KUNTAJAKOSELVITYS PORIN SEUDULLA Myyttejä ja faktoja selvitysalueelta
MIKSI KUNTAUUDISTUS? I. Hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen 2020-2030 luvuilla II. Porin seudun elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistaminen alueiden välisessä kilpailussa III. Kestävä talous
PORIN SEUDUN KUNTAJAKO- SELVITYS 2013-2015 Porin seudun vapaaehtoinen kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2013: selvitys jakautui selvitysvaiheeseen (10 kuntaa) ja yhdistymissopimuksen laadintavaiheeseen (6 kuntaa). Ulkopuolisena selvitysmiehenä FCG Oy kehitysjohtaja Jarmo Asikaisen johdolla sekä sihteeristö Porista. Laaja-alainen organisoituminen: poliittinen ohjausryhmä, työvaliokunta ja toimialakohtaiset viranhaltijavetoiset ryhmät Riittävästi faktatietoista pohjaa päätöksenteon tueksi: kaikki selvittämisen arvoiset asiat on selvitetty (työryhmien raportit ja tausta-aineistot, FCG Oy:n raportit, analyysit eri toimialoilta, tilastoanalyysit, muu aineisto jne.) Porin seudun kuntajakoselvitys päättyy yhdistymissopimuksen käsittelyyn kuuden kunnan valtuustossa 30.3.2015 Uusi kunta olisi toteutuessaan: 118 000 asukasta (52,7 % Satakunnan asukasluvusta) 46 078 työpaikkaa (50,3 % Satakunnan työpaikoista) 7 049 yritystä (49,5 % Satakunnan yrityksistä)
Yhdistymissopimuksen sisältö teemoittain Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus Elinvoima Yhdistymissopimus sisältää kuusi viereisessä kuviossa olevaa teemaa Johtaminen ja organisaatio Talous Ja em. lisäksi Uuden kunnan perustamiseen, Uuden kunnan valmisteluun ja yhdistymisen muihin järjestelyihin liittyvät luvut Henkilöstö Yhdistymis- sopimus Osallisuus Palvelut
Yhdistymissopimuksen teemojen ydinsisältö Uuden kunnan perustaminen (s. 3): Uuden kunnan nimi Pori ja vaakuna Porin vaakuna. Uusi kunta aloittaa 1.1.2017. Yhdistymissopimus on voimassa 1.1.2017-31.12.2019 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet (s. 3-4): Uuden kunnan tavoitetila ja visio sekä uuden kunnan neljä keskeistä tavoitetta (työpaikkojen lisääminen, asukasluvun kasvuun vaikuttaminen, aluekeskusten kehittäminen ja tuloksellinen edunajaminen Elinvoima (s. 4-6): Uuden kunnan sisäinen ja ulkoinen elinvoima, Uuden kunnan tavoitteiden konkretisointi Talous (s. 7): Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet: ylijäämäinen talous, velkaantumisen hillintä, talouden tasapainottaminen ja tuottavuuden lisääminen sekä yhdistymisavustuksen käyttö Palvelut (s. 7-11): Aluekeskukset ja lähipalvelualueet, palvelusuunnitelma ohjaavassa merkityksessä osansa taloussuunnitteluprosessia, lähipalvelut (kiinteät toimipisteet, liikkuvat, kotiin tarjottavat ja omatoimipalvelut), palveluiden järjestämisen periaatteet toimialoittain (varhaiskasvatus ja koulutuspalvelut, kulttuuri, liikunta- ja nuorisotyö, tekniset ja ympäristöhallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut), aluekeskuksissa tuotettavat palvelut. Osallisuus ja lähivaikuttaminen (s. 12): Alue- ja asukasraadit, kuntalaistoiminnan tukeminen Johtaminen ja organisaatio (s. 12-13): Yhdistymishallitus määrittelee Henkilöstö (s. 13): Henkilöstöohjelman laadinnan yhteydessä määritellään toimintaperiaatteet Uuden kunnan valmistelu (14-16): Yhdistymishallitus (22 jäsentä), puheenjohtajisto, yhdistymishallituksen toimivalta, taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymisen muut järjestelyt
Yhdistymissopimuksen käsittely 23.1.-30.3.2015 välisenä aikana AJANKOHTA TYÖVAIHE TOIMIJA Pe 23.1.2015 klo 8.00 Yhdistymissopimuksen viimeistely. Yhdistymissopimuksen ja taustamateriaalin lähettäminen kuntiin 26.1-23.3.2015 Valtuustojen ja kunnanhallitusten sekä henkilöstön ym. tilaisuudet kunnassa Viikko 8 Kuntalaistiedote yhdistymissopimuksesta joka talouteen (8-sivuinen esite) Viikko 9-10 Kuntalaistilaisuudet kunnissa: 24.2 Pori, 25.2 Pomarkku, 26.2 Ulvila, 3.3 Nakkila, 4.3 Kokemäki ja 5.3 Luvia Viimeistään 12.3.2015 Huomautusten jättöaika kunnanhallituksen ehdotuksesta yhdistymisesitykseksi Ohjausryhmä Valtuustot ja Kunnanhallitukset Viestintäryhmä Kunnanhallitukset Kuntalaiset ja muut asianosaiset Ma 23.3.2015 (viimeistään) Ma 30.3.2015 Kunnanhallituksen lausunto huomautuksista ja ehdotus valtuustolle Kunnanvaltuuston käsittely; esitys kuntien yhdistymisestä, yhdistymissopimus ja selvitys Kunnanhallitukset Kunnanvaltuustot
MUUTAMIA MYYTTEJÄ JA FAKTOJA?
