Oulun seudun ammattikorkeakoulu

SUOE STADARDISOIISLIITTO FIISH STADARDS ASSOCIATIO Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ohessa kättöönne sähköinen SFS- standardi copright SFS Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää missään muodossa ilman SFS: n erillistä kirjallista lupaa. Tämä julkaisu on tekijänoikeuslain suojaama. SFS - Standardisointi aistraatinportti, 0040 Helsinki Puh. (09) 149 9331/asiakaspalvelu, Sähköposti: sales@sfs.fi Electronic file of the SFS-standard copright SFS You shall not in an form further distribute this publication without a specific permission b SFS. This publication is protected b the Copright Law SFS Standardization aistraatinportti FI-0040 Helsinki, Finland Tel. +358 9 149 9331/sales, E-mail: sales@sfs.fi

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS STADARDI SFS-E 1993-1-1 Teknologiateollisuus, Standardisointi Technolog Industries of Finland, Standards Vahvistettu 005-08-15 1 (1 + 99) COPYRIGHT SFS. OSITTAIEKI JULKAISEIE TAI KOPIOITI SALLITTU VAI SFS: LUVALLA. TÄTÄ JULKAISUA YY SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS ICS 91.080.10 Korvaa 010-03-31 alkaen standardin SFS-EV 1993-1-1:1993 Replaces from 010-03-31 the standard SFS-EV 1993-1-1:1993 Ristiriitatapauksissa pätee voimaansaatetun standardinin In case of interpretation disputes the English text of the SFS-E 1993-1-1:005 englanninkielinen teksti. endorsed standard E 1993-1-1:005 applies. Suomenkielisen käännöksen päivämäärä 006-10-16 Date of translation into Finnish 006-10-16 EUROCODE 3. TERÄSRAKETEIDE SUUITTELU. OSA 1-1: YLEISET SÄÄÖT JA RAKEUKSIA KOSKEVAT SÄÄÖT Eurocode 3: Design of steel structures. Part 1-1: General rules and rules for buildings Eurooppalainen standardi E 1993-1-1:005 on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. Standardi sisältää eurooppalaisen standardin E 1993-1-1:005 suomenkielisen käännöksen. Alkuperäinen vahvistettu eurooppalainen standardi E 1993-1-1 (91 s.) on saatavissa Suomen Standardisoimisliitosta (SFS). The European Standard E 1993-1-1:005 has the status of a Finnish national standard. The standard also contains the Finnish translation of the European Standard E 1993-1-1:005. The original endorsed European Standard E 1993-1-1:005 (91 p.) is available from the Finnish Standards Association. SFS 006-10 SFS SUOE STADARDISOIISLIITTO PL 116, 0041 HELSIKI (AISTRAATIPORTTI ) PUH. (09) 149 9331, FAKSI (09) 146 4914 Sähköposti: sales@sfs.fi Internet: www.sfs.fi FIISH STADARDS ASSOCIATIO P.O.B 116, FI-0041 HELSIKI (AISTRAATIPORTTI ) TEL +358 9 149 9331, FAX +358 9 146 4914 E-mail: sales@sfs.fi Internet: www.sfs.fi

EUROOPPALAIE STADARDI EUROPEA STADARD ORE EUROPÉEE EUROPÄISCHE OR E 1993-1-1 a 005 ICS 91.010.30; 91.080.10 Supersedes EV 1993-1-1:199 Descriptors: English version Eurocode 3: Design of steel structures Part 1-1: General rules and rules for buildings Eurocode 3: Calcul des structures en acier Partie 1-1: Règles générales et règles pour les bâtiments Eurocode 3: Bemessung und Konstruktion von Stahlbauten Teil 1-1: Allgemeine Bemessungsregeln und Regeln für den Hochbau This European Standard was approved b CE on 16 April 004. CE members are bound to compl with the CE/CEELEC Internal Regulations which stipulate the conditions for giving this European Standard the status of a national standard without an alteration. Up-to-date lists and bibliographical references concerning such national standards ma be obtained on application to the Central Secretariat or to an CE member. This European Standard exists in three official versions (English, French, German). A version in an other language made b translation under the responsibilit of a CE member into its own language and notified to the Central Secretariat has the same status as the official versions. CE members are the national standards bodies of Austria, Belgium, Cprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, German, Greece, Hungar, Iceland, Ireland, Ital, Latvia, Lithuania, Luxembourg, alta, etherlands, orwa, Poland, Portugal, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland and United Kingdom. EUROPEA COITTEE FOR STADARDIZATIO COITÉ EUROPÉE DE ORALISATIO EUROPÄISCHES KOITEE FÜR ORUG anagement Centre: rue de Stassart, 36 B-1050 Brussels 005 CE All rights of exploitation in an form and b an means reserved worldwide for CE national embers. Ref. o. E 1993-1-1:005: E

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS Sisälls Esipuhe... 4 1 Yleistä... 8 1.1 Soveltamisala... 8 1. Velvoittavat viittaukset... 9 1.3 Oletukset... 10 1.4 Periaate- ja soveltamissääntöjen välinen ero... 10 1.5 Termit ja määritelmät... 11 1.6 erkinnät... 1 1.7 Sopimus sauvojen akseleista... 0 Suunnitteluperusteet....1 Vaatimukset....1.1 Perusvaatimukset....1. Luotettavuuden hallinta....1.3 Suunniteltu kättöikä, säilvs ja vaurionsietokk.... Rajatilamitoituksen perusteet... 3.3 Perusmuuttujat... 3.3.1 Kuormitukset ja mpäristön vaikutukset... 3.3. ateriaali- ja tuoteominaisuudet... 3.4 itoitus osavarmuuslukumenetelmän mukaan... 3.4.1 ateriaaliominaisuuksien mitoitusarvot... 3.4. ittojen mitoitusarvot... 4.4.3 Kestävden mitoitusarvot... 4.4.4 Staattinen tasapaino... 4.5 Kokeellinen mitoitus... 4 3 ateriaalit... 5 3.1 Yleistä... 5 3. Rakenneteräs... 5 3..1 ateriaaliominaisuudet... 5 3.. Sitkesvaatimukset... 5 3..3 urtumissitkes... 5 3..4 Paksuussuuntaiset ominaisuudet... 7 3..5 Toleranssit... 8 3..6 ateriaalivakioiden mitoitusarvot... 8 3.3 Kiinnittimet ja hitsauslisäaineet... 8 3.3.1 Kiinnittimet... 8 3.3. Hitsausaineet... 8 3.4 uut rakennuksissa kätettävät esivalmisteiset tuotteet... 8 4 Säilvs... 9 5 Rakenneanalsi... 9 5.1 allinnus rakenneanalsiä varten... 9 5.1.1 allinnus ja perusoletukset... 9 5.1. Liitosten mallinnus... 9 5.1.3 Rakenteen ja maan välinen vuorovaikutus... 30 5. Kokonaistarkastelu... 30 5..1 Rakenteen siirtmätilan vaikutukset... 30 5.. Kehien stabiilius... 31 5.3 Epätarkkuudet... 33 5.3.1 Perusteet... 33 5.3. Epätarkkuudet kehien kokonaisanalsissä... 33 5.3.3 Jäkistsjärjestelmien epätarkkuudet... 37

