PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

TULOSLASKELMAOSA

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

OSAVUOSIKATSAUS

Rahoitusosa

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

OSAVUOSIKATSAUS

RAHOITUSOSA

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

OSAVUOSIKATSAUS

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Talousarvion toteuma kk = 50%

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

RAHOITUSOSA

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Talousarvion toteuma kk = 50%

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

TA 2013 Valtuusto

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Suunnittelukehysten perusteet

Tilinpäätös Jukka Varonen

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

Kuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta. Reetta Talja, taloussihteeri

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

OSAVUOSIKATSAUS

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

Nurmes A KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Valtuustoseminaari

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talouskatsaus

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

OSAVUOSIKATSAUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntien veroennustekehikot päivitetty

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Yhteenveto vuosien talousarviosta

OSAVUOSIKATSAUS

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Talousarvio toteutuminen

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Talousarvion toteumaraportti..-..

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Kuntatalouden tilannekatsaus

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

kk=75%

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Transkriptio:

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 4 Ennakoitavissa olevia menopaineita... 5 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ... 5 Verotulot... 5 Muut tulot... 7 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet... 9 Aikataulu... 11 Kaupunginhallitus 13.8.2014

VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA Verotulot Verotulojen osuus Paimion kaikista tuloista on viime vuosina ollut keskimäärin 55-57%, kun se valtakunnallisesti on 44-46%. Vuonna 2013 Paimion kunnallisveron tuotto oli 36,5 milj. euroa. Se oli 3,1 milj. euroa vuotta 2012 enemmän. Veroprosentin 0,50%-yksikön korotus 20,25%:iin vaikutti kasvuun reilun 0,8 milj. euroa. Verovuoden 2013 kunnallisvero oli 34,9 milj. euroa (verohallinnon ennakkotieto 28.7.2014), siinä on kasvua edelliseen vuoteen 1,8%. Tilikausille kirjattavat verotulojen tilitykset koostuvat monen eri verovuoden tilityksistä ja tilityksiin vaikuttavat sekä kuntakohtaiset että kuntaryhmän jako-osuudet, joiden laskentaan vaikuttavat monet tekijät, mm. veroprosentti ja asukasmäärän muutos. Vuoden 2014 kunnallisverotilitykset ensimmäisen seitsemän kuukauden osalta ovat 23,7 milj. euroa, joka on 1,2milj. (5,2%) viime vuotta enemmän. Vuoden 2014 marraskuussa tehtävä oikaisujen ja ennakonpalautusten vaikutus on kuitenkin -3,7 milj. euroa (vuotta aiemmin -2,0 milj. ). Kuntaliiton toukokuussa julkaistun verokehikon mukaan Paimion kunnallisverotilitykset 2014 jäävät noin 1,0 milj. euroa (-3,0%) viime vuotta pienemmiksi. Vuosien 2015 2017 tilitykset kasvavat ilman veronkorotuksia 3,7-4,1% vuodessa. Vastaavat koko maan luvut ovat 3,3-3,9%. Yhteisöverojen osalta kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosille 2014-2015, jolloin se on 2014: 35,56% ja 2015 34,19%. Vuoden 2016 jako-osuus putoaa tämän hetkisen tiedon mukaan 28%:iin. Yhteisöveron tuotto on 2014 talousarviossa 1,2 milj. euroa, eikä sitä tulla saavuttamaan. Vuoden 2014 yhteisöverotilitykset jäänevät 1,0 milj. euroon, joka on 0,2 milj. euroa (-17%) vähemmän kuin vuoden 2013 tilitykset. Kuntaliiton kesäkuisen arvion mukaan vuoden 2014 yhteisöverotilitykset ovat valtakunnallisesti noin 4,5%:ia vuotta 2013 suuremmat. Kuntaliiton ennustekehikkojen mukaan suunnitelmavuosien 2015 ja 2017 yhteisöverotilitysten kasvu on vaatimatonta ja 2016 jako-osuuden laskiessa, notkahtanee tilitykset reilun kymmenyksen verran. Paimion kehitys vastaa valtakunnallista linjaa. Kevään 2014 kehysriihessä päätettiin kiinteistöverojen alarajojen korotuksista. Seuraavassa vaikutukset Paimiossa: verolaji rajat 2014 rajat 2015 Paimio 2014 vaikutus yleinen kiint.vero 0,6-1,35% 0,8 1,55% 0,8% 0 vak. asunto 0,32 0,75% 0,37 0,8% 0,35% 49.446 Kiinteistöveron tilitykset kunnalle tapahtuvat käytännössä loka- ja marraskuun aikana ja sen tuotoksi on 2014 talousarviossa arvioitu 1,65 milj. euroa. Paimion maksuunpannut kiinteistöverot vuonna 2014 ovat lähes 1,8 milj. euroa. Vuonna 2013 kiinteistöverotilitykset olivat vajaat 1,6 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa näkyvät Paimion ja koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (=tuloilla painotettu keskiarvo) sekä koko maan tuloveroprosenttien aritmeettinen keskiarvo. Taulukossa verrataan 1. Paimion nimellistä veroprosenttia koko maan keskimääräisen veroprosenttiin 2. Paimion ja koko maan efektiivistä veroprosenttia 3. Paimion nimellistä ja efektiivistä veroprosenttia. 2

