Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Yritysvastuu 1.1 Organisaation perustiedot Tuotekehitystä pohjoisiin oloihin Boreal Kasvinjalostus Oy on olennainen osa kotimaista elintarviketuotantoketjua. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Edistämme osaltaan toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön ja sitoudumme kehittämään sitä jatkuvasti. Kehitämme vastuullisesti toimintaamme ja jalostusohjelmiamme tavoitteenamme tuottaa entistä parempia lajikkeita asiakkaillemme. Tunnemme vastuumme ja olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisesti. Lähtökohtana toiminnassamme on asiakkaidemme; viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Kasvinjalostuksella parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Työllämme on olennainen merkitys myös koko elintarvikeketjussa ja yhteiskunnassa. Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa ja markkinoi peltokasvilajikkeita pohjoisen Euroopan oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Olemme tuotekehitysyritys ja tuotteitamme ovat jalostamamme lajikkeet. Jalostusohjelmiemme tärkeimpinä lajeina ovat viljat, öljykasvit, nurmikasvit, peruna ja herne. Lajikkeiden jalostus on ydinliiketoimintaamme. Solmimme lajikkeistamme tuotanto- ja markkinointisopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen. Borealilla on Venäjällä toimiva tytäryhtiö, jonka tehtävänä on testata, rekisteröidä ja markkinoida Borealin jalostamia lajikkeita Venäjällä. Omistus Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Suomen valtio 60,75%, Hankkija-Maatalous Oy 13,08%, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö 6,54%, Tilasiemen Oy 6,54%, Vilmorin & Cie 6,54%, MTK ry 6,07% ja SLC r.f. 0,47 %. Kaj Friman Markku Äijälä Henkilöstömäärä 72 Päätoimipaikka Suomessa Jokioinen
Raportti 2 (11) 1.2 Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Boreal Kasvinjalostus Oy on valtion enemmistö-omisteinen yhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Valtionneuvoston kanslia. Boreal luokitellaan markkinaehtoisesti toimivaksi strategisesti tärkeäksi yhtiöksi. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo hallitus. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta apunaan johtoryhmä ja muut tarvittavat asiantuntijat. Arvot ohjaavat toimintaamme Arvot ohjaavat Borealin jokapäiväistä toimintaa ja vastuullisuutta niin yrityksen sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa määrittänyt Borealin arvot ja toimintaperiaatteet ja hallitus on ne vahvistanut. Arvomme ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Arvostamme ja kunnioitamme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme. Edistämme pitkäjänteistä yhteistyötä avoimella ja rehellisellä toiminnalla. Osaaminen on tärkein voimavaramme, kehitämme sitä jatkuvasti. Tahdomme onnistua yksilöinä, ryhmänä ja yhtiönä ja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Rakennamme tulevaisuuden yhteistyössä, yhteisin tavoittein ja vastuullisesti. Toimimme vastuullisesti Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksen-mukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Henkilöstölle tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme jatkuvasti kehittämään sitä. Kohtelemme kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasa-arvoisesti kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti emmekä suvaitse työpaikalla minkäänlaista syrjintää, uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Kaikki työntekijät ovat voimassa olevan työehtosopimuksen piirissä. Emme palkkaa vakituisiin työsuhteisiin alle 18-vuotiaita emmekä määräaikaisiin työsuhteisiin tai kesätöihin alle 15-vuotiaita. Kaikki vakituiset työntekijät ovat kannustavan palkkausjärjestelmän piirissä. Jokaisella on suoritustaan parantamalla mahdollisuus vaikuttaa toimintansa tulokseen ja sen kautta omaan ansioonsa. Järjestämme säännöllisesti kehityskeskustelut ja työilmapiiritutkimuksia. Emme toimi voimassa olevan kilpailulainsäädännön vastaisesti. Työntekijöidemme ei tule ottaa vastaan tai tarjota minkäänlaista tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta poikkeavia henkilökohtaisia etuja, liikelahjoja tai vastaavia. Hyväksyttävien liikelahjojen tulee olla arvoltaan nimellisiä. Emme tue poliittisia puolueita tai järjestöjä emmekä osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoittamiseen. Emme harjoita lobbausta tai lahjontaa. Kehotamme työntekijöitämme välttämään tilanteita, joissa yhtiöön kohdistuva lojaalisuus voi olla ristiriidassa oman edun kanssa. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Pyrimme säästämään energiaa ja käyttämään sekä kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Edistämme lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Raportti 3 (11) 1.3 Sidosryhmät ja asiakkaat Lajikkeita asiakkaiden tarpeisiin Borealin tärkeimmät sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat sekä alaan liittyvät viranomaiset ja Huoltovarmuuskeskus. Borealin asiakkaat, eli siemenkaupan yritykset, viljelijät ja satoa käyttävä teollisuus odottavat Borealilta satoisia, viljelyvarmoja ja laadukkaita lajikkeita viljeltäväksi maamme erilaisissa viljelyoloissa ja erilaisia käyttötarkoituksia varten. Vahva markkina-asemamme osoittaa, että odotuksiin on pystytty vastaamaan varsin kattavasti. Asiakastyytyväisyys Borealin toiminta on pääosin business to business -toimintaa. Asiakaspalautetta saadaan yhteistyöyrityksiltä suoraan. Tavoitteiden toteutumista seurataan tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaisiin sekä viljelijäkyselyjen avulla. Viimeisin viljelijäkysely on tehty vuonna 2012 ja sen perusteella kotimaisen kasvinjalostuksen arvostus on korkealla suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Kotimaisella kasvinjalostuksella koetaan olevan merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuksena tuotekehitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten. Vastausten perusteella viljelijät kokevat myös, että kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuomalla viljelyyn lajikkeita, joita elintarvikeketju tarvitsee. Tulevaisuutta ajatellen Borealin odotetaan huomioivan ilmastonmuutoksen sekä asiakaskunnan tarpeiden muutokset. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Lajiketarpeita päivitetään yrityskohtaisesti yhdessä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiön omistajat ja Huoltovarmuuskeskus odottavat Borealin vastaavan kattavasti Suomen elintarviketuotannon lajiketarpeisiin siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja jatkuvasti kehittyvää. 1.4 Tuotteet ja palvelut Kasvinjalostus palvelee koko ketjua Borealin tavoitteena on parantaa koko suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta uusien, entistä parempien lajikkeiden avulla. Borealin osaamisella on olennainen merkitys koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä varmistetaan osaltaan viljelymahdollisuudet oloissamme sekä kestävän kasvintuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Laadukkaiden lajikkeiden myötä myös elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Olemme näin osaltamme mukana varmistamassa myös kuluttajille ensiluokkaisia elintarvikkeita.
Raportti 4 (11) Pitkäjänteisen ja olosuhteiden muutoksia aktiivisesti seuraavan jalostustoimintamme tavoite on selkeä: tähtäämme paitsi sadon laadun ja määrän parantamiseen, myös koko kotimaisen tuotantoketjun tuottavuuden tehostamiseen. Kasvinjalostuksella vähennetään myös tuotannon riskejä, kuten laatutappioita, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Kasvinjalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kestää 10-15 vuotta lajista riippuen. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisen sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle. Monipuolinen ja kestävä geenivarojen käyttö Jalostusohjelmissamme on kattavasti mukana eri kasvilajeja sekä erityyppisiä lajikkeita. Suomessa viljeltävien valtalajien, kuten ohra, kaura ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme kattavasti myös esim. öljy- ja valkuaiskasveja. Tulevaisuuden haasteet kuten ilmastonmuutos, voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen ruoantuotannon tarve, valkuaisomavaraisuuden lisääminen sekä viljelyn kannattavuuden parantaminen ovat haasteita, joiden vuoksi kasvinjalostuksen yleisesti ja Suomen kannalta erityisesti Borealin rooli korostuu entisestään. Kotimaisen rehuvalkuaisen tarve on kova, sillä Suomen kasviperäisen rehuvalkuaisen omavaraisuus on alle 20 %:a. Suurin osa Suomessa käytettävästä rehuvalkuaisesta on Etelä-Amerikasta tuotavaa soijaa. Rehuvalkuaisen riittävyys on ruoantuotantomme riskitekijä. Saatavuuden ja hinnan lisäksi tuontiin liittyy turvallisuusriskejä kuten salmonellaa. Myös geenimuuntelun hyväksyttävyys nousee esille kun puhutaan rehuvalkuaisen tuonnista. Tulevaisuudessa valkuaistuotannon huoltovarmuuteen liittyvä haasteet korostuvat entisestään: elintason noustessa maailman väkirikkaimmilla alueilla lihankulutus kasvaa samaan aikaan, kun ilmastonmuutos kurittanee merkittäviä soijan tuotantoalueita. Suomen pitkästä päivästä johtuen soijapavun viljely ei ole mahdollista Suomessa tulevaisuudessakaan, vaan tuotantomme nojannee pääasiassa rypsiin, rapsiin, herneeseen ja härkäpapuun. Boreal jalostaa näitä kaikkia. Borealilla on käynnissä hankkeita, jotka osaltaan mahdollistavat kotimaisen raakaaineen käytön uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä lisäämällä varmistetaan energian saatavuus sekä ehkäistään ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, joten erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvigenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa, tuotannossa ja ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Esimerkiksi kasvien geeneihin perustuva taudinkestävyys on ympäristöystävällinen tapa hallita kasvitauteja. Taudinkestävyyden kehittäminen on jatkuva prosessi ja kestävyyttä on haettava kasvien geenivaroista, viljoilla erityisesti maatiais- ja villilajeista. Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin. Olemme mukana geenipankkitoiminnassa tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja.
Raportti 5 (11) 2. Taloudellinen vastuu 2.1 Taloudellisen vastuun johtaminen 2.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut 2.2.1 Taloudelliset rahavirrat sidosryhmille 3. Henkilöstö 3.1 Henkilöstöjohtaminen Borealin tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan oman siemenen (TOS) käyttömaksut. Nämä varmistavat kotimaisen kasvinjalostustyön jatkuvuuden, toimintamme kehittämisen sekä uusien entistä parempien lajikkeiden kehittämisen asiakkaidemme tarpeisiin. Kasvinjalostuspalveluja myydään myös Huoltovarmuuskeskukselle. Tällä varmistetaan kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. Muita Borealin tulonlähteitä ovat siemenmyynnistä saatavat tuotot, kasvinjalostusmaksut, erillisprojektien tuotot sekä vientimarkkinoilta saatavat rojaltit. Borealin tehtävä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus. Yhtiön kehityshankkeet ja innovaatiotoiminta tukee lajikejalostusta. Yhtiö pyrkii tuottamaan taloudellista lisäarvoa. Päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto nousi 15,5 %. Borealin markkinaosuus Suomessa vuonna 2012 oli viljoilla 56,1 %. Öljykasveilla markkinaosuus oli 65,1 %. Omistaja-arvoa kuvaava tunnusluku ROCE-WACC oli 2,3 (1,1) kun omanpääoman tuottovaatimus oli 6 % ja vieraanpääoman tuottovaatimus 3 %. Vuonna 2012 kasvilajikelautakunta hyväksyi kaikki Borealin hakemat yhdeksän uutta lajiketta kasvilajikeluetteloon. Asiakkaat Liikevaihto 9 257 304 Liiketoiminnan muut tuotot 403 754 Yhteensä 9 661 057 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 3 727 745 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1 273 628 Yhteensä 5 001 373 Henkilöstö Henkilöstökulut 3 447 373 Julkinen sektori Verot 130 153 Osakkeenomistajat Omistajille maksetut osingot 146 943 Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat 935 215 Investoinnit 590 435 Ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme avain. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on panostaa huippuammattitaitoiseen henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöstrategia on kirjattu osana hallituksen hyväksymään yhtiön toimintastrategiaan, jonka hallitus päivittää vuosittain.