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 3 5.3.4 Sauvojen epätarkkuudet... 39 5.4 Analsimenetelmät materiaalin epälineaarisuuden huomioon ottamiseksi... 40 5.4.1 Yleistä... 40 5.4. Kimmoteorian mukainen kokonaistarkastelu... 40 5.4.3 Plastisuusteorian mukainen kokonaistarkastelu... 40 5.5 Poikkileikkausluokitus... 41 5.5.1 Perusteet... 41 5.5. Luokitus... 41 5.6 Plastisuusteorian mukaisen kokonaistarkastelun asettamat vaatimukset poikkileikkauksille... 4 6 urtorajatilat... 47 6.1 Yleistä... 47 6. Poikkileikkausten kestävs... 47 6..1 Yleistä... 47 6.. Poikkileikkausominaisuudet... 48 6..3 Veto... 51 6..4 Puristus... 5 6..5 Taivutusmomentti... 5 6..6 Leikkaus... 53 6..7 Vääntö... 55 6..8 Taivutus ja leikkaus... 56 6..9 Taivutus ja aksiaalinen voima... 57 6..10 Taivutus, leikkaus ja aksiaalinen voima... 59 6.3 Sauvojen nurjahdus- ja kiepahduskestävs... 59 6.3.1 Vakiopoikkileikkauksiset puristetut sauvat... 59 6.3. Vakiopoikkileikkauksisten sauvojen taivutus... 63 6.3.3 Vakiopoikkileikkauksisten sauvojen taivutus ja aksiaalinen puristus... 67 6.3.4 Yleinen menetelmä sauvojen sivuttaisen nurjahduksen ja kiepahduksen laskemiseksi... 69 6.3.5 Kiepahdus, kun rakenne sisältää plastisia niveliä... 70 6.4 Yhdistett puristetut sauvat... 7 6.4.1 Yleistä... 7 6.4. Ristikkorakenteiset puristetut sauvat... 74 6.4.3 Sivulevlliset puristetut hdistett sauvat... 77 6.4.4 Lähekkäin olevat hdistett sauvat... 78 7 Kättörajatilat... 79 7.1 Yleistä... 79 7. Rakennusten kättörajatilat... 80 7..1 Pstsuuntaiset taipumat... 80 7.. Vaakasuuntaiset taipumat... 80 7..3 Dnaamiset vaikutukset... 80 Liite A [Opastava] enetelmä 1: Yhteisvaikutustekijät k ij kohdan 6.3.3(4) hteisvaikutuskaavaa varten... 81 Liite B [Opastava] enetelmä : Yhteisvaikutustekijät k ij kohdan 6.3.3(4) hteisvaikutuskaavaa varten... 84 Liite AB [Opastava] Suunnittelun lisäsääntöjä....86 Liite BB [Opastava] Talonrakenteiden sauvojen nurjahdus....87 Opastavia tietoja....97

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 4 Esipuhe Tämän standardin E 1993, Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu on laatinut tekninen komitea CE/TC50 Structural Eurocodes, jonka sihteeristönä toimii BSI. CE/TC 50 on vastuussa kaikista rakenteita koskevista Eurocodeista. Tälle eurooppalaiselle standardille on annettava kansallisen standardin asema joko julkaisemalla standardin kanssa htäpitävä teksti tai ilmoittamalla sen voimaansaattamisesta viimeistään marraskuun 005 loppuun mennessä. Lisäksi ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava viimeistään maaliskuun 010 loppuun mennessä. Tämä Eurocode kumoaa esistandardin EV 1993-1-1. CE/CEELECin sääntöjen mukaisesti seuraavien maiden standardisoimisjärjestöt ovat velvollisia vahvistamaan tämän eurooppalaisen standardin: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kpros, Latvia, Liettua, Luxemburg, alta, orja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro. Eurocode-ohjelman tausta Vuonna 1975 Euroopan hteisön komissio päätti Euroopan taloushteisön perustamissopimuksen eli Rooman sopimuksen (konsolidoidun toisinnon) artiklan 95 perusteella rakennustekniikkaan liittvästä toimenpideohjelmasta. Ohjelman tavoitteena oli kaupan teknisten esteiden poistaminen ja teknisten vaatimusten hdenmukaistaminen. Tämän toimenpideohjelman puitteissa komissio rhti toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli saada aikaan rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnittelua varten hdenmukaistetut tekniset säännöt, jotka aluksi toimisivat vaihtoehtona jäsenvaltioissa voimassa oleville kansallisille säännöille ja lopulta korvaisivat ne. Komissio on jäsenvaltioiden edustajista koostuvan ohjaavan komitean avulla viidentoista vuoden ajan ohjannut Eurocode-ohjelman kehitstä, mikä johti Eurocode-standardien ensimmäisen sukupolven sntmiseen 1980-luvulla. Vuonna 1989 komissio sekä EYn ja EFTAn jäsenvaltiot päättivät komission ja CEin välisen sopimuksen 1 perusteella siirtää Eurocode-standardien valmistelun ja julkaisemisen CEille sarjalla mandaatteja; tämän tarkoituksena oli antaa niille tulevaisuudessa eurooppalaisen standardin (E) asema. Tämä hdistää tosiasiallisesti Eurocode-standardit kaikkiin eurooppalaisia standardeja koskeviin neuvoston direktiiveihin tai komission päätöksiin (näitä ovat esim. rakennustuotteita koskeva neuvoston direktiivi 89/106/ETY rakennustuotedirektiivi sekä julkisia rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevat neuvoston direktiivit 93/37/ETY, 9/50/ETY ja 89/440/ETY sekä näitä vastaavat EFTAn direktiivit, jotka on pantu vireille sisämarkkinoiden kehittämiseksi). Rakenteita koskeva Eurocode-ohjelma käsittää seuraavat standardit, joihin kuuluu leensä useita osia: E 1990 Eurocode: Basis of structural design E 1991 Eurocode 1: Actions on structures E 199 Eurocode : Design of concrete structures E 1993 Eurocode 3: Design of steel structures E 1994 Eurocode 4: Design of composite steel and concrete structures E 1995 Eurocode 5: Design of timber structures 1 Euroopan hteisön komission ja Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön (CE) välinen sopimus EUROCODE-standardien laatimiseksi rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnittelua varten (BC/CE/03/89).