Efektiivinen prosentti kertoo, kuinka suuri osa bruttoansiotuloista muuttuu kunnallisveroksi. Bruttoansioista tehdyt vähennykset mm. ansiotulo-, perus-, eläketulovähennys sekä matkakustannukset pienentävät kunnille tilitettävää verotuloa. Tulovero% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 Koko maa, keskim. 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,17 19,25 19,38 19,74 Erotus, Paimio vs. keskim. -0,17 0,22-0,03-0,12-0,29 0,36 0,30 0,21 0,16 0,53 0,33 0,50 0,37 0,51 Efektiivinen veroaste 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 14,08 14,38 14,13 13,81 13,80 14,52 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,74 15,10 koko maa 14,43 14,4 14,47 14,23 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,49 14,61 14,89 Erotus -0,35-0,02-0,34-0,42-0,42 0,16 0,10 0,01-0,01 0,24 0,09 0,26 0,13 0,21 PAIMIO 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tulovero% 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 Efekt. vero% 14,08 14,38 14,13 13,81 13,8 14,52 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,74 15,1 Erotus 3,42 3,62 3,87 4,19 4,20 4,23 4,00 4,06 4,36 4,78 4,84 5,00 5,01 5,15 Samoja tietoja graafeina: 3

Valtionosuudet ja verotulotasaus Paimion kaikista tuloista valtionosuuksien osuus on vajaa viidennes: 19%, eli samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen 17.4.2014 ja tavoitteena on, että se tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Peruspalveluiden valtionosuusuudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksessa laskentatekijöiden määrää vähennettiin, väestön ikärakenteen painoarvoa pienennettiin, sairastavuuskertoimeen lisättiin useampia tekijöitä ja sen painoarvoa nostettiin, verotulotasauksen kriteerejä muutettiin. VM:n huhtikuussa julkaisemien laskelmien mukaan uudistuksen kokonaisvaikutus ml. verotulotasaus on Paimiolle -85 /asukas eli vähennystä noin 0,9 milj. euroa. Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on - 0,5 %-yksikköä. Valtionosuusuudistuksen myötä Paimion muuttuu verotulotasauksen maksajista saajiin, kuten moni muukin kunta. Suurimmillaan Paimion maksama tasaus oli 2008 (-1.154t ), 2014 se on -858t. Valtionosuuksien verotulotasauksella tasataan nimensä mukaisesti kuntakohtaisia verotulojen eroja. Järjestelmässä lasketaan keskimääräinen asukaskohtainen verotulo. Tasausraja nostetaan 2015 100%:iin (ennen uudistusta 91,86%) koko maan keskimääräisestä verotulosta asukasta kohden ja tasausrajan 4

