Timitran (8) kaupunginosan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 110 ja 111) sekä ohjeellinen tonttijako Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen selostus (luonnos) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä Ins.tsto Heikki Rautiainen Joensuu 31.03.2015
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Timitra, korttelit 110 ja 111 Kunta: Kaupunginosa: Lieksan kaupunki Timitran (8) kaupunginosa Nykyiset korttelit ja alueet sekä kiinteistöt: Korttelit 110 ja 111 sekä katualue Alue kuuluu Lieksan (422) kaupungin Lieksan (415) kylän kiinteistöihin 69-209, 69-214, 69-230, 69-231, 69-232, 69-259, 69-296, 69-297, 69-300 ja 69-301. Uudet korttelit ja alueet: Kaavan nimi: Laatija: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan yhteyshenkilöt: Erillispientalojen korttelit (AO) 110 ja 111, lähivirkistysalue (VL) ja Niittytie-nimisen katualueen osa Timitran (8) kaupunginosan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 110 ja 111) Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen, DI Santalankatu 5, 80230 Joensuu puh. 0400 678069 ht.rautiainen@gmail.com Lieksan kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Pielisentie 3, 81700 Lieksa Martti Piironen maankäyttöpäällikkö puh. 0401044840 martti.piironen@lieksa.fi Reino Hirvonen kaavasuunnittelija puh 0401044714 reino.hirvonen@lieksa.fi Vireilletulo: Asemakaavan laajennus- ja muutoshanke on käynnistynyt yksityisten maanomistajien aloitteesta.
3 Hyväksyminen: Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus- ja muutosalue sijaitsee Timitran (8) kaupunginosassa. Kohteen sijainti on kuvattu tämän asemakaavaselostuksen kannessa. 1.3 Kaavan päätarkoitus Tällä asemakaavahankkeella tutkitaan mahdollisuutta saattaa nyt ko. asemakaavaalueeseen rajoittuva ja jo toteutettu erillispientalojen alue asemakaava-alueen piiriin toteuttaen samalla laajennuksesta johtuvat muutostarpeet jo olevaan asemakaavaan. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on pääosin erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja osin myös katualuetta Kohdealue on jo suurelta osin toteutettu erillispientalojen alueena. 1.4 Selostuksen sisällysluettelon pääkohdat 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus 11 6. Asemakaavan toteutus 12 7. Lähdeluettelo 12 8. Liitteet 12 9. Kaavoittajan vastineet 12 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005)
4 - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 1.6.3 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston 1.12.1986 hyväksymä oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. Osa suunnittelualueesta kuuluu myös voimassa olevan 30.01.2012 hyväksytyn Pielisen rantaosayleiskaavan Lieksa/ etelä piiriin. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Tämä asemakaavahanke on käynnistynyt yksityisten maanomistajien aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on Lieksan Lehdessä 2.4.2015 sekä ilmoitustaululla ajalla 7.4. 8.5.2015.. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavaluonnos selostuksineen on pidetty nähtävillä 7.4. 8.5.2015 välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx välisen ajan, jolloin kaavaehdotuksesta on myös pyydetty tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaehdotus on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx.