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 5 E 1996 Eurocode 6: Design of masonr structures E 1997 Eurocode 7: Geotechnical design E 1998 Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance E 1999 Eurocode 9: Design of aluminium structures Eurocode-standardeissa tunnustetaan kunkin jäsenmaan hallintoviranomaisten vastuu ja niissä varmistetaan heidän oikeutensa määrätä varmuusmääräksiin liittvät arvot kansallisella tasolla silloin, kun nämä edelleen ovat eri maissa erilaiset. Eurocode-standardien asema ja kättötarkoitus EU ja EFTAn jäsenvaltiot tunnustavat, että Eurocode -standardit toimivat viiteasiakirjoina seuraavia tarkoituksia varten: välineinä, joilla osoitetaan rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden tättävän euvoston direktiivin 89/106/ETY olennaiset vaatimukset, joita ovat eritisesti olennainen vaatimus nro 1 mekaaninen lujuus ja vakavuus ja olennainen vaatimus nro paloturvallisuus; perustana rakennusurakoiden ja rakentamiseen liittvien tekniikan alojen urakoiden määritteln; rakennustuotteiden hdenmukaistettujen teknisten eritelmien laatimisen puitteina (E-standardit ja eurooppalaiset tekniset hväksnnät). Eurocode-standardeilla, siltä osin kuin ne koskevat itse rakennuskohteita, on suora htes rakennustuotedirektiivin artiklassa 1 mainittuihin perusasiakirjoihin vaikka Eurocode-standardit ovat eriluonteisia kuin hdenmukaistetut tuotestandardit 3. Tämän takia CEin teknisten komiteoiden ja tuotestandardeja laativien EOTAn törhmien tulee ottaa riittävästi huomioon Eurocode-töstä sntvät tekniset näkökohdat, jotta saavutetaan näiden teknisten vaatimusten tädellinen hteensopivuus Eurocodestandardien kanssa. Eurocode-standardeissa esitetään hteiset rakennesuunnittelusäännöt jokapäiväiseen kättöön koko rakenteiden ja rakenneosien suunnittelua varten, ovatpa nämä perinteisiä tai luonteeltaan uutta luovia. Tavanomaisesta poikkeavia rakennetppejä tai suunnittelussa tarkasteltavia ehtoja ei käsitellä ksitiskohtaisesti, jolloin suunnittelijalta edelltetään asiantuntevaa lisäharkintaa. Eurocode-standardin vahvistaminen kansalliseksi standardiksi Kansallinen standardi, jolla Eurocode vahvistetaan, sisältää CEin julkaiseman Eurocode-standardin tekstin tädellisenä, mahdolliset liitteet mukaan luettuina. Ennen tekstiä voi olla kansallinen kansilehti ja kansallinen esipuhe ja tekstin jälkeen voi olla kansallinen (opastava) liite. Kansallinen (opastava) liite voi sisältää tietoa vain niistä parametreista, jotka on jätett Eurocodestandardissa auki kansallista valintaa varten ja joista kätetään nimitstä kansallinen parametri. äitä kätetään kseisessä maassa toteutettavien rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnitteluun, eli: arvot osavarmuusluvuille ja/tai luokille, kun Eurocode-standardissa esitetään vaihtoehtoja; kätettävät arvot, kun Eurocode-standardissa esitetään vain tunnus; Rakennustuotedirektiivin artiklan 3.3 mukaan olennaiset vaatimukset täsmennetään asiakirjoissa (perusasiakirjoissa), joilla luodaan tarvittavat htedet olennaisten vaatimusten ja standardointitoimeksiantojen, eurooppalaisen teknisen hväksmisen suuntaviivoja koskevien toimeksiantojen tai muiden teknisten eritelmien tunnustamisen välille. 3 Rakennustuotedirektiivin artiklan 1 mukaan perusasiakirjoissa on: a) täsmennettävä olennaiset vaatimukset hdenmukaistamalla termistö ja tekniset perusteet ja esittämällä luokat tai tasot kutakin vaatimusta varten tarpeen mukaan; b) esitettävä menetelmät, jotka ktkevät vaatimusluokat tai -tasot teknisiin eritelmiin, esim. laskentamenetelmät ja kelpoisuuden osoittamismenetelmät sekä tekniset suunnittelusäännöt; c) oltava huomioon otettavat lähtötiedot hdenmukaistettujen standardien ja eurooppalaista teknistä hväksmistä koskevien suuntaviivojen vahvistamista varten. Eurocode-standardeilla on tosiasiallisesti samankaltainen asema olennaista vaatimusta nro 1 ja osittain olennaista vaatimusta nro sovellettaessa.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 6 jäsenmaalle tunnusomaiset maantieteelliset ja ilmastoa koskevat tiedot, esim. lumikartta; kätettävä menettel silloin, kun Eurocode-standardissa esitetään vaihtoehtoisia menetteljä; viitteitä lisätietoja sisältäviin lähteisiin, jotka eivät ole ristiriidassa Eurocode-standardin kanssa ja joiden tarkoituksena on auttaa kättäjää soveltamaan Eurocode-standardia. Eurocode-standardien ja tuotteita koskevien hdenmukaistettujen teknisten eritelmien (E-standardien ja eurooppalaisten hväksntöjen) väliset htedet Rakennustuotteita koskevien hdenmukaistettujen teknisten eritelmien ja rakennuskohteita koskevien teknisten sääntöjen 4 tulee olla keskenään ristiriidattomia. Lisäksi kaikissa rakennustuotteiden CE-merkintään liittvissä tiedoissa, joissa viitataan Eurocode-standardeihin, tulee selvästi mainita, mitä kansallisesti määritettjä parametreja on otettu huomioon. Standardiin E 1993-1 liittvä eritinen lisäinformaatio Standardi E 1993 on tarkoitettu kätettäväksi hdessä seuraavien Eurocodien kanssa: E 1990 Basis of Structural Design, E 1991 Actions on structures ja E 199 E 1999, kun viitataan teräsrakenteisiin tai teräksisiin rakenneosiin. Standardi E 1993-1 on ensimmäinen kuudesta standardin E 1993 Design of Steel Structures osasta. Siinä esitetään leisiä suunnittelusääntöjä, jotka on tarkoitettu kätettäväksi hdessä seuraavien muiden osien kanssa: E 1993- E 1993-6. Lisäksi esitetään vain rakennuksia koskevia lisäsääntöjä. Standardi E 1993-1 sisältää kaksitoista osaa E 1993-1-1 E 1993-1-1, joista jokainen koskee eritisiä teräsrakenneosia, rajatiloja tai materiaaleja. Standardia E 1993-1 voidaan kättää mös referenssidokumentteina suunnittelutapauksissa, joita Eurocodet eivät koske (muut rakenteet, muut kuormitukset, muut materiaalit) sekä muiden CE:n TC:den referenssidokumenttina, kun on kse rakenteellisista asioista. E 1993-1 on tarkoitettu seuraavien tahojen kättöön: komiteat, jotka valmistelevat suunnitteluun liittviä tuote-, testaus- ja toteutusstandardeja; asiakkaat (esim. eritisvaatimusten esittämiseksi); suunnittelijat ja rakentajat; kseeseen tulevat viranomaiset. Osavarmuusluvuille ja muille luotettavuuteen liittville muuttujille esitetään suositeltavia perusarvoja, joita kättämällä saavutetaan hväkstt luotettavuustaso. e perustuvat oletukseen, että sovelletaan tarkoituksenmukaista tön tasoa ja laadunohjausta. Standardin E 1993-1-1 kansallinen liite Tässä standardissa esitetään vaihtoehtoisia menetelmiä, lukuarvoja ja suosituksia luokiksi, joihin liitt huomautus, joka tarkoittaa, että voidaan tehdä kansallisia valintoja. Sen takia standardin E 1993-1 mukaisen kansallisen standardin tulee sisältää kansallinen liite, joka sisältää kaikki kansalliset parametrit, joita kätetään ko. maahan rakennettavien teräsrakenteiden suunnittelussa. Kansallinen valinta sallitaan standardin E 1993-1-1 seuraavissa kohdissa:.3.1(1) 4 Ks. rakennustuotedirektiivin artikloita 3.3 ja 1 sekä perusasiakirjan 1 kohdat 4., 4.3.1, 4.3. ja 5..

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 7 3.1() 3..1(1) 3..(1) 3..3(1)P 3..3(3)B 3..4(1)B 5..1(3) 5..(8) 5.3.(3) 5.3.(11) 5.3.4(3) 6.1(1) 6.3..() 6.3..3(1) 6.3..3() 6.3..4(1)B 6.3..4()B 6.3.3(5) 6.3.4(1) 7..1(1)B 7..(1)B 7..3(1)B BB.1.3(3).