ylittävästä osuudesta maksettava tasaus on 30% (37%). Uudistus puolitti tasausrajan ylittävien määrän. Jatkossa vain noin 30 kuntaa maksaa tasausta ja noin 30 kuntaa ml. Paimio siirtyy tasausta saaviin kuntiin. Vuoden 2014 valtionosuudet ovat noin 12,8 milj. euroa, joka on n 0,3milj. vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 valtionosuuksien arvioidaan uudistuksen vaikutuksista saadun tiedon mukaan olevan noin 12,7 milj. euroa. Ennakoitavissa olevia menopaineita Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on toimittanut jäsenkunnille kuntayhtymän hallituksen 20.5.2014 hyväksymän talousarvioraamin mukaiset vuoden 2015 maksuosuusarviot tiedoksi. Paimion maksuosuus ta-raamissa on 12.281.154 euroa, joka 7,1% (yli 800t ) enemmän kuin vuoden 2014 maksuosuusarvio. Summaan ei sisälly ensihoidon suoritteisiin perustuva laskutus, jonka on arvioitu olevan yli 316.000 euroa ensi vuonna. Uudet kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8% ja 1.7.2015 tulee työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4%:n sopimuskorotus. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli kesäkuussa 0,9%. Finanssialan keskusliiton kesäkuussa julkaiseman talousennustekoonnin mukaan vuoden 2014 inflaation arvioidaan olevan noin 1,5%:n luokkaa. Vuosien 2015-2016 inflaation arvioidaan olevan 1,5-2% tietämissä. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ Verotulot Alla olevassa taulukossa on tilinpäätösten 2012-2013 mukaiset verotulot, kuluvan vuoden talousarvio ja ennuste sekä arvio vuosille 2015 2017. Vuoden 2015 veroprosenteista päättää valtuusto 13.11. kokouksessaan. NYKYISET VEROPROSENTIT 1000 euroa tp 2012 tp 2013 ta 2014 e 2014 ta 2015 ts 2016 ts 2017 Tulovero 33 389 36 498 36 650 35 800 36 700 37 800 38 900 Yhteisövero 1 419 1 191 1 200 1 000 1 050 950 1 000 Kiinteistövero** 1 443 1 568 1 650 1 790 1 880 1 930 2 000 36 252 39 257 39 500 38 590 39 630 40 680 41 900 muutos 1000 1 717 3 005 243-667 1 040 1 050 1 220 muutos% 3,5 % 13,7 % 0,6 % -1,7 % 2,7 % 2,6 % 3,0 % vrt. ed.v vrt. tp12 vrt. tp13 vrt. tp13 vrt. 2014e vrt. ed.v vrt. ed.v ** 2015 kiinteistöverossa huomioitu alarajojen nostosta johtuva vakituisten asuntojen veroprosentin nousu 0,35%:sta 0,37%:iin 5

Seuraavassa listattu eri veroprosenttien korotusten vaikutuksia: verolaji korotus vaikutus 1. vuosi vaikutus 2.v -> Kunnallisvero 0,25 % 450 000 500 000 Kunnallisvero 0,50 % 900 000 1 000 000 Kiinteistövero vakituinen asunto 0,01 % 25 000 25 000 muu kuin vak.asunto 0,10 % 4 500 4 500 yleinen kv (rakennus) 0,10 % 68 000 68 000 yleinen kv (maapohja) 0,10 % 34 000 34 000 Vuosien 2015 2017 arvio perustuu seuraaville lähtökohdille: - Vuoden 2014 verotulokertymä ennustetaan saatujen tilitysten sekä verohallinnon antamien verotulojen arviointitietojen pohjalta - Kunnallisvero vuodelle 2015 on arvioitu huomioimalla vuoden 2014 ennusteen Kuntaliiton verokehikon mukainen 3 %:n kasvu 2015-2017. Tuloveroprosenttiin ei esitetä korotusta. - Yhteisöveron tuottoa on vaikea arvioida, koska sen määrään vaikuttaa pitkälti yleinen taloudellinen tilanne. Kuntaliiton arvio 2015 ja 2017 valtakunnallisesta muutoksesta on hieman yli 3%/vuosi, vuoden 2016 tilitysnotkahdus johtuu kuntaosuuden alenemisesta. Yhteisöveron jakoosuudet määritellään siten, että vuoden 2015 verotilityksiin vaikuttavat vuosien 2012 (50%) ja 2013 (50%) toiminnan muutokset. - Kiinteistöveron tuotto on noin 1,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 tulee noin 50 t :n kasvu johtuen vakituisten asuntojen veron alarajan nostosta. Sen lisäksi kasvuksi arvioidaan 2-3% vuosittain. - Kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotuksia, siten että vuoden 2015 veroprosentit ylittävät alarajat saman verran kuin vuonna 2014. Alla olevan taulukon oikean puolimmaisessa sarakkeessa näkyy esitettävien korotusten vaikutukset. (Huom. vakituisen asunnon prosentti vähintään 0,37%, joka on 2015 uusi alaraja) verotusarvot 2014 kiinteistövero 2015 kiinteistövero 2014 (kj ehdotus.) muutos vrt. 2014 vakituinen asuinrakennus 247 228 606 0,35 865 300 0,40 988 914 123 614 muu kuin vakituinen asuin rakennus* 4 484 076 0,95 42 599 1,00 44 841 2 242 yleinen kiint.vero% (rakennus) 68 206 251 0,80 545 650 1,00 682 063 136 413 yleinen kiint.vero% (maapohja) 34 262 775 0,80 274 102 1,00 342 628 68 526 rakentamaton rakennuspaikka 2 177 543 3,00 65 326 3,00 65 326 0 356 359 251 1 792 977 2 123 772 330 794 muutos 330 794 Muutos % 18 % 6

Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu ns. yhden putken valtionosuudesta, johon muutokset vaikuttavat, siihen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä ns. yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä omana eränä, kuten myös järjestelmämuutoksen tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen muihin valtionosuuksiin sisältyvät mm. lukion, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Vuoden 2015 valtionosuudet ovat Kuntaliiton alustavan tiedon (12.6.2014) mukaiset, eikä suunnitelmavuosille arvioida kasvua johtuen valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista. 1 000 tp 2012 tp 2013 ta 2014 tot 2014 ta 2015 ts 2016 ts 2017 Peruspalv. vo ilman tasauksia 14 371 14 907 15 004 14 907 12 209 12 209 12 209 Verotuloihin perust. vo-tasaus -599-548 -868-859 1 306 1 306 1 306 Järjestelmämuutoksen tasaus 96 96 96 96 467 467 467 Opetus-ja kultt.t. muut vo:t -1 329-1 295-1 291-1 281-1 290-1 290-1 290 Harkinnanvarainen vo:n korotus yhteensä 12 539 13 161 12 941 12 863 12 692 12 692 12 692 muutos, euroa 271 622 402-78 -171 0 0 muutos% 2,2 % 5,0 % 3,2 % -0,6 % -1,3 % 0,0 % 0,0 % vertailu ed.vuosi tp 12 tp 12 ta 14 tot 14 ed.v ed.v Muut tulot Talousarvioasetelman tuloslaskelman mukaiset muut tuloerät ovat Toimintatulot (sisältää mm. maksu-, myynti- ja vuokratulot), Korkotulot Muut rahoitustulot ja Satunnaiset tulot Toimintatuottojen osuus tuloista on 13%, kun niiden osuus kaikkien kuntien tuloista on viidennes. Toimintatuottoihin arvioidaan 3 % kasvu vuosille 2015-2017. Toimintatuottoihin sisältyvät myös sisäiset toimintatuotot. Vuosille 2015-2017 ei ole esitetty erityisiä omaisuuden realisointeja, vaan käyttöomaisuuden vuosittaiset 500.000 euron myyntivoitot kertyvät pääosin tonttimyynnistä. Korkotuloja kertyy lähinnä maksuliikennetilin koroista ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuloissa on Paimion Lämpökeskus Oy:ltä 480.000 euron osinkotulot ja V-S sairaanhoitopiiriltä 20.000 euron peruspääoman korot. Paimion vesihuolto Oy:n omistajalainalle on laskelmassa huomioitu maksettavan korkoa vuonna 2015 1% eli 200.000 euroa ja täysimääräisesti (400.000 ) vuonna 2016. Kahdeksi vuodeksi sovitun 500.000 euron limiittilainan korko on vuonna 2015 enää alle 5000. Edellä selostetuilla laskentaperusteilla saadaan talousarviovuotta 2015 sekä taloussuunnitteluvuosia 2016 2017 koskeva tuloraami kokonaisuutena seuraavasti: 7

