Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Merkityksellistä työtä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

5.12 Elämänkatsomustieto

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

Näkökulmia aiheeseen :

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Keke päiväkodissa ja koulussa

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Ajatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa. Peter Johnson

Schulcurriculum Ethik

Vasemmistoliiton perustava kokous

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Ylioppilaskunnan suunta

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Naturalistinen ihmiskäsitys

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

HALLITUS # :00

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Kansalaisuuden kynnykset

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Miksi johtavat ajatukset?

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Mikä ihmeen Global Mindedness?

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

LARK Tekijä Aika Arkisto

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Valoisamman tulevaisuuden tekijät


Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI


Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu Sirkka-Liisa Mikkonen

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? Novetos Oy Tapio Aaltonen

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Ketkä ovat täällä tänään? Olen Nainen Mies

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk Mikkeli

Perustehtävä ja arvot

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere Oulu Leena Olkkonen

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

YHTEISKUNNALLINEN DYNAMIIKKA: Yhteisöjen mosaiikki. Risto Harisalo Professori emeritus Tampereen yliopistosta

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

PU:NC Participants United: New Citizens

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Varhaiskasvatussuunnitelma

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Projektin perustelu ja tavoitteet

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Transkriptio:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 2(5) Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Yhteiskunnan tiedostava etujoukko Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnalla on ollut merkittävä rooli Kokoomuspuolueen historiassa ja täten myös yhteiskunnassa. Juuri Tuhatkunnan toimijat edelläkävijöinä ovat siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan. Kokoomuksen opiskelijaliitto on yhteiskunnan tiedostava etujoukko. Tämä edistyksellisyys on näkynyt kautta kokoomuksen historian erityisesti puolueen sisällä. Kokoomusopiskelijoilla, puolueen avantgardena, on ollut merkittävä rooli antikonservatiivisen kokoomusaatteen kehittämisessä pois vanhakantaisesta kypäräpappikokoomuksesta kohti liberaalimpaa ja yksilölähtöistä ajattelua mukailevaa puoluetta. Tällä hetkellä Kokoomusopiskelijat toimivat Kokoomuspuolueen sivistyksen soihdunkantajina. Tämä tarkoittaa niin perinteistä kuin sydämenkin sivistystä. Kun valtiota johdetaan maailmassa, jossa muutosnopeuden ja vuorovaikutteisuuden kasvulle ei näy loppua, saattaa tavoitteisiin pääseminen houkutella tarttumaan pikavoittoihin. Kokoomusopiskelijoiden tehtävänä niin puolueessa kuin yhteiskunnassakin on muistuttaa, että vain sivistyksen kautta on yhteiskunnalla mahdollisuus saavuttaa suurimmat voitot. Kokoomuksen opiskelijaliitto ei ole ainoastaan korkeakouluopiskelijoiden äänitorvi puolueen sisällä, vaan sivistynyt poliittinen keskustelija ja yhteiskunnallinen toimija. Kokoomusopiskelijat tuovat poliittiseen keskusteluun rohkeita yhteiskunnallisia avauksia, eivätkä pelkää kyseenalaistaa jo olemassa olevia rakenteita. Kun muut puolueessa unohtavat sosiaalisen ja ekologisen omatunnon porvarillisina hyveinä, Tuhatkunta muistuttaa niiden välttämättömyydestä. Kokoomusopiskelijoista kumpuaa yhteiskunnallisesti valveutuneita, kriittisiä kansalaisia, joiden intohimona on Kokoomusyhteisön sekä ympäröivän maailman uudistaminen. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan periaateohjelma on Kokoomusopiskelijoiden arvopohjan auki kirjoitus. Periaateohjelman on tarkoitus auttaa tuhatkuntalaisia peilaamaan omia ajatuksiaan suhteessa jäsenistöön, sisarliittoihin, Kokoomuspuolueeseen ja aina yhteiskuntaan asti. Periaateohjelman toimiessa ohjenuorana toiminnalle, tulee liiton tavoitteiden sopia periaateohjelman viitekehykseen. Koska akateemiseen sivistyneisyyteen kuuluu vallitsevan tilanteen kriittinen tarkastelu ja jatkuvaan kehitykseen pyrkiminen sekä omista virheistä oppiminen, tulee periaateohjelman ajantasaisuutta tarkastella riittävän usein. Tästä syystä liiton periaateohjelma tulee vahvistaa neljän vuoden välein. Tämä periaateohjelma on hyväksytty Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittokokouksessa Oulussa 9.11.2014 Daniel Lahti, Puheenjohtaja Maija Kangasniemi, Pääsihteeri