MYYTTI VAI FAKTA? Kuntaliitoksista ei ole mitään hyötyä eikä se tuo edes säästöjä
Kuntaliitosten hyödyt ja haitat pähkinänkuoressa Argumentteja puolesta: Uusi alku yhteiselle tekemiselle Yhdessä vahvempia Alueen kokonaisetu Edunajaminen, kova vaikuttaminen Omaehtoinen ja ennakoiva vaikuttaminen tulevaisuuteen Uudistuminen ja uusiutuminen Ulkoisen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen Kasvumahdollisuuksien täysmääräinen hyödyntäminen, kasvuun panostaminen Tulevien sukupolvien etu Argumentteja vastaan: Luottamuspula Useilla toteutuneilla kuntaliitoksilla negatiivinen kaiku ja epäonnistumisen leima: huonot kokemukset ylikorostuvat, hyvistä vaietaan! Liikaa ratkaisematta avoimia kysymyksiä kansallisella tasolla, jotka vaikuttavat suoraan ja välillisesti kuntiin ( Soteratkaisu pitää katsoa ensin ) Aikataulut koetaan epärealistisina Pienet kunnat kärsivät yhdistymisissä, palvelut heikkenevät ja keskittyvät keskuskaupunkeihin Liian paljon päätöksiä olettamusten varassa, suuri epävarmuus ratkaisujen syyja seuraussuhteista Päätösvalta häviää kunnan päätöselimissä Erilaiset kunnallispoliittiset kulttuurit
TUNTEET
KUNTALIITOSTEN HYÖDYT JA HAITAT TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 1. Kuntaliitosten hyödyllisyydestä tai haitoista ei ole yhtenäistä tutkimuksellista näyttöä suuntaan tai toiseen: tulokset ovat täysin riippuvaisia valitusta näkökulmasta 2. Kuntaliitoksista ei ole juurikaan taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä fuusiokustannusten vuoksi, vaan taloudelliset hyödyt tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 3. Kuntien optimikoosta ei ole palvelukustannusten näkökulmasta yhtenäistä tutkimuksellista näyttöä, vaan optimikoko on riippuvainen siitä, onko kyse pääomavaltaisesta vai työvoimavaltaisesta palvelusta (U-käyrä) 4. Kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen todentamisessa on poikkeuksellisen paljon tapauskohtaista hajontaa: tunteet, luottamus, poliittiset voimasuhteet, yhdistyvien kuntien koko, olemassa olevat yhteistyörakenteet, aikaisempi yhteistyö jne.