Nykyiset veroprosentit 1 000 tp 2010 tp 2011 tp 2012 tp 2013 ta 2014 enn 2014 ta 2015 ts 2016 ts 2017 Verotulot 35 013 34 535 36 252 39 257 39 500 38 590 39 630 40 680 41 900 Valtionosuudet 12 268 12 907 12 539 13 161 12 941 12 863 12 700 12 700 12 700 Toimintatulot 8 573 8 780 9 906 10 192 9 002 9 000 9 270 9 550 9 850 Korko-& rahoitustulot 487 793 830 832 618 530 730 930 930 yhteensä 56 340 57 014 59 527 63 442 62 061 60 982 62 330 63 860 65 380 muutos% 5,7 % 4,4 % 6,6 % -2,2 % -1,7 % 2,2 % 2,5 % 2,4 % Kiinteistövero + 0,05-0,2% (muuttuneet luvut punaisella) 1 000 tp 2010 tp 2011 tp 2012 tp 2013 ta 2014 enn 2014 ta 2015 ts 2016 ts 2017 Verotulot 35 013 34 535 36 252 39 257 39 500 38 590 39 910 40 980 42 200 Valtionosuudet 12 268 12 907 12 539 13 161 12 941 12 863 12 700 12 700 12 700 Toimintatulot 8 573 8 780 9 906 10 192 9 002 9 000 9 270 9 550 9 850 Korko-& rahoitustulot 487 793 830 832 618 530 730 930 930 yhteensä 56 340 57 014 59 527 63 442 62 061 60 982 62 610 64 160 65 680 muutos % 1,2 % 5,7 % 11,3 % 8,9 % -1,7 % 2,7 % 2,5 % 2,4 % * TA 2014 sisältää valtuuston 30.6.2014 mennessä hyväksymät muutokset Alla olevassa laskelmassa on huomioitu tulot edellä selostetun mukaisesti. Toimintamenoille, ml. henkilöstömenot, on laskettu vuodelle 2015-2% alenema ja suunnitelma vuodet ovat 2014 vuoden tasolla. Toimintamenojen leikkaaminen edellyttää toimintojen ja palvelujen karsimista sekä oman toiminnan tuottavuuden lisäämistä. Lisäksi luotetaan siihen, että rakennepoliittisen päätöksensä ja minihallitusneuvotteluiden mukaisesti valtioneuvosto keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kuntien toimintamenot alenevat miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Laskennallisesti Paimion osuus summasta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Alla oleva laskelma ei sisällä veronkorotuksia, ainoastaan vakituisen asunnon kiinteistöveron alarajan lakisääteisen noston. Tuloslaskelmaennuste, nykyisillä veroprosenteilla: 1 000 tp 2011 tp 2012 tp 2013 ta 2014 enn 2014 ta 2015 ts 2016 ts 2017 toimintatulot 8 780 9 906 10 192 9 002 9 000 9 270 9 550 9 850 toimintamenot -54 524-56 258-61 908-60 091-61 000-59 800-61 000-61 000 toimintakate -45 745-46 352-51 716-51 089-52 000-50 530-51 450-51 150 verotulot 34 535 36 252 39 257 39 500 38 590 39 630 40 680 41 900 valtionosuudet* 12 907 12 539 13 161 12 941 12 863 12 700 12 700 12 700 korko-& muut rah.tulot 793 830 832 618 530 730 930 930 korko- & muut rah.menot -836-808 -860-614 -600-650 -650-650 vuosikate 1 654 2 460 674 1 356-618 1 880 2 210 3 730 suunnitelmapoistot -1 932-2 028-2 056-2 100-2 100-2 200-2 300-2 400 satunnaiset erät 0-504 22 440 0 0 0 tilika ude n tulos -278-73 21 059-744 -2 718-320 -90 1 330 Kumalatiivinen yli-/alijäämä -6 758-7 095 14 048 13 213 11 330 11 010 10 919 12 249 * TA 2014 sisältää valtuuston 30.6.2014 mennessä hyväksymät muutokset 8

Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet Laadittaessa talousarviota 2015 ja -suunnitelmaa vuosille 2016 2017 käytetään pohjana vuoden 2014 talousarviota seuraavin ohjein: 1. Jokaisen hallintokunnan on käytävä läpi koko toimintansa palvelustrategian mukaisesti ja haettava oma-aloitteisesti mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja tehdä rakenteellisia muutoksia 2. Mikäli johonkin toimintoon halutaan panostaa nykyistä enemmän tai aloittaa jokin uusi toiminto, on vähintään samansuuruiset menojen vähennykset tai tulojen lisäykset esitettävä muussa toiminnassa. 3. Henkilöstölisäyksiä ei esitetä. Hallintokuntien on ennakoivasti tarkasteltava eläköitymisen kautta tapahtuvaa poistumaa ja mahdollisuutta hyödyntää se osana henkilöstömenojen hallintaa. 4. Henkilöstö ja toimintamenoihin ei arvioida korotusta, ennakoidusta inflaatiosta ja sopimuskorotuksesta huolimatta, vaan niistä vaaditaan keskimäärin 2%:n eli 1,2 milj. euron alenema vuoden 2014 ennusteesta. 5. Toimintatuottoihin arvioidaan 3% vuosittainen kasvu koko suunnitelmakaudelle 2015 2017. 6. Palkkojen sivukuluprosentit ovat seuraavat: eläkekulut 17,05 % ja muut sivukulut 6,2% (sotu 2,2%, vakuutusmaksut 4,0 %). Poikkeuksena VaEL:n piirissä olevien opettajien eläkekulut, joihin arvioidaan 22,73%. 7. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenomaksut (yhteensä noin 1.133.000 ) kirjataan keskitetysti henkilöstöhallinnon toimesta. 8. Työllisyyden hoidon (mm. työllistettyjen, kuntouttavan työtoiminnan, toimintakeskuksen, nuorten kesätyöllistämisen, nuorten kesätyöllistämisen tukemisen) määrärahat keskitetään yhteen kohtaan vuoden 2015 talousarviossa. Talousarvion laadinnan yhteydessä päätetään keskitetäänkö ne sosiaalityöhön vai hallintopalveluihin, joissa molemmissa ko. kustannuksia tällä hetkellä on. 9. Kuntayhtymien ja Aluepelastuslaitoksen osalta esitys tehdään niiden talousarvion mukaisena. Laadintaohjeissa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien osalta menoraamiin on laskettu vuoden 2014 toteumaennuste. 10. Poistot esitetään keskitetysti, eikä hallinnonalojen tarvitse niitä huomioida. Investointiohjelma ja talousarviolainanotto Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa investointiohjelma on esitetty viiden (5) vuoden ajalle vuosille 2014-2018. Investointiohjelman laadintaohje oli vuodelle 2014 erittäin tiukka ja useita kohteita jouduttiin siirtämään suunnittelukauden ulkopuolelle. Ko. investointiohjelma on seuraava: 9

