutta, joustoa tai asiallisia syitä vapautukselle, sen laajuus on selkeästi suhteellisuusperiaatteen vastainen ja se pantaisiin täytäntöön myöhemmin annettavalla komission täytäntöönpanopäätöksellä. Asetusehdotus menee pidemmälle kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohdassa annettu toimivalta, koska siinä ei PE v /12 NP\ docx

3 säädetä oikeusperustaa niin kutsutun rahoitusta koskevan yhteisvastuun tai ylärajattoman automaattisen jakomekanismin käyttöönotolle. Liitteenä on kansalliskokouksen perusteltu lausunto kokonaisuudessaan. Se käsittää kansalliskokouksen päätöksen ja Eurooppa-asioiden valiokunnan mietinnön. Budapest 5. syyskuuta 2016 Kunnioittavas ti László Kövér NP\ docx 3/12 PE v01-00

4 Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta Valiokunnan lainsäädäntöesitys Mietintö edellytysten täyttymisestä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Budapest, 30. toukokuuta 2016 Esittelijä: Richárd Hörcsik Puheenjohtaja 1. Toissijaisuusperiaatteen arvioinnin oikeusperusta Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä aina alimmalla mahdollisella tasolla. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 1 mukaan ehdotettu unionin toiminta on toissijaisuusperiaatteen mukaista vain silloin, jos jäsenvaltiot eivät voi suorittaa sitä tai jos asetettu tavoite voidaan saavuttaa unionin tasolla paremmin ja tehokkaammin ja jos unionin toiminta tuo sille lisäarvoa. Lissabonin sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 2 2 nojalla EU:n jäsenvaltion kansallisella parlamentilla on oikeus tutkia toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa Euroopan unionin lainsäädäntöehdotusten yhteydessä oikeudellisesti säännellyn menettelyn mukaisesti. Jos kansallinen parlamentti katsoo, että toissijaisuusperiaatetta on rikottu, se voi kahdeksan viikon kuluessa säädösehdotuksen toimittamisesta lähettää säädösehdotuksen esittäjälle 1 Toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa koskeva unionin oikeusperusta ja menettelyn mahdolliset seuraukset on esitetty liitteessä. 2 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen liitteenä oleva toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehty pöytäkirja N:o 2. PE v /12 NP\ docx

5 komissiolle ja lainsäädäntövallan käyttäjille perustellun lausunnon. Jos säädösehdotuksen esittäjä saa pöytäkirjassa N:o 2 säädetyn määrän perusteltuja lausuntoja, sen on tarkasteltava säädösehdotusta uudelleen ja lopulta mahdollisesti peruutettava se. Menettelyn tarkoituksena on, että kansalliset parlamentit voivat tarvittaessa estää Euroopan unionin toimielimiä ylittämästä toimivaltaansa. Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta voi tarkastella toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa koskevaa unionin säädösehdotusta Unkarin kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun lain XXXVI 71 pykälän 1 ja 2 momentin ja tietyistä kansalliskokouksen työjärjestyksen määräyksistä 24 päivänä huhtikuuta 2014 annetun kansalliskokouksen päätöslauselman N:o 10/ pykälän 1 ja 2 kohdan nojalla. Jos Eurooppa-asioiden valiokunta katsoo säädösehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen, se toimittaa perustellun lausunnon antamista koskevien edellytysten täyttymistä koskevan mietinnön ja päätöslauselmaesityksen mietinnön hyväksymistä varten. Unkarin kansalliskokous päättää mietinnön ja päätöslauselmaesityksen hyväksymisestä kansalliskokouksen päätöslauselman N:o 10/ pykälän 3 kohdan nojalla. Kahdeksan viikon määräaika perustellun lausunnon toimittamiseksi on asianmukainen. Siksi Unkarin kansalliskokouksen on syytä ottaa se huomioon. 2. Toissijaisuusperiaatteen arvioinnin kohde: komission asetusehdotus Komissio toimitti 4. toukokuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) [COM(2016)0270; 2016/0133 (COD)] (jäljempänä asetusehdotus ). Samoin kuin uudelleenlaadittavan asetuksen 3 (jäljempänä Dublin III -asetus ), myös asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 artiklan 2 kohdan e alakohta. Tämän perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto laativat toimenpiteitä tavanomaisten lainsäädäntömenettelyjen puitteissa perustaakseen yhteisen eurooppalaisen pakolaisjärjestelmän, johon sisältyvät perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi. Unkarin kansalliskokous hyväksyi 6. marraskuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa N:o 55/2015 perustellun lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 80, , s ). NP\ docx 5/12 PE v01-00