5 Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Asemakaavahanke on käynnistynyt yksityisten maanomistajien aloitteesta. Kaavahankkeella tutkitaan mahdollisuutta laajentaa asemakaavaa siten, että nyt asemakaava-alueeseen rajoittuva ja jo toteutettu erillispientalojen alue saataisiin asemakaava-alueen piiriin erillispientalojen (AO) korttelialueen osana. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennuksen myötä muodostuvat uudet asemakaavan mukaiset rakennuspaikat (4 kpl) ovat pääosin jo toteutettuja. Asemakaavan muutosalueen nykyisistä rakennuspaikoista (yht. 6 kpl) on asemakaavan mukaisessa käytössä vain kaksi rakennuspaikkaa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Puolittain jo rakennettu suunnittelualue sijaitsee Lieksan keskustaajaman lounaiskulmassa Timitran (8) kaupunginosassa pääosin jo toteutettujen pientalokortteleiden eteläpuolella Pielisen ranta-alueella. Kts sijaintikartta tämän selostuksen kansilehdellä. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualue rajoittuu etelä- ja itäpuoliltaan rakentamattomiin havupuuvaltaisiin alueisiin. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on puolittain rakennettu. Kts edeltä kohta 2.3. Ajoneuvoliikenne tonteille tapahtuu osin Umpikujalta ja osin Niittytieltä. Katujen kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta tulee jatkossa vastaamaan Lieksan Vesi. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
6 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi17.6.2013. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 5.3.2014. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. 3.2.3 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue on osaksi myös 30.01.2012 hyväksytyn Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) piirissä. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueen osaa koskeva asemakaava on vahvistettu muuten 1.9.1971, mutta muutetun korttelinumeroinnin se on hyväksytty 26.8.2013. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Suunnittelualue ei ole tällä hetkellä voimassa olevien tonttijakojen piirissä. 3.2.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty mittakaavaan 1:2000 tulostettua ajantasaista 31.3..2015 päivättyä maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS-suosituksen 185 vaatimusten mukaista pohjakarttaa. 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL:n 53 mukaista rakennuskieltoa. 3.2.9 Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia tätä erillisiä selvityksiä tämän asemakaavahankkeen tueksi.
7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavahankkeen tarve Tämä asemakaavahanke on käynnistynyt yksityisten maanomistajien aloitteesta. Kts edeltä kohta 1.3. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tämä asemakaavahanke on tullut mukaan v. 2014 kaavoituskatsaukseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia, Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY keskusta ja Lieksan kaupunkia. 4.3.2 Vireilletulo Kts edeltä kohdat 4.1 ja 4.2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Tämän asemakaavahankkeen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 2.4.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua asemakaavahankkeen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa.
8 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi17.6.2013. Kaava on vahvistettu 5.3.2014. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoiminnoille varatulle alueelle. Ote maakuntakaavasta.
9 Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton. Osaa suunnittelualuetta koskee myös 30.1.2012 voimaan tullut Pielisen rantaosayleiskaava (Lieksa/ Etelä). Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta 4.4.1.4 Asemakaavoitus Osaa suunnittelualuetta koskee myös rakennuskaavana 1.9.1971 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tämä osa suunnittelualuetta on pääosin asuinpientalojen
10 korttelialuetta (AO) ja vähäiseltä osin katualuetta. Ote voimassa olevasta asemakaavasta (korttelinumerot 10 ja 11 nykyisin 110 ja 111) 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa laajennetaan ja muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavahankkeen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa tarpeellisilta osin MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue siirtyy asemakaavan voimaantulon jälkeen myös asemakaavan laajennusalueen osalta kunnallisen vesihuollon piiriin. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset
11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat päivätyt 03.03.2015. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 2.4.2015, ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla 7.4. 8.5.2015. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville xx.xx. xx.xx.xxxx väliseksi ajaksi, ja kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaehdotus on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx xx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan laajennus- ja muutosaluetta on yhteensä 3,5078 ha, joka muodostuu erillispientalojen korttelialueista (AO), lähivirkistysalueesta (VL) ja katualueesta. 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Erillispientalojen korttelialueiden (AO) pinta-ala on 3,2580 ha, rakennusoikeus on 1090 kem² ja kerrosluvat II. Tällä asemakaavamuutoksella muodostuvan lähivirkistysalueen osan pinta-ala on 0,0590 ha ja katualueen 0,1908 ha. 5.1.2 Palvelut Palvelut sijaitsevat Lieksan keskustassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo puolittain rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. 5.3 Aluevaraukset Kts edeltä kohta 5.1.1. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Tämän asemakaavahankkeen toteutuksen vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, liikenneverkkoon ja tekniseen huoltoon, rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ovat vähäiset.
12 5.5 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kts Asemakaavakartta 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan edelleen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavan toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET (ERILLINEN ASIAKIRJA) POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 9. KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmistelu- ja ehdotusvaiheisiin) POISTUVAT KAAVAT