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 3(5) Kokoomusopiskelijoiden Arvot ja Aate Kokoomusopiskelijoiden kaiken toiminnan keskiössä ovat sen arvot: Sivistys Arvostamme ja tavoittelemme sydämen sivistystä ja tiedollista sivistystä. Sivistys on arvo itsessään. Sydämen sivistykseen kuuluu taito erottaa olennainen epäolennaisesta, elämänviisaus sekä kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Tiedon vaaliminen ja uuden tiedon etsiminen ovat keskeinen osa tiedollista sivistystä. Vapaus ja vastuu Vain vapaana ihmisellä on mahdollisuus kehittyä täyteen mittaansa. Vapauden merkitys on korvaamaton. Vapaana jokainen ihminen pystyy kehittymään ja kehittämään sekä muodostamaan oman kuvansa itsestään ja ympäristöstään. Vapaus on vastuullista ja yhteisöllistä. Yhteiskunta rakentuu ja kehittyy henkilökohtaisen vastuun ottamisen kautta, yhteisöllisen vastuun tukemana. Mahdollisuuksien tasa-arvo Jokaisella on oikeus kehittyä omista lähtökohdistaan ja oman tahtonsa mukaisesti. On huolehdittava siitä, että jokainen saa mahdollisuudet ja valmiudet omalle kasvulleen kohti itse määrittelemiään päämääriä ja tavoitteita. Kannustavuus Ahkeruutta, itsensä kehittämistä, työntekoa sekä yritteliäisyyttä tulee arvostaa ja niihin kannustetaan sekä taloudellisesti että henkisesti. Suvaitsevaisuus Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa yksilönä. On tärkeää suvaita erilaisia mielipiteitä, taustoja ja tapoja. Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitä, että tunnustamme toisten ihmisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Välittäminen Yhteisöllisyys toteutuu kestävällä tavalla vain silloin, kun välitämme ja tunnemme vastuuta lähimmäisestä. Välittämistä ei voi ulkoistaa. Jokaisen tulee yksilötasolla kantaa tästä henkilökohtainen vastuunsa.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 4(5) Arvot yhdessä muodostavat myös laajempia merkityksiä yhteiskunnan rakenteista ja ihanteista, sekä niiden suhteesta toisiinsa: Vapauden suhde yhteisöllisyyteen Yhteiskunnan kehittyminen individualistiseksi korostaa yksilön vapautta olla ja elää oman tahtonsa mukaan. Yksilökeskeisessä maailmassa eläminen ei kuitenkaan takaa yksilölle onnea. Maapallolla ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon yksinäisiä ihmisiä. Ihmisellä on tarve kuulua joukkoon ja terveen yhteisöllisyyden voidaankin nähdä tukevan yksilöllisyyttä sekä ihmisten mahdollisuutta toteuttaa itseään. Kun ihmisen olemassaolo rakentuu yhteisöllisyyteen, saa yksilön vastuu muista ihmisistä myös merkityksen. Perinteiset yhteisölliset arvot, kuten koti, perhe ja isänmaa vaativat kuitenkin uudelleenmäärittelyn. Normeillaan ja määrittelyillään ne sulkevat osan ihmisistä pois erilaisuutensa vuoksi. Kollektivistiset arvot vaativat yhteistä identiteettiä, jonka täysimääräinen tavoitteleminen on mahdotonta. Aito vapaus ja yhteisöllisyys syntyvät sopivasta sekoituksesta molempia. Yhteisön ei pidä perustua kollektivismin varjeluun ja roolien jakamiseen, vaan siihen, että jokaiselle löytyy