Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma 2015 2030

Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma 2015 2030 30.4.2015

SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 TYÖRYHMÄ... 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI... 3 KUNTASTRATEGIA 2020... 5 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSEN PROSESSIKUVAUS... 6 NÄKÖKULMIA PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOON... 7 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA... 7 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET JA OPPILASENNUSTEET... 9 TILAPALVELUN NÄKÖKULMA... 10 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVELUJEN NÄKÖKULMA... 12 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 2015 2030... 15 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, LÄNTINEN ALUE... 17 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, KESKUSTA-POHJOINEN... 19 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, ITÄINEN ALUE... 21 VERKKORATKAISUN VAIKUTUKSET... 23 VAIKUTUKSET KOULUVERKON SAAVUTETTAVUUTEEN... 23 PÄIVÄKOTI- JA KOULUINVESTOINTIEN AIKATAULU... 24 JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 LIITTEET... 26 1. Kouluverkon eri vaihtoehtojen tarkastelu alueittain... 26

2. Oppilaskohtaiset kustannukset... 35 3. Perusopetuksen kuljetuskustannukset lv. 2013 2014... 36 4. Koulut ja päiväkodit kuvina... 37

JOHDANTO Kangasalan kunnan palveluverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2014 2030 valmistui keväällä 2014 ja se annettiin tiedoksi valtuustolle valtuuston kokouksessa 18.8.2014. Päiväkotien ja koulujen edelliset palvelukohtaiset suunnitelmat ovat vuosilta 2007 ja 2008. Päiväkoti- ja koulutilojen käsitteleminen samassa suunnitelmassa on tarkoituksenmukaista, koska varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen opinpolun. Tilaratkaisuilla tuetaan moniammatillista ja toiminnallista yhteistyötä. Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkolle on ominaista sen hajanaisuus, runsas pienten yksiköiden määrä ja tilapäistilojen käyttö. Suunnitelman tavoitteena on saada kokonaisnäkemys nykyisestä päiväkoti- ja kouluverkosta, selvittää päiväkoti- ja kouluverkon kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä hakea toiminnallisesti ja taloudellisesti edullisia tilaratkaisuja. Suunnitelmassa selvitetään 5-10 vuoden päiväkoti- ja koulutilatarpeet ja ennakoidaan tulevaa aina vuoteen 2030. Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma tavoittelee taloudellisesti kestävää palveluverkkorakennetta. Suunnitelman laadintatyössä on huomioitu palveluverkon kehittämissuunnitelman 2014 2030 linjaukset. Suunnitelman asettamat suuntaviivat tulevat jatkossa tarkasteluun vuosittain aina talousarvion valmistelun yhteydessä. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittämissuunnitelma ilmaisee tahtotilan kehittämisen suunnasta. On selvää, että toimintaympäristö ja palvelutarpeet muuttuvat vuosittain, joten esitykset tulee mitoittaa kulloinkin voimassaolevaan tilanteeseen. Kunnan alueella toimii selvityksessä käsiteltyjen perusopetustilojen ja päiväkotien lisäksi lukio, Tredu, avoin varhaiskasvatus sekä perhepäivähoitoa. Selvitys koskee perusopetustiloja ja päiväkoteja. 1 Suunnitelman toimeksiannossa päätettiin selvityksen valmistumisesta 30.4.2015 mennessä.

TYÖRYHMÄ Kunnanhallitus päätti 25.8.2014 käynnistää päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman laatimistyön. Kunnanjohtaja nimesi työryhmään kuusi jäsentä. Myöhemmin työryhmä täydentyi kolmella jäsenellä. Työryhmän jäsenet: Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski, pj Varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo Yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen Kehitysjohtaja Jarmo Kivineva Laskentapäällikkö Mikko Koskela (8.12.2014 alk.) Vs. rakennuspäällikkö Marko Sallinen Luokanopettaja Päivi Savolainen (8.12.2014 alk.) Rehtori Jyrki Taipale (8.12.2014 alk.) Hallintosihteeri Noorit Tiitola, sihteeri Työryhmää avustaneet asiantuntijat: Hallintopäällikkö Marita Kakriainen Liikennesuunnittelija Tuomas Kähkönen Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää 2

SELVITYKSEN TAVOITTEET JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kunnanhallituksen asettamat suunnitelman laatimistyön lähtökohdat ja reunaehdot ovat. 1. Kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet 2. Nykyiset päiväkoti- ja koulutilat 3. Yhdyskuntarakenteelliset näkökulmat 4. Lapsi- ja oppilasmäärän kehitys 5. Taloudelliset näkökohdat 6. Palveluverkon tiivistäminen Tämä suunnitelma ja toimenpideohjelma sekä sen liitteenä oleva tilastoaineisto esittelevät tämän hetkisen näkemyksen kehittämisen toimintaympäristöstä. Koulujen ja päiväkotien mitoitukset on tarkistettu toiminnallisen mahtuvuustarkastelun avulla. Koko palveluverkkoa on tarkasteltu tiivistämisen näkökulmasta, jolloin mahdollistuu toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen. Työryhmä on tutkinut vaihtoehtoisia ratkaisuja taloudellisten reunaehtojen, palvelulinjausten, uusien väestöennusteiden ja kaavoitusohjelmien pohjalta. 3

Kunnanhallitus myös edellytti, että suunnitelman laadintatyössä hyödynnetään vuosi sitten valmistunutta palveluverkon kehittämissuunnitelmaa 2014 2030. Kehittämissuunnitelmassa linjattiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta seuraavaa: Opetusta annetaan oppilasmäärään nähden oikein mitoitetuissa ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Opetuksen yksikkökustannuksia pyritään alentamaan kasvattamalla toimipisteiden kokoja sekä karsimalla pienet, epätarkoituksenmukaiset ja kalliit yksiköt pois. Kouluyksiköissä seudullinen minimikokosuositus on 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu. Kasvavilla alueilla kouluja laajennetaan vastaamaan kasvavaa oppilasmäärää tai tarkastellaan oppilaaksiottoalueita. Koulut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäiskouluiksi. Seudullinen suositus yhtenäiskoulun minimikooksi on 540 oppilasta. Päiväkotiyksiköiden koko pyritään pitämään seudun linjaamalla tasolla - uusien päivähoitoyksiköiden minimikokosuositus vähintään 100-paikkainen päiväkoti. Seudullisten linjausten mukaisesti uudet päiväkotiyksiköt sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varteen niin, että parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla toiminnot sijoitetaan samaan rakennukseen tai vähintään samaan pihapiiriin. Näin voidaan tukea ns. pienten lasten yksiköiden toimintatapoja päivähoitoikäisistä toiseen luokkaan asti. Uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan myös aamupäivä- ja iltapäivähoidon tarvitsemat tilat, avoimen varhaiskasvatuksen toiminta sekä mahdollinen yhteiskäyttö muiden tilojen kanssa. 4

KUNTASTRATEGIA 2020 Strategiassa on määritelty kunnan toiminnan tärkeimmät tavoitteet ja kriittiset menestystekijät, jotka ovat tärkeitä myös tämän palveluverkon suunnittelun lähtökohtia. Hyvinvoiva kuntalainen Riittävät ja laadukkaat palvelut Prosessien toimivuus Ennakointivalmius Tasapainoinen talous Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. 5