6 asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta 4. Siirtomekanismin perustamista koskevan asetuksen aihe on hyvin samanlainen kuin asetusehdotuksen. Kuitenkaan sen käsittelyssä neuvoston tasolla ei ole tapahtunut mitään edistystä. Asetusehdotus sopii taakanjakomalliin, joka sisältyi kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämistä koskeviin syyskuussa 2015 annettuihin neuvoston päätöksiin. Edellä mainittujen neuvoston päätösten täytäntöönpanoa voidaan pitää käytännössä katsoen epäonnistuneena. Asetusehdotuksen tärkeimmät asiat: Dublin III -asetuksen mukaisesti pyrkimyksenä on määrittää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Tältä osin asetusehdotuksessa ei muuteta merkittävästi voimassa olevia perusedellytyksiä eikä Dublin III -asetuksen III luvussa määritettyä järjestystä. Perheiden yhtenäisyyden periaatteen edistämiselle saatetaan antaa paremmat takeet. Uusi säännös on, että hakemus voidaan jättää ottamatta käsiteltäväksi, jos hakija on tullut maahan ensimmäisestä turvapaikkamaasta tai turvallisesta kolmannesta maasta. Asetusehdotuksessa säädetään menettelyn pääperiaatteista ja kolmansien maiden kansalaisten tärkeimmistä oikeuksista samalla tavalla kuin Dublin III -asetuksessa, mutta niihin on lisätty hakijan velvollisuudet ja yhteistyöhalukkuuden puutteen seuraukset. Vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevaan menettelyyn tulee uutena yksityiskohtana velvoite kirjata kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset automaattiseen tietojärjestelmään, jonka kautta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset saisivat välittömästi käyttöönsä aikaisempaa enemmän tietoja. Merkittävin muutos on niin sanottu korjaava jakomekanismi. Se tarkoittaa, että jos johonkin jäsenvaltioon tulee suhteettoman suuri määrä turvapaikkahakemuksia, eli hakemusten määrä ylittää 150 prosenttia kyseisen jäsenvaltion viiteluvusta (mukaan lukien tosiasiassa siirretyt kolmansien maiden kansalaiset), automaattinen mekanismi aktivoituu. Tällöin toinen jäsenvaltio, jonka viiteluku ei ole täyttynyt, on vastuussa hakemusten käsittelystä. Asetusehdotuksessa säädetään, että jäsenvaltio voi väliaikaisesti (enintään 12 kuukauden ajan) olla osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin. Samalla jäsenvaltion tulisi niin kutsutun oikeudenmukaisuusmekanismin nojalla maksaa euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta jäsenvaltioille, joiden on määritetty olevan vastuussa näin kohdennettujen hakijoiden siirtämisestä. 3. Eurooppa-asioiden valiokunnassa laadittu toissijaisuusperiaatteen arviointi 4 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta [COM(2015)0450; 2015/0208 (COD)]. PE v /12 NP\ docx