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 8 1 Yleistä 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Eurocode 3:n soveltamisala (1) Eurocode 3:a sovelletaan teräksisten rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnitteluun. Eurocode 3 tättää standardin E 1990 Basis of structural design mukaiset vaatimukset koskien: periaatesääntöjä, rakenteiden varmuutta ja kättörajatiloja, suunnitteluperusteita ja todentamista. () Eurocode 3 koskee vain teräsrakenteiden kestävttä, kätettävttä, säilvttä ja palonkestävttä koskevia vaatimuksia. uita vaatimuksia, esim. lämmön- ja ääneneriststä, ei käsitellä. (3) Eurocode 3 kätetään hdessä seuraavien asiakirjojen kanssa: E 1990 Basis of structural design E 1991 Actions on structures E standardit sekä ETAG ja ETA, jotka koskevat teräsrakenteissa kseeseen tulevia rakennustuotteita E 1090 Execution of Steel Structures - Technical requirements E 199 E 1999, jos ko. dokumenteissa viitataan teräsrakenteisiin tai teräsrakenneosiin. (4) Eurocode 3 jakaantuu seuraaviin osiin: E 1993-1 Design of Steel Structures: General rules and rules for buildings. E 1993- Design of Steel Structures: Steel bridges. E 1993-3 Design of Steel Structures: Tower, masts and chimnes. E 1993-4 Design of Steel Structures: Silos, tanks and pipelines. E 1993-5 Design of Steel Structures: Piling. E 1993-6 Design of Steel Structures: Crane supporting structures. (5) Osissa E 1993- E 1993-6 viitataan standardin E 1993-1 leisiin sääntöihin. Osien E 1993- E 1993-6 säännöt tädentävät standardin E 1993-1-1 leisiä sääntöjä. (6) Standardi E 1993-1 General rules and rules for buildings sisältää seuraavat osat: E 1993-1-1 Design of Steel Structures: General rules and rules for buildings. E 1993-1- Design of Steel Structures: Structural fire design. E 1993-1-3 Design of Steel Structures: Cold-formed members and sheeting. E 1993-1-4 Design of Steel Structures: Stainless steels. E 1993-1-5 Design of Steel Structures: Plated structural elements. E 1993-1-6 Design of Steel Structures: Strength and stabilit of shell structures. E 1993-1-7 Design of Steel Structures: Strength and stabilit of planar plated structures transversel loaded. E 1993-1-8 Design of Steel Structures: Design of joints. E 1993-1-9 Design of Steel Structures: Fatigue strength of steel structures. E 1993-1-10 Design of Steel Structures: Selection of materials for fracture toughness and through thickness properties. E 1993-1-11 Design of Steel Structures: Design of structures with tension components made of steel. E 1993-1-1 Design of Steel Structures: Supplementer rules for high strength steel.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 9 1.1. Eurocode 3:n osan 1.1 soveltamisala (1) Standardissa E 1993-1-1 esitetään suunnittelua koskevia perussääntöjä, kun teräksen aineenpaksuus t 3 mm. Lisäksi esitetään mös lisäsääntöjä teräksestä tehdille rakennuksille. ämä lisäsäännöt merkitään kirjaimella B, joka merkitään kohdan numeron jälkeen seuraavasti ( )B. Huom. Klmämuovatut sauvat, sekä levt, kun aineenpaksuus t < 3 mm, ks. E 1993-1-3. 1) 1) Suomentajan huomautus: Standardi E 1993-1-3 soveltuu klmämuovatuille rakenneosille ko. standardissa esitettjen aineenpaksuuksien alueella. () E 1993-1-1:ssä käsitellään seuraavia asioita: Luku 1: Yleistä Luku : Suunnitteluperusteet Luku 3: ateriaalit Luku 4: Säilvs Luku 5: Rakenneanalsi Luku 6: urtorajatilat Luku 7: Kättörajatilat (3) Luvuissa 1 ja esitetään E 1990 Basis of structural design tädentäviä lisäsääntöjä. (4) Luvussa 3 esitetään niukkaseosteisistä rakenneteräksistä tehtjen tuotteiden materiaaliominaisuuksia. (5) Luvussa 4 esitetään leisiä säilvttä koskevia sääntöjä. (6) Luvussa 5 esitetään sääntöjä rakenneanalsistä, jossa sauvat riittävällä tarkkuudella voidaan mallintaa suorilla viivoilla kokonaistarkastelua varten. (7) Luvussa 6 esitetään ksitiskohtaisia sääntöjä sauvojen ja niiden poikkileikkausten mitoittamiseksi. (8) Luvussa 7 esitetään kättörajatilaa koskevia sääntöjä. 1. Velvoittavat viittaukset Tämä eurooppalainen standardi sisältää päivättjen tai päiväämättömien viittausten kautta muihin julkaisuihin sisältviä vaatimuksia. ämä velvoittavat viittaukset mainitaan tekstin asiaankuuluvissa kohdissa ja kseiset julkaisut luetellaan tässä kohdassa. Päivättjen viitestandardien möhempiä muutoksia tai tarkistettuja painoksia sovelletaan osana tätä eurooppalaista standardia vain siinä tapauksessa, että ne on muutoksella tai tarkistuksella siihen sisälltett. Päiväämättömien viittausten kohdalla sovelletaan julkaisun viimeisintä painosta (muutokset mukaan luettuna). 1..1 Yleiset viitestandardit E 1090 1) E ISO 1944 1) E ISO 1461 1) Execution of steel structures Technical requirements Paints and varnishes Corrosion protection of steel structures b protective paint sstems Hot dip galvanised coatings on fabricated iron and steel articles specifications and test methods 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi, ks. Opastavia tietoja.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 10 1.. Hitsattavia rakenneteräksiä koskevat viitestandardit E 1005-1: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part 1: General deliver conditions. E 1005-: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part : Technical deliver conditions for nonallo structural steels. E 1005-3: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part 3: Technical deliver conditions for normalized / normalized rolled weldable fine grain structural steels. E 1005-4: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part 4: Technical deliver conditions for thermomechanical rolled weldable fine grain structural steels. E 1005-5: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part 5: Technical deliver conditions for structural steels with improved atmospheric corrosion resistance. E 1005-6: 004 1) Hot-rolled products of structural steels - Part 6: Technical deliver conditions for flat products of high ield strength structural steels in the quenched and tempered condition. E 10164: 1993 1) Steel products with improved deformation properties perpendicular to the surface of the product - Technical deliver conditions. E 1010-1: 1997 1) Hot finished structural hollow sections of non-allo and fine grain structural steels Part 1: Technical deliver requirements. E 1019-1: 1994 1) Cold formed hollow sections of structural steel - Part 1: Technical deliver requirements. 1.3 Oletukset (1) Standardin E 1990 leisten oletusten lisäksi sovelletaan seuraavaa: rakenteiden toteuttaminen tehdään standardin E 1090 mukaan. 1.4 Periaate- ja soveltamissääntöjen välinen ero (1) Sovelletaan standardin E 1990 kohdan 1.4 sääntöjä. 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi, ks. Opastavia tietoja.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 11 1.5 Termit ja määritelmät (1) Sovelletaan standardin E 1990 kohdan 1.5 sääntöjä. () Standardissa E 1993-1-1 kätetään seuraavia termejä ja määritelmiä seuraavassa merkitksessä: 1.5.1 Kehä Rakenne tai sen osa, joka käsittää hdistelmän suoraan toisiinsa liitettjä rakenneosia, jotka on suunniteltu toimimaan hdessä kuorman kantamiseksi. Tämä termi viittaa sekä jäkkänurkkaisiin kehiin että ristikkorakenteisiin. Se kattaa sekä tasokehät että kolmidimensionaaliset kehät. 1.5. Osakehä Kehä, joka muodostaa osan laajempaa kehää, mutta jota voidaan käsitellä erillisenä kehänä rakenneanalsissä. 1.5.3 Sauvarakenteen tppi: Termejä, joita kätetään erottamaan seuraavat tapaukset toisistaan: Osittain jatkuva, jossa sauvojen ja liitosten rakenteelliset ominaisuudet otetaan eksplisiittisesti huomioon rakenteen kokonaistarkastelussa; Jatkuva, jossa vain sauvojen rakenteelliset ominaisuudet otetaan huomioon kokonaistarkastelussa; ivelrakenne, jossa liitoksilta ei vaadita momenttikestävttä. 1.5.4 Kokonaistarkastelu: Sisäisten voimien ja momenttien määrittäminen rakenteessa siten, että rakenne on tasapainossa rakenteeseen vaikuttavien kuormien kanssa. 1.5.5 Ssteemipituus: Etäiss kahden vierekkäisen samassa tasossa olevan pisteen välillä, joissa sauva on tuettu poikittaisten siirtmien suhteen ko. tasossa tai etäiss hden sellaisen pisteen ja sauvan pään välillä. 1.5.6 urjahduspituus: uutoin samanlaisen, päistään nivelisen sauvan ssteemipituus, jolla on sama nurjahduskestävs kuin annetulla sauvalla tai sen osalla. 1.5.7 Shear-lag-ilmiön vaikutus: Leikkausmuodonmuutoksista aiheutuva leveän laipan epätasainen jännitsjakautuma. Sen vaikutus otetaan varmuustarkasteluissa huomioon kättämällä laipan tehollista levettä. 1.5.8 Hallitun plastisoitumisen (mitoitus)periaate: Suunnittelutapa, jossa sauvan kiinnitsten tai muiden sauvaan liittvien osien avulla saadaan aikaan lisälujuutta siten, että sauvalla on plastista muodonmuutoskkä. 1.5.9 Vakiopoikkileikkauksinen sauva Sauva, jonka poikkileikkaus on vakio sauvan pituussuunnassa.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 1 1.6 erkinnät (1) Tässä standardissa kätetään seuraavia merkintöjä: Luku 1 x-x sauvan pituussuuntainen akseli; - poikkileikkauksen akseli; z-z poikkileikkauksen akseli; u-u pääjähsakseli vahvemman suunnan suhteen (kun tämä ei hd -- akseliin); v-v pääjähsakseli heikomman suunnan suhteen (kun tämä ei hd z-z- akseliin); b poikkileikkauksen kokonaisleves; h poikkileikkauksen kokonaiskorkeus; d uuman suoran osan korkeus; t w t f r r 1 r t Luku P k G k X K X n R d R k γ γ i γ f η a d Luku 3 f f u R eh R m A 0 ε ε u uuman paksuus; laipan paksuus; laipan ja uuman välinen pöristssäde; laipan ja uuman välinen pöristssäde; profiilin laipan ulkoreunan pöristssäde; paksuus. asennusaikaisen esijännitsvoiman nimellisarvo; psvien kuormien vaikutusten nimellisarvo; materiaaliominaisuuden ominaisarvo; materiaaliominaisuuden nimellisarvo; kestävden mitoitusarvo; kestävden ominaisarvo; osavarmuusluku (leensä); suositeltava osavarmuusluku; osavarmuusluku väsmisen suhteen; muunnoskerroin; mittasuureen mitoitusarvo. mötöraja; vetomurtolujuus; tuotestandardien mukainen mötöraja; tuotestandardien mukainen vetomurtolujuus; poikkileikkauksen alkuperäinen pinta-ala; mötövenmä; kokonaistasavenmä;