6 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSEN PROSESSIKUVAUS

NÄKÖKULMIA PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOON KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Päiväkoti- ja kouluverkkoon tarvitaan sekä nopeita lyhyen tähtäyksen ratkaisuja että kestävälle taloudelle perustuvia pitkäaikaisia palvelurakenteita. Lukuisista talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta kunnan talous ei ole tasapainossa talousarvion suunnitelmakaudella 2015-2017. Kunnan talouden kantokyky on koetteilla veroennusteiden ja valtionosuuksien laskiessa ja kuntien tehtävien määrän edelleen kasvaessa, eikä helpotuksia ole ennustettavissa suunnitelmakauden jälkeenkään. Käyttötaloudessa on saavutettu vuosina 2013-2014 tuntuvia säästöjä monia kunnan toimintoja tehostamalla ja seuraavaksi talouden tasapaino tulee ratkaista muodostamalla kuntaan mahdollisimman tehokas ja toimiva palveluverkko. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluyksiköiden lukumäärien, kokojen, sijaintien ja niissä tarjottujen toimintojen tarkastelua kokonaistehokkuuden näkökulmasta. Kangasala on palvelutuotannon tehokkuuden näkökulmasta geografisesti hyvin haasteellinen kunta ensinnäkin siksi, että pinta-ala on suuri suhteessa asukasmäärään ja toiseksi kunnan alueen rajat levittyvät laajalle alueelle lännestä itään muodostaen pitkulaisen palvelualueen ja kolmanneksi Kangasalla on paljon järviä, jotka rajoittavat suoraa liikennettä jonkin verran. Palvelutuotannon tehokkuuden näkökulmasta optimaalinen palvelualue olisi keskittynyt ympyrä tai ellipsi ja palvelut sijaitsisivat alueen keskipisteessä. Ottaen huomioon Kangasalan maantieteelliset haasteet, on palvelutuotannossa tehtävä keskitettyjä ratkaisuja alueittain. 7 Työryhmätyöskentelyssä kustannusten tarkastelu on pidetty olennaisella tasolla. Nykytilanteen arvioinnissa talouden lähtötietoina on pidetty vuonna 2014 toteutuneita oppilaskohtaisia kustannuksia. Kangasalla päiväkodit ja koulut on eritelty kirjanpidossa omiksi kustannuspaikoikseen joille kunkin yksikön tulot ja menot kohdistetaan. Suhteessa esitettyyn malliin varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimipisteiden kustannusten yksikkökohtainen tarkastelu voisi osoittaa jonkun yksikön käyttötaloudessa saatavien hyötyjen olevan hyvin pienet tai jopa lyhyellä tähtäyksellä negatiiviset. Tämä ei silti tarkoita sitä, että esitetty ratkaisu olisi kannattamaton koko päiväkoti- ja

kouluverkon näkökulmasta. Suuremmat käyttötalouden hyödyt voidaan saavuttaa verkkorakenteen lisäksi vain vaikuttamalla ryhmäkokoihin ja opetus- ja jakotuntien määriin. Yksiköiden määrän, sijainnin ja koon optimoinnin lisäksi on syytä tarkastella tarjotun palvelun laajuutta ja sovittaa siten myös toiminta kuntatalouden haasteisiin. Keskittämällä yksiköitä saadaan myös tukipalveluiden osalta jonkin verran säästöä kun huollettavia ja siivottavia kohteita on vähemmän sekä ateriatoimitukset voidaan keskittää. Kokonaisverkkotarkastelussa näiden säästöjen osuus on kuitenkin hyvin pieni. Tukipalveluiden tehostamisen seuraava kehityshanke tulisi olla uusi keskuskeittiö, josta voidaan tarvittaessa toimittaa tasalaatuista ruokaa maantieteellisesti haastavan kunnan joka kohteeseen. Rakennushankkeiden suunnittelussa tulee huomioida keittiöinvestointien laajuus ja tarkastella keskuskeittiömallia vaihtoehtoisena toimintamallina. Taloudellisesti merkittävimmät ja olennaisimmat päiväkoti- ja kouluverkon ratkaisut liittyvät investointeihin, joissa tarkastelutaso liikkuu miljoonissa euroissa. Suurimmat investoinnit sijoittuvat päiväkoti- ja kouluverkossa läntiselle alueelle sekä keskustan alueelle, joissa oppilas- ja lapsimäärät ja niiden kehitys ovat suurimpia. Kuntatalouden epävarmuuden vallitessa tulevien vuosien investointitaso pitää sovittaa realistisesti kunnan vuosikatteen kehitykseen. Yksi terveen kuntatalouden tunnusmerkki on se, että vuosikatteella voidaan kattaa 75 % kunnan investoinneista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Kangasalan kunnan kokonaisinvestointien määrä vuosittain tulisi olla arviolta enintään noin 14-15 miljoonaa euroa. Tästä investointivarasta suuria hankkeita tulevat olemaan uuden Lamminrahkan kunnanosan infrastruktuuri- ja rakennusinvestoinnit mm. uuteen yhtenäiskouluun. Tätä raporttia kirjoitettaessa näyttää siltä, että Kangasalan kunnalle on muodostumassa suuria investointitarpeita vuosille 2018-2022. Niukkuuden vallitessa investointirahalla on monta kilpailevaa, merkityksellistä ja välttämätöntä kohdetta ja niiden priorisointi on äärimmäisen tärkeää kunnan toimintakyvyn varmistamiseksi. Hankkeiden priorisoinnin lisäksi investoinnit tulee vaiheistaa siten, ettei vuosittainen investointikuorma kasva talouden kantokykyä suuremmaksi. 8

YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET JA OPPILASENNUSTEET Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma perustuu kunnan yhdyskuntarakenteen strategisiin kehittämislinjauksiin. Kunnan väestökehitys on pitkään ollut kasvavaa. 2000-luvun alkupuolella asukasmäärä kasvoi jopa 2 % (yli 500 asukasta) vuodessa, mutta viime aikoina vuosittain kasvuprosentti on ollut alle 1. Kunnan maankäytön ja palvelurakenteen suunnitelmissa varaudutaan noin 4000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2025 mennessä. Väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti keskustaajamaan toimivien palvelujen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Väestöpohjan vahvistamista ja lapsiperheiden määrän kasvua tavoitellaan erityisesti keskustan läheisyydessä. Lisäksi käynnistetään Lamminrahkan uuden 8000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alueen rakentaminen kuluvan vuosikymmenen lopulla. Päiväkoti- ja kouluverkossa tarvittavia muutoksia voidaan arvioida sen perusteella, millaisia väestönmuutoksia eri alueille on odotettavissa. Kunnassa on käynnistetty maankäytön toteutusohjelman eli KYMPPI-ohjelman laatiminen uusien asuinalueiden ja muuhun maankäyttöön liittyvien hankkeiden toteutuksen ohjelmoimiseksi. Kymmenvuotinen toteutusohjelma on tarkoitus päivittää ja hyväksyä vuosittain ennen talousarviovalmistelua. KYMPPI-ohjelmaa työstetään päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman kanssa samanaikaisesti ja tavoitteiltaan ohjelmat ovat yhteneväiset. Uusien asuinalueiden rakentumisessa huomioidaan päivähoito- ja kouluverkon kapasiteetti ja pyritään palveluverkon tehokkaaseen käyttöön. Suunnitelma tuottaa myös aiempia selvityksiä tarkempaa tietoa konkreettisista tontti- ja tilatarpeista. 9 Alueittaiset oppilasennusteet Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmassa käytetyt alueittaiset päivähoito- ja oppilasennusteet ulottuvat vuoteen 2030 ja pohjautuvat KYMPPI-ohjelmatyössä tehtyihin alueittaisiin väestöennusteisiin. Väestöennusteisiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja sen vuoksi niihin on sisällytetty vaihteluväli (ns. minimi- ja maksimiennusteet). Epävarmuustekijät liittyvät mm. talouden kehitysnäkymiin, kaupunkiseudun kasvun voimakkuuteen sekä alueiden kaavoitukseen (mm. maapoliittiset linjaukset). Oppilasmäärien muutoksia voidaan tarkemmin arvioida 5-10 vuoden tähtäimellä, siitä eteenpäin arviot ovat epävarmempia.