7 Eurooppa-asioiden valiokunnan 23. toukokuuta 2016 pidetyssä istunnossa Unkarin sisäministeriön edustaja esitti tietoa asetusehdotuksen tavoitteesta ja tärkeimmistä osatekijöistä. Eurooppa-asioiden valiokunta totesi, että toissijaisuusperiaatteen arviointi olisi oikeudellisesti mahdollista, koska pöytäkirjassa N:o 2 määritetty kahdeksan viikon määräaika ei ollut vielä päättynyt. Asetusehdotuksen alustavassa käsittelyssä Eurooppa-asioiden valiokunta korosti, että kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettelyn tehokkuus paranisi suuresta hakemusmäärästä aiheutuvan taakan jakamisen sijaan pikemminkin pienentämällä taakkaa. Näin ensisijaisena tehtävänä on Euroopan unionin ulkorajojen turvaaminen ja unionin ulkopuolelta tulevan pakolaisaallon aiheuttaneiden syiden poistaminen. Eurooppa-asioiden valiokunnan 30. toukokuuta 2016 pidetyssä kokouksessa tarkasteltiin toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa, mikä tarkoitti lähinnä asetusehdotuksen VII luvun säännöksiä ja oikeusperustaa koskevia näkökohtia. Valiokunta ilmaisi huolensa seuraavista asetusehdotuksen sisältämistä seikoista: Asetusehdotuksen 34 ja 36 artiklan mukainen niin kutsuttu korjaava jakomekanismi olisi tietojärjestelmän valvoma täysin automaattinen menettely, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa. Mekanismissa ei ole ylärajaa hyväksyttävien hakemusten määrälle, mikä houkuttelee jatkuvasti yhä enemmän pakolaisia Euroopan unioniin. Mitä tulee asetusehdotuksen 37 artiklassa säädettävään yhteisvastuuhun rahoituksesta, herää kysymys, miksi sen laajuus on moninkertaisesti suurempi kuin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä aiheutuvat todelliset kustannukset. Sitä voidaan verrata neuvoston päätöksen (EU) 2015/ artiklaan, jonka mukaan siirron kohteena oleva jäsenvaltio saa euron kertakorvauksen jokaisesta siihen siirrettävästä kolmannen maan kansalaisesta. Jos edellä mainitun neuvoston päätöksen kertakorvaus katsotaan sopivaksi kuljetuskustannuksiin nähden, asetusehdotuksessa esitetty euron solidaarisuusmaksu henkilöä kohti on suhteettoman suuri erityisesti, kun otetaan huomioon, että asetusehdotuksessa ei sallita maksun suhteen minkäänlaista joustoa tai kohtuutta. Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltiot eivät myöskään voi keskeyttää osallistumista ylivoimaisen esteen (esimerkiksi luonnonkatastrofin) vuoksi. Yhteisvastuu rahoituksesta on tosiasiassa sakkorangaistus, eikä sillä ole mitään tekemistä solidaarisuuden kanssa. Maksumenettely, mukaan lukien komissiolle annettu uusi toimivalta ja suorat maksut toisille jäsenvaltioille, edellyttää poikkeusmenettelyä, joka saattaa loukata jäsenvaltioiden budjettiautonomiaa. SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Siksi SEUT-sopimuksen V luvun kolmannessa osassa säädettyä toimivaltaa on harjoitettava SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, eli unioni toimii ainoastaan jos ja 5 Neuvoston päätös (EU) 2015/1601, annettu 22 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 248, , s ). NP\ docx 7/12 PE v01-00

8 siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita. Alueilla, joilla toimivalta on jaettu, unionin toimet edellyttävät välttämättömyyttä ja suhteellisuutta. Asetusehdotuksen VII luvun tarpeellisuus on selkeästi kyseenalainen, eikä luku sovellu halutun tavoitteen saavuttamiseen, sillä se kuuluu sarjaan Euroopan unionin kuluneen vuoden aikana hyväksymiä, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen liittyviä toimia, joiden täytäntöönpano on epäonnistunut. Edellä mainituista syistä yhteisvastuu rahoituksesta on laajuudessaan suhteellisuusperiaatteen vastainen. SEUT-sopimuksen 78 artiklassa säädetään unionin yhteistä pakolaispolitiikkaa koskevista menettelyistä ja kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä. Asetusehdotuksessa kuitenkin mennään SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohtaa pidemmälle. Erityisesti rahoitusta koskevassa yhteisvastuussa vaaditaan niin suurta maksua, että sitä ei voida perustella kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä aiheutuvilla kustannuksilla. Lisäksi SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdassa ei anneta oikeusperustaa ylärajattoman pysyvän jakomekanismin perustamiselle etenkään niin, että sen toiminta perustuu täysin automaattiseen tietojärjestelmään, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa. 4. Eurooppa-asioiden valiokunnan kanta toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanemiseen Asetusehdotuksesta: Asetusehdotuksen 34 ja 36 artiklan mukainen niin kutsuttu korjaava jakomekanismi olisi tietojärjestelmän valvoma täysin automaattinen menettely, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa. Asetusehdotuksen 37 artiklassa säädetyssä rahoitusta koskevassa yhteisvastuussa ei hyväksytä kohtuutta, joustoa tai asiallisia syitä vapautukselle, sen laajuus on selkeästi suhteellisuusperiaatteen vastainen ja se pantaisiin täytäntöön myöhemmin annettavalla komission täytäntöönpanopäätöksellä. Asetusehdotus menee pidemmälle kuin SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohdassa annettu toimivalta, koska siinä ei ole oikeusperustaa niin kutsutun rahoitusta koskevan yhteisvastuun tai ylärajattoman automaattisen jakomekanismin käyttöönotolle. Edellä mainitun perusteella Eurooppa-asioiden valiokunta toteaa, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) [COM(2016)0270; 2016/0133 (COD)] on toissijaisuusperiaatteen vastainen. PE v /12 NP\ docx

