Marja-Leena Sallinen 1 (14) Toimintasuunnitelma raportointikaudelle 1.5. 31.12.2007 (4. ja 5. kausi) KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING) 1. HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄT Hankkeen tavoitteena on rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen, mihin pyritään kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla. Asuinalueiden hyvän ylläpidon liikkeellepanevana voimana on asukkaiden kiinnostus ja vastuullisuus ympäristöstään sekä asunto-osakeyhtiöiden (Suomessa) ja asumisyhdistysten (Virossa) hallitusten aktiivinen toiminta. Hankkeessa lisätään hallitusten osaamista ylläpito-, peruskorjaus- ja energiakysymyksissä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa. Laadukkaan ylläpidon toteuttamisesta puolestaan vastaavat kiinteistöalan ammattilaiset. Hankkeessa kohotetaan kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Hankkeessa tuotetaan tietoa kiinteistöjen ylläpidosta rakennuksen koko elinkaaren ajalta tarkastelemalla nykyisten ylläpitokustannusten vastaavuutta laatutasoon, energian säästöä ja ympäristöarvoja sekä tarkastelemalla pitkän tähtäimen ylläpitosuunnittelua ja rakennusten suojeluun liittyviä näkökohtia. Hankkeessa tarkastellaan kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja Viron ja Suomen lainsäädännön välisiä eroavaisuuksia. Lisäksi tarkastellaan kiinteistöjä osana kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä. TAVOITTEET Hankkeen laadullisina osatavoitteina on: vertailla Viron ja Suomen kiinteistöalan toimintaympäristöjä ja tukea kiinteistöalan kehittymistä ja toimijoiden rajanylittävää yhteistyötä kuten tietojen ja kokemusten vaihtoa, ammattitaidon kohottamista ja ammattilaisten liikkuvuutta edesauttaa elinkaariajattelun yleistymistä kiinteistöjen suunnittelussa ja ylläpidossa edesauttaa olemassa olevien kiinteistöjen arvon säilyttämistä ja kohottamista lisätä asukkaiden kiinnostusta ja tietoa oman asuinkiinteistönsä ja asuinalueensa ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä, koskien mm. energiankulutusta sekä ympäristönhoitoa. Hankkeen määrällisiä tavoitteita ovat mm.: päivitetyn suomi-viro-englanti (venäjä) kiinteistöalan sanaston käsikirjoitus asuinkerrostalojen elinkaarisuunnitelmia (pilottikohteet) kiinteistönhoidon laatutason arviointimenettely suosituksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamisen ja ylläpidon huomioon ottamisesta kiinteistöalan täydennyskoulutuksessa vironkielinen isännöitsijöiden koulutusohjelma, mikä vastaa kansainvälisiä ammattistandardeja ja CEN-dokumenteissa esitettyjä vaatimuksia 1
Marja-Leena Sallinen 2 (14) noin 20 virolaisen isännöitsijän ja kiinteistöhoitajan harjoittelu suomalaisissa yrityksissä useita hanketta tukevia raportteja, joista on mahdollista kehittää sopivia koulutusmateriaaleja. Uudenmaan ympäristökeskus on rahoituspäätöksessään asettanut hankkeelle seuraavia odotuksia: Hankkeen tavoitteet on esitetty hankkeen projektisuunnitelmassa. Joitakin poimintoja: rakennetun ympäristön maiden välinen rajanylittävä yhteistyö jatkuvasti kehittyvällä kiinteistöalalla lainsäädäntö ja kysymykset: kiinteistö- ja asuntomarkkinat kiinteistön huolto ja kunto, energiakysymykset, taloyhtiötoiminta, jätehuolto, elinkaarisuunnittelu/ympäristömyönteiset toimintatavat koulutus ja tiedotus: ympäristövastuu ja ympäristöosaamisen edistäminen/isännöinti/asukastoiminta/osallisuus/materiaalit korjausrakentaminen Ohjelman tpk 3.2 Yhteistyö ympäristön hoidossa, kriteerit toiminnalla on laaja-alaista ympäristöä parantavia vaikutuksia ja/tai laajempaa sovellettavuutta toimet tukevat ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä toimet edesauttavat ympäristöosaamisen kasvua ja kasvumahdollisuuksien luomista alan yrityksille Rakentamisen ohjaus alueellisissa ympäristökeskuksissa Ympäristöhallinnon tavoitteena on toiminnassaan tukea hyvinvointia edistävän elinympäristön ja ekotehokkaan yhdyskunnan toteutumista. Yksi osa tätä on kaavoitus + rakentaminen. Koko ketju kuntoon: maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, rakentaminen + luvat, aina kiinteistöjen hoitoon ja purkuun asti. (YM moniste 160 Rakentamisen ohjaus alueellisissa ympäristökeskuksissa, Helsinki 2005) Kriittiset menestystekijät: Käyttäjien tarpeet huomioidaan Uudis- ja korjausrakentamisen laatu paranee Rakennuskantaa osataan parantaa ja ylläpitää tarkoituksenmukaisesti Rakentamisen ja rakennusten käytön päästöt ja luonnonvarojen kulutus vähenevät EU:n päätöksiin vaikuttaminen siten, että niihin sisältyy suomalainen näkökulma (hankkeessa myös virolainen) Seurantajärjestelmät, alueelliset ja paikalliset verkostot, viestintä Kommentteja 1. yli-insinööri Laila Hosia, YM Hanke edistää myös kiinteistöalan palveluja ja niiden saatavuutta sekä osallistumista ja sosiaalisia verkostoja asuntoyhdistyksissä sekä palvelee myös erityisryhmien oloja kehittämällä asuntoyhdistysten toimintaedellytyksiä. 2. kehittämispäällikkö Hannu Rossilahti, Valtion asuntorahasto Kiinnostava ja haasteellinen kokonaisuus. Hankkeen tuloksia esitellään seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä tiedotuskanavissa. Kirjallisia materiaaleja pidetään saatavilla myös Internetin kautta. 2
