Strategia 2020 Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisty kanssamme

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

strategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

SPEK2020. strategia

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys. Seminaari TYÖPAJAMATERIAALI

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kuntajohdon seminaari

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Green Growth - Tie kestävään talouteen

VRK strategia

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Miltä maailma näyttää?

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Infra-alan kehityskohteita 2011

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Sosiaalialan AMK -verkosto

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

University of Helsinki Designing the Future

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Ylioppilaskunnan suunta

Kaikkien osaaminen käyttöön

Interreg Pohjoinen

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Talous ja työllisyys

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Transkriptio:

Strategia 2020 Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi

CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. unelma CIMOn on aidosti avarakatseinen Suomi. 2

AITO KANSAINVÄLISYYS, KORKEATASOINEN TIETO JA OSAAMINEN ovat Suomen menestystekijöitä kukoistuksen ja kestävän kasvun tiellä. Näiden rinnalle on noussut uusia vaatimuksia, joita globaali kilpailu, ympäristökysymykset, muuttoliike ja kansallisten kulttuurien monimuotoistuminen vauhdittavat. Yksi näistä tulevaisuuden menestystekijöistä on ihmisen kyky avarakatseiseen elämään. Se merkitsee laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä, avoimuutta uudelle, erilaisuuden näkemistä rikkautena, omien ennakkoluulojen tiedostamista ja valmiutta olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut pyrkimyksekseen sen, että Suomi on vuonna 2020 osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa. CIMO tukee tämän pyrkimyksen toteutumista. Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö ovat ne välineet, joilla CIMO voi edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja siten osaltaan aidosti avarakatseisen Suomen rakentamista. Laajat yhteiskunnalliset muutosvoimat ja globaalit haasteet edellyttävät CIMOlta pidemmän aikavälin suuntaviivojen tunnistamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. 3

MUUTOSVOIMAT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kansainvälistyvä Suomi Aktiivinen toiminta koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntasektoreilla on Suomen kansainvälistymisen kannalta elintärkeää. Osallistuminen kansainvälisiin ohjelmiin tarjoaa sekä yksilöille että yhteisöille mahdollisuuden avartaa maailmankatsomustaan, kehittää osaamistaan ja kielitaitoaan sekä vahvistaa yhteisöllisiä verkostoja muissa maissa asuvien ihmisten kanssa. Kansainvälisyys voi toimia kulttuurienvälisen kompetenssin vahvistajana ja yhteiskunnallisen muutoksen voimana matkalla kohti aidosti avarakatseista Suomea. Eriarvoistuva yhteiskunta Hyvinvointi on ollut yksi suomalaisen menestystarinan pääjuonteista. Yhteiskuntaeetoksemme rakentuu yleisen ja yhtäläisen hyvinvoinnin arvolle, jonka perustan muodostavat demokratia, tasa-arvo, yhteisöllinen vastuunkantaminen ja oikeudenmukaisuus. Suomalaisten arvomaailmassa nämä yhteiskunnan tukijalat ovat edelleen tärkeitä. Tulevaisuuden kannalta merkittäväksi muodostuu kysymys siitä, kestävätkö hyvinvointiyhteiskunta ja sen osana kansalaisten tasapuoliset mahdollisuudet arvokkaaseen elämään myös jatkossa. Päämäärä: Suomi on aidosti kansainvälinen, monikulttuurinen ja luova osaamisyhteiskunta. CIMO toimii asiantuntija- ja palveluorganisaationa sekä vastaa kansainvälisten liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmien toimeenpanosta ja kehittämisestä. Se myös huolehtii siitä, että kansainvälistyminen nähdään mahdollisuutena, kansallisena voimavarana ja jatkuvan uudistumisen välineenä. Päämäärä: Kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kansainväliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön. CIMO seuraa kansainvälistymisen kehitystä Suomessa ja tukee sitä, että kansainvälistyminen on mahdollisuus kaikille suomalaisille. CIMO toimii aktiivisena eriarvoistumisen ennaltaehkäisijänä ja edistää tasa-arvoa omalla toimialallaan sekä tukee toiminnallaan yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. 4