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 13 Z Z Rd E G ν α vaadittu Z:n mitoitusarvo, joka perustuu metallin estetstä kutistumisesta hitsausliitoksissa aiheutuvien venmien suuruuteen; kätettävissä oleva Z:n mitoitusarvo; kimmokerroin; liukukerroin; Poissonin luku kimmoisella alueella; lineaarinen lämpölaajeneminen. Luku 5 α cr tekijä, jolla mitoituskuorma kerrotaan, jotta saavutetaan kimmoteorian mukainen kokonaisstabiiliuden menets; F rakenteen mitoituskuorma; F cr on rakenteen kimmoiseen alkujäkkteen perustuva kimmoteorian mukainen kriittinen kuorma, joka vastaa rakenteen kokonaisstabiiliuden menetstä; H kerroksessa pilarien läpäihin vaakasuuntaisista kuormista ja fiktiivisistä vaakakuormista sntvän vaakasuuntaisen kokonaisleikkausvoiman mitoitusarvo, (tarkoittaa ko. kuormien summaa); V kerroksessa pilarien alapäihin vaikuttavien kaikkien pstsuuntaisten kuormien mitoitusarvo, (tarkoittaa ko. kuormien summaa); δ H, kerroksessa pilarin lä- ja alapään nurkkien vaakasiirtmien ero; h kerroskorkeus; λ muunnettu hoikkuus; aksiaalisen normaalivoiman mitoitusarvo; φ globaali alkusivusiirtmä; φ 0 globaalin alkusivusiirtmän perusarvo; α h pilareihin sovellettava korkeuden h pienennstekijä; h rakenteen korkeus; α m pienennstekijä, joka ottaa huomioon rivissä olevien pilarien lukumäärän; m rivissä olevien pilarien lukumäärä; e 0 sauvan alkukaarevuuden muodossa olevan alkuepätarkkuuden amplitudin suurin arvo; L sauvan pituus; η init kimmoteorian mukaisen kriittisen nurjahdusmuodon amplitudi; η cr kimmoteorian mukainen kriittinen nurjahdusmuoto; e 0,d epätarkkuuden suurimman amplitudin mitoitusarvo; Rk kriittisen poikkileikkauksen taivutusmomenttikestävden ominaisarvo; Rk kriittisen poikkileikkauksen normaalivoimakestävden ominaisarvo; α epätarkkuustekijä; " EI η cr η cr :tä vastaava taivutusmomentti kriittisessä poikkileikkauksessa; χ poikkileikkauksesta riippuva nurjahduskestävden pienennstekijä; α ult,k on pienin voiman suurennuskerroin, jolla sauvojen aksiaaliset voimat kerrotaan, jotta saavutetaan kestävden ominaisarvo Rk rasitetuimmassa poikkileikkauksessa ilman, että nurjahdusta otetaan huomioon;

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 14 α cr on pienin voiman suurennuskerroin, jolla sauvojen aksiaaliset voimat kerrotaan, jotta saavutetaan kimmoteorian mukainen kriittinen nurjahduskuorma; q ekvivalentti voima pituusksikköä kohti; 1) 1) Suomentajan huomautus: erkintää ei kätetä itse tekstissä. Ks. merkintä q d. Oikea merkintä on q. δ q jäkistsjärjestelmän taipuma tasossa; q d ekvivalentin voiman mitoitusarvo pituusksikköä kohti; taivutusmomentin mitoitusarvo; k suureeseen e 0,d liittvä tekijä; ε venmä; σ jännits; σ com, rakenneosan puristusjännitksen suurin mitoitusarvo; L pituus; ε f :stä riippuva tekijä; c poikkileikkauksen osan leves tai korkeus; α osa poikkileikkauksen puristettua osaa; ψ k σ d jännits- tai venmäsuhde; levn lommahduskerroin; pöreän rakenneputken ulkohalkaisija. Luku 6 γ 0 poikkileikkauskestävden osavarmuusluku poikkileikkausluokasta riippumatta; γ 1 sauvojen kestävden osavarmuusluku, kun laskelmat tehdään sauvan stabiiliuden tarkastuksena; γ poikkileikkausten kestävs vetomurtuman suhteen; σ x, pituussuuntaisen paikallisen jännitksen mitoitusarvo; σ z, poikittaisen paikallisen jännitksen mitoitusarvo; τ paikallisen leikkausjännitksen mitoitusarvo; normaalivoiman mitoitusarvo;, taivutusmomentin mitoitusarvo -- akselin suhteen; z, taivutusmomentin mitoitusarvo z-z- akselin suhteen; Rd normaalivoimakestävden mitoitusarvo;,rd taivutusmomenttikestävden mitoitusarvo -- akselin suhteen; z,rd taivutusmomenttikestävden mitoitusarvo z-z- akselin suhteen; s sarjaan kuuluvien kahden vierekkäisen limitetn reiän keskiöiden välinen etäiss sauvan akselin suunnassa; p kahden vierekkäisen reiän keskiöiden välinen etäiss mitattuna kohtisuorassa suunnassa sauvan akselin suhteen; n niiden reikien lukumäärä, jotka sijaitsevat diagonaalisesti tai sik-sak-linjassa sauvan tai sauvan osan suhteen; d 0 reiän halkaisija; tehollisen pinta-alan A eff painopisteen siirtmä suhteessa bruttopoikkileikkauksen painopisteeseen; e