Marja-Leena Sallinen 3 (14) 2. TYÖPAKETIT JA TOIMENPITEET Hanke jakautuu neljään työpakettiin: 1) Projektin johto, 2) Kiinteistöalan toimintaympäristö, 3) Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa ja 4) Koulutus ja tiedotus (Kuva 1). Työpaketit tukevat toinen toisiaan ja tehtäviä toteutetaan yhteistyössä. Taulukot 1a ja 1b Tehtävänjako työpaketeittain ja maittain. 1a Suomi Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Kiinteistöalan Koulutussäätiö 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Suomen Kiinteistöliitto Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutussäätiö Enrocon Oy, KTI Kiinteistötieto Oy, Suomen Kiinteistöliitto, Helsingin yliopisto 4. Koulutus ja tiedotus Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kaikki 1b Viro Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Tallinna Tehnikaülikool 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö Tallinna Tehnikaülikool 3. Elinkaarisuunnittelu Eesti Kinnisvara Haldajate ja kiinteistöpidossa Hooldajate Liit 4. Koulutus ja tiedotus Tallinna Tehnikaülikool Kaikki Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit, Eesti Korteriühistute Liit Tallinna Tehnikaülikool, Eesti Korteriühistute Liit 2.1. Projektin johto, Työpaketti 1 Kiinteistöalan Koulutussäätiö pääpartnerina vastaa hankkeen johdosta, hallinnosta ja taloudesta. Projektin talous hoidetaan Suomen osalta keskitetysti Kiinteistöalan Koulutussäätiön kirjanpidon kautta. Viron osalta partneri no. 2:n eli Tallinnan teknillinen yliopisto hoitaa projektin talouden ja rahaliikenteen. Tallinnan teknillinen yliopisto raportoi hankkeen Kiinteistöalan Koulutussäätiölle. Taulukko Hankkeen vastuutahot. Vastuutaho Suomessa Projektipäällikkö Marja-Leena Sallinen Kiinteistöalan Koulutussäätiö Malmin asematie 6 00700 Helsinki Puh. +358 9 3509 2974 Puh. +358 40 550 7914 marja-leena.sallinen@kiinko.fi www.kiinko.fi Vastuutaho Virossa Professori Roode Liias Tallinna Tehnikaülikool Ehitustootluse instituut Ehitajate tee 5 19086 Tallinn Puh. +372 620 2456 Puh. + 372 50 16 201 roode@staff.ttu.ee www.ttu.ee 3
Marja-Leena Sallinen 4 (14) Hankkeella on johtoryhmä, jonka jäseniä ovat pääpartnerin edustajina Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä talouspäällikkö Sinikka Heiskanen, koulutusjohtaja Liisa Kallio ja projektipäällikkö Marja-Leena Sallinen sekä Viron partnereiden edustajina EKHHL:stä toimitusjohtaja Jüri Kröönström ja Tallinna Tehnikaülikoolista professori Roode Liias. Raportointijaksolla johtoryhmä kokoontuu kuukausittain, eli noin 8 kertaa. Työpakettien vastuuhenkilöt suunnittelevat ja kutsuvat koolle projektikokouksia tarpeen mukaan. Myös johtoryhmän ja työpakettien yhteisiä työkokouksia järjestetään tarvittaessa. Hankkeella on ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat: Rahoittajien edustajana yli-insinööri Laila Hosia, Ympäristöministeriö Yritysten ja järjestöjen edustajina kehitysjohtaja Jouko Heino, VVO-yhtymä Oyj ja toimitusjohtaja Markku Kulomäki, Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy Partnereiden edustajina: - Asiamies Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutussäätiö, toimii ohjausryhmän puheenjohtajana - Tiina Nuuter, Tallinna Tehnikaülikool, toimii ohjausryhmän varapuheenjohtajana - Professori Roode Liias, Tallinna Tehnikaülikool, Ehitustootluse instituut - Toimitusjohtaja Jüri Kröönström, Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit - Koulutusjohtaja Liisa Kallio, Kiinteistöalan Koulutussäätiö - Tutkimusjohtaja Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto ry - Toimitusjohtaja Risto Hakala, Enrocon Oy - Toimitusjohtaja Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö Marja-Leena Sallinen, Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat myös rahoittajien edustajina projektikoordinaattori Kristiina Mauriala, Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA-ohjelma ja ylitarkastaja Martti Pelkkikangas, Uudenmaan ympäristökeskus. Ohjausryhmä kokoontuu raportointikaudella kaksi tai kolme kertaa, päättämään maksatushakemuksista ja tarkastelemaan hankeen etenemistä sekä päättämään hankkeen loppuraportista. 