Digitalisoituva maailma Teknologia vauhdittaa ennen muuta ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja menettää vähitellen perinteistä hohtoaan. Siitä tulee osa tavallista, nykyaikaista elämää olinpaikasta tai tilanteesta riippumatta. Kansainvälistyminen saa myös uusia muotoja. Teknologia mahdollistaa sellaisen keskinäisen yhteydenpidon, jossa fyysinen siirtyminen paikasta toiseen jää vähemmälle yli rajojen käyvän virtuaalisen yhteistyön yleistyessä. Päämäärä: Suomi on älykkään teknologian edelläkävijä. CIMO toteuttaa omaa perustehtäväänsä niin, että teknologian luomia edellytyksiä käytetään viisaasti hyödyksi. CIMO on digitaalisin palveluin varustettu organisaatio, joka edistää myös innovatiivisten vuorovaikutusmahdollisuuksien käyttöä osana kansainvälistyvää Suomea. Suomi on aidosti kansainvälinen, monikulttuurinen ja luova osaamisyhteiskunta. 5

Muuttuva elinympäristö Suomalaiset ovat erityisen riippuvaisia elinympäristöstään. Olemme tottuneet ympäristön puhtauteen ja tuudittautuneet luonnonvarojen riittävyyteen. Globalisaation myötä riippuvuussuhteet korostuvat. Emme ole erillään muusta maailmasta, sillä toiminnan vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja koskevat kaikkia. Ihmisten tietoisuus maailman tilasta ja maailmaa uhkaavista vaaroista on kasvanut, ja huoli myös omasta elinympäristöstä lisääntyy. Erityisesti nuoret ovat omaksumassa kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan aikuisia nopeammin. Ekologisesti kestävämmästä elämäntavasta ja vihreästä teknologiasta on tulossa tulevaisuuden menestystekijöitä. Samalla kasvava ympäristötietoisuus ruokkii uusien ideoiden ja mahdollisuuksien tunnistamista. Päämäärä: Suomalainen elämäntapa on kestävää. CIMO toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja pyrkii minimoimaan toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia mm. edistämällä virtuaalista liikkuvuutta. CIMO huolehtii siitä, että sen toimintaan osallistuvilla on perusteltua tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja valinnoista omaa kansainvälistymistä edistettäessä. Kutistuva julkistalous Julkisen sektorin talous on aina talouskriisien aikaan uhattuna. Suomen osalta tilanne näyttää myös pitkällä aikavälillä huolestuttavalta, mikä johtuu työvoiman nopeasta vähenemisestä. Julkisen talouden kestävyysvajetta on vaikea kuroa umpeen luottamalla yksinomaan talouskasvuun. Kilpailu resursseista kovenee ja julkisella sektorilla joudutaan keskittymään entistä enemmän peruspalveluiden tuottamiseen. Valtionhallinnossa tämä merkitsee keskittymistä kansalaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin, jatkuvaan säästökuuriin ja yksityisten palveluiden tarjoajien lisääntymiseen. Päämäärä: Laadukkaat kansainvälistymistä edistävät julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla. CIMO tuottaa kansalaisille liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä edistäviä palveluita ja asiantuntijuutta niin, että ne vastaavat kansalaisten tarpeita ja toteuttavat yhteiskunnan kehitysstrategioita. CIMO hoitaa tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti. 6

Kiristyvä kilpailu Kamppailut pätevästä työvoimasta sekä lahjakkaista yksilöistä koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat muodostumassa maailmanlaajuisiksi ilmiöiksi. Aikaisempaa enemmän yksilön elämänkaaren määrää hänen menestymisensä erilaisissa kilpailutilanteissa. Vastapainoksi yhteisöllisyys tulee korostumaan ja sosiaalista pääomaa tarvitaan niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Yhteisöllisyys nähdään sosiaalisen pääoman sekä siihen läheisesti liittyvien verkostoitumisen ja jaetun osaamisen vahvistamisen keinona. Sosiaalista pääomaa vahvistetaan tarjoamalla uudenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Yksilöiden ja kansakuntien kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen edellyttää ennen muuta yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen hyvinvointivaltio. Päämäärä: Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen hyvinvointivaltio. CIMO tukee suomalaisen kilpailukyvyn vahvistumista lisäämällä yksilöiden ja yhteisöjen kansainvälistä osaamista ja myönteisiä asenteita sekä edistämällä suomalaista kulttuuria ja osaamista maailmalla. CIMO edistää verkostoitumista ja vahvistaa näin sosiaalisen pääoman kasvua suomalaisessa yhteiskunnassa. 7