TILAPALVELUN NÄKÖKULMA Tulevina vuosina iso osa investoinneista kohdistuu päiväkotien ja koulujen peruskorjaukseen sekä uudisrakentamiseen. Investointimäärärahan supistuessa on pyritty minimoimaan uusien kohteiden tarve. Koulujen ja päiväkotien tilatarve tulee jatkossa kasvamaan nauhataajaman väestökasvun johdosta. Vastaavasti kasvua pyritään tasaamaan tekemällä uusista ja peruskorjatuista kouluista tehokkaita ja tilaratkaisuiltaan monikäyttöisiä. Merkittävä tulevaisuuden päiväkoti- ja kouluinvestointi on Lamminrahkan uudelle asuinalueelle sijoittuva yhtenäiskoulu ja siihen kiinteästi liittyvä pienten lasten yksikkö. Muutokset päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten 2007 2008 jälkeen. Päiväkotiverkko: Ruusutarhan päiväkoti, uudisrakennus, v. 2007 Liutun päiväkoti, uudisrakennus, v. 2008 Vatialan päiväkoti, vanhan osan peruskorjaus v. 2008 Harjunsalon päiväkoti (B-rakennus), uudisrakennus v. 2010 Kuhmalahden päiväkoti, uudisrakennus v. 2010 Liuksialan päiväkoti, uudisrakennus, v. 2012 Vatialan kirjasto- ja nuorisotilojen muutos päiväkotitiloiksi 2012 Sahalahden päiväkoti, peruskorjaus, v. 2014 Koivurinteen päiväkoti, uudisrakennus, v. 2014 10

Kouluverkko: Tursolan korttelikoulu, uudisrakennus, v.2009 Pikkolan taitotalo, uudisrakennus, v. 2011 Kangasalan uusi lukio (korvausinvestointi), uudisrakennus v. 2012 Liuksialan päiväkoti, koulun perus- ja esiopetustiloja, v. 2012 Suoraman koulu, peruskorjaus ja laajennus (esiopetustilat), v. 2014 2015 Koivurinteen päiväkoti, jonka yhteydessä 4 perusopetusluokkatilaa, v. 2014. Käynnissä oleva Huutijärven koulun laajennushanke, valmis 2016. Korjausvastuu syntyy rakennuksen kulumisesta, vanhenemisesta, vaurioitumisesta ja sen käyttökelpoisuuden vähentymisestä. Rakennus on käyttökelpoinen ja kohtuullisessa kunnossa, kun sen tekninen nykyarvo on 75 80 % jälleenhankinta-arvosta. Rakennuksen teknisen nykyarvon alittuessa 75 80 % jälleenhankinta-arvosta, on kysymys käsitteestä korjausvelka. Päiväkotiverkon keskimääräinen tekninen nykyarvo uudishinnasta on noin 80 % ja kouluverkon 75 %. Lähempänä peruskorjaustarvetta olevat päiväkodit ja koulut: Rikun päiväkoti 66,2 % uudishinnasta Ruutanan päiväkoti 64,9 % Vesaniemen päiväkoti 62,5 % Harjunsalon päiväkoti 67 % Kautialan koulu 49,5 % uudishinnasta Kirkkoharjun koulu 65,1 % Lahdenkulman koulun rakennukset 48,3 % ja 53,6 % Pohjan koulu 52,1 % Raikun koulu 49,5 % Vatialan koulu 58,7 % Vilpeilän koulun rakennukset 55,3 % ja 62,1 % 11

VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVELUJEN NÄKÖKULMA 12 Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatuspalveluiden mitoitus perustuu palvelujen nykyiseen käyttöön, jossa 60 % 0-6-vuotiaista on kunnallisen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Sen lisäksi yksityinen päivähoito tarjoaa tällä hetkellä hoitopaikan noin 10 % päivähoitoikäisistä. Kustannustehokkaan palvelurakenteen luomiseksi osasta pieniä kunnallisia päivähoitoyksiköitä on luovuttu ja toiminta on keskitetty suurempiin yksiköihin. Avoimia varhaiskasvatuspalveluita pyritään luomaan kaikille kunta-alueille ja tulevaisuuden investoinneissa tukeudutaan yksityiseen palvelutuotantoon. Yksityisen ja kunnan tuotannon suhdetta tullaan linjaamaan palvelustrategiassa. Lapsi osallistuu oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Perusopetuslaissa ei ole enää mainintaa jaosta ala- ja yläkouluun, vaan oppimäärä määritellään yhdeksänvuotiseksi. Opetushallituksen vahvistamat opetussuunnitelman perusteet edellyttävät yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla. Tulevaisuudessa pyritään aina kun se vain on mahdollista turvaamaan lapsen opinpolun alku suunnittelemalla pientenlastenyksiköitä, joissa on päiväkoti, esiopetus ja luokat 1-2 samassa yksikössä. Oppilaan opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan hänen lähikoulussaan. Oppilas voi halutessaan hakeutua myös muun kunnan kouluun, jolloin vastaanottava kunta päättää oppilaan ottamisesta.

Koulun ja opetusryhmän koko Tutkimustuloksia koulun koon yhteydestä oppimiseen ja syrjäytymiskehitykseen on saatavilla vähän ja ne ovat ristiriitaisia. Tuloksista ilmenee kuitenkin se, että tärkeää ei ole koulun koko, vaan koulun toimintakulttuuri: miten yhteisöllisyyden kokemus saavutetaan niin pienessä kuin isossakin koulussa? Pienet oppilaat hyötyvät eniten pienistä opetusryhmistä. Erityisopetuksen tuki järjestetään aluemallin mukaisesti mahdollisimman kattavasti eri puolille kuntaa. Kangasalla toteutetaan inklusiivista opetusta, jossa perusopetus ja erityisopetus integroituu vahvasti yhteiseen toimintakulttuuriin. Tällöin erityisen tuen oppilaat opiskelevat lähes aina yleisopetuksen kanssa samoissa opetusryhmissä. Tämä vaati koulun tiloilta joustavuutta, eriyttämiseen soveltuvia tiloja ja myös pienempiä ryhmäkokoja. Alueellisen mallin lisäksi keskitetty erityisopetus sisältää erityisluokat, joissa oppilaalle on mahdollisuus suunnata paljon tukitoimia. Oppilaat tulevat erityisluokille koko kunnan alueelta. Vammaisopetus toteutetaan Vatialan ja Pitkäjärven kouluissa, kuntouttava opetus Liuksialan ja Pikkolan kouluissa. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä ja opetusta integroidaan soveltuvilta osin yleisopetukseen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kangasalla lasten iltapäivätoimintaa on järjestetty syksystä 2005 yhdessä Kangasalan seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja Suoraman vanhempainyhdistyksen kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. 13

Oppimisympäristöt tilaratkaisujen näkökulmasta Varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liikkumisen halua, herättää lapsessa halun oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään omia taitojaan. Uuden varhaiskasvatuslain 2015 mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen että turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Esiopetuksen oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman lähtökohtana on monipuolisten työtapojen toteuttaminen, jotka tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Siksi tulevaisuuden koulussa tarvitaan monipuolisia tiloja ja laajaa oppimisympäristön käsitettä. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa nykyaikaista oppimisympäristöä. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Pedagogisesti innostava oppimisympäristö antaa hyvän pohjan koulun toiminnalle ja oppimiselle. Koulujen tilojen tulee olla muunneltavissa. Ryhmätyöt, opetuksen eriyttäminen sekä pienryhmäopetus edellyttävät, että kouluissa on tiloja pienemmissä ryhmissä annettavalle opetukselle. 14

