Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SCI) Alueen koodi: FI0100026 Pinta ala (ha): 1750 Kunta: Kirkkonummi, Inkoo Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 58 Aluetyyppi: SCI (SPA:n sisällä) Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 42 Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus Alueen kuvaus: Natura 2000 alue on laaja Kirkkonummen rannikkoa kiertävä vyöhyke, joka ulottuu lännessä Inkoon Sommarnille ja idässä lähes Espoon rajalle saakka. Alueeseen kuuluvat rajauksen sisällä olevat saaret ja mannerrannat. Rajauksen vesialueesta Natura alueeseen kuuluvat jo perustettujen luonnonsuojelualueiden sekä Sommarnin vesialueet, joiden sijainti käy ilmi erillisestä toteuttamistapakartasta. Rajauksen sisällä on siten 12484 ha vesialuetta, joka ei kuulu Naturaalueeseen. Porkkalaniemen kärki ja pieni länsirannan alue, Låga Segelkobben ja Rönnskär on rajattu Natura alueen ulkopuolelle. Natura alueen rajaus perustuu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Kirkkonummen rannikon ja saariston vahvistettuun osayleiskaavaan. Pääosa Natura alueesta toteutetaan kyseisen kaavan avulla. Mukana olevat saaret ovat paria poikkeusta lukuunottamatta rakentamattomia, ja kaavan mukaan rakennusoikeudet on siirretty alueelta muualle. Alue on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita. Kirkkonummen rannikolta ovat mukana Järsö ja Porkkalanniemen länsiosa, sisäsaaristoa edustaa Upinniemen saaristo, ja mukana on myös ulkosaariston luotoja. Saaret ovat pääosin kalliorantaisia ja karuja. Lähinnä Sommarnilla ja paikoin Upinniemen saaristossa on myös hiekkarantoja. Sisäsaariston suurimmilla saarilla on paikoin edustavia lehtoja. Kivilajina on alueen länsiosassa erikoinen Obbnäsin graniitti, joka on rapakiven tyyppistä. Alue on tärkeä maanpuolustukselle. Upinniemen saaristo alueen länsiosassa on suljettua puolustusvoimien aluetta. Useilla saarilla näkyy myös merkkejä ajalta, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattuna Neuvostoliiton käyttöön. Mm. Träskön kallioihin on louhittu kapeita käytäviä, jotka on täytetty murskeella. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Natura alueen keskiosissa on muutamia runsaasti käytettyjä virkistysaluesaaria. Myös Porkkalanniemi on tärkeä virkistysalue. Sommarn, Rönnskär ja Porkkalanniemen rantakalliot ovat erittäin merkittäviä linnuston muutontarkkailupaikkoja. Laaja saaristo ja rannikkoalue on erittäin tärkeä saariston luontotyyppien ja useiden lintulajien suojelulle. Natura alueessa on mukana rannikkoa sekä sisä, väli ja ulkosaaristoa vedenalaisine luontotyyppeineen. Merilinnusto on runsas, mutta alueeseen kuuluu myös sen verran kookkaita saaria ja rannikkoa, että linnusto on monipuolinen. Linnustoltaan merkittävä kohde on mm. Sommarnin saari, jolla pesii kolmisenkymmentä lintulajia. Luontodirektiivin luontotyyppien esiintymät ovat melko pienialaisia, mutta ne ovat mantereella sijaitseviin verrattuna yleensä huomattavasti luonnontilaisempia. Osa Träskön ja Upinniemen saariston metsistä voidaan lukea mäntyvaltaisiin luonnontilaisen kaltaisiin vanhoihin metsiin. Saarilla olevat soistumat (koivuvaltaisia korpia, tervaleppäkorpia, rämeitä) ovat yleensä täysin 1