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 15 tehollisen pinta-alan A eff painopisteen siirtmisestä suhteessa bruttopoikkileikkauksen painopisteeseen aiheutuva lisämomentti; A eff poikkileikkauksen tehollinen pinta-ala; t,rd vetokestävden mitoitusarvo; pl,rd poikkileikkauksen plastisuusteorian mukainen normaalivoimakestävden mitoitusarvo; u,rd nettopoikkileikkauksen kestävden mitoitusarvo aksiaaliselle voimalle kiinnittimien reikien kohdalla; A net poikkileikkauksen nettopinta-ala; net,rd nettopoikkileikkauksen vetokestävden mitoitusarvo kiinnittimien reikien kohdalla; c,rd poikkileikkauskestävden mitoitusarvo tasaiselle puristukselle; c,rd poikkileikkauksen taivutuskestävden mitoitusarvo poikkileikkauksen hden pääjähsakselin suhteen tapahtuvassa taivutuksessa; W pl plastisuusteorian mukainen taivutusvastus; W el,min kimmoteorian mukaisen taivutusvastuksen minimiarvo; W eff,min tehollisen taivutusvastuksen pienin arvo; A f vedetn laipan pinta-ala; A f,net vedetn laipan nettopinta-ala; V leikkausvoiman mitoitusarvo; V c,rd leikkauskestävden mitoitusarvo; V pl,rd plastisuusteorian mukainen leikkauskestävden mitoitusarvo; A v leikkauspinta-ala; η leikkauspinta-alaan liittviä tekijä; S staattinen momentti; I hitausmomentti; A w uuman pinta-ala; A f hden laipan pinta-ala; T kokonaisvääntömomentin mitoitusarvo; T Rd vääntökestävden mitoitusarvo; T t, vääntömomentin mitoitusarvo vapaassa väännössä; T w, vääntömomentin mitoitusarvo estetssä väännössä; τ t, vapaasta väännöstä aiheutuva vääntöjännitksen mitoitusarvo; τ w, estetstä väännöstä aiheutuva vääntöjännitksen mitoitusarvo; σ w, bimomentista B aiheutuvan aksiaalisen jännitksen mitoitusarvo; B bimomentin mitoitusarvo; V pl,t,rd plastisuusteorian mukaisen leikkauskestävden pienennett mitoitusarvo ottaen huomioon vääntömomentin vaikutus; ρ taivutusmomenttikestävden mitoitusarvon pienennstekijä ottaen huomioon leikkausvoiman vaikutus; V,Rd samanaikaisesti vaikuttavan leikkausvoiman takia pienennett taivutusmomenttikestävden mitoitusarvo;,rd pienennett taivutusmomenttikestävden mitoitusarvo ottaen huomioon normaalivoiman vaikutus; n poikkileikkaukseen vaikuttavan normaalivoiman mitoitusarvon ja poikkileikkauksen plastisuusteorian mukaisen normaalivoimakestävden mitoitusarvon suhde;

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 16 a poikkileikkauksen uuman pinta-alan ja bruttopinta-alan suhde; α kaksiaksiaalisen taivutuksen vaikutuksen huomioonottava parametri; β kaksiaksiaalisen taivutuksen vaikutuksen huomioonottava parametri; e, tehollisen pinta-alan A eff painopisteen siirtmä suhteessa bruttopoikkileikkauksen painopisteeseen (-akselin suhteen); e,z tehollisen pinta-alan A eff painopisteen siirtmä suhteessa bruttopoikkileikkauksen painopisteeseen (xx-akselin suhteen); W eff,min tehollisen taivutusvastuksen pienin arvo; b,rd puristetun sauvan nurjahduskestävden mitoitusarvo; χ nurjahduskestävden pienennstekijä; Φ pienennstekijän χ määrittämisessä tarvittava muuttuja; a 0, a, b, c, d nurjahduskärien tunnukset; cr bruttopoikkileikkauksen ominaisuuksiin perustuva kseeseen tulevan nurjahdusmuodon kimmoteorian mukainen kriittinen kuorma; i hitaussäde kseeseen tulevan akselin suhteen laskettuna bruttopoikkileikkauksen ominaisuuksien mukaan; muunnetun hoikkuuden määrittämisessä tarvittava hoikkuuden arvo; λ 1 λ T muunnettu hoikkuus vääntö- ja taivutusvääntönurjahduksessa; cr,tf kimmoteorian mukainen taivutusvääntönurjahduskuorma; cr,t kimmoteorian mukainen vääntönurjahduskuorma; b,rd kiepahduskestävden mitoitusarvo; χ LT kiepahduskestävden pienennstekijä; Φ LT pienennstekijän χ LT määrittämisessä tarvittava muuttuja; epätarkkuustekijä; α LT λ LT muunnettu hoikkuus kiepahduksessa; kimmoteorian mukainen momentti kiepahduksessa; cr λ LT,0 mötötason pituus kiepahduskärällä valssatuille ja hitsatuille profiileille; β kiepahduskärien korjaustekijä valssatuille ja hitsatuille profiileille; χ LT,mod kiepahduskestävden muunnettu pienennstekijä; f χ LT :n muunnostekijä k c momenttipinnan muodon huomioonottava korjaustekijä; ψ momenttien suhde rakenneosassa; sivuttaistukien välinen etäiss; L c λ f i f,z puristetun laipan ekvivalentti muunnettu hoikkuus; ekvivalentin puristetun laipan, joka koostuu puristetusta laipasta ja 1/3-osasta uuman puristetusta alueesta, hitaussäde poikkileikkauksen heikomman akselin suhteen; 1) 1) Suomentajan huomautus: ääritelmä muutettu samaksi kuin itse tekstissä. I eff,f poikkileikkauksen heikomman akselin suhteen laskettu puristetun laipan tehollinen jähsmomentti; A eff,f puristetun laipan tehollinen pinta-ala;

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 17 A eff,w,c uuman puristetun osan tehollinen pinta-ala; λ c0 puristetun osan muunnettu hoikkuus; k fl muunnostekijä;, painopisteen siirtmisestä (-- akselin suhteen) aiheutuva momentti; z, painopisteen siirtmisestä (z-z- akselin suhteen) aiheutuva momentti; χ taivutusnurjahduksen pienennstekijä -- akselin suhteen; χ z taivutusnurjahduksen pienennstekijä z-z- akselin suhteen; k hteisvaikutustekijä; k z hteisvaikutustekijä; k z hteisvaikutustekijä; hteisvaikutustekijä; k zz λ op rakenneosan globaali muunnettu hoikkuus tasosta ulospäin tapahtuvassa nurjahduksessa; χ op muunnettua hoikkuutta λ op vastaava pienennstekijä; α ult,k pienin kuorman suurennuskerroin, jolla mitoituskuormat tulee kertoa, jotta saavutetaan rakenneosan kriittisimmän poikkileikkauksen kestävden ominaisarvo tarkastelemalla rakennetta tasotapauksena, ottamatta huomioon sivuttaista nurjahdusta tai kiepahdusta. Tarvittaessa kuitenkin kaikki geometristen muodonmuutosten ja epätarkkuuksien (sekä globaalit että paikalliset) vaikutukset otetaan huomioon tarkasteltavassa tasossa; α cr,op pienin kuorman suurennuskerroin, jolla tasossa vaikuttavat mitoituskuormat tulee kertoa, jotta saavutetaan rakenneosan kimmoteorian mukainen kriittinen kestävs sivuttaisessa nurjahduksessa tai kiepahduksessa ottamatta huomioon taivutusnurjahdusta tarkasteltavassa tasossa; Rk puristuskestävden ominaisarvo;,rk taivutuskestävden ominaisarvo -- akselin suhteen; z,rk taivutuskestävden ominaisarvo z-z- akselin suhteen; Q m paikallinen voima, joka vaikuttaa jokaisen tuetun sauvan plastisen nivelen kohdalla; L stable sauvan stabiili pituus; L ch paarteen nurjahduspituus; h 0 hdistetn sauvan paarteiden painopisteiden välinen etäiss; a hdistetn sauvan paarteiden välisten poikittaissauvojen välinen etäiss; α hdistetn sauvan paarresauvan ja uumasauvan akseleiden välinen kulma; i min ksittäisen kulmateräksen pienin hitaussäde, (i min on hden paarteen tai hden kulmateräksen hitaussäteen pienin arvo (ks. taulukko 6.9)); A ch hdistetn sauvan hden paarteen pinta-ala; ch, hdistetn sauvan paarteen puristusvoiman mitoitusarvo sauvan keskikohdalla; I maksimimomentin mitoitusarvo hdistetn sauvan keskellä ottamatta toisen kertaluvun vaikutuksia huomioon, (Kohdan 6.4.1(6) mukaan tarkoitetaan tapausta, jossa toisen kertaluvun vaikutuksia ei oteta huomioon.); I eff hdistetn sauvan tehollinen hitausmomentti; S v ristikkosauvan tai sivulevn sisältävän kentän leikkausjäkks; n ristikon tasojen lukumäärä; hdistetn sauvan hden diagonaalin pinta-ala; A d