STRATEGISET PAINOPISTEET Kansainvälinen osaaminen Tämän painopisteen yhteydessä tarkastellaan kansainvälistä yhteistyötä kehittämisen välineenä sekä kansainvälisen osaamisen haasteita. Siinä myös arvioidaan ja etsitään uusia keinoja osaamis- ja asiantuntijaperustan kartuttamiseen. Eurooppa ja Pohjoismaat ovat kansainvälistymisen keskeisiä kohdealueita, mutta kansainvälisen osaamisen kehittymistä korostetaan erityisesti Aasian, Venäjän ja Pohjois-Amerikan alueiden suuntaan. Lisäksi puntaroidaan erilaisia mahdollisuuksia seurata ja mitata kansainvälisen osaamisen ja siihen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä eri toimijoiden keskuudessa. Tavoitteena on, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö nähdään keskeisinä keinoina yksilön ja yhteisön osaamisen ja luovuuden kehittämisessä. Globaali vastuu Tämän painopisteen avulla tunnistetaan keinoja edistää globaalia vastuuta osana liikkuvuuden ja yhteistyön avulla tapahtuvaa kansainvälistymistä. Globaalin vastuun perustana on ymmärrys oikeudenmukaisesta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta maailmasta ja sen toteuttamisesta. Siihen liittyy painotus kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Toiminnassa tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Tavoitteena on maailma, jossa kaikilla ihmisillä on oikeus ja mahdollisuus koulutukseen sekä mahdollisuus oppia arvoja ja elämätapaa, jonka avulla saavutetaan kestävä tulevaisuus ja tilaisuus positiiviseen sosiaaliseen muutokseen. Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö nähdään keskeisinä keinoina yksilön ja yhteisön osaamisen ja luovuuden kehittämisessä. 8

Uudistava vuorovaikutus Ihmisten ja kansojen keskinäinen vuorovaikutus on inhimillisen ja yhteiskunnallisen uudistumisen keskeinen väline. Teknologian edistyminen muuttaa viestinnän ja vaikuttamisen muotoja samalla kun inhimillisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Rikastavassa vuorovaikutuksessa kanssakäyminen muiden kanssa auttaa yksilöitä kasvamaan, edistymään pidemmälle ja toimimaan luovemmin kuin mihin he yksin kykenisivät. Tämän painopisteen tavoitteena on kannustaa uudistavaan ja rikastavaan vuorovaikutukseen niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa sekä edesauttaa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen syntymistä ja toimintaa. Yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa vahvistetaan ja kansalliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen osallistutaan aktiivisesti. 9

Suomalainen osaaminen ja kulttuuri Suomalainen kulttuuri on sekä oman kansallisen osaamis- ja luovuusperustan tukijalka että eettisesti kestävän Suomi-kuvan rakentamisen edellytys. Sen merkitys kansallisen identiteetin ja tunnettuuden vahvistamisessa on suuri. Kulttuuri laajasti käsitettynä pitää sisällään niin kielen ja taiteen kuin koulutuksen ja tieteenkin. Kaksikielisyys rikastaa suomalaisuutta ja vahvistaa yhteisyyttä Pohjoismaissa. Suomalaisen osaamisen edistäminen maailmalla toimii kansainvälistymisen peilinä, joka samalla palvelee myös suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Tämän painopisteen tehtävänä on edistää suomalaisen koulutuksen, kulttuurin, tieteen ja nuorisotoimen tunnettuutta maailmalla ja etsiä uusia keinoja lisätä kiinnostusta Suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaista osaamista ja koulutusta kohtaan. Lisäksi edistetään yhteistyötä Pohjoismaiden, Euroopan unionin ja muun maailman kanssa sekä haetaan uusia tapoja vahvistaa keskeisten kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomalaisen osaamisen edistäminen maailmalla toimii kansainvälistymisen peilinä, joka samalla palvelee myös suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. 10

CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuurija Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. 11

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6), 00531 Helsinki Puhelin 0207 868 500 (vaihde) Faksi 0207 868 601 cimoinfo@cimo.fi www.cimo.fi ISBN 978-951-805-366-1 (painettu). ISBN 978-951-805-367-8 (pdf). Kuvat: Rodeo Oy, CIMO/Satu Haavisto, Janne Westerlund Paino: Libris Oy 10/2010, 1. painos, 1 000 kpl