15 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 2015 2030

Perusopetuksen kouluissa käyvien lasten määrän ennustetaan kasvavan 590 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Vastaava kasvu 0-6-vuotiailla on 325. On myös varauduttava keskiarvoennustetta suurempaan kasvuun. Lisäksi Lamminrahkan uusi asuinalue tuo tullessaan lisäystä yhteensä 560 700 lasta ja nuorta. Näistä 0-6-vuotiaita on arviolta 130 150. Uusien ja peruskorjattavien päiväkotien ja koulujen koko on mitoitettu vastaamaan kunnan eri osien arvioitua väestönkasvua ja tarvittaessa avustamaan ympäröivien asuinalueiden paikkavajetta. Suurimmat päiväkoti- ja kouluhankkeet sijoittuvat kunnan läntiseen osaan. Koulujen tilankäytön tehostamista selvitettiin laatimalla laskelmat koulujen maksimioppilasmääristä, arvioitiin oppimispolkuja, ryhmäkokojen mitoitusta, selvitettiin tiettyjen koulutilojen muutosmahdollisuutta opetuskäyttöön ja tiivistettiin kouluverkkoa. Koulutilojen mitoitus perustuu alakouluissa 20 ja 25 oppilaan ryhmiin sekä yläkouluissa 21 oppilaan ryhmiin. Päiväkotien mitoitus perustuu 21 lapsen ryhmäkokoon. Päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelu jaettiin Pitkäjärven, Pikkolan ja Sariolan yläkoulujen mukaan kolmeen alueeseen: läntinen, keskusta-pohjoinen ja itäinen alue. Taulukoissa käytetyt väestöennusteet ovat keskiarvoja kaavoituksen tekemistä minimi ja maksimiennusteista. 16

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, LÄNTINEN ALUE Tilanne nykyisellä palveluverkolla (ei sisällä Lamminrahkan väestöennustetta) LÄNTINEN ALUE Väestömäärä 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 1110 1200 1250 1295 1045 1060 1160 1250 415 490 490 535 Kunnallisessa päiväkodissa 58 % 710 768 800 830 Yksityisessä päiväkodissa 6 % Nykyiset toimipisteet Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Harjunsalon päiväkoti A 42 42 42 42 Harjunsalon päiväkoti B 84 84 84 84 Suoraman päiväkoti+pajupilli 96 96 96 96 Suoraman koulu 62 62 62 62 530 530 530 530 Tursolan päiväkoti A, B, C 50% 50 50 50 50 Tursolan koulu 50% 17 17 17 17 60 60 60 60 Vatialan päiväkoti 138 138 138 138 Liutun päiväkoti 84 84 84 84 Vatialan koulu 365 365 365 365 tilapäiset opetustilat 20 20 20 20 120 120 120 120 Pitkäjärven koulu 440 440 440 440 Yksityiset Liikuntapäiväkoti Touhula 63 63 63 63 Yhteensä paikkoja 656 656 656 656 1075 1075 1075 1075 440 440 440 440 Nykyisten toimipisteiden Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat paikkojen riittävyys 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Yhteensä +/- -54-112 -144-174 30 15-85 -175 25-50 -50-95 Yhteensä ilman tilapäisiä opetustiloja -90-105 -205-295 17

Työryhmän esitys läntiselle alueelle Väestönkasvun vuoksi Vatialassa ja Suoramalla on pikaista tarvetta uusille päivähoito- ja koulutiloille. Työryhmä esittää, että Kyötikkälään suunnitellusta pientenlastenyksikkö- ja yhtenäiskouluhankkeesta luovutaan ja palveluverkkoa tiivistetään laajentamalla Pitkäjärven, Vatialan ja Suoraman kouluja. Pitkäjärven koulun laajennus, hankeaikataulu 2016 2018. Pitkäjärven koulua laajennetaan 10 luokkatilalla ja sinne siirtyvät Vatialan koulun 5.-6.-luokat. Laajennus mahdollistaa myös alueelliseesti laajemman oppilaaksiottoalueen järjestelyn ja opetustilojen tehokkaan käytön. Laajennustiloihin voidaan tarpeen vaatiessa ohjata myös Suoraman koulun 5.-6.-luokkia. Vatialan koulun vanhan asuntosiiven muutos ja peruskorjaus (ruokala ja esiopetustilat 5 ryhmää), hankeaikataulu 2017 2019. Esiopetusikäiset siirtyvät koulun yhteyteen, jolloin päiväkotitiloja vapautuu päivähoidon käyttöön. Vatialan koulun vanhan osan peruskorjaus 1.-4.-luokille, hankeaikataulu 2018 2020. Lamminrahkan pientenlastenyksikkö ja yhtenäiskoulu valmistuvat 2020. Suunnittelu on käynnissä. Osa Vatialan ja Pitkäjärven koulujen oppilaista ohjataan Lamminrahkaan. Suorama pientenlastenyksikkö (päiväkoti, esiopetus ja luokat 1-2), hankeaikataulu 2019 2021.Yksikön koko täsmentyy suunnitelmavuosien aikana. 18 Lamminrahkaan on suunnitteilla pientenlastenyksikkö (päiväkoti, esiopetus ja luokat 1-2) ja yhtenäiskoulu (luokat 3-9). Lamminrahkan yhtenäiskouluhanke on yhteinen Tampereen kaupungin kanssa ja koulun palveluista tulee osa läntisen alueen palveluverkkoa. Lamminrahkan väestönkasvu ei ole mukana läntisen alueen päivähoito- ja oppilasennusteessa.

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, KESKUSTA-POHJOINEN Tilanne nykyisellä palveluverkolla KESKUSTA-POHJOINEN Väestömäärä 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 1430 1465 1540 1575 1330 1375 1455 1530 605 700 650 660 Kunnallisessa päiväkodissa 58 % 915 938 986 1008 Yksityisessä päiväkodissa% 6 % Nykyiset toimipisteet Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Tursolan päiväkoti A, B, C 55 55 55 55 Tursolan koulu 50% 17 17 17 17 60 60 60 60 Vesaniemen päiväkoti 63 63 63 63 Rikun päiväkoti 33 33 33 33 Pikkolan päiväkoti 75 75 75 75 Omenatarhan päiväkoti 102 102 102 102 Kirkkoharjun koulu 13 13 13 13 380 380 380 380 Pikkolan koulu 660 660 660 660 Liuksialan päiväkoti 84 84 84 84 Liuksialan koulu 20 20 20 20 255 255 255 255 Huutijärven päiväkoti 75 75 75 75 Huutijärven koulu 66 66 66 205 280 280 280 Raikun koulu 50 50 50 50 Kautialan koulu 50 50 50 50 Ruutanan päiväkoti 75 75 75 75 Koivurinteen päiväkoti 105 105 105 105 Ruutanan koulu 20 20 20 20 300 300 300 300 Ruusutarhan päiväkoti 42 42 42 42 Havisevan koulu 150 150 150 150 Yksityiset Päiväkoti Vekarat 84 84 84 Jumping Beans 41 41 41 41 Englanninkielinen leikkikoulu 28 28 28 28 Kikunoora 21 21 21 21 Yhteensä 869 1019 1019 1019 1450 1525 1525 1525 660 660 660 660 19 Nykyisten toimipisteiden Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat paikkojen riittävyys 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Yhteensä +/- -46 81 33 11 120 150 70-5 55-40 10 0

