Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 08.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2012 1
Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? - Väestön terveys - Sairauksien ehkäisy - väestöstrategia - Terveys ja sairaus käsitteinä - Tiedonkeruu ja -lähteet
Miksi väestön terveys? - Kurssin tavoitteet Perusasiat väestön terveydestä, riskitekijöistä, determinanteista Sairastavuuden ja kuolleisuuden esiintyminen, jakautuminen, muutokset, vaikutusmekanismit Suomi, Eurooppa, globaali konteksti Tietoja ja faktoja, säännönmukaisuuksia, ymmärrystä Epidemiologinen tausta - toiminta terveydenhuollossa, tutkimuksessa, asiantuntijana Väestön, ml terveiden tarkastelu = riskiväestö = altistuneet Mistä sairaat tulevat, mikä on hoidon tarve Sairauksien ehkäisy mielekästä kun ei vielä ole sairastuttu Ehkäisy = kansanterveyden ydin Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2012 3
Globaalit terveyserot ovat valtavat (2009) (WHO 2012) Vastasyntyneen elianajanodote = EO: globaali ka.= 68 v. Suomi EO 80 Japani EO 83 Elinajanodote EO0/vuosia: Malawi EO 47 www.helsinki.fi/yliopisto
Terveyserot maiden välillä ja maiden sisällä WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation (WHO 2008) Puheenjohtaja: Prof. Sir Michael Marmot, UCL, UK Kunniatohtori HY ltdk 2010 www.who.int/social_determinants/en/ Kohde ja tulokset: Elinajanodotteen erot maiden välillä Lesotho vs. Japani = 42 vuotta Elinajanodotteen erot maiden sisällä kaupunginosien välillä Glasgowssa = 28 v, Tapiolan ja Jakomäen välillä 13 v. There is no necessary biological reason Suositukset : Elinolojen parantaminen Vallan, rahan ja muiden resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jatkotoimet: Maailmanlaajuinen kokous > Rio Political Declaration on Social Determinants of Health 2011 WHOn jäsenvaltiot hyväksyivät julistuksen World Health Assemblyssa (WHA) 2012
Väestön terveyden paikantaminen (1) tiedonkeruun kolme tapaa Trendit, seuranta, monitorointi kehityksen suunta? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Mistä sairaat tulevat, miten potilasvirrat syntyvät? Kansainväliset vertailut miten Suomi pärjää? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Viitearvot, keskiarvot mitä tutkimus kertoo? Biologiset riskitekijät (verenpaine, kolesteroli) Sairastavuus, kuolleisuus, taudit, elintavat, elinolot
Väestön terveyden paikantaminen (2) terveyttä määrittävät tekijät, determinantit Biologiset tekijät Fyysiset ympäristötekijät Proksimaaliset eli downstream -tekijät Elintavat/terveyskäyttäytyminen Riskitekijät Välitason eli middle stream -tekijät Perhe, sosiaaliset verkostot Distaaliset eli upstream -tekijät Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri Elinolot aineelliset ja psykososiaaliset Aikuisuus työ, koulutus Lapsuus sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet Terveydenhuolto
Sairauksien ehkäisy ja ehkäisyn tasot (Terveyskirjasto, Duodecim) I Primaaripreventio eli altistumattomiin kohdistuva ehkäisy - Väestötason ehkäisy Sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä tai terveyden edistämiseen tähtäävät toimet koko väestössä (esim. taudin syiden eliminointi, terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) II Sekundaaripreventio altistuneisiin kohdistuva ehkäisy Yksilö- ja ryhmätason toimet, joilla pyritään estämään varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa todettua tautia kehittymästä (esim. seulontatutkimukset) III Tertiaaripreventio sairastuneisiin kohdistuva ehkäisy Taudin hoitotoimet, taudin etenemisen, komplikaatioiden tai taudista aiheutuvien haittojen pahenemisen torjunta ja kuntoutus (esim. sydäninfarktin uusimisen ehkäisy)
Sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen väestöstrategia
Krooniset taudit ja niiden ehkäisy kohteena UN high level meeting on non-communicable diseases New York 19.-20.2011 Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio ja lisää liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia
Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen Miten? Determinantteihin ja riskitekijöihin puuttuminen Terveyspolitiikka, koti, koulu, työpaikat Käytännön lääkärin työ Mini-interventio, liikuntaresepti, tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ravinto
Miten väestön terveyttä voidaan parhaiten edistää? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Kroonisten kansantautien ehkäisy Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Absoluuttinen riski lukumäärä - toiminnan perustana Väestöstrategian merkitys: Jackson, Lynch, Harper BMJ 2006, Frolich & Potvin AJPH 2008, Allebeck EJPH 2008
Hoidontarve Tiedonlähteet Kliininn jäävuri Potilasrekisterit Väestötutkimukset Riitta Luoto 2007
Keskustelu jatkuu: Prevention paradoksi 1 Eikö koko väestöön kohdistuva strategia ole tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, juomavesi) Rosen strategia: (Frolich & Potvin 2008)
Prevention paradoksi 2 Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? Mihin rajat vedetään? Koko väestö kohteeksi? (Frolich & Potvin 2008)
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy - esimerkki väestöstrategiasta Englannissa ja Walesissa Sydän- ja verisuonitautien riskin (Framingham) väheneminen 1 %:lla säästää 10 vuodessa 25000 tautitapausta 3500 kuolemaa 100.000 laatupainotettua elinvuotta (QALY) 30 milj. Vastaavat säästöt saavutetaan Verenpaine- tai kolesterolitason 5 %:n alentamisella Suolan ja transrasvojen vähentämisellä
Mitä terveys (ja sairaus) tarkoittaa?
Terveyden kuva (1) Helsingin Messukeskus 19.-21.10.2012
Terveyden kuva (2)
Mediaa Terveys kiinnostaa Pakko olla terve - healthism Kokonaisvaltainen hyvinvointi Myös onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia Paljon kaupallista toimintaa - terveysmarkkinat Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla Valtiovaltaa ja politiikoita Väestö on yhteiskunnallinen voimavara Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia Tutkijoita ja ammattilaisia Millainen terveys on? Mistä sairaudet johtuvat? Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita?
Terveys-sairaus -käsite (1) - Terveyden/sairauden kolme mallia I Biolääketieteellinen malli Tauti, disease Lääkäri, ammattilainen II Sosiaalinen/funktionaalinen malli Sairaus, toimintakyky, sickness Ympäristö, instituutiot, työ, koulu, koti III Psykologinen/subjektiivinen malli Sairaus, illness Yksilö
Terveys-sairaus -käsite (2) - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity. Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä
WHO:n terveyden määritelmän arviointia How should we define health? Huber ym BMJ 2011:343 Tauti/sairaus - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Määritelmä - tavoitteenasettelu Hoito ehkäisy/terveyspolitiikka Täydellisyys - Would leave most of us unhealthy most of the time > medikalisaatio - Complete is neither operational or measurable Sairaus hyvinvointi People are increasingly burdened by chronic diseases Riittääkö sairauden puuttuminen vai pitääkö olla positiivisesti terve?