2.2. Kiinteistöalan toimintaympäristö, Työpaketti 2 2.2.1. Lainsäädäntö, Työpaketti 2.1 Lainsäädäntöä koskevat työpaketin tavoitteet Työpaketissa tarkastellaan kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja tarkastellaan Viron ja Suomen lainsäädännön välisiä eroavaisuuksia. Asiaa valotetaan myös merkittävimpien oikeustapausten kautta (ennakkotapaukset ja muut oikeusratkaisut) ja käsitellään havaittuja juridisia ongelmia. Työpaketissa tarkastellaan asuinkerrostalon huoneiston omistajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä hallinnosta erityisesti isännöitsijän asemaa. Yleisenä tavoitteena on kuvata, millainen kiinteistöalan toimintaympäristö Virossa on ja analysoida miten se poikkeaa Suomen toimintaympäristöstä. Lainsäädännön vertailun jälkeen voitaneen myös esittää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja sitä kautta kiinteistöalan toimintaympäristön parantamiseksi molemmissa maissa. 4
Marja-Leena Sallinen 5 (14) Tavoitteena on selvittää Suomen asunto-osakeyhtiölakia Virossa lähinnä vastaava lainsäädäntö sekä arvioida päätöksentekomenettelyn toimivuutta asuinrakennusten peruskorjaus- ja perusparannustarpeiden kannalta, osakkaan kunnossapitovastuun laajuutta sekä mahdollisuutta tehdä huoneistossa muutoksia. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, mahdollistaako Viron lainsäädäntö asuinrakennusten ja niissä sijaitsevien huoneistojen riittävän kunnossapidon ja tarpeellisten perusparannusten ja muutosten toteuttamisen. Lisäksi arvioidaan isännöitsijän asemaa osana yhtiön hallintoa. Vertailtaviksi otetaan Suomesta myös maankäyttö- ja rakennuslain pääpiirteittäinen lupamenettely ja siinä jo havaitut ongelmat, koska lupamenettely vaikuttaa vanhojen rakennusten korjaamisen edellytyksiin. Lisäksi selvitetään yleisellä linjalla sopimuskäytäntöjä ja sopimusjärjestelmää, johon Suomessa kuuluvat yleiset sopimusehdot (YSE). Vastaavasti selvitetään, onko Virossa käytössä vastaava järjestelmä yleisine sopimusehtoineen tai onko tällaisen järjestelmän luomiselle tarvetta. Työpaketissa selvitetään myös asuinhuoneistojen vuokrauksen kannalta keskeisimpiä säännöksiä, jotta voidaan arvioida huoneiston omistajan asemaa luovutettaessa huoneiston hallinta eteenpäin. Lainsäädäntöselvityksen tilannekatsaus Projektin virolaiselta osapuolelta odotetaan tuotettavaksi selvitystä siitä, millaisia mahdollisuuksia Virossa on valtion rahoitus- ja tukimuodoille, millaista valtakunnallista rakennus- ja asuntopoliittista ohjelmointia Virossa harjoitetaan sekä miten maanomistus ja rakennuksiin kohdistuva yksityisomistus ovat kehittyneet Virossa. Tarvittava tämänhetkinen säädösaineisto on muilta osin koossa, mutta asuinhuoneiston vuokrausta ja oikeuskäytäntöä koskevaa aineistoa tarvitaan edelleen Virosta. Raportin Suomea koskevan sisällön kirjoittaminen on aloitettu, mutta Viron lainsäädännön osalta haasteita aiheuttaa Virossa aloitettu asumislainsäädännön uudistustyö. Virossa on tarkoitus yhdistää asunnon omistamista koskeva laki ja asuntoyhdistyksiä koskeva laki. Projektityön jatkamisen kannalta olisi tärkeätä tietää uuden lain valmistumisaikataulu. Tietoa tästä on odotettu, koska tulevan lain sisällön tunteminen vaikuttaisi lainsäädäntöosiossa tehtäviin johtopäätöksiin. Lainsäädäntötyön valmistumisaikataulun arvioiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi mm. Viron äskettäisten vaalien takia. Vaikka lainsäädäntötyö on ilmeisesti Virossa nopeampaa kuin Suomessa, on mahdollista, ettei uusi laki valmistu tämän projektin aikana. Siksi projektityö jouduttaneen tekemään nyt voimassa olevien lakien pohjalta, ja projektin aikataulun mahdollisesti salliessa tutkimukseen lisätään havaintoja myös uudesta laista. Toimenpiteet loppuvuonna 2007 Projektin puitteissa on suunniteltavana toukokuun 14. päivänä pidettävä informaatiotilaisuus virolaisille EKÜL:n jäsenille. Tilaisuudessa toivotaan syntyvän keskustelua siitä, miten virolaiset asuntoyhdistysten jäsenet kokevat nykyisen lain toimivan erityisesti rakennuksen ja huoneistojen korjaamisen kannalta sekä yhdistyksen päätöksenteon kannalta. Huoneistojen omistajatahon näkökulmasta toivotaan saatavan mahdollisesti lisätietoa käytännössä esiintyvistä ongelmista sekä tämän kautta tukea raporttiin sisällytettäville johtopäätöksille. Lainsäädäntövertailu joudutaan ainakin pääosin toteuttamaan voimassa olevien lakien pohjalta, koska varmaa tietoa uuden lain valmisteluaikataulusta ei ole saatavilla. 5