9 Liite Toissijaisuusperiaatteen tarkastelumenettely ja sen mahdolliset seuraukset SEU-sopimuksen 5 artiklassa toissijaisuusperiaate määritellään näin: (3) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti. (4) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanon tarkastelu pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan nojalla: Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. (...) Perustellun lausunnon vaikutus riippuu siitä, kuinka monen jäsenvaltion parlamentti päättää kahdeksan viikon määräajan kuluessa, että asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. Menettelyssä kunkin 28 jäsenvaltion parlamentilla on kaksi ääntä (ääniä annetaan siis yhteensä 56). Perustelluilla lausunnoilla on merkittävä vaikutus unionin päätöksentekoon, erityisesti silloin kun kyseessä olevasta unionin lainsäädäntömenettelystä riippuen neljännes, kolmannes tai enemmistö jäsenvaltioiden parlamenteista päättää, että toissijaisuusperiaatetta on rikottu. Pöytäkirjan N:o 2 7 artiklan mukaisen keltaisen kortin menettelyn tapauksessa silloin, jos kolmannes jäsenvaltioiden parlamenteista (19 ääntä) päättää, että asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen, ehdotusta pitää tarkastella uudelleen. Uudelleentarkastelun jälkeen esittäjä voi joko pitää ehdotuksensa voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen keltaisen kortin menettelyä on käytetty kolme kertaa. Ensimmäisessä tapauksessa 6 ehdotus peruutettiin, toisessa 7 komissio piti ehdotuksensa Unkarin kansalliskokous totesi 22. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa N:o 87/2013, että ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta on toissijaisuusperiaatteen vastainen. NP\ docx 9/12 PE v01-00

10 voimassa muuttamatta sitä ja kolmannessa 8 komissio ei ole vielä tehnyt päätöstä. 8 Unkarin kansalliskokous totesi 10. toukokuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa N:o 9/2016, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta on toissijaisuusperiaatteen vastainen. PE v /12 NP\ docx

11 Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta Vastaanottaja: László Kövér Unkarin kansalliskokouksen puhemies Arvoisa puhemies Tietyistä kansalliskokouksen työjärjestyksen määräyksistä 24 päivänä helmikuuta 2014 annetun päätöslauselman N:o 10/ pykälän 2 kohdan nojalla Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta täten toimittaa mietintönsä, joka koskee edellytysten täyttymistä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta. Budapest, 30. toukokuuta Richárd Hörcsik Valiokunnan puheenjohtaja NP\ docx 11/12 PE v01-00

12 Kansalliskokouksen päätöslauselma N:o 12/2016, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2016, jolla hyväksytään mietintö, joka koskee edellytysten täyttymistä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 9 1. Unkarin kansalliskokous täten hyväksyy Eurooppa-asioiden valiokunnan mietinnön, joka koskee edellytysten täyttymistä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) [COM(2016)0270; 2016/0133 (COD)] ( mietintö ), ja katsoo sen perusteella, että asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. 2. Unkarin kansalliskokous pyytää Unkarin kansalliskokouksen puhemiestä toimittamaan mietintöön sisältyvän perustellun lausunnon Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston ja komission puheenjohtajille sekä ilmoittamaan siitä hallitukselle. László Kövér Unkarin kansalliskokouksen puhemies Ádám Mirkóczki Unkarin kansalliskokouksen notaari kansalliskokouksen notaari István Tiba Unkarin 9 Kansalliskokous hyväksyi päätöslauselman 13. kesäkuuta 2016 pitämässään istunnossa. PE v /12 NP\ docx