luonnontilaisia ja siten edustavia. Matalakasvuisia rantaniittyjä esiintyy monin paikoin, mutta ne ovat varsin pieniä ja edustavuudeltaan keskitasoa. Kallioisten ja kivikkoisten rantojen luontotyyppejä esiintyy useita. Esimerkiksi Järsössä on edustavia, hyvin karuja ja lähes puuttomia kallioita, joilla pesii uhanalainen kangaskiuru. Vedenalaisen luonnon luontotyypit ovat tiedossa hyvin puutteellisesti. Vedet ovat pääasiassa melko syviä, joten edustavimmat matalikot puuttuvat. Hiekkarantoja on ainakin Upinniemen saariston Hietasella ja Mätässaarella sekä Inkoon Sommarnilla. Sommarnia ympäröi melko laaja hiekkapohjainen alue, joka on tärkeä linnuston ruokailupaikka ja myös luontotyypiltään todennäköisesti edustava alue. Kolmella saarella on Suomessa erittäin uhanalaisen kenttäorakon esiintymä. Koko maassa säilyneitä esiintymiä on tiedossa yhdeksän. Kenttäorakko on erityisesti suojeltava laji. Yksi sen Natura alueella sijaitsevista kasvustoista tuhottiin lähes kokonaan kesällä 1996. Muita alueella esiintyviä uhanalaisia kasvilajeja ovat keihäsvuohennokka, ketopiippo ja mäkirikko, jotka kaikki on luokiteltu Uudellamaalla vaarantuneiksi. Alueella esiintyy pienialaisesti myös mm. verikurjenpolvea ja käärmeenpistonyrttiä, jotka vaativat kalkkipitoista maaperää. Suojelutilanne (%): Yksityinen luonnonsuojelualue 10 Valtion luonnonsuojelualue 29 Ei suojeltu 61 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Olemassaolevat luonnonsuojelualueet Natura alueella on 9 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Suurin niistä on asetuksella rauhoitettu, Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa oleva Träskö lähivesineen. Samaan Porkkalan saariston luonnonsuojelualueeseen kuuluvat myös Söderskärin länsiosa ja Västerlandet. Träskön kansallispuisto perustettiin 1930 luvulla, mutta lakkautettiin Porkkalan vuokra aikana. Luonnonsuojelualue perustettiin uudelleen 1995. Muut Natura alueella olevat luonnonsuojelualueet ovat lännestä lukien Sommaröarna Inkoossa, Galjonsgrundin saariryhmä vesineen Porkkalanniemen eteläpuolella, Salmenin saariryhmä edellisen eteläpuolella, Sannskärin luoto Mellan Styrskärin eteläpuolella, Kanskogbrottenin ja Bergstadbrottenin karit vesineen Stora Mickelskärenin kaakkoispuolella, Hagan saaret ja luodot (mm. Enbusken ja Rönnbusken) vesineen edellisten pohjoispuolella, Brändön linnustonsuojelualue Stora Brändön eteläosassa ja eteläpuolisilla saarilla sekä useita saaria käsittävä Galjonsgrundin linnustonsuojelualue Natura alueen koillisosassa. Natura alueen perustaminen ei muuta luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä. 2
Natura alueen toteuttaminen osayleiskaavan avulla Upinniemen saaristoa ja Sommarnia lukuun ottamatta koko Natura alue kuuluu Kirkkonummen rannikon ja saariston osayleiskaava alueeseen. Kaava on vahvistettu lokakuun 1996 alussa. Kaava alueen länsipuolisko Porkkalanniemeltä Salgrundenin saarin saakka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jotka eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, Naturaalueen toteutuskeino on rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset. Natura alueeseen kuuluu osayleiskaavalla toteutettavia SL, SL/EP, MU, MU/s, VR, VR 1 ja VR/EP alueita. Yhteistä näille on, että rakennusoikeudet on sijoitettu saman maanomistajan muille alueille. SL alueilla on kaivamis, louhimis, täyttämis tai tasoittamistyö, puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide luvanvarainen siten kuin rakennuslain 124a :ssä on säädetty. SL/EP alueella on luonnonsuojelun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat suojelun tarkoituksen. MU alueella on sallittu maa ja metsätalouden harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen. MU/s alueella on lisäksi käytön suunnittelussa kiinnitettävä huomiota niihin maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja muihin vastaaviin arvoihin, jotka ovat aluemerkinnän perusteena. VR alueella sallitaan yleisen retkeily ja ulkoilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja polkujen rakentaminen. Alueella saa olla asuntoja ja niiden sivuasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat osayleiskaavan vahvistamisajankohtana jo mainitussa käytössä. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa lisätä eikä vapaa ajan asuntoja muuttaa pysyviksi asunnoiksi. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma. VR 1 alueella sallitaan veneily ja virkistystoimintaa palvelevien tilojen, laitteiden ja rakennelmien rakentaminen. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle on tarvittaessa laadittava käyttäsuunnitelma. VR/EP alueella on retkeilyn ja ulkoilun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Upinniemen saaristo Upinniemen saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on Puolustusvoimien hallinnassa olevaa valtionmaata. Alue ehdotetaan liitettäväksi rantojensuojeluohjelmakohteena Natura alueeseen siten, että puolustushallinnon käyttötarpeet säilytetään. Alueen luontoarvot voidaan turvata esimerkiksi uuden luonnonsuojelulain nojalla siten, että puolustusministeriö perustaa hallinnassaan olevalle alueelle luonnonsuojelualueen ja päättää sen rauhoitusmääräyksistä. Alueen käyttömuotoja voidaan määritellä myös meneillään olevassa Upinniemen varuskunnan ympäristöprojektissa yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Sommarnin vesialueet Inkoon Sommarn on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Saarta ympäröivillä vesialueilla (n. 275 hehtaaria) Natura alue toteutetaan vesilain nojalla arvokkaan vedenalaisen luonnon vuoksi. Tarkoituksena on suojella merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesioikeudellisen 3
lupajärjestelmän avulla. Itämeren rannikko ja merialueiden suojelualueverkosto Aluetta ehdotetaan Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Tällä ei ole oikeusvaikutuksia yli sen, mitä johtuu jo Natura 2000 verkostoon kuulumisesta. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Luontodirektiivin luontotyypit (% ): Luontodirektiivin liitteen II lajit: 1110 1150 1170 1210 1220 1230 1620 1630 1640 3160 6430 8220 9010 9050 91D0 Vedenalaiset hiekkasärkät 16 *Rannikon laguunit 0 Riutat 12 Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0 Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 5 Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 5 Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 10 *Itämeren boreaaliset rantaniityt 0 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillis 0 Humuspitoiset lammet ja järvet 0 Kostea suurruohokasvillisuus 0 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 30 *Boreaaliset luonnonmetsät 1 Boreaaliset lehdot 0 *Puustoiset suot 1 Lintudirektiivin liitteen I linnut: A234 A223 A215 A001 A193 A246 A224 A002 harmaapäätikka helmipöllö huuhkaja kaakkuri kalatiira kangaskiuru kehrääjä kuikka 4
A194 lapintiira A236 palokärki A320 pikkusieppo A104 pyy A190 räyskä Muuttolinnut: alli haahka härkälintu harmaahaikara harmaasorsa jouhisorsa karikukko kuovisirri merisirri mustalintu pikkusirri pilkkasiipi pulmusirri punajalkaviklo ristisorsa ruokki suosirri tuulihaukka Muuta lajistoa: lapasorsa merihanhi ristisorsa tylli haisukurjenpolvi jänönsalaatti käärmeenpistoyrtti kalliokohokki M 5
keihäsvuohennokka keltamaite kenttäorakko E ketopiippo kevätesikko kupulimaska M lehtokielo liuskaraunioinen mäkilitukka mäkirikko merikaali merikaali merisinappi morsinko pähkinäpensas pensaikkotatar rantavehnä ruohokanukka saarni särmäputki suola arho suovalkku tahma ailakki tammi verikurjenpolvi 6
7