Marja-Leena Sallinen 6 (14) Työskentelyn tuloksena tuotetaan raportti, joka käsittelee: asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä ja erityisesti päätöksentekomenettelyä peruskorjausten ja perusparannusten kannalta huoneiston omistajan kunnossapitovastuun laajuutta sekä mahdollisuuksia tehdä muutoksia huoneistossa asunto-osakeyhtiön ja sitä vastaavan virolaisen yhteisön hallinnon järjestämistä ja toimivaltasuhteita huoneiston omistajan maksuvelvollisuutta siihen liittyvine seuraamuksineen tai suojan tarpeineen keskeisiä kohtia korjausrakentamiseen liittyvästä lupa- ja sopimusjärjestelmästä ja keskeisiä kohtia asuinhuoneiston vuokrausta koskevasta lainsäädännöstä. 2.2.2. Termistö, Työpaketti 2.2 Sanastotyön tilannekatsaus Kiinteistöliitossa on laadittu alustavat selitystekstit sanastoon valituille uusille termeille. Samoin selitystekstien yhteyteen on lisätty alustavasti englanninkieliset vastineet termeille. Luonnos on toimitettu helmikuun lopulla (26.-27.2) Tallinnassa pidetyssä työkokouksessa projektin virolaiselle osapuolelle kommentoitavaksi. Kirjallisia kommentteja odotetaan saatavaksi mahdollisimman pian. Tällöin kutsutaan myös varsinainen sanastotyöryhmä koolle. Huhtikuun alussa (5.4.) Helsingissä pidetyssä projektipalaverissa on vertailtu termistön vastaavuutta termikaavioita apuna käyttäen. Jüri Kröönström on luvannut valmistella projektin käyttöön kaavion tai muun vastaavan vertailun siitä, miltä osin termit ovat sisällöltään samoja ja miltä osin ne poikkeavat toisistaan. Virolaiselta osapuolelta odotetaan selvitystä myös siitä, mitä korjauksia tarvitaan sanaston alkuperäiseen sisältöön. Projektipäällikkö Toivo Lippmaa on saadun tiedon mukaan alustavasti tehnyt tätä koskevaa selvitystyötä. Toimenpiteet loppuvuonna 2007 Sanastotyö tehdään yhdessä virolaisen osapuolen kanssa sekä viestintävälineiden välityksellä että henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Varsinainen sanastotyöryhmä kutsutaan mukaan sanastotyöskentelyyn vielä huhtikuun aikana. 2.3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa, Työpaketti 3 2.3.1. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi, Työpaketti 3.1 Kauden alussa syötetään loput pilottikohteiden perus- ja kustannustiedot tietokantaan, analysoidaan ne ja luodaan lopullinen raportointijärjestelmä. Tutustuminen osaan pilottikohteista suoritetaan toukokuussa 2007. Alustavat tulokset tullaan raportoimaan ja esittelemään ne Virolaisille osapuolille kesäkuussa. Tietokanta ja sen käyttöliittymä ovat KTI:ssä ja raportointi tehdään KTI:n järjestelmillä. 6
Marja-Leena Sallinen 7 (14) Elo-syyskuussa valmistellaan ja toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely laatujärjestelmän pohjaksi. Kysely tullaan suorittamaan web-pohjaisena. Toimintakauden aikana jatketaan tietojen keräämistä Viron kiinteistöpalvelualan toimijoista. Suurimpia toimijoita tullaan myös haastattelemaan. 2.3.2. Kiinteistöjen elinkaaren suunnittelu, Työpaketti 3.2 Jakson aikana saatetaan loppuun Viron kohteiden kuntoarvio elinkaarisuunnittelua varten ja kaikkien kohteiden teknillistaloudellinen elinkarisuunnittelu, elinkaarikustannuslaskelmat, elinkaariarviot ja elinkaarilaskelmien vertailu valittujen strategiavaihtoehtojen välillä. Kiinteistönpidon elinkaaristrategiat ovat ja vertailulaskelmat tehdään Excel-ohjelmalla seuraavien 3 vaihtoehdon välillä: 1. Rakennuksen teknistä tasoa sekä asumismukavuutta ja terveellisyyttä nostavat toimenpiteet (Perusparannustoimenpiteet) 2. Rakennuksen tason säilyttävät toimenpiteet (Peruskorjaustoimenpiteet) 3. Ei normaaleita huolto-/korjaustoimenpiteiden lisäksi korjaustoimintaa Suomen pilottikohteen kuntoarvio ja alustava malli elinkaarisuunnitelmaksi on tehty vaihtoehtojen 1 ja 3 välillä. Vaihtoehdon 2 vaatimat suunnitelmat ja laskelmat tehdään toimintakaudella. Viron pilottikohteiksi on valittu: - Paldiski mnt 171, Tallinna - Randla 3, Tallinna - Paekaare 8, Tallinna. Viron kohteissa jatketaan tarvittavan tiedon keruuta ja kuntotutkimukset rakennusten kunnon selvittämiseksi. Kuntoarviota tullaan tarvittaessa täydentämään laskennan edistyessä. Työn edistyessä tarkastellaan elinkaarisuunnittelua osana taloyhtiöiden kiinteistönpidon laatujärjestelmää ja kuvataan tiedot kiinteistönpidon laatujärjestelmäksi. Kuntoarviomallia, teknis-taloudellista elinkaarisuunnittelua ja elinkaarikustannuslaskelmamallia esitellään virolaisille asuntoyhdistysten edustajille 14.5. koulutustilaisuudessa Helsingissä. Saarenmaan seminaarissa 7. 9.6. vertaillaan suomalaista ja virolaista kiinteistön ylläpidon laatujärjestelmää. Työpaketin loppuraportti Kerrostalokiinteistön elinkaarimalli valmistuu muutetun hankesuunnitelman mukaisesti marraskuussa 2007. Mallin liitteiksi tulee laatujärjestelmämalli, energia - auditointimalli ja pilottikohteiden tulokset. 2.3.3. Rakennusperinnön vaaliminen, Työpaketti 3.3 Projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti edistetään rakennusperinnön vaalimista kiinteistöalalla toimivien keskuudessa keskittymällä erityisesti rakennusperintöstrategisten tavoitteiden määrittelyyn mm. vaihtamalla kokemuksia ja levittämällä hyviä esimerkkejä onnistuneiksi koetuista toimintatavoista. 7