Työryhmän esitys alueelle keskusta-pohjoinen Väestöennusteen pohjalta tehtyjen oppilasennusteiden lyhyen aikavälin tilatarpeet hoidetaan lähialueen koulujen yhteistyöllä. Alueen päivähoitopaikat riittävät tämän hetkisen väestöennusteen pohjalta lähivuosiksi. Yläkoulun paikkavaje helpottuu keskustan alueella, jos Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu rakentaa Pikkolaan uuden yksikön mahdollisesti jo 2018. Ainakin alkuvaiheessa sieltä on mahdollista saada lisätilat n. 80 oppilaalle. Samoin ammattioppilaitoksen vapautuvat tilat Huutijärveltä antavat lisää liikkumavaraa. Kautialan koulu lakkautetaan 2016, oppilaat siirtyvät Huutijärven kouluun. Raikun koulu lakkautetaan 2016, oppilaat siirtyvät Huutijärven kouluun. Kirkkoharjun peruskorjaus 2021 2023. Kirkkoharjun, Huutijärven ja Liuksialan kouluja tarkastellaan yhtenäisenä oppilaaksiottoalueena. Huutijärven koulun laajennuksen valmistuttua esiopetusikäiset siirtyvät koulun tiloihin, jolloin alueelle vapautuu päivähoitopaikkoja. Ruutanan koululla entiset keittiö ja ruokalatilat muutetaan opetustiloiksi. 20

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOKSET 2015 2030, ITÄINEN ALUE Tilanne nykyisellä palveluverkolla ITÄINEN ALUE Väestömäärä 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 250 250 245 245 245 250 245 245 100 120 120 110 Kunnallisessa päiväkodissa 58 % 145 145 142 142 Yksityisessä päiväkodissa% Nykyiset toimipisteet Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Sahalahden päiväkoti 58 58 58 58 KV alakert, päiväkotia 21 21 21 21 Kirjastopäiväkoti 21 21 21 21 Sariolan alakoulu 13 13 13 13 170 170 170 170 Sariolan yläkoulu 145 145 145 145 Lahdenkulman koulu 50 50 50 50 Vilpeilän koulu 40 40 40 40 Kuhmalahden päiväkoti 42 42 42 42 Pohjan koulu 100 100 100 100 Yhteensä 155 155 155 155 360 360 360 360 145 145 145 145 Nykyisten toimipisteiden Päiväkotipaikat Alakoulupaikat Yläkoulupaikat paikkojen riittävyys 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 2015 2020 2025 2030 Yhteensä +/- 10 10 13 13 115 110 115 115 45 25 25 35 21

Työryhmän esitys itäiselle alueelle Sahalahden ja Kuhmalahden väestön määrä on viime vuosina hienoisesti vähentynyt. Alle 16-vuotiaiden määrän arvioidaan pysyvän koko suunnittelukauden lähes samalla tasolla. Lahdenkulman koulu lakkautetaan 2015. Oppilaat siirtyvät Sariolan, Vilpeilän ja tarvittaessa Pohjan kouluille. Pohjan koulu lakkautetaan 2021. 1.-4.-luokkien oppilaat siirtyvät Kuhmalahden uuteen kouluun, ja 5.-6.- luokkien oppilaat siirtyvät Sariolan kouluun. Pohjan koulun peruskorjaus ei ole perusteltavissa koulun nykyisen koon / oppilasennusteen näkökulmasta. Kuhmalahden päiväkodin yhteyteen rakennetaan uusi koulu 1.-4.-luokkien oppilaille. Uusi koulu päiväkodin yhteydessä tuo maaseutualueelle houkuttelevuutta lähellä olevilla palveluilla. Vilpeilän koulun peruskorjaus tai lakkautus, jolloin Sariolan koulun laajennus 2022 2023. 22

VERKKORATKAISUN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET KOULUVERKON SAAVUTETTAVUUTEEN Nykyisin Kangasalan perusopetuksen oppilaita (1-9 lk.) on yhteensä 3624. Näistä kolmen kilometrin säteellä lähikoulusta asuu 64 % ja yli kolmen kilometrin koulumatka on 36:lla % oppilaista. Alle viiden kilometrin säteellä koulusta asuu 80 % ja yli 5 km:n koulumatka on 20:llä % oppilaista. Työryhmän ehdottamien kouluverkkomuutosten jälkeen vastaavat prosenttiluvut eivät juuri muutu. Myös tämä vertailulaskelma on tehty nykyisellä oppilasmäärällä. Laskelmaan sisältyvät seuraavat muutokset: Pohjan koulun 1.-4.-luokkien oppilaat siirtyvät Kuhmalahden kirkonkylän uuteen kouluun ja 5.-6.-luokkien oppilaat Sariolaan. Lahdenkulman koulun oppilaat siirtyvät Sariolaan. Kautialan ja Raikun koulujen oppilaat siirtyvät Huutijärven kouluun. Vilpeilän koulun oppilaat siirtyvät Sariolaan. Pienten kyläkoulujen lakkautusten myötä osalla oppilaista koulujen saavutettavuus heikkenee. Koulumatka Nykyinen kouluverkko Työryhmän ehdottama kouluverkko 3 km 2329 (64 %) 2284 (63 %) alle 5 km 2902 ( 80 %) 2852 (79 %) yli 5 km 722 (20 %) 772 (21 %) 23 Oppilaat yhteensä (1-9-luokat) 3624 3624

PÄIVÄKOTI- JA KOULUINVESTOINTIEN AIKATAULU INVESTOINTIEN AIKATAULUTUS LÄNTINEN ALUE Pitkäjärven koulun laajennus Vatialan koulun laajennus Vatialan koulun peruskorjaus Suoraman pientenlastenyksikkö kustannusarvio kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy ke sy ke sy ke sy ke sy ke sy ke sy 3 500 000e 3 000 000e 3 500 000e 5 850 000e 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Lamminrahkan yhtenäiskoulun rakentaminen Harjunsalon päiväkodin (A) peruskorjaus KESKUSTA-POHJOINEN Kirkkoharjun koulun peruskorjaus Ruutanan päiväkodin peruskorjaus ITÄINEN ALUE Kuhmalahden koulun (1.-4.lk:t) rakentaminen 2 250 000e Sariolan koulun laajennus = suunnittelu = rakentaminen 24

JOHTOPÄÄTÖKSET Nykyinen päiväkoti- ja kouluverkko hajaantuu laajalle alueelle ympäri kuntaa ja koostuu lukuisista erikokoisista yksiköistä. Työryhmällä on ollut tehtävänään ehdottaa koko kuntaan tiiviimpi ja taloudellisempi sekä aikaa kestävä verkkoratkaisu. Päiväkoti- ja kouluverkkotyöryhmä on tehnyt ehdotuksen palveluverkon kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut turvata paras mahdollinen lopputulos haastavassa kuntatalouden tilanteessa. Palveluverkon kehittämistä on arvioitu useasta eri näkökulmasta ja pohdittu useita eri vaihtoehtoja. Keskeisenä tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta hyvin toimivissa tiloissa. Työryhmä on tarkastellut uusia tilaratkaisuja joustavasti yhtenäisen perusopetuksen näkökulmasta. Tällöin on tarvittaessa luovuttu perinteisestä esiopetus / alakoulu / yläkoulu -jaosta (0.- luokka / 1.-6. luokat / 7.-9. luokat). Tämä on mahdollistanut kustannustehokkaiden ja oppilaan ehyttä koulupolkua tukevien (perinteiset nivelvaiheet ylittävien) kouluratkaisujen tekemisen. Koska päiväkoti- ja kouluverkko on jo nykyisellään tehokas, on mittavan tilankäytön tehostaminen ollut mahdotonta. Lisärakentamiselta ei voida välttyä. Suunnitelmalla on pyritty siihen, että tilakustannusten kasvu tulevaisuudessa voidaan suunnitella hallitusti. Nykyistä palveluverkkoa tiivistetään olemassa olevia kouluja peruskorjaamalla ja lisätiloja nykyisten yksiköiden yhteyteen rakentamalla. Luovutaan peruskorjaustarpeessa olevista mitoitukseltaan epäkäytännöllisistä kouluista. Pääpaino lisärakentamisessa on nauhataajaman länsipäässä, mihin myös väkimäärän kasvu keskittyy. 25

LIITTEET 1. Kouluverkon eri vaihtoehtojen tarkastelu alueittain Läntinen alue Koulut 26

27 Päiväkodit

Vaihtoehto: Vatialan koulun peruskorjaus ja laajennus Vatialan koulu, peruskorjaus Investointikustannus, uudisrakennus Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -3 500 000-121 000-250 000-371 000 /v Vatialan koulu, laajennus (luokat, ateria ja esiop) Investointikustannus, uudisrakennus -3 000 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -100 000-70 000-170 000 /v Pitkäjärven koulun laajennus (10 luokkatilaa) Suoraman lisätilantarve, pienten lasten yksikkö Pitkäjärven koulu, laajennus (10 luokkatilaa) Investointikustannus, uudisrakennus -3 500 000 Suorama, pienten lasten yksikkö Investointikustannus, uudisrakennus -5 850 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -117 000-80 000-197 000 /v Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -195 000-131 000-326 000 /v 28

Muita läntisen alueen tutkittuja vaihtoehtoja Vaihtoehto: Vatialan koulun peruskorjaus + lisätilat sekä Pitkäjärven koulun lisätilat Vatialan koulu, peruskorjaus Investointikustannus, uudisrakennus Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -3 500 000-121 000-250 000-371 000 /v Vatialan koulu, laajennus (luokat, ateria ja liikunta)+esiop Investointikustannus, uudisrakennus -5 325 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä Pitkäjärven koulu, laajennus Investointikustannus, uudisrakennus Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -177 500-120 000-297 500 /v -2 850 000 eur -95 000 eur - 46 000 eur -141 000 /v. Vaihtoehto: Kyötikkälän yhtenäiskoulu TA 2014 Kyötikkälän yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli Yhtenäiskoulu 1-9 Päiväkoti 6 ryhmää Liikuntahalli 1200 m2 Yhteensä 24 000 000 29 - Suoraman kaava mahdollistaa vain päiväkodin ja alakoulun rakentamisen. - Kouluverkon tiivistäminen ei toteudu, jos kunnan länsiosaan rakennetaan kaksi uutta yhtenäiskoulua,kyötikkälä ja Lamminrahka. + Jos Kyötikkälän yhtenäiskoulu toteutuu, ei tarvita koulujen laajennuksia länsiosaan.

Keskusta-pohjoinen alue Ruutana, Haviseva, Keskusta, Tursola, Huutijärvi, Kautiala ja Raikku 30

Vaihtoehto: Raikun ja Kautialan peruskorjaus Raikun koulu, peruskorjaus Investointikustannus, peruskorjaus - Pääkoulu -730 000 ('- Kylätalo -100 000 ) Yhteensä -730 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. -24 333 - Käyttö- ja ylläpito -30 000 Yhteensä -54 333 /v. Kautialan koulu, peruskorjaus Investointikustannus, peruskorjaus -650 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. -22 000 - Käyttö- ja ylläpito -38 000 Yhteensä -60 000 /v 31

32 Itäinen alue

Vaihtoehto: Lahdenkulman, Pohjan koulun ja Vilpeilän peruskorjaus Lahdenkulman koulu, peruskorjaus Investointikustannus, peruskorjaus - Pääkoulu -1 100 000,00 - Vanha puukoulu -115 000,00 Yhteensä -1 215 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. -40 500 - Käyttö- ja ylläpito -41 000 Yhteensä -81 500 /v. Pohjan koulu, peruskorjaus Investointikustannus, peruskorjaus Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -2 000 000-66 667-54 000-120 667 /v Uusi alakoulu 1-4 lk, n. 35 Opp Kuhmalahden päiväkodin yhteyteen (Pohjan koulun lakkaaminen) Vilpeilän koulu, peruskorjaus Investointikustannus, peruskorjaus -450 000 Uusi alakoulu 1-4 lk, Kuhmalahden kk Investointikustannus, uudisrakennus -2 250 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -15 000-26 000-41000 /v Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -75 000-50 600-125 600 /v 33

Muita itäisen alueen tutkittuja vaihtoehtoja Vaihtoehto: Uusi alakoulu 1-6 lk (100 opp) Kuhmalahden päiväkodin yhteyteen tai Uusi alakoulu 1-2 lk, n. 35 opp. Kuhmalahden päiväkodin yhteyteen ja Sariolan alakouluun 3-6 lk tai Uusi alakoulu 1-4 lk, n. 65 OPP Kuhmalahden päiväkodin yhteyteen ja Sariolan alakouluun 5-6 lk Uusi alakoulu 1-2 lk, Kuhmalahden kk Investointikustannus, uudisrakennus Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -1 300 000-43 000-29 000-72 000 /v Uusi alakoulu 1-6 lk, Kuhmalahden kk Investointikustannus, uudisrakennus -3 600 000 Sariolan alakoulu, 3-6 lk Investointikustannus, uudisrakennus -857 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -120 000-83 000-203 000 /v Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -28 500-19 000-47 500 /v Uusi alakoulu 1-4 lk, Kuhmalahden kk Investointikustannus, uudisrakennus -2 900 000 Sariolan alakoulu, 5-6 lk Investointikustannus, uudisrakennus -622 000 Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -97 000-65 000-162 000 /v Käyttö- ja ylläpitokustannukset/vuosi - Poistot/v. - Käyttö- ja ylläpito Yhteensä -20 700-14 000-34 700 /v 34

2. Oppilaskohtaiset kustannukset OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET, ALAKOULUT /OPPILAS TP2014 Toimintakatetilit netto (oppilasmäärä tilastointipäivänä 20.9.2014) Oppilasmäärä 20.9.2014 Kaikki TP 2014 Kaikki /oppilas Ulkoiset TP 2014 Ulkoiset /oppilas Sisäiset TP 2014 Sisäiset /oppilas Havisevan koulu 136-1 037 556-7 629-709 899-5 220-327 657-2 409 Huutijärven koulu 225-1 541 882-6 853-1 111 813-4 941-430 069-1 911 Kautialan koulu 33-341 747-10 356-269 935-8 180-71 812-2 176 Kirkkoharjun koulu 380-2 357 043-6 203-1 608 796-4 234-748 247-1 969 Lahdenkulman koulu 30-303 542-10 118-206 173-6 872-97 369-3 246 Liuksialan koulu 211-1 628 137-7 716-1 136 491-5 386-491 646-2 330 Raikun koulu 42-369 012-8 786-288 223-6 862-80 789-1 924 Ruutanan koulu 244-1 501 380-6 153-947 811-3 884-553 569-2 269 Sariolan alakoulu 146-1 068 577-7 319-801 438-5 489-267 139-1 830 Suoraman koulu 503-3 059 557-6 083-2 118 065-4 211-941 492-1 872 Tursolan korttelikoulu 120-983 863-8 199-527 155-4 393-456 708-3 806 Vatialan koulu*) 440-2 592 082-5 891-1 764 129-4 009-827 953-1 882 Vilpeilän koulu 20-230 797-11 540-165 900-8 295-64 897-3 245 Pohjan koulu 61-609 301-9 989-428 814-7 030-180 487-2 959 Yhteensä 2591-17 624 476-6 802-12 084 642-4 664-5 539 834-2 138 *) ei sisällä vammaisopetusta 35

3. Perusopetuksen kuljetuskustannukset lv. 2013 2014 Koulu Oppilasmäärä* taksi bussi joista kuljetuksessa % Kust. Kust. Kust./koulu Kust./oppilas lv. 2013-2014 lv. 2013-2014 lv. 2013-2014 lv. 2013-2014 taksi bussi lv. 2013-2014 lv. 2013-2014 Havisevan koulu 145 37 38 75 52 50 473,27 16 426,51 66 899,78 461,38 Huutijärven koulu 231 20 58 78 34 67 593,28 20 847,56 88 440,84 382,86 Kautialan koulu 39 24 0 24 62 31 538,26 31 538,26 808,67 Kirkkoharjun koulu 363 4 2 6 2 17 529,65 816,89 18 346,54 50,54 Lahdenkulman koulu 28 12 5 17 61 15 397,81 1 864,72 17 262,53 616,52 Liuksialan koulu 211 21 60 81 38 81 427,46 21 568,52 102 995,98 488,13 Pohjan koulu 67 18 32 50 75 44 572,68 24 052,63 68 625,31 1 024,26 Raikun koulu 42 28 0 28 67 50 437,61 50 437,61 1 200,90 Ruutanan koulu 226 6 0 6 3 18 184,23 18 184,23 80,46 Sariolan koulu 1-6 142 10 18 28 20 30 285,41 9 274,38 39 559,79 278,59 Suoraman koulu 495 6 2 8 2 13 258,46 1 927,42 15 185,88 30,68 Tursolan koulu 116 11 0 11 9 16 294,52 16 294,52 140,47 Vatialan koulu 426 2 0 2 0 2 135,65 2 135,65 5,01 Vilpeilän koulu 19 2 0 2 11 2 187,98 2 187,98 115,16 Vatiala 11-v 41 36 0 36 88 149 879,52 149 879,52 3 655,60 Pikkolan koulu 602 43 203 246 41 48 765,27 172 629,72 221 394,99 367,77 Pitkäjärven koulu 377 1 42 43 11 1 547,98 25 552,76 27 100,74 71,89 Sariolan koulu 7-9 110 11 56 67 61 35 296,45 31 528,53 66 824,98 607,50 Yhteensä 3680 292 516 808 22 676 805,49 326 489,64 1 003 295,13 1 241,70 Eskarit 33 0 33 51 282,28 51 282,28 Yhteensä 3680 325 516 841 22 728 087,77 326 489,64 1 054 577,41 1 241,70 *oppilasmäärä, tilanne 20.9.2013 36

4. Koulut ja päiväkodit kuvina HAVISEVAN KOULU Yli-Nikkiläntie 49, 36120 Suinula Vanha rakennus Tontin pinta-ala (ei asemak.) 13 000 m2 Rakennusvuosi / peruskorjaus 1957 / 1996 Rakennuksen kerrosala 2544 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan Pellettilämmitys v. 2014 alkaen, varalla öljy. Kaavan muk. tontin pinta-ala 17 481 m2 Rakennusvuodet ja perusk.: - päärakennus 1952 / 1998 - vanha rakennus 1924 / 1983,1999 Rakennusten kerrosala 4593 krsm2 (sisältää v.2015-2016 päärak. rakennettavan laajennusosan) Rak.oikeutta jäljellä laaj.jälkeen 3407 krsm2 Kaukolämpö / maakaasu, varalla öljy KAUTIALAN KOULU Ponsantie 1269, 36340 Tohkala HUUTIJÄRVEN KOULU Jokioistentie 7, 36270 Kangasala Päärakennus Päärakennus 37

Piharakennus (tekn.työ) Tontin pinta-ala (ei asemak.) 22 244 m2 Rakennusvuodet: - päärakennus 1968 - piharakennus 1950 Rakennusten kerrosala 631 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan Sähkölämmitys Vanha rakennus Kaavan muk.tontin pinta-ala 10 029 m2 Rakennusvuodet / perusk.: Päärakennus 1959 / 1990 - IV-saneeraus 2003 Vanha rakennus 1934 / 1991 - IV-saneeraus 2007 Pihasaneeraus ja liikennejärj. 2012-2013 Rakennusten kerrosala 4201 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 1799 krsm2 Kaukolämpö KIRKKOHARJUN KOULU Kangasalantie 1109, 36200 Kangasala LAHDENKULMAN KOULU Koivusalontie 4, 36420 Sahalahti Päärakennus Päärakennus 38

LIUKSIALAN KOULU Ahulinjärventie 21, 36200 Kangasala Vanha rakennus päärakennus Piharakennus Tontin pinta-ala (ei asemak.) 9 500 m2 Rakennusvuodet ja perusk.: - päärakennus 1951 / 1982 - vanha rakennus 1926 / 1982 - piharakennus 1926 Rakennusten kerrosala 1350 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan Öljykeskuslämmitys päiväkoti-koulurakennus ( Ahulinjärventie 23 ) pellettilämpölaitos ( Ahulinjärventie 21 ) 39 Kaavan muk. tontin pinta-ala 13 178 m2 Rakennusvuodet ja perusk.-laaj.: - päärakennus, koulu 1953 / 2005 - päiväkoti-koulurakennus 2012 - pellettilämpölaitos 2012 Rakennusten kerrosala 4123 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 4877 krsm2 Pellettilämmitys, varalla öljy

POHJAN KOULU Kouluntie 31, 36840 Pohja Raikun kylätalo ( koulun esiopetuskäytössä ) Tontin pinta-ala (ei asemak.) 14 319 m2 Rakennusvuosi 1952 Peruskorjaus ja laajennus 1987, 1997 Rakennusten kerrosala 1834 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan / Pohjan osayleiskaava PY julk.palveluiden ja hallinnon alue Öljykeskuslämmitys Tontin pinta-ala (ei asemak.) 32 306 m2 Rakennusvuodet ja peruskorj.:. - päärakennus 1956 - Raikun kylätalo 1920 / 1995 Rakennusten kerrosala 776 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan, rantaosayleiskaava PY Öljykeskuslämmitys / koulu Suora sähkölämmitys / kylätalo RAIKUN KOULU Raikuntie 97, 36520 Raikku RUUTANAN KOULU Ruutanantie 750, 36110 Ruutana Päärakennus Päärakennus 40

Rakennusoikeutta jäljellä Pellettilämmitys 2014 alkaen, varalla öljylämmitys 1179 krsm2 SUORAMAN KOULU Kyötikkäläntie 10, 36220 Kangasalaa RUUSUTARHAN PÄIVÄKOTI (Ruutanan koulun laajennusosa) Päärakennus Ruutanan koulun vanha rakennus Tilapäiskoulu- ja iltapäiväkerhotilat, 506 krsm2 41 KOIVURINTEEN PÄIVÄKOTI - KOULU Ruutanantie 748, 36110 Ruutana Kaavan muk.tontin pinta-ala 23 827 m2 Rakennusvuodet, perusk. + laaj.: - päärakennus 1952 /1994 Rakennusvuosi 1952, 1925 Peruskorjaus ja laajennus Ruusutarhan päiväkoti ( laajenn.) 1994, 1995, 2007 Koivurinteen päiväkoti-koulu 2014 Rakennusten kerrosala 6021 krsm2 Kaavan muk. tontin pinta-ala 25 900 m2 Rakennusvuodet, perusk.+ laaj. - päärakennus 1969 / 2014 - kirjasto-terv.asema 1989 - tilapäisvuokratila, Alkula 2008 alkaen Rakennusten kerrosala 6717 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 1053 krsm2 ( ei sis. Alkulaa eikä käytöstä poistunutta, purettavaa viipalekoulua ) ) Kaukolämpö / maakaasu