MYYTTI VAI FAKTA? Pieniä kuntia tarvitaan maksumieheksi Porin velkoihin
Kuntakonsernin tunnuslukuja 15 suurimmassa kaupungissa vuonna 2013 Kaupunki* Lainakunta /as. Rahavarat /as. Omavaraisuusaste % Kertynyt yli-/alijäämä /as. Helsinki 7 814 1 846 58,4 3 894 Espoo 7 222 3 603 51,1 733 Tampere 5 598 1 942 45,5 2 399 Vantaa 8 960 932 28,1 1 743 Oulu 4 097 827 52,8 2 778 Turku 6 883 950 36,3 322 Jyväskylä 7 961 163 25-686 Kuopio 7 758 1 211 25,7-979 Lahti 7 956 1 001 34,2-37 Kouvola 3 877 642 40,1-463 Pori 5 015 1 240 44,6 203 Joensuu 4 598 1 439 42,5-293 Lappeenranta 7 568 423 22,9-227 Hämeenlinna 5 787 1 704 40,9-431 Vaasa 6 853 650 41,4 1 115 Manner-Suomen kuntakonsernien keskiarvot: Lainat keskiarvo 6611 euroa per asukas Rahavarat keskiarvo 1599 euroa per asukas Omavaraisuusaste keskiarvo 43,5 % Kertynyt ylijäämä keskiarvo 947 euroa per asukas
KUNTIEN TASETARKASTELUA 2013 Porilla on asukasta kohden eniten kunta- ja konsernilainaa asukasta kohden. Porilla on eniten nettovarallisuutta: Porin nettovarallisuus on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Ulvilan ja 3,6 kertaa suurempi kuin esimerkiksi Luvian Porilla on eniten sijoituksia asukasta kohden: Porilla on sijoituksia asukasta kohden 2,7 kertaa enemmän kuin Ulvilassa ja 8 kertaa enemmän kuin Luvialla KUNTA LAINAT /ASUKAS NETTO- VARALLISUUS /ASUKAS SIJOITUKSET /ASUKAS Kokemäki 2 704 1 657 1 278 Luvia 1 921 1 735 518 Nakkila 1 095 2 686 1 192 Pomarkku 690 3 403 943 Pori 2 828 6 260 4 151 Ulvila 1 167 3 676 1 513 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
MYYTTI VAI FAKTA? Kunta se ja se ei ole kiinteä osa Porin toiminnallista aluetta
Noin 120 000 ihmistä ja puolet yrityksistä sekä työpaikoista sijaitsee 30 kilometrin kehän sisällä Porin seudulla
Kaupunkiseudun yhteiset ja erilliset markkinat Erilliset verotusmarkkinat Yhteiset työmarkkinat Yhteiset vetovoimamarkkinat Yhteiset asiointimarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat - kunnille erilliset Toisiinsa kytkeytyvät päätöksentekomarkkinat Yhteiset seudulliset järjestelyt ja rakenteet Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Osaksi yhteiset kaavoitusmarkkinat Lähde: mukaillen Arto Koski
MYYTTI VAI FAKTA? Palvelut karkaavat pois pienestä kunnasta viimeistään yhdistymissopimuksen päättyessä ja kaikki palvelut keskitetään Poriin
Aluekeskukset palvelukeskittyminä Aluekeskuksilla tarkoitetaan nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia. Lähipalvelualueella tarkoitetaan aluejakoa, joka määritellään erikseen palvelusuunni-telman laatimisen yhtey-dessä Neliö kartassa kuvaa sekä aluekeskuksia että mitä kunnallisia peruspalve-luita niissä tuotetaan tällä hetkellä Aluekeskuksissa tuotetaan useita palveluita (esim. sivu 11 luettelo)
Kriittiset kysymykset 1) Onko kunnalla paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytyksen vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta a) itsenäisenä kuntana vai osana isompaa kokonaisuutta ja b) millaiset edellytykset ovat itsenäisenä kuntana tai osana isompaa kokonaisuutta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? 2) Paranevatko alueen asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet jatkossa itsenäisenä kuntana vai osana isompaa kokonaisuutta? 3) Miten seudulliset yhteistoimintarakenteet ja järjestelyt muuttuvat, kun kunnan asemassa tapahtuu muutoksia?
Sopimusyhteistyö kaavoitus- ja mittaustöissä KARMA-yhteistyö Joukkoliikennesuunnitelma Karhukunnat Joukkoliikennelautakunta Porin kaupungin hankintayksikkö Porin jätehuolto Prizztech Oy Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (sote-palvelut) Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Porin oikeusaputoimisto Osaava Satakunta -verkosto Porin seudun jätelautakunta Sosiaalipäivystys Porin ympäristövirasto (jäteneuvontapalvelut) Satakunnan sovittelutoimisto Harjavalta Kokemäki Lavia Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Satakunnan pelastuslaitos Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (ympäristöterveydenhuollon palvelut) Länsirannikon koulutus Oy WinNova Ulvila Siikainen Pomarkku Pori Nakkila Luvia Merikarvia Euran maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin seudun yhteistoiminta-alue (eläinlääkintäpalvelut) Porin seudun kansalaisopisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) Satakirjastot Merikarvia-Siikaisten kansalaisopisto Porin ympäristövirasto (ympäristönsuojelupalvelut) Leonsata-verkosto Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Otsolan kansalaisopisto Satakunnan työterveyspalvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä KuntaPro Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennus- ja ympäristövalvonta
MYYTTI VAI FAKTA? Kuntien henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja on kohtuuton ja se pitää perua