Terveys ja sairaus -käsite (3) - GH von Wrightin analyysi Hyvinvoinnin tarkastelun lähtökohta Tulisiko edistää hyvää eli positiivista vai torjua pahaa eli tautia ja sairautta? (Allardt 1976, 1999) Terveys erityisenä hyvän muotona (v Wright 1964/2001) Ei-distributiivinen hyvä, ei voi jakaa muille Terveys = ruumiin ja mielen hyvinvointia Osa terveydellistä tai lääketieteellistä hyvää Elin tai kyky (ihminen?) joka suorittaa funktionsa
Negatiivinen ja positiivinen terveys (1) Huono eli negatiivinen terveys ensisijainen Puhe terveydestä tarkoittaa tavallisesti sairautta Terveys-sairaus -käsitteessä huono edeltää loogisesti hyvää = privatiivinen (negatiivinen) käsite Häiriö toiminnoissa = huono/kehno = sairas Täydellisen hyvä terveys = ei mitään vikaa, ei huono Hyvä eli positiivinen terveys toissijainen Enemmän kuin kaikki kunnossa, ei mitään vikaa Erityinen kukoistus Hyvinvointi
Negatiivinen ja positiivinen terveys (2) Huono eli negatiivinen terveys - syy-yhteydet, tutkimus Häiriöillä tunnusmerkit ja syyt - miksi jokin toiminto on huono = elimessä (ihmisessä?) vika, toiminto puutteellinen Soveltuu tutkimuksiin, terveydenhuoltoon, terveyspolitiikan toteuttamiseen Hyvä eli positiivinen terveys tavoitteet, ideaali Ei välttämättä tunnusmerkkejä eikä syitä Miksi jokin toimii normaalisti, kukoistaa, erityisen hyvin? Soveltuu terveyspolitiikan tavoitteenasetteluun, mielenterveyteen (?) Unohtuvatko sairaudet ja kärsimys? Huomio hyväosaisiin (ei-sairaisiin) ryhmiin?
Terveys-sairaus johtopäätökset Negatiivisen käsitteen ensisijaisuus - terveys = sairaus Kroonisten sairauksien haaste ikääntyvässä maailmassa (Beaglehole et al Lancet 2011) the ability to adapt and to self manage Re: physical, mental and social domains of health (Huber et al BMJ 2011) Käsitteillä on käytännön seuraamuksia Mihin (keihin) huomio suunnataan Mitä mitataan, mitä tutkitaan Keitä hoidetaan Mihin resursseja kohdennetaan
Terveyttä ja sairautta koskeva tiedonkeruu ja -lähteet
Terveydentilan mittaaminen (1) - kuolleisuus, sairastavuus Tiedontarpeet Väestön terveyden seuranta ( monitorointi ) Tutkimus Terveyspolitiikka Kuolema Kuoleman todennäköisyys Elinajan odote, syntymähetkellä, XX iässä Kuolinsyyt (ICD10) Sairaus, vika, vamma, toimintakyky Taudit (ICD10) Sairaudet Yleinen terveydentila - koettu terveys Toimintakyky, työkyky Oireet, kipu Mielenterveys - koettu, mielisairaudet
Terveydentilan mittaaminen (2) - terveys/sairauskäyttäytyminen Terveyskäyttäytyminen, elintavat Tupakka, viina, ruoka, liikunta, lihavuus (BMI) Sairauskäyttäytyminen Terveyspalvelujen käyttö Sairaan rooli
Terveydentilan mittaaminen (3) väestötutkimukset Kansaneläkelaitos, Stakes Terveysturvan väestötutkimukset - 1964, 1967, 1976, 1987, 1996 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1978- vuosittain Finriski 1972-2012 Finravinto Mini-Suomi 1978-80 Terveys 2000, 2011 Tilastokeskus Elinolotutkimukset 1978, 1986, 1994 EU, Eurostat EC Household Panel Eurobarometer Statistics on Income and Living Conditions EU SILC 2003-
Terveydentilan mittaaminen (4) väestötilastot/rekisterit Tilastokeskus www.stat.fi Väestö, kuolemansyyt, tutkinnot, työssäkäyntirekisteri Kela www.kela.fi Eläkkeet, sairauspäivärahat, erityiskorvattavat lääkkeet THL www.thl.fi Hilmo, syntymärekisteri WHO Global Health observatory: www.who.int/gho/en/ HEIDI - EU Health Portal: www.ec.europa.eu/health/indicators/policy/index_en.htm OECD Health Data: http://www.oecd.org/health/healthpoliciesanddata/
Sähköisiä tiedonlähteitä Tilastokeskus: www.stat.fi/ Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: www.thl.fi Kansaneläkelaitos: http://www.kela.fi/ Työterveyslaitos: www.ttl.fi/ Fimea - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: http://www.fimea.fi/ Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto www.valvira.fi/ Soste - järjestöt: www.soste.fi/ Findikaattori: www.findikaattori.fi/fi/ EU:www.ec.europa.eu/health/indicators/policy/index_en.htm WHO: www.who.int/gho/en/