TOIMINTA- ja TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009 Suomen Palloliitto KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI ry Esitettäväksi piirikokoukselle 27.11.2008
2
SISÄLLYSLUETTELO I JOHDANTO 4-5 1. Piirin arvot 4 2. Missio 4 3. Visio 4 4. Strategia 2012 4 5. Organisaatio 5 6. Toimintaympäristö 5 II NUORISOTOIMINTO 6-8 1. Pelaajakoulutuksen kehittäminen 6 2. Harrastajamäärien kasvattaminen 7 3. Tyttö- ja naisjalkapallon kehittäminen 7 4. Koulujalkapallon suosion kasvattaminen 8 III KOULUTUSTOIMINTO 8-10 1. Valmentajakurssien laadun kehittäminen 9 2. Valmentajien motivointi itsensä kehittämiseen 9 3. Taidon ja pelikäsityksen tason nostaminen 10 4. Uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytointi 10 IV SARJATOIMINTO 11-13 1. Pelaajamäärän kasvu vähintään 3 % 11 2. Futsal -toiminnan laajentaminen 11 3. Sarjajärjestelmien kehittäminen 12 4. Harrastustoiminnan kartoitus ja koordinointi 13 V EROTUOMARITOIMINTO 13-15 1. Erotuomareiden määrän lisääminen 14 2. Erotuomarikoulutuksen laadun parantaminen 14 3. Tarkkailutoiminnan laadun kehittäminen 15 4. Pelin Ohjaaja koulutuksen uudelleen organisointi 15 VI SEURATOIMINTO 16-18 1. Seuratoiminnan laadun vahvistaminen 16 2. Kasvukeskusten olosuhdekehityksen tukeminen 17 3. Seuratoimijoiden määrä lisääminen 18 VII ERILLISTOIMINNOT 18-19 1. Piirijoukkueiden Pohjola Cup turnaus 18 2. 34. juniorijalkapallon Saimaa Turnaus 19 VIII HALLINTO ja TALOUS 20-22 1. Strategian ja laatupolitiikan juurruttaminen 20 2. Taloudellinen kannattavuus 21 3. Toimitilakysymyksen ratkaiseminen 21 4. Seura / Piiri / Liitto yhteistyö 22 IX TALOUSARVIO 2009 23-26 3
I JOHDANTO Piirin toimintaa on parin viimeisen vuoden aikana viety enemmän tavoitteellisesti toimivan palveluorganisaation suuntaan pois perinteisestä urheilun hallintokeskeisestä aluejärjestömallista. Kauden 2008 aikana on osittain Palloliiton keskustoimiston mallia mukaillen edelleen uudistettu toimintaa ja sen suunnittelua. Piirihallitus on päivittänyt vuodelta 2003 peräisin olevan piiristrategian, jonka varassa ja ohjauksessa piirin on tarkoitus toimia seuraavat 3-4 vuotta. PIIRIN ARVOT: 1. Luotettavuus 2. Yhteistyökykyisyys 3. Vaikuttavuus 4. Asiantuntijuus Ensimmäistä kertaa piiriorganisaatiolle on valittu toimintaa ohjaavat arvot. Ylle kirjatuilla arvoilla halutaan ilmaista vastuullisuutta ja yhteistyökykyä omia jäsenseuroja ja kaikkia muita sidosryhmiä kohtaan. Arvopohja luo myös edellytykset asiantuntijuuden hyödyntämiselle sekä piirin toiminnan tehokkaalle vaikuttavuudelle. Piiri ohjaa jatkossa entistä enemmän resurssejaan sellaisiin toimintoihin, tapahtumiin ja yhteistyömuotoihin, joilla on vaikutusta jalkapallon asemaan ja sen kehitykseen piirin alueella. Arvopohjaamme kuuluvat edellä mainittujen ohjaavien arvojen lisäksi tukevina arvoina: menestys yhtenäisyys vastuullisuus aktiivisuus MISSIO Suomalaisen jalkapallon missiota Jalkapalloa jokaiselle täydentäen piirin missioksi eli toiminnan merkitykseksi on kirjattu Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa. Lausekkeesta on luettavissa vähintään kolme sisältöä. Yhtäältä kaikki pelaa merkitsee mahdollisimman suurta ja jatkuvasti kasvavaa lajin harrastajamäärää. Toiseksi kaikki pelaa merkitsee sitä, että kaikki toimii ja palvelutuotanto sujuu yleisten laatuedellytysten ja jäsenseurojen toiveiden mukaisesti. Kolmantena sisältönä kaikki pelaa merkitsee myös sitoutumista Palloliiton Kaikki Pelaa ohjelman tavoitteisiin ja päämääriin. VISIO Tunnetusti alueen arvostetuin jalkapallovaikuttaja! Kirjaamiensa arvojen mukaisesti Kaakkois-Suomen piiri haluaa olla oman toiminta-alueensa kiistattomasti merkittävin jalkapallovaikuttaja. Strategian ytimessä ovat yhteistyökykyisyys ja - halukkuus, asiantuntijapalvelujen laadun korostuminen ja toiminnan todellinen vaikuttavuus. Asiantuntijuus edellyttää lajin yleisen kehityksen säännöllistä seurantaa, jatkuvaa kouluttautumista sekä ohjaavaa palautteen seurantaa ja itsearviointia. Lupaamme olla näissä niin hyviä ja aktiivisia, että kaikki sen tunnustavat ja ovat siksi valmiita kehittämään yhdessä meidän kanssamme suomalaista jalkapalloa alue- ja valtakunnan tasolla. STRATEGIA 2012 Piiriorganisaation asiantuntijuus vaikuttaa seuroissa Piiristrategian perustana on piirin asiantuntijuus ja sen vaikuttavuus seuratyöhön. Strategiaa toteutetaan vuoteen 2012 ulottuvalla suunnittelukaudella seuraavalla painopiste- ja tavoiteajattelulla Organisaatio-tasolla (piirissä) 1. Piiri harjoittaa laajaa, säännöllistä ja vaikuttavaa sidosryhmätyötä 2. Piirin toimijat osallistuvat aktiivisesti seuratyöhön ja sen kehittämiseen 3. Piirillä on kunnossa oleva talous 4