Raportti 6 (11) 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3.3 Irtisanomiset ja lomautukset 3.4 Tasa-arvo 3.5 Palkitseminen 3.6 Osaamisen kehittäminen ja koulutus Yhtiöllä on oma työehtosopimus, joka sisältää kannustavan palkkausjärjestelmän. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta sekä tulospalkkiosta. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkkauksen suuruuteen vaikuttavat tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen työssä suoriutuminen. Koko Borealin henkilöstö kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkiot perustuvat yhtiö- ja henkilötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytys on esimiesten vastuulla. Tilikaudella 2012 tehtyjen henkilötyövuosien määrä Borealilla oli 70,7 (67) htv. Tilikauden päättyessä henkilökuntaa oli 72 (67), joista 65 (63) oli vakituisia. Koko henkilöstön toimipaikka on Jokioinen. Henkilöstöstä tekee töitä tuotekehityksessä 70 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 16 % ja hallinnossa 14 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään sesonkityövoimaa. Tilikaudella 2012 vuokratyön osuus oli 0,6 (1) htv. Vapaaehtoista lyhennettyä työaikaa vakituisista teki vuoden 2012 aikana 4 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli 9,5 % (3,2). Henkilöstön keski-ikä oli 46,9 (46,8) vuotta. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään talon sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2012 Borealilla ei ollut irtisanomisia eikä lomautuksia. Yhtiössä on tehty tasa-arvosuunnitelma. Naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli tilikauden päättyessä 64,1 %. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista yksi on nainen. Johtoryhmästä yli puolet on naisia. Vuodesta 2000 alkaen käytössä ollut kannustava palkkausjärjestelmä on poistanut sukupuolesta johtuvat palkkaerot kokonaan. Naiset ja miehet saavat vastaavasta tehtävästä ja suorituksesta saman palkan. Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä. Tulospalkkio perustuu yhtiötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ovat koko henkilöstöllä liikevaihdon kasvu ja liikevoitto sekä kolmantena tavoitteena osalla henkilöstöstä markkinaosuuden kasvattaminen Etelä-Suomessa ja osalla henkilökohtainen suoriutuminen. Maksimipalkkio on toimitusjohtajalla 24 % ja henkilöstöllä tehtävästä riippuen 8-20 % vuosipalkasta. Vuodelta 2012 maksettiin sivukuluineen 59 (20) t :n tulospalkkio, joka jakaantui kaikkiaan 66 henkilölle. Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskusteluja käyvät esimiehet ovat saaneet tehtävään koulutusta. Kehityskeskusteluja varten on luotu asialista, jota noudatetaan keskustelun runkona. Vuonna 2012 vakituisesta henkilöstöstä 5 %:ia on väitellyt tohtoriksi, 26 %:lla on yliopisto tai korkeakoulututkinto, 18 %:lla AMK-tutkinto, 18 %:lla opistotason koulutus ja 32 %:n koulutustausta on maatalousteknikko, ammattikoulu tai peruskoulu.
Raportti 7 (11) Palkallisesta työajasta 1 % käytetään koulutukseen. Itsensä kehittämiseksi työn ohessa merkittävää lisäpätevyyttä hankkineelle ja työssä hyödynnettäviä lisätutkintoja suorittaneelle maksetaan kannustinpalkkiona viikon palkkaa vastaava rahasuoritus. Boreal kannustaa työntekijöitä tekemään keksintöjä ja maksaa keksinnöistä työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia korvauksia. Patentoinnin ulkopuolelle jäävistä keksinnöistä, jotka hyödyttävät Borealin arkirutiinien suorittamista, aikaansaavat kustannussäästöä tai parantavat työhyvinvointia, maksetaan ideapalkkiota. 3.7 Työhyvinvointi Henkilöstön hyvinvointia selvitetään vuosittain kyselyllä, joka teetettiin vuonna 2012 viidennen kerran. Tulosten perusteella työilmapiiri koetaan hyväksi. Sosiaalinen tuki, muiden työntekijöiden apu ja toisten huomioon ottaminen koetaan hyväksi. Keskusteluilmapiiri työyhteisössä on avoin. Lisäksi oma työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi yrityksen toiminnan kannalta. Työstä myös ollaan innostuneita. Kehitettävää puolestaan on kommunikaatiossa ja viestinnässä, muutoksen hallinnassa ja työn organisoinnissa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella sisäistä henkilökunnan koulutusta on päätetty lisätä ja toteuttaa kasvinjalostuksen tietoiskusarja koko henkilökunnalle. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa on muutaman viime vuoden aikana lisätty. Huvi- ja liikuntatoimikunta järjestää ulkoilu- ja urheilutapahtumia, kesäretken/opintomatkan, teatteriretkiä, pikkujoulun ja kylvö- ja sadonkorjuuillanviettoja. Työnantaja tukee henkilökunnan ruokailua eri ruokapaikoissa. Henkilökunnan liikuntaja kulttuuriharrastuksia tuetaan mm. jakamalla liikunta- ja kulttuuriseteleitä. 3.8 Työterveys Sairauspäivien osuus kokonaistyöajasta oli 2,9 %. Työtapaturma poissaoloja ei vuonna 2012 ollut. Työterveyshuolto ostetaan Terveystalo Oy:stä. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan lisäksi korvataan sairaanhoitopalvelut, erikoislääkärin konsultaatiot, tutkimukset ja toimenpiteet sekä fysikaalinen hoito sopimuksen mukaisesti. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sisältyvät työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. 4. Ympäristö Boreal Kasvinjalostus Oy:lle on vuonna 2012 tehty ympäristöselvitys opinnäytetyönä. Selvityksessä esitetään yrityksen ympäristöpolitiikka sekä kartoitetaan yrityksen ympäristönäkökohdat ja ympäristöriskit. Lisäksi opinnäytetyössä arvioidaan yrityksen toiminnasta syntyvät ympäristövaikutukset sekä esitetään toiminnan ympäristömahdollisuudet ja ehdotukset ympäristötavoitteiksi. Määrällisiä ympäristötavoitteita ei ole asetettu. 4.1 Ympäristöjohtaminen 4.1.1 Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Itse toiminta on tuotekehitystä, josta syntyvät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.
Raportti 8 (11) 4.1.2 Ympäristöasioiden johtaminen 4.1.3 Ympäristötavoitteet ja niiden noudattaminen Borealin keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen, jotka nekin ovat verrattain vähäiset. Sähköenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden valaistukseen ja osan kasvihuoneista lämmitykseen. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden lämmittämiseen ja viljan kuivaamiseen. Yrityksen toimintaan ei kohdistu suuria ympäristöriskejä, mutta seuraamalla muuttuvaa ympäristölainsäädäntöä ja puuttumalla pieniinkin riski-mahdollisuuksiin voidaan varmistua toiminnan riskittömyydestä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ympäristömahdollisuudet liittyvät keskeisesti energian käytön tehostamiseen. Energiakatselmuksen avulla kartoitetaan energiansäästömahdollisuudet niin lämmön, sähkön kuin vedenkin osalta. Sähköenergian kulutukseen vaikuttamista selvitetään valaistusmuutosten avulla. Lämpöhäviöiden kartoituksella ja tiivistämällä rakenteita saavutetaan säästöjä lämpöenergian kulutuksessa. Lisäksi aurinkokeräimillä voitaisiin lämmittää kasvihuoneiden kasteluvettä. Borealin ympäristöpolitiikan on määritellyt yrityksen hallitus yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa, ja yhtiö on sitoutunut sen noudattamiseen. Boreal huomioi toiminnassaan ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön sekä edistää jalostamillaan lajikkeillaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Boreal pyrkii toiminnassaan säästämään energiaa sekä käyttämään ja kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan todeta, että yrityksen ja sen henkilöstön ympäristöasioiden hoito ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Henkilöstön ympäristötietoutta kehitetään ja ylläpidetään ohjeistamalla oikeaoppiseen kierrättämiseen sekä energian ja veden säästämiseen. Yrityksessä on kierrätysohjeet ja niistä muistutetaan henkilökuntaa henkilöstötiedotteessa tasaisin väliajoin. Tehdyn ympäristöselvityksen mukaan yrityksen toiminnassa tärkein ympäristötavoite on energian käytön tehostaminen. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä ympäristöasioista vastaavan nimittäminen ovat tavoitteina. Energian kulutuksen pienentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä viime vuosina ovat olleet mm. työtilojen lämpöeristyksen parantaminen, laboratorioiden LVI-järjestelmien uusiminen, puhtaan veden tuotantolaitteiston uusiminen ja kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmän uusiminen ja puimalarakennuksen lämpötalouden parantaminen. Jatkossakin työtilojen remontointien yhteydessä kiinnitetään huomiota energia-tehokkuuteen. Koko yrityksen kannalta tehtäviä lämmitysenergian säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä on lämpöhäviöiden kartoitus ja rakenteiden tiivistäminen. Jätteiden määrän vähentäminen todettiin vaikeaksi, materiaalitehokkuuteen suositellaan kiinnitettävän vielä entistä enemmänkin huomiota. Kierrätyksen tehostamiseksi laaditaan uudet päivitetyt kierrätysohjeet sekä hankitaan riittävästi keräysastioita työpisteille eri jätejakeita varten. Borealissa on testattu pienessä mittakaavassa kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppujen (SPN-lamput) korvaamista LED-lampuilla. Palaessaan SPN-lamput tuottavat lämpöä, joka on tuuletettava kasvihuoneista. Etenkin kesäisin huoneiden jäädytys vie paljon energiaa. Tällä hetkellä kasvihuoneessa korvataan vanhoja lamppuja Long Life SPN-lampuilla. Energian kulutusta seurataan ja pyritään vähentämään. Borealin henkilökuntaa kannustetaan energian säästämiseen. Turhat valot pidetään pois päältä ja koneet ja laitteet sammutetaan heti käytön jälkeen. Lisäksi remonttien yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta.
Raportti 9 (11) 4.2 Ympäristötunnusluvut 4.2.1 Energia Borealissa suurin osa energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Boreal käyttää lämmitykseen kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Vuonna 2012 kaukolämmön mitattu kokonaiskulutus oli 2.836 (2651) MWh. 4000 3000 2000 1000 0 2480 Kaukolämmön käyttö MWh 2738 2905 2651 2836 2008 2009 2010 2011 2012 Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Sähkön kulutus vuonna 2012 oli yhteensä 2.122 (1.986) MWh. Sähkön toimittaa E.ON Kainuu Oy. Sähkönkulutus MWh 2 500 2 000 1 500 1 511 1 878 1 884 2 012 2 149 2 086 2 082 2 149 1 986 2 122 1 000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 4.2.2 Päästöt ilmaan Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny suoria kasvihuonekaasupäästöjä ilmaan. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy työmatkoista ja siemenrahdeista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. 4.2.3 Vesi Borealin veden käyttö on vähäistä. Eniten vettä kuluu kasvihuoneella kasvien kasteluun ja huoneiden pesemiseen. Peltoviljelyssä peltolohkojen kasteluun käytetään jokivettä. Veden kokonaiskulutus vuonna 2012 oli 2.213( 2.480) m 3.