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 18 d hdistetn sauvan diagonaalin pituus; A V hdistetn sauvan hden poikkisauvan (tai poikittaisen vaakasiteen) pinta-ala; I ch hden paarteen hitausmomentti tasossa; I b hden sivulevn hitausmomentti tasossa; µ tehollisuustekijä; hitaussäde (- akselin suhteen). i Liite A C m tekijä, joka vastaa ekvivalenttia tasan jakautunutta momenttia; C mz tekijä, joka vastaa ekvivalenttia tasan jakautunutta momenttia; C mlt tekijä, joka vastaa ekvivalenttia tasan jakautunutta momenttia; µ apusuure; µ z apusuure; cr, kimmoteorian mukainen nurjahduskuorma --akselin suhteen; cr,z kimmoteorian mukainen nurjahduskuorma x-x-akselins suhteen; C apusuure; C z apusuure; C z apusuure; C zz apusuure; w apusuure; w z apusuure; apusuure; n pl λ max suurempi arvoista λ ja b LT c LT d LT e LT ψ λ z ; apusuure; apusuure; apusuure; apusuure; sauvanpäämomenttien (-- akselin suhteen) suhde; C m,0 apusuure; C mz,0 apusuure; a LT apusuure; I T vapaan väännön vääntöjäkks; I hitausmomentti --akselin suhteen; i, (x) ensimmäisen kertaluvun mukainen suurin momentti; δ x suurin siirtmä sauvan pituudella. Liite B α s apusuure; α h apusuure; tekijä, joka vastaa ekvivalenttia tasan jakautunutta momenttia. C m

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 19 Liite AB γ G psvien kuormien osavarmuusluku; G k psvän kuorman ominaisarvo; γ Q muuttuvien kuormien osavarmuusluku; muuttuvan kuorman ominaisarvo. Q k Liite BB λ eff,v tehollinen muunnettu hoikkuus v-v- akselin suhteen; λ eff, tehollinen muunnettu hoikkuus -- akselin suhteen; λ eff,z tehollinen muunnettu hoikkuus z-z- akselin suhteen; L ssteemipituus; L cr nurjahduspituus; S muotolevn antama leikkausjäkks; I w käristmisjähs; C ϑ,k stabiloivan htenäisen rakenteen ja kiinnitsten antama kiertmisjäkks; K υ tekijä, joka ottaa huomioon kätettävän analsitavan; K ϑ tekijä, joka ottaa huomioon momenttijakautuman ja tuentatavan; C ϑr,k stabiloivan htenäisen rakenteen palkille antama kiertmisjäkks, kun sauvan ja stabiloivan rakenteen välinen liitos on jäkkä; C ϑc,k stabiloivan htenäisen rakenteen ja palkin välisen liitoksen kiertmisjäkks; C ϑd,k kiertmisjäkks, joka lasketaan palkin muodonvääristmismuodonmuutoksista; L m viereisten sivuttaistukipisteiden välinen sauvan stabiili pituus; L k viereisten vääntötukien välinen sauvan stabiili pituus; L s plastisen nivelen ja viereisen vääntötuen välinen sauvan stabiili pituus; C 1 momenttijakautuman muunnostekijä C m muunnostekijä, joka ottaa huomioon lineaarisen momenttigradientin; C n muunnostekijä, joka ottaa huomioon epälineaarisen momenttigradientin; a plastisen nivelen sisältävän sauvan ja tukena olevien sauvojen painopisteiden välinen etäiss; B 0 apusuure; B 1 apusuure; B apusuure; η kimmoteorian mukaisten kriittisten aksiaalisten kuormien välinen suhde; i s tukena olevan sauvan painopisteakselin suhteen laskettu hitaussäde; β t algebrallisesti pienimmän ja suurimman sauvanpäämomentin suhde; R 1 tietssä sauvan kohdassa vaikuttava momentti; R tietssä sauvan kohdassa vaikuttava momentti; R 3 tietssä sauvan kohdassa vaikuttava momentti; R 4 tietssä sauvan kohdassa vaikuttava momentti; R 5 tietssä sauvan kohdassa vaikuttava momentti; R E suurin arvoista R 1 ja R 5 ;

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 0 R s taivutusmomentin suurin arvo missä tahansa pituudella L ; c viisteeseen liittvä tekijä; h h sauvanpääviisteen tai viisteellisen sauvan lisäkorkeus; h max poikkileikkauksen suurin korkeus matkalla L ; h min poikkileikkauksen pienin korkeus matkalla L : h s viisteettömän osan pstsuuntainen korkeus; L h sauvanpääviisteen pituus matkalla L ; L sivuttaistukien välinen etäiss. 1.7 Sopimus sauvojen akseleista (1) Sauvojen akseleita koskeva sopimus on: x-x - sauvan pituusakseli; - - poikkileikkauksen akseli; z-z - poikkileikkauksen akseli; () Terässauvoille poikkileikkauksen akseleita koskeva sopimus on: leensä: - - poikkileikkauksen akseli, joka on hdensuuntainen laippojen kanssa; z-z - poikkileikkauksen akseli, joka on kohtisuorassa laippojen suhteen; kulmateräkset: - - kapeamman kljen kanssa hdensuuntainen akseli; z-z - kapeampaa laippaa vastaan kohtisuorassa suunnassa oleva akseli; tarvittaessa: u-u - vahvempi pääjähsakseli (kun tämä ei hd --akselin kanssa) v-v - heikompi pääjähsakseli (kun tämä ei hd z-z-akselin kanssa) (3) Valssattujen teräsprofiilien mittojen ja akselien merkinnät esitetään Kuva 1.1. (4) omenttiakseleihin viittaavien alaindeksien osalta sopimus on: "Kätetään akselia, jonka suhteen momentti vaikuttaa". Huom. Kaikki tämän Eurocoden säännöt tarkoittavat pääjähsakseleiden ominaisuuksia, joita leensä merkitään akseleilla - ja z-z, mutta kulmateräksille ja vastaaville kätetään akseleita u-u ja v-v.