Trendi ilman tuottavuuden muutosta Trendi Porin selvitysalue_ Henkilöstö* Muutos** Ammattiryhmä Mukana mm.: Tarpeen laskenta perustuu 2013 2013-2025 Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelu Siivous ja kiinteistönhuolto Tekninen- ja ympäristöala Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaaliala Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (1) Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat, kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat, puhelinvaihteenhoitajat yms. 606 +4 294 49 % Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät, henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms. 432 +2 155 36 % Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt, kettiöapulaiset yms Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot 331 +18 154 46 % Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet, vahtimestarit yms. 700 +4 354 51 % Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät, puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö, kuljettajat yms.. Koko väestömäärän kehitys Koko väestömäärän kehitys Eläköityvät*** 2014-2025 805 +5 329 41 % Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms. 268 +1 102 38 % Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, askarteluohjaajat yms. 459 +2 176 38 % Lääkärit Sairaanhoitajat Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit perusterveydenhuollossa 138 +12 56 41 % Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit, Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja 666 +57 227 34 % kätilöt ja hammashoitajat painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys Terveydenhuollon muu henkilöstö Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit, sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit, välinehuoltajat yms. 455 +38 192 42 % Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat Vanhusten määrän kehitys 965 +210 325 34 % Kodinhoitajat ja avustajat Mm. kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, kouluavustajat (omaishoitajat ovat kokonaismäärässä, mutta ei poistumassa) Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys. Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys. 560 +99 230 41 % Opettajat Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms. 7-18 -vuotiaiden määrän kehitys 1352 +27 704 52 % Päivähoito- ja esiopetus Kodinhoitajat ja avustajat 1-6 -vuotiaiden määrän kehitys 906-6 346 38 % Yhteensä 8639 +472 3645 42 % *arvioitu 31.12.2010 vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä luvussa ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät
Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (2) Tuottavuus +0,5 % vuodessa Porin selvitysalue_ Henkilöstö* Muutos** Ammattiryhmä Mukana mm.: Tarpeen laskenta perustuu 2013 2013-2025 Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelu Siivous ja kiinteistönhuolto Tekninen- ja ympäristöala Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaaliala Lääkärit Sairaanhoitajat Terveydenhuollon muu henkilöstö Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat, kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat, puhelinvaihteenhoitajat yms. 606-33 294 49 % Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät, henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms. 432-24 155 36 % Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt, kettiöapulaiset yms Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot 331-3 154 46 % Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet, vahtimestarit yms. 700-38 354 51 % Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät, puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö, kuljettajat yms.. 805-44 329 41 % Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms. 268-15 102 38 % Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, askarteluohjaajat yms. 459-25 176 38 % Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit perusterveydenhuollossa 138 +3 56 41 % Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit, 666 +15 227 34 % kätilöt ja hammashoitajat perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit, sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit, välinehuoltajat yms. 455 +10 192 42 % Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat Vanhusten määrän kehitys 965 +147 325 34 % Kodinhoitajat ja avustajat Mm. kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, kouluavustajat (omaishoitajat ovat kokonaismäärässä, mutta ei poistumassa) Koko väestömäärän kehitys Koko väestömäärän kehitys Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys. Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys. Tuottavuus +0,5 %/v Eläköityvät*** 2014-2025 560 +63 230 41 % Opettajat Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms. 7-18 -vuotiaiden määrän kehitys 1352-55 704 52 % Päivähoito- ja esiopetus Kodinhoitajat ja avustajat 1-6 -vuotiaiden määrän kehitys 906-61 346 38 % Yhteensä 8639-59 3645 42 % *arvioitu 31.12.2010 vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä luvussa ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät
Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014-2025 Porin selvitysalue_ Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna 2012 77 vuoteen vuonna 2029, Tuottavuus + 0,5 %/vuosi
MYYTTI VAI FAKTA? Pieni kunta hukkuu isoon kaupunkiin. Identiteetti, vaikutusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys katoaa
Osallisuus ja lähivaikuttaminen uudessa kunnassa Alueraadit: nimetään aluekeskuksiin kolmikantaperiaatteella, nimetään toiminnasta vastaavat viranhaltijat, toteuttavat edunvalvontaa oman alueensa osalta ja osallistuvat omaa aluetta koskevaan suunnitteluun Asukasraadit: määräaikaiset asukasraadit, toimivat tarvelähtöisesti, raatiin valitaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuneita kuntalaisia Kuntalaistoiminnan tukeminen: esim. toiminta-avustukset
On olemassa viisi muuttujaa, jotka ovat absoluuttisen kriittisiä kun puhumme muutoksista ja uudistuksista. Nämä ovat tärkeysjärjestyksessä: ihmiset, ihmiset, ihmiset, ihmiset ja ihmiset - Mukaillen Patton 2004 -