Raportti 10 (11) 4.2.4 Jätteet Borealilla pyritään lajittelemaan kaikki syntyvät jätteet. Biojäte kerätään ja kuljetetaan MTT:n kompostiin. Kompostiin kerätään toiminnassa syntyvä kasvimassa. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. Esipuhdistusjätettä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. 4.2.5 Määräysten mukaisuus ja ympäristökustannukset 4.2.6 Tuotteet ja palvelut Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet. Ongelmajätteet noudetaan kerran vuodessa. Ongelmajätteitä syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorio-työskentelyssä käytetty etidiumbromidi korvattiin vaarattomalla Gel Red DNAn värjäysaineella. Tällä muutoksella laboratoriossa syntyvän ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Paperille on oma siirtolava, joka tyhjennetään tarvittaessa. Silputut paperit toimitetaan lähisikalaan virikkeeksi. Syntyvä pienmetallijäte kerätään ja viedään metallinkeräykseen. Metalliromua varten on oma siirtolava. Lisäksi elektroniikkaromu kerätään ja viedään kierrätyspisteeseen. Jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään kaikissa Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Borealilla on ohjeet jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Boreal noudattaa tehtävissään ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä Boreal noudattaa samoja ympäristötukiehtoja kuin suomalaiset viljelijät. Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavan peltomaan maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla. Borealille on myönnetty lupa säteilyn käytölle tutkimuksessa. Turvallisuusluvan on myöntänyt Säteilyturvakeskus (STUK). Työskentelyssä ja aineiden säilytyksessä noudatetaan STUK:n antamia ohjeita. Borealilla on Geenitekniikan lautakunnan (GTLK) myöntämä lupa jalostaa geenimuunneltuja (GM) kasvilajikkeita. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole menossa eikä vireillä yhtään GM-hanketta. Borealilla on tehty geenitekniikkalain (377/1995) ja asetuksen (928/2004) edellyttämät toimitila- ja toimintailmoitukset, jotka vaaditaan geenimuunnellun kasvimateriaalin käsittelyssä. Ilmoitukset pitävät sisällään tarvittavat selvitykset ja toimenpideohjeet. Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähäisempi tarve. Lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäytön tehostaminen ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan turvata satoisuuden ja viljelyn kannattavuuden kehitys. Tulevaisuudessa Suomen kaltaisten pohjoisempien alueiden rooli ruoantuottajana kasvaa, kun ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuotannon painopiste on Euroopassa siirtymässä koilliseen.
Raportti 11 (11) Paikallinen kasvinjalostus mahdollistaa oloihimme soveltuvien lajikkeiden myötä maatalous- ja edelleen elintarviketuotannon Suomessa. Kotimaisen tuotannon myötä tuotaviin elintarvikkeisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset vähenevät. Jalostuksella pystytään osaltaan parantamaan myös lajikkeiden taudinkestävyyttä sekä ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta. Näin voidaan osaltaan pienentää myös maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. 4.2.7 Kuljetukset Kasvihuonepäästöjä syntyy työmatkoista ja siemenrahdeista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Siemenkeskuksen raaka-aineena on siementavara, jota saadaan sopimusviljelijöiltä. Sopimusviljelijät sijaitsevat pääosin lähellä, noin 50 km säteellä Borealista. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mikä on kustannustehokasta ja aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia pitkiin kuljetusmatkoihin verrattuna. 4.2.8 Materiaalit Borealin siemenkeskuksen raaka-aineena on sopimusviljelijöiden tuottama siementavara, jota vuonna 2012 ostettiin noin 2.800 (2.200) tn. Peltoviljelyssä ja kasvihuonetyöskentelyssä käytettyjä kasvinsuojeluaineita käytetään ja varastoidaan mahdollisimman vähän. Peittaus- ja torjunta-aineita käytettiin vuonna 2012 noin 3.900 (3.500) litraa. Materiaaleja pyritään käyttämään uudelleen. Esimerkiksi koetoiminnassa samoja säkkejä käytetään vuodesta toiseen. 4.2.9 Päästöt veteen Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita sekä ympäristötukiehtoja. 5. Yhteiskunta Osaamisellamme laaja vaikutus Kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä pohjoisissa oloissamme voidaan harjoittaa. Tarvitaan oloihimme soveltuvia lajikkeita. Borealin toiminnalla on yhteiskunnallisesti suurta merkitystä. Lajikkeidemme kautta parannetaan paitsi kotimaisen kasvintuotannon, myös koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä. Elintarviketeollisuutemme on useilla toimialoilla ratkaisevan riippuvainen paikallisesta raaka-ainetuotannosta ja viime kädessä eri tekijöiden tuloksena taloudellisesti kannattavasta kasvintuotannosta maassamme. Laadukkaalla raaka-aineella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä on osaltaan varmistettu se, että elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta, prosesseihin ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Paikallisesti Boreal on Jokioisten kunnassa neljänneksi suurin työnantaja.