Marja-Leena Sallinen 8 (14) Tässä tarkoituksessa 2.4.2007 Muinsuskaitseametissa pidetyssä työkokouksessa päätettiin laatia vertailu, josta ilmenee molempien maiden perusfaktat taustaksi esityksille, joilla voitaisiin edistää rakennusperinnön vaalimista. Samoin päätettiin selvittää kriteerejä, joilla modernia rakennuskantaa voidaan suojella. Tämä toteutetaan work shop -tyyppisessä tapaamisessa, jossa on asiantuntijoita molempien maiden museovirastosta. Tapaaminen pyritään järjestämään jommassakummassa maassa ennen syksyä 2007. Rakennusperintöstrategian tavoitteiden osalta huhtikuun kokouksessa keskusteltiin Suomen strategian tavoitteiden pohjalta. Päätettiin työstää em. work shop -tilaisuudessa rakennusperintöstrategian tavoiteluettelon perusteella lista keskeisimpinä pidetyistä strategisista tavoitteista ja niille oleellisimmat toimenpide-esitykset. Pyrkimyksenä on, että work shopissa kokemuksia ja tietoa vaihtaen, löydetään perusteluja sille, miten suomalaista rakennusperintöstrategiaa voitaisiin tarkistaa tai täydentää ja toisaalta miten suomalaisesta strategiasta saataisiin rakennuspuita virolaisen strategian pohjaksi. Kaudella seurataan myös rakennussuojelulainsäädännössä käynnissä olevaa uudistustyötä, uusien hallitusten mahdollisia uudistusesityksiä jne. Syksyllä järjestettäneen yhteinen seminaari, jossa esitellään alustavasti työpaketin tulostusta. Varsinainen raportointi tapahtuu vuoden loppuun mennessä. 2.3.4. Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä, Työpaketti 3.4 Kaupunkikehityksen ohjaaminen yhteiskunnallisesti toivottavaan suuntaan on tärkeätä sekä Suomessa että Virossa. Kaupunkien kannalta asiassa on kolme perusulottuvuutta: rakennetun infrastruktuurin kehittäminen ja hallinta, taloudellisen toiminnan edistäminen ja sosiaalisen kaupunkirakenteen kehitys. Hanke tarkastelee yleisellä tasolla näitä tiedon keräämiseen, analysointiin ja soveltamiseen liittyviä kokonaisuuksia, toisin sanoen kaupunkisuunnittelua, ja vertailee kaupunkikehityksen ohjaamisen menetelmiä ja niiden rajoituksia Suomessa ja Virossa. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kaupunkisuunnittelua Helsingissä ja Tallinnassa. Hanke toteutetaan etupäässä asiakirjaaineiston analyysin pohjalta, mahdollisesti täydentäen sitä muutamilla asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimusraportin ensimmäinen versio valmistuu 30.4.2007 mennessä. Raportin kokonaispituudeksi tulee noin 30 sivua. Tutkimusraportissa tarkastellaan kaupunkikehityksen julkista ohjaamista Suomessa ja Virossa, etenkin Helsingissä ja Tallinnassa. Kaupunkikehityksen ohjaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupunkisuunnittelua laajasti ottaen: kaavoitusta, valvontaa ja rakentamisen aktiivista edistämistä. Tarkastelun kohteena ovat siis nämä julkisen sektorin ohjaustoimet ja niiden erot kahden maan ja kaupungin välillä. Raportin on tarkoitus auttaa kiinteistöalan toimijoita hahmottamaan paremmin kaupunkisuunnittelujärjestelmien raamittamaa toimintaympäristöä, kahta erilaista systeemiä (ja ottamaan huomioon nämä erot osana kansainvälisiä hankkeita). Raportissa pohditaan toimintaympäristön eroja yksityisessä omistuksessa olevia kerrostaloja hallinnoivien asunto-osakeyhtiöiden (Suomi) ja asuntoyhdistyksien (Viro) näkökulmasta ja kiinteistöliiketoiminnan näkökulmasta. (Raportti tuo myös esiin minkälaista yleistä hyvää järjestelmät pyrkivät kaupunkikehityksessä edistämään ja miten.) Raportti painottuu näistä kahdesta järjestelmästä vähemmän tunnetun, eli Viron järjestelmän, esittelyyn. Suomen järjestelmä esitetään Viron järjestelmään suhteuttaen. 8
Marja-Leena Sallinen 9 (14) 2.4 Koulutus ja tiedotus, Työpaketti 4 Koulutuksella ja tiedotuksella pyritään edistämään ympäristömyönteisten toimintatapojen yleistymistä rakennetun ympäristön hoitamisessa. 2.4.1 Yhteistyö kiinteistöalan aikuiskoulutuksessa, Työpaketti 4.1 Työpaketissa on tavoitteena tehdä koulutusyhteistyötä isännöitsijöiden ammatillisen täydennyskoulutuksen alueella. Yhteistyössä järjestetään virolaisille isännöitsijöille luentoja ja vierailuja suomalaisiin organisaatioihin ja yrityksiin. Yhteistyön tavoitteena on myös saada suomalaisia isännöitsijöitä, asumisneuvojia, huoltomestareille sekä kaupunkikeskustojen kehittäjiä vastaavasti tutustumiskäynneille virolaisiin yrityksiin. Tavoitteena on järjestää myös seminaareja ja opintomatkoja Suomeen virolaisille kortteeriyhdistysten hallituksen puheenjohtajille sekä jäsenille. Opintomatkojen kesto puolin ja toisin on 1-2 päivää ja ohjelma koostuu luennoista joko Kiinteistöalan Koulutussäätiössä Helsingissä tai EKHHL:n tai Kortteriühistute Liiton tiloissa Tallinnassa ja vierailuista yrityksissä kummassakin maassa. Yhteistyö kiinteistöalan aikuiskoulutuksessa 1. Työpaketissa tehdään koulutusyhteistyötä isännöitsijöiden ammatillisen täydennyskoulutuksen alueella. 2. Yhteistyössä järjestetään suomalaisille isännöitsijöille luentoja ja vierailuja virolaisiin organisaatioihin ja yrityksiin. 3. Isännöitsijöiden lisäksi vierailuja järjestetään muillekin ammattiryhmille, kuten asumisneuvojille ja kaupunkikeskustojen kehittäjille. 4. Virolaisille kortteeriyhdistysten hallituksen jäsenille sekä isännöitsijöille että huoltomestareille järjestetään opintomatkoja Suomeen. Opintomatkojen kesto on 1-2 päivää ja ohjelma koostuu luennoista Kiinteistöalan Koulutussäätiössä ja vierailuista yrityksissä. Esimerkiksi virolaisten kiinteistöalan ammattilaisten seminaari Helsingissä 8.-10.5. ja virolaisten asuntoyhdistysten hallitusten jäsenille seminaari Helsingissä 14.5.2007 5. Asumisyhdistyksen hallitusten edustajilla on merkittävä rooli päätettäessä esimerkiksi kiinteistönhoidon järjestämisestä ja erilaisista korjaustöistä asuinkerrostalossa. 6. Työpaketissa kehitetään Viron kiinteistönhoidon ja isännöinnin täydennyskoulutusta siten, että Virossa tulisi olemaan kansainvälisen ammattistandardin vaatimuksia vastaava koulutusohjelma. Uusi koulutusohjelma pilotoidaan Virossa syksyllä 2007. Yhteenveto tiedossa olevista tapahtumista Koulutuspäivä Kortteriühistute Liit : on asuntoyhdistyksen jäsenille 14.5.2007 Helsingissä, Kiinkossa, Malmilla EKHHL:n isännöitsijät Suomessa (euroviisusemma) 8.-11.5.2007 Suomalaisille asumisneuvojille 22. -23.5.2007 seminaarimatka, jossa tutustutaan Tallinnan ja sen ympäristön asumisneuvonta- ja sosiaaliseen isännöintiin Näistä annetaan todistukset Kesän seminaari Saarenmaalla 7. 9. 6.2007 Päätösseminaarit Suomessa ja Virossa marraskuussa 2007 9
Marja-Leena Sallinen 10 (14) 2.4.2 Ammattilaisten liikkuvuus, Työpaketti 4.2 Työpakettiin 4 Koulutus ja tiedotus kuuluvalla työpaketilla 4.2 Ammattilaisten liikkuvuus vaikutetaan kiinteistöalan ammattilaisten tietoihin, taitoihin ja ajattelutapoihin. Harjoittelulla pyritään mm. edistämään ympäristömyönteisten toimintatapojen yleistymistä rakennetun ympäristön hoitamisessa. Ammattilasten liikkuvuudella tarkoitetaan sekä virolaisten harjoittelujaksoja Suomessa että suomalaisten harjoittelujaksoja Virossa. Sekä vastaanottavan että lähettävän yrityksen tulee lisätä tuntemustaan toisen maan käytännöistä ja tarkastella mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön. Harjoittelijoiden tulee hyötyä harjoittelusta ammatillisesti. Suomalaisten harjoittelu Virossa Hankkeessa kartoitetaan suomalaisten isännöitsijöiden ja kiinteistönhoitajien kiinnostusta ja mahdollisuuksia työskennellä Virossa. Harjoittelumahdollisuutta on kesäkuussa 2006 markkinoitu Suomessa laatimalla esite, jota lähetettiin noin 1 500 alan ammattilaisille Suomessa. Esitettä on jaettu tapahtumissa ja messuilla ja sitä on koko ajan saatavana Kiinteistöalan Koulutussäätiön asiakastiloissa Helsingissä Malmin asematiellä ja Annankadulla. Esitteen jakelua jatketaan raportointikauden aikana, esim. Kiinteistömessuilla. Tietoa harjoittelumahdollisuudesta jaetaan myös hankkeen kotisivuilla. Tavoitteena on toteuttaa yhden suomalaisen ryhmän harjoittelujakso Virossa. Tämä tavoite saattaa jäädä toteutumatta, koska toistaiseksi ei ole tavoitettu yhtäkään harjoittelusta vakavasti kiinnostunutta suomalaista alan ammattilaista. Harjoittelupaikan tarjoavia yrityksiä löytyy ainakin Suomessa harjoittelemassa olleiden ammattilaisten työnantajista. Asuntokin harjoittelun ajaksi järjestyy harjoittelupaikkojen kautta. Virolaisten harjoittelu Suomessa Virolainen taho (EKHHL) vastaa harjoittelijoiden valitsemisesta ja suomalainen taho (KIINKO) vastaa käytännöllisissä asioissa neuvomisessa, asunnon järjestämisessä ym. Virolaiset harjoittelijat asuvat hankkeen järjestämässä kalustetussa kaksiossa Helsingin Tapulikaupungissa. Vastaanottava yritys maksaa harjoittelijan palkan (noin 1 000 euroa/kk) sekä sosiaalikulut. Harjoittelija ei maksa vuokraa asunnosta. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen aikana Suomeen saapuu noin 20 virolaista isännöitsijä- ja kiinteistönhoitajaharjoittelijaa. Samanaikaisesti Suomessa on 1-2 harjoittelijaa. Kukin harjoittelija työskentelee yrityksessä yhden - kahden kuukauden ajan Määrällinen tavoite on osoittautumassa haastavaksi, koska useimpina kuukausina harjoittelijoita on ollut vain yksi kerrallaan ja kahden kk harjoitteluaika on todettu yhtä paremmaksi. Jos näin jatketaan, jäljellä olevana hankeaikana ehditään vastaanottaa noin 6 harjoittelijaa jo lopettaneiden 10 harjoittelijan lisäksi. Jatkossa tulee saada kaksi harjoittelijaa tulemaan yhtä aikaa, vähintäänkin siten, että harjoittelujaksot lomittuvat. Muussa tapauksessa määrällistä tavoitetta ei saavuteta. Suomalaisia harjoittelupaikkoja on riittävästi. Saattaa olla, että kaikki kiinnostuksensa ilmaisseet eivät saa harjoittelijaa. Yritykset valitaan ensisijaisesti harjoitteluun tulijan kiinnostusten mukaan. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet hyötyvät harjoittelusta mahdollisimman paljon. 10
Marja-Leena Sallinen 11 (14) Hille Sammalsaar on harjoittelussa YIT:llä 2. 31.5.2007. Neuvotteluja harjoittelujaksojen varmistamiseksi jatketaan raportointijaksolla. Kesäkuussa Kaido Kirs Heinäkuussa Endel Namsing Elokuussa Kersti Keller Syyskuussa Heiki Tamm Lokakuussa Siim Päärö. Mikäli kaikille halukkaille ei kyetä harjoittelujaksoa järjestämään, tehdään valinta yhteistyössä Koulutussäätiön ja EKHHL:n kesken. Valintakriteereinä pidetään suomen kielen taitoa, työkokemusvuosia ja ennen kaikkea sopivuutta tarjolla oleviin harjoittelutehtäviin. Harjoitteluun kuuluu työpaikoilla tapahtuvan harjoittelun lisäksi tietopuolista opetusta Kiinteistöalan Koulutussäätiössä. Toistaiseksi kaikki harjoittelijat ovat olleet sellaisia, jotka ovat osallistuneet suomalaisille alan kursseille, joten peruskoulutusta ei ole tarvittu. Harjoittelija on saapumispäivänään saanut Koulutussäätiössä yleisen perehdytyksen alaan Suomessa ja tulevaan harjoittelupaikkaan. Harjoittelupaikassa on laadittu oma perehdyttämissuunnitelma työtehtäviin ja yritykseen. EKHHL ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus järjestävät 8. 10.5. Helsingissä seminaarin, johon osallistuu myös useita virolaisia harjoittelijoita. Raportointi Harjoittelijoita ja harjoittelupaikan tarjonneita yrityksiä pyydetään toimittamaan kirjallinen raportti harjoittelun kulusta. Tähän mennessä on osoittautunut, että raportteja on vaikea saada. Lisäksi raporttien tarkkuustaso on vaihteleva. Raportit julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Raporttien avulla muutetaan ja tarkennetaan harjoittelijoiden perehdyttämistä ja työpaikkojen ohjeistamista. Harjoittelijoille, heidän kotimaisille työnantajilleen sekä kohdemaassa heidän kanssaan työskennelleille harjoittelupaikkojen edustajille tehdään kysely harjoittelijavaihdon vaikuttavuuden osoittamiseksi suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi hankkeen tuloksista tiedotettaessa ja myös hankkeen raportoinnissa. 2.4.3 Hankkeen kotisivut, Työpaketti 4.3 ja Muu tiedotus, Työpaketti 4.4 Hankkeessa kohotetaan kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista mm. tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Tavoitteen on lisätä asukkaiden kiinnostusta ja tietoa oman asuinkiinteistönsä ja asuinalueensa ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä, koskien mm. energiankulutusta sekä ympäristönhoitoa. Tiedotuksen avulla lisätään asukkaiden ja alan toimijoiden vastuunottoa ympäristöstä ja ympäristömyönteisiä toimintatapoja. Hankkeen tulokset ja niiden levittäminen Hankkeen tuloksia esitellään seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä tiedotuskanavissa. Hankkeessa tuotetaan useita raportteja. Kirjallisia materiaaleja pidetään saatavilla myös Internetin kautta. Tuloksia levitetään kirjallisen materiaalin (raportit, artikkelit), seminaarien, koulutuksen sekä sähköisen tiedotuksen kautta (www-sivut, sähköpostitiedotteet). 11
Marja-Leena Sallinen 12 (14) Hankkeen aikana työpakettien tulosten pohjalta suunnitellaan tiedotustilaisuuksia ja seminaareja toteutettavaksi Suomessa ja Virossa. Seminaarien esitelmät laitetaan kotisivuille. Esimerkkejä seminaarien aihealueista: termien ja lainsäädännön eroavaisuuksia kiinteistöjuridiikkaa koskevaa keskeistä oikeuskäytäntöä rakennusten ylläpidon laatu ja kustannukset EU:n asettaman energiadirektiivin mukainen energiatodistus kiinteistöissä rakennusperinnön vaaliminen, kokemuksia Suomesta ja Virosta. Kotisivut, Työpaketti 4.3 Hankkeelle on laadittu kotisivut (www.sving.net), jotka esittelevät hanketta ja sen tuloksia. Kotisivut palvelevat henkilöitä ja organisaatioita, jotka ovat kiinnostuneita rakennetun