VATIALAN KOULU Vatialantie 17, 36240 Kangasala Rakennusten kerrosala Rakennusoikeutta jäljellä ( ei sis. tilapäisvuokratilaa ) Kaukolämpö / maakaasu 5242 krsm2 1829 krsm2 VILPEILÄN KOULU Pakkalantie 337, 36430 Sahalahti Päärakennus Koulurakennus 1 Päiväkoti Oravanpesä, koulukäytössä elokuu 2014 alkaen Koulurakennus 2 42 Tilapäinen vuokrakoulu elokuu 2013 alkaen Kaavan muk. tontin pinta-ala 17 678 m2 Rakennusvuodet, perusk.+ laaj. - päärakennus / EHA-tilat 1953 / 2006 - päiväkoti Oravanpesä 2006 - tilapäisvuokratila 2013 alkaen Tontin pinta-ala ( ei asemak.) 9 650 m2 Rakennusten lukumäärä 2 + piharak. Rakennusvuodet, perusk.+ laaj. - koulurak. 1 1897 / 1980 - koulurak. 2 1940 / 2004 Rakennusten kerrosala 703 krsm2 Rakennusoikeus määritellään rakennusjärjestyksen mukaan, Pakkalan kyläyleiskaava valmisteilla, PY julkisten palveluiden alue

SARIOLAN KOULUKESKUS Kärkkääntie 12, 36420 Sahalahti TURSOLAN KOULU JA PÄIVÄKOTIALUE Rakennus A (puukoulu) Tursolan koulu Asemantie 142, 36200 Kangasala Rakennus B C D Tursolan päiväkoti, rakennus A Vainiometsäntie 1, 36200 Kangasala Kaavan muk. tontin pinta-ala 18 684 m2 Rakennusvuodet / perusk. ja laaj. - Rakennus A 1898 / 2007 - Rakennusosa B 1977 / 2009 - Rakennusosa C 1994 - Laajennusosa D 2009 Rakennusten kerrosala 5300 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 1700 krsm2 Maakaasulämmitys v.2013 alk. Tursolan päiväkoti, rakennus B Vainiometsäntie 1, 36200 Kangasala 43

PIKKOLAN KOULU- JA PÄIVÄKOTIALUE Tursolan päiväkoti, rakennus C Vainiometsäntie 1, 36200 Kangasala PIKKOLAN KOULU Finnentie 40, 36200 Kangasala Tursolan päiväkodin piharakennus Kaavan muk. tontin pinta-ala 22 812 m2 Rakennusvuodet, perusk. ja laaj. - Tursolan koulu 2009 - Tursolan päiväk. A-rak. 2002 - Tursolan päiväk. B-rak. 1928 / 2011 - Tursolan päiväk. C-rak. 1948 / 2008 - Tursolan pk: n piharak. 1928 Rakennusten kerrosala 3287 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 713 krsm2 Tursolan koulussa maalämpölämmitys, päiväkotirakennuksissa sähkölämmitys PIKKOLAN URHEILUTALO Finnentie 40, 36200 Kangasala PIKKOLAN TAITOTALO Finnentie 40, 36200 Kangasala 44

KANGASALAN LUKIO Finnentie 42, 36200 Kangasala PIKKOLAN PÄIVÄKOTI Riihikuja 5, 36200 Kangasala Kaavan muk. tontin pinta-ala 77 621 m2 Rakennusvuodet / perusk. ja laaj. - Pikkolan koulu 1975 / 2004 - Pikkolan urheilutalo 1975 / 2013 - Pikkolan Taitotalo 2011 - Kangasalan lukio 2012 - Pikkolan päiväkoti 1976 / 1998 - Omenatarhan päiväkoti 2005 - Omppula 1920 / 1996 Rakennusten kerrosala yht. 17 240 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 10 860 krsm2 Kaukolämpö OMENATARHAN PÄIVÄKOTI Riihikuja 1, 36200 Kangasala PITKÄJÄRVEN KOULU Vatialantie 4, 36240 Kangasala OMPPULA (avoimen varhaiskasvatuksen yksikkö ) Riihikuja 3, 36200 Kangasala Kaavan muk.tontin pinta-ala 37 020 m2 Rakennusvuodet ja perusk./ laaj. - koulurakennus 2003 - terveysasema 2002 Rakennusten kerrosala 7782 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 10 218 krsm2 Kaukolämpö 45

PÄIVÄKODIT RIKUN PÄIVÄKOTI Harjulantie 12, 36200 Kangasala HUUTIJÄRVEN PÄIVÄKOTI Mäyrävuorentie 6, 36200 Kangasala Kaavan muk. tontin pint-ala 6268 m2 Rakennusten lukumäärä 1 + ulkovar. 2 Rakennusvuosi / Laajennus 1988 / 1999 Rakennusten kerrosala 1127 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 573 krsm2 Kaukolämpö Tontin pinta-ala (ei asemak.) noin 4,5 ha (koko tila 104,84 ha) Rakennusten lukumäärä 1 + ulkovar. Rakennusvuosi / muutos 1956 / 1990 Rakennusten kerrosala 745 krsm2 Rakennusoikeus määritellään kunnan rakennusjärjestyksen mukaan Vesikeskuslämmitys, öljy KUHMALAHDEN PÄIVÄKOTI Kivisalmentie 14, 36810 Kuhmalahti VESANIEMEN PÄIVÄKOTI Urheilutie 17, 36200 Kangasala 46 Tontin pinta-ala (ei asemak.) 6000 m2 Rakennusten lukumäärä 1 + ulkovar. Rakennusvuosi 2010 Rakennusten kerrosala 524 krsm2 Rakennusoikeus määritellään kunnan rakennusjärjestyksen mukaan,oikeusvaikutukseton Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava v.1999 Kaukolämpö / Bioenergia Oy Kaavan muk. tontin pinta-ala 5776 m2 Rakennusten lukumäärä 1 + ulkovar. Rakennusvuosi / muutos 1972 /1985 Rakennusten kerrosala 1027 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 705 krsm2 Kaukolämpö

RUUTANAN PÄIVÄKOTI Haapatie 1, 36110 Ruutana SAHALAHDEN MONITOIMITALO Pääskyset ja Avoin päiväkoti Peltopyyt Kurviksenkuja 2, 36420 Sahalahti Kaavan muk. tontin pinta-ala 11383 m2 Rakennusvuodet, perusk. / laaj.. - päiväkoti 1963 / 1991 - terveysasema 1995 / 2008 Rakennusten kerrosala 2125 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 2275 krsm2 Vesikeskuslämmitys, öljy Kaavan muk. tontin pinta-ala 1674 m2 Rakennusvuosi / muutos 1970 / 2012 Rakennuksen kerrosala 477 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 25 krsm2 Kaukolämpö, maakaasu SAHALAHDEN PÄIVÄKOTI Kurviksenkuja 6 1, 36420 Sahalahti SAHALAHDEN ENT. VIRASTO Peipposet ja Virikeryhymä Peltopyyt Sälssinkuja 2, 36420 Sahalahti Kaavan muk. tontin pinta-ala 2777 m2 Rakennusvuodet, perusk. / laaj. - uudisvaihe / laajennus 1981 / 1992 - peruskorjaus 2013 Rakennusten kerrosala 633 krsm2 Rakennusoikeutta jäljellä 200 krsm2 Kaukolämpö, maakaasu Kaavan muk. tontin pinta-ala 2599 m2 Rakennusvuosi / muutos 1973 / 1991, Rakennuksen kerrosala 645 krsm2 ( rak. liittyy kerrostalo-osaan, jota ei laajuustiedoissa mukana ) Rakennusoikeutta ei jäljellä Sähkölämmitys 47