tp 2013 ta 2014* ts 2015 ts 2016 ts 2017 ts 2018 Menot 12 950 3 811 2 855 3 731 2 849 3 020 Tulot 7 734 471 485 430 430 450 Netto 5 216 3 340 2 370 3 301 2 419 2 570 * TA 2014 sisältää valtuuston 30.6.2014 mennessä hyväksymät muutokset Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kaupungin pitkäaikaisten talousarviolainojen vuotuiset muutokset mukaan luettuna kuluvana vuonna talousarviossa nostettavaksi esitetty laina ovat seuraavat: 1 000 tp2013 ta 2014* ts 2015 ts 2016 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2 808 2 800 2 700 2 700 Korollisten lainojen nostot* 5 500 4 000 1 500 1 600 *= pitkäaikaiset lainat ja lyhytaikaisten lainojen muutos laina määrän kasvu 2 692 1 200-1 200-1 100 lainamäärä vuoden lopussa 36 210 37 410 36 210 35 110 * TA 2014 sisältää valtuuston 30.6.2014 mennessä hyväksymät muutokset Tilinpäätöksen 2013 36,2 milj. euron lainamäärään sisältyy 15,5 milj. euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa. Kuluvan vuoden talousarviossa pitkäaikaista lainaa on arvioitu nostettavaksi 4,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään noin 2,8 milj. euroa. Lainanmäärän kasvu 2014 talousarviossa on 1,2 milj. euroa. Kaupunki on käyttänyt maksuvalmiuden turvaamiseen kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa, jota on nostettu laadintaohjetta kirjoitettaessa 15,5 milj. euroa. Huomioiden edellä olevat tuloslaskelmaennuste, voimassa oleva investointiohjelma sekä pitkäaikaisten lainojen nostot ja lyhennykset, voidaan laatia seuraava ennuste rahoituslaskelmaksi vuosille 2015 2017. pitkäaik.lainojen lyhennykset -2 808-2 800-2 700-2 700-2 700 pitkäaik.lainojen nostot 3 000 4 000 3 500 4 000 2 000 lyhyt aik.lainojen muutos 2 500 0 antolainojen vähennys 0 0 0 0 0 muut maksuvalmiuden muutokset -19 072 300 300 300 300 vaikutus maksuvalmiuteen 1 519-984 110 9 411 * TA 2014 sisältää valtuuston 30.6.2014 mennessä hyväksymät muutokset lainakannan muutos 1 200 800 1 300-700 10

Aikataulu Talousarvion laadinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen 4.6.2014 hyväksymää aikataulua, jonka mukaan 1. Lautakunnat jättävät esityksensä kaupunginjohtajalle 3.10. mennessä. 2. Valtuustoseminaari lautakuntien esitysten yhteenvedosta pidetään to 9.10. klo 15.00 alkaen omissa tiloissa. 3. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden käsittely 22.10. mennessä. 4. Kaupunginhallituksen 1. käsittely & veroprosenttiesitykset 29.10. 5. Kaupunginvaltuusto päättää 13.11. kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. 6. Kaupunginhallituksen 2. käsittely 26.11. 7. Kaupunginvaltuuston käsittely on 11.12. Lisätietoja laadintaohjeista antavat kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. KAUPUNGINHALLITUS 11