ympäristön hoitamisesta. Sivustolta löytyvät hankkeen raportit (taulukko 3) ja pilottikohteiden esittelyt sekä muut hankkeen aikana syntyvät aineistot. Sivusto toteutetaan pääasiassa suomeksi, mutta virolainen osapuoli tuottaa myös aineistoja eestiksi. Osa aineistosta on käännetty englanniksi. Sivustolle on linkit partnereiden sivuilta. Raportointijaksolla sivujen päivitystä jatketaan. Sivustolle lisätään mm. harjoittelijavaihdon raportit, vuoden 2007 toimintasuunnitelmat ja pilottikohteiden esittelyt. Myös vironkieliset sivut valmistuvat raportointijakson aikana. Muu tiedotus, Työpaketti 4.4 Muu tiedotus tapahtuu kirjallisen materiaalin toimittamisen ja jakelun (esitteet, artikkelit), seminaarien sekä sähköpostitiedotteiden avulla. Tiedotus on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille, kortteliyhdistysten jäsenille ym. tahoille. Lehdistöyhteyksiä vahvistetaan ja yritetään saada julkisuuteen tietoa hankkeesta ja sen tuloksista. Erityisesti elinkaarisuunnittelun pilottikohteiden odotetaan kiinnostavan alan suomalaista lehdistöä. Uutena kanavana pyritään hyödyntämään alan suomalaisia nettiportaaleja, esim. taloyhtio.net ja isannointiliitto.fi. Näiden tapahtumakalentereihin ja tiedotearkistoihin toimitetaan tiedotteita. Tarvittaessa tiedotetaan myös Euroopan isännöintiyhdistyksen sivuston www.cepi.be kautta. Raportointijakson aikana valmistuvat kaikkien työpakettien raportit. Näiden julkistamiselle pyritään saamaan julkisuutta. Kaupunkikehityksen tuloksista pidetään myös seminaari kaupunkikehittäjille. 12
Marja-Leena Sallinen 13 (14) Taulukko Hankkeessa syntyvät raportit, arvioidut sivumäärät, valmistumisajankohta ja kieli. Raportin aihepiiri Käsikirjoitus valmistuu Arvioitu sivumäärä Käsikirjoituksen kieli Laaditaanko käännös** Lainsäädännön Toukokuu 2007 40 Suomi Eesti vertailua* Termistö, CD Lokakuu 2007 n. 200-300 Suomi, Eesti sanaa Englanti Ylläpitokustannukset Marraskuu 2007 50 Suomi Eesti Rakennuskohtaiset Elokuu 2007 4 Suomi Eesti elinkaarisuunnittelmat Rakennusperintö Marraskuu 2007 10 Suomi Eesti Kaupunkikehitys Kesäkuu 2007 10 Suomi Eesti Kinnisvara korrashoiu Syyskuu 2007 100 Eesti Ei käsiraamat raportin käsikirjoitus*** Virolainen isännöinnin Helmikuu 2007 50-60 Eesti Ei koulutusohjelma *Raportin pohjalta voidaan myöhemmin laatia opas tavallisille kansalaisille **Käännöksen laativa osapuoli vastaa käännöskustannuksista **Laadittavan raportin aineistoa voidaan myöhemmin käyttää virolaisen käsikirjan laadinnassa 3 TULOKSET JA NIIDEN LEVITTÄMINEN Hankkeen tuloksena syntyy: päivitetyn suomi-viro-englanti kiinteistöalan sanaston käsikirjoitus työraportti Suomen ja Viron kiinteistö- ja rakennusalan lainsäädännöstä ehdotus ylläpitokustannus- ja muun markkinainformaation määrän ja vertailtavuuden kehittämiseksi runko kiinteistönhoitokustannusten tilastoinnille Virossa asuinkerrostalojen elinkaarisuunnitelmia ehdotus kiinteistönpidon elinkaarimalliksi ehdotus kiinteistönpidon laadunvarmistamisjärjestelmäksi suosituksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamisen ja ylläpidon huomioon ottamisesta kiinteistöalan täydennyskoulutuksessa virolainen isännöitsijöiden koulutusohjelma. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan: ammattilaisten opintomatkoja ja harjoittelua seminaareja ja koulutustilaisuuksia raportteja. Tuloksia levitetään kirjallisen materiaalin (raportit, artikkelit), seminaarien, koulutuksen sekä sähköisen tiedotuksen kautta (www-sivut, sähköpostitiedotteet). Hankkeen tuloksista tiedotetaan kotisivuilla sekä esittein, lehdissä ja seminaareissa. Seminaarien esitelmät laitetaan kotisivuille. 13
Marja-Leena Sallinen 14 (14) 4 ARVIO HANKKEEN VAIKUTTAVUUDESTA JA RAJANYLITTÄVISTÄ VAIKUTUKSISTA Hanke parantaa rakennetun ympäristön toimivuutta ja laatua, millä on merkitystä useille toimijatahoille. Hankkeen vaikutukset voivat näkyä valtakunnallisella tasolla esimerkiksi: kiinteistö- ja rakennusalan lainsäädännön kehittymisenä rajanylittävän yhteistyön lisääntymisenä kansainvälisten sijoitusten lisääntymisenä Vaikutukset voivat näkyä paikallisella tasolla mm.: viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön lisääntymisenä kiinteistöalan palvelusektorin (mm. huolto, isännöinti, siivous) kehittymisenä yksittäisten kiinteistöjen kunnon ja arvon kohoamisena kiinteistöihin sidottujen pääomien käytön tehostumisena laadukkaana kiinteistöjen hoitona ja kiinteistöjen käyttäjien tyytyväisyyden lisääntymisenä rakennusten energiankulutuksen vähentymisenä kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönottamisena yksittäisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön säilyttämisenä. 14