paikka yhteiskunnassa sellaisena kuin he ovat. Näin saavutetaan harmonia vapauden ja yhteisöllisyyden välillä. Onnellisuus ja hyvä elämä Onnellisuus on subjektiivinen kokemus, joka osoittaa parhaalla mahdollisella tavalla todellisen yksilöllisen hyvinvoinnin. Se on jotain, mitä ei ylhäältäpäin voi määritellä ja päättää ihmisten puolesta. Onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Itsensä toteuttaminen ja menestyminen ovat subjektiivisina kokemuksina ja tunnetiloina tukevat ihmisen onnellisuutta. Ihmisen tehtävänä on toimia siten, että yksilö ja muut ympärillään onnistuisivat saavuttamaan onnellisen ja hyvän elämän. Kollektiivisen hyvinvoinnin sijaan tulisikin puhua yksilöiden onnellisuudesta. Markkinatalous, työ ja valtio Toimiva yhteiskunta edellyttää vapaata markkinataloutta. Vapaus solmia sopimuksia, omistaa ja käydä kauppaa ovat koskemattomia oikeuksia, joita ei tulisi perusteettomasti rajoittaa. Valtion tehtävänä on turvata markkinatalouden toiminta, ei rajoittaa sitä. Työnteolla vuodatettu hikipisara on aina oltava kannattavampaa kuin joutenolo. Tästä syystä työmarkkinoita ei saa vääristää kohtuuttomasti valtion tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden väliintuloilla. Maapallo, luonto ja sen antimet ovat riittävät tyydyttääkseen ihmisten tarpeet, mutta kykenemättömät kestämään ahneutta. Luonnonvarojen ja ilmaston säilyttäminen myös tuleville sukupolville ovat jokaisen vastuulla. Laiminlyömällä ympäristöä vahingoitamme itseämme ja lapsiamme. Siksi talouden täytyy perustua kestävän kehityksen periaatteisiin.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 5(5) Demokratia valtiojärjestyksenä ja sen kehittäminen ovat paras tapa edistää rauhanomaisten sivilisaatioiden hyvinvointia. Kansalaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Siksi vaikutusmahdollisuuksien tulee olla riittävän lähellä ihmistä. Turvallisuus ja sen hinta Pelkkä vapaus valtiosta ei tuo yksilölle aitoa vapautta, sillä tehdäkseen itseään koskevia päätöksiä tarvitaan turvaa. Epätietoisuus huomisesta ei kuulu aitoon vapauteen. Yhteiskunnan meille luoma turvallisuus on kuitenkin vain väline, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöitä ponnistamaan ylöspäin ja käyttämään jokaisessa ihmisessä piilevää ainutlaatuisuutta ja luovuutta. Turvallisuus on subjektiivinen kokemus yksilön asemasta ja tulevaisuudesta yhteiskunnassa. Yhdelle se voi merkitä tunnetta, jossa toinen valtio ei uhkaa omaa itsenäisyyttä, toiselle se merkitsee sitä, että kokee saavansa apua henkilökohtaisiin ongelmiin kun sitä tarvitsee. Turvallisuudella on kuitenkin hintansa. Välittämistä ja vastuuta muista ihmisistä ei voi institutionalisoida. Liiallisuuteen vietynä turvallisuuden tuottaminen tuo mukanaan vaihtoehdotonta holhoamista, mikä johtaa yksilön ja siten koko yhteiskunnan taantumuksellisuuteen. Valtion tehtävänä on tuottaa turvallinen ympäristö, jossa jokainen voi vapaana yksilönä elää oman elämänsä onnellisesti ja vastuullisesti osana ihmisten ei valtion muodostamaa yhteisöä.