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 1 Kuva 1.1: Poikkileikkausten mitat ja akselit

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS Suunnitteluperusteet.1 Vaatimukset.1.1 Perusvaatimukset (1)P Teräsrakenteiden suunnittelu tehdään standardin E 1990 mukaisten leisten sääntöjen mukaan. () Lisäksi noudatetaan tässä luvussa esitettjä teräsrakenteita koskevia lisäsääntöjä. (3) Standardin E 1990 kohdan mukaiset perusvaatimukset katsotaan tätetiksi, kun murtorajatilamitoituksessa noudatetaan standardin E 1990 mukaista osavarmuuslukumenetelmää ja kuormitushdistelmiä hdessä standardin E 1991 mukaisten kuormien kanssa. (4) oudatetaan standardin E 1993 eri osissa esitettjä sääntöjä rakenteiden kestävksille, kättörajatilalle ja säilvdelle..1. Luotettavuuden hallinta (1) Kun edelltetään erilaisia luotettavuustasoja, nämä tasot saavutetaan etupäässä kättämällä tarkoituksenmukaista suunnittelun ja toteutuksen laadunhallintajärjestelmää standardin E 1990 liitteen C ja standardin E 1090 mukaan..1.3 Suunniteltu kättöikä, säilvs ja vaurionsietokk.1.3.1 Yleistä (1) Vaikuttavan rasituksen tpistä riippuen teräsrakenteiden säilvs ja suunniteltu kättöikä (ks. E 1990) otetaan huomioon seuraavasti: rakenteet suunnitellaan korroosion suhteen; kättämällä sopivaa pinnan suojausta (ks. E ISO 1944) tai; kättämällä säänkestävää terästä tai; kättämällä ruostumatonta terästä (ks. E 1993-1-4); rakenteen ksitiskohdat suunnitellaan riittävän väsmisiän suhteen (ks. E 1993-1-9); rakenteet suunnitellaan kulumisen suhteen; rakenteet suunnitellaan onnettomuuskuormille (ks. E 1991-1-7); rakenteet tarkastetaan ja huolletaan..1.3. Rakennusten suunniteltu kättöikä (1)B Suunnitelluksi kättöiäksi valitaan ajanjakso, jonka ajan rakennuksen rakenteita odotetaan kätettävän tarkoitettuun kättötarkoitukseen. ()B Psvien rakennusten suunniteltua kättöikää koskevat ohjeet, ks. standardin E 1990 taulukko.1. (3)B Rakenneosat, joita ei voida suunnitella rakennuksen koko suunnitellun kättöiän ajaksi, ks..1.3.3(3)b..1.3.3 Säilvs rakennuksissa

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 3 (1)B Säilvden varmistamiseksi rakennukset ja niiden osat suunnitellaan tarvittaessa joko mpäristön vaikutuksille ja väsmiselle tai suojataan näitä vaikutuksia vastaan. ()B ateriaalien turmeltumisen, korroosion ja tarvittaessa väsmisen vaikutukset otetaan huomioon valitsemalla materiaalit, ks. standardien E 1993-1-4 ja E 1993-1-10 ja ksitiskohdat, ks. standardi E 1993-1-9 tarkoituksenmukaisesti tai kättämällä rakenteellista limitoitusta ja tarkoituksenmukaista korroosionestojärjestelmää. (3)B Kun rakennus sisältää rakenneosia, jotka tulee voida vaihtaa (esim. laakerit kohdissa, joissa maa painuu), ko. rakenneosien mahdollinen turvallinen vaihtaminen mitoitetaan tilapäisen mitoitustilanteen mukaisesti.. Rajatilamitoituksen perusteet (1) Tässä Eurocode 3:ssa määritett poikkileikkauskestävdet ja rakenneosien kestävdet standardin E 1990 kohdan 3.3 mukaisissa murtorajatiloissa perustuvat kokeisiin, joissa materiaalilla on riittävä sitkes ksinkertaistettujen laskentamallien soveltamiseksi. () Tässä Eurocoden osassa esitettjä kestävksiä voidaan sen takia kättää, kun materiaali tättää luvussa 3 esitett vaatimukset..3 Perusmuuttujat.3.1 Kuormitukset ja mpäristön vaikutukset (1) Teräsrakenteiden suunnittelemiseksi tarvittavat kuormitukset valitaan standardin E 1991 mukaan. Kuormitusten hdistäminen ja kuormien osavarmuusluvut, ks. standardin E 1990 liite A. Huom. 1.: Eritiset alueelliset tai ilmastolliset tai onnettomuustilanteet voidaan määrittää kansallisessa liitteessä. Huom. B.: Toistensa suhteen samassa suhteessa kasvavat kuormat, ks. liite AB.1. Huom. 3B.: Yksinkertaistettu kuormituskaavio, ks. liite AB.. () Asennustilanteen kuormitukset valitaan standardin E 1991-1-6 mukaan. (3) Kun arvioitujen absoluuttisten ja suhteellisten painumien vaikutukset tulee ottaa huomioon, pakkomuodonmuutoksille kätetään parasta kätettävissä olevaa arviota. (4) Asennuksen aikaisten epätasaisten painumien ja pakkomuodonmuutosten vaikutukset sekä muut asennuksen aikaiset esijännitkset otetaan huomioon kättämällä niiden nimellisarvoja P k psvinä kuormina ja ne hdistetään muiden psvien kuormien G k kanssa hdeksi kuormaksi (G k + P k ). (5) Västtävät kuormat, joita ei esitetä standardissa E 1991, määritetään standardin E 1993-1-9 liitteen A mukaan..3. ateriaali- ja tuoteominaisuudet (1) Suunnittelussa kätettävät terästen ja muiden rakennustuotteiden materiaaliominaisuudet sekä geometriset mitat valitaan kseeseen tulevan E:n, ETAG:n tai ETA:n mukaan, ellei tässä standardissa toisin esitetä..4 itoitus osavarmuuslukumenetelmän mukaan.4.1 ateriaaliominaisuuksien mitoitusarvot

SUOE STADARDISOIISLIITTO SFS SFS-E 1993-1-1 FIISH STADARDS ASSOCIATIO SFS 4 (1)P Teräsrakenteiden suunnittelussa materiaaliominaisuuden ominaisarvona X k tai nimellisenä arvona X n kätetään tässä Eurocodessa esitettjä arvoja..4. ittojen mitoitusarvot (1) Poikkileikkausten ja rakennejärjestelmien nimellisiksi mitoiksi voidaan valita he tuotestandardien tai toteutusta koskevan standardin E 1090 mukaisten piirustusten mukaiset nimelliset arvot. () Tässä standardissa esitett geometristen epätarkkuuksien mitoitusarvot sisältävät: tuotestandardien tai toteutusta koskevan standardin mukaiset rakenneosien geometriset epätarkkuudet; valmistuksesta ja asennuksesta aiheutuvat rakenteelliset epätarkkuudet; alkujännitsten vaikutukset; mötörajan vaihtelusta aiheutuvat vaikutukset..4.3 Kestävden mitoitusarvot (1) Teräsrakenteille sovelletaan standardin E 1990 htälöitä (6.6c) tai (6.6d): R R 1 R ( η X ; η X ; a ) k d = = k 1 k1 i ki d (.1) γ γ missä R k on kseeseen tulevan kestävden ominaisarvo, joka määritetään materiaaliominaisuuksien ja mittojen ominais- tai nimellisarvojen perusteella; γ on kseeseen tulevan kestävden kokonaisvarmuusluku. Huom. : η 1 :n, η i :n, X k1 :n ja X ki :n määritelmät ks. E 1990..4.4 Staattinen tasapaino (EQU) (1) E 1990 liitteen A taulukon 1.(A) mukaista luotettavuuden osoittamistapaa sovelletaan mös EQUmitoitustilanteeseen, esim. perustusruuvien mitoitus tai jatkuvien palkkien negatiiviset tukireaktiot..5 Kokeellinen mitoitus (1) Tämän standardin mukaiset kestävdet R k on määritett standardin E 1990 liitteen D mukaan. () Suositeltavissa luokissa, joissa osavarmuusluku γ i on vakio, ominaisarvot R k on laskettu kaavasta: R k = R d γ i (.) missä R d ovat standardin E 1990 liitteen D mukaisia mitoitusarvoja; γ i ovat suositeltuja osavarmuuslukuja. Huom. 1: Suositeltujen osavarmuuslukujen γ i :n arvot on määritett siten, että R k :n arvo edustaa likipitäen 5 %:n fraktiiliarvoa, kun kokeiden lukumäärä on ääretön. Huom. : Väsmislujuuden ominaisarvot ja vastaavat osavarmuuslukujen γ f arvot, ks. E 1993-1-9. Huom. 3: Sitkeden ominaisarvot ja vastaavat varmuustekijöiden arvot, ks. E 1993-1-10. (3) Kun esivalmistettujen tuotteiden kestävdet R k määritetään kokeellisesti, noudatetaan kohdan () mukaista menettelä.