Lajitasolla (seurassa): 1. Seuroissa on nykyistä korkeatasoisempi jalkapallovalmennus 2. Seurajoukkueet pelaavat nykyistä korkeammilla sarjatasoilla 3. Olosuhdekehitys on seurannut harrastajamäärien kasvua 4. Tyttö- ja naisjalkapallon asema ja osuus on selkeästi vahvistunut ORGANISAATIO Organisaatiokin pohjaa asiantuntijuuteen Jo loppuvuodesta 2007 piiri on tarkentanut organisaatiorakennettaan. Muutoksen tavoitteena on asiantuntijuuden korostuminen myös piirin organisaatiossa. Entisistä pitkälle seurakiintiöihin perustuneista edustuspaikoista piirin eri valiokunnissa ja ryhmissä ollaan siirtymässä eri toiminnan osa-alueiden parhaiden mahdollisten asiantuntijoiden käyttöön. Toisaalta uudistus myös velvoittaa, valtuuttaa ja samalla vastuuttaa piirin päätoimiset palkatut toimihenkilöt entistä enemmän toiminnan johtamiseen, jatkuvaan suunnitteluun ja edelleen kehittämiseen niin piiri-, seura- kuin yksilötasollakin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kunta-, maakunta- ja seurarakenne uudistuu Piirin toiminta-alueen kuntakenttä on muun valtakunnan tavoin voimakkaassa murroksessa. Vuoden 2009 alusta piirin alueen kuntamäärä putoaa kolmen eri kuntaliitoksen myötä 45 kunnasta 38 kuntaan. Lisäksi sovittuna on jo Loviisan seudun kuntaliitos vuodelle 2010 ja ainakin kaksi kolme muuta liitoshanketta on suunnitteilla tapahtuvaksi ennen vuotta 2012, joka on piirin strategian seuraava virstanpylväs. Myös maakuntien yhteistyöalueita ollaan uusimassa ja jopa läänitason uudistuksia suunnitellaan. Näillä kaikilla tulee väistämättä olemaan vaikutusta myös urheilun ja liikunnan järjestöelämään. Ennustettavissa on mm., että SLUn aluejärjestöjen (joita piirin alueella toimii neljä) profiili ja merkitys tulevat nousemaan, jos niiden lausunto- ja avustusten ohjaustehtävät laajenevat. Kuntaliitokset madaltavat osaltaan myös seurayhteistyön esteitä ja samanaikaisen resurssipulan ja lajikilpailun myötä seuratasolla tultaneen näkemään seurojen yhdistymisiä. Syntyvillä suuremmilla yksiköillä tulee olemaan paremmat mahdollisuudet päätoimisuuden lisäämiseen, jota on pidettävä nykyaikaisen seuratoiminnan merkittävimpänä tavoitteena. Toisaalta ns. yhden joukkueen seuroja tullaan perustamaan vähintäänkin nykyisellä vauhdilla erityisesti aikuisten harrastepuolen toimintoihin. 5
II NUORISOTOIMINTO Nuorisotoiminnolla piiriorganisaatiossa tarkoitetaan kaikkea yksittäiseen pelaajaan, hänen kehitykseensä ja viiteryhmäänsä liittyvää toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tavoitteellista vai harrastuspohjaista. Nuorisotoiminnosta vastaa piiriorganisaatiossa nuorisopäällikkö yhdessä pelaajakehitysryhmän ja harrastetoiminnan osalta harrasteryhmän kanssa. Toiminto pitää säännöllistä yhteyttä Palloliiton nuorisotoimintoon ja piirien nuorisopäälliköihin. Tavoitteet: 1. Pelaajakoulutuksen kehittäminen 2. Harrastajamäärien lisääminen 3. Tyttö- ja naisjalkapallon kehittäminen 4. Koulujalkapallon suosion kasvattaminen Suomalaisella jalkapallolla menee paremmin kuin koskaan. Seuratoiminnan laatu ja moninaisuus, maajoukkueiden menestys sekä harrastajien kasvanut määrä ovat osoituksena siitä. Piirinä haluamme asettaa tavoitteita tämän kehityssuunnan vahvistamiseksi. Voimme kehittää jo hyvin toimivia asioita edelleen ja ottaa joitakin aivan uusia haasteita. Piirin nuorisotoimintaa ohjaavat liiton Kaikki Pelaa ohjelma sekä uusi Nuorisotoimintalinja, joka tähtää suunnitelmalliseen pelaajakoulutukseen. TAVOITE 1: PELAAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Sinivalkoinen tie kuvaa niitä toimia, joiden avulla liitto, piiri ja seurat yhdessä tukevat huippujalkapalloon suuntautuvaa nuorta. Nuorisotoimintalinjan arvopohjan mukaisesti Sinivalkoinen tie kehittää jokaisen nuoren edellytyksiä edetä omalle huipulle. Nuori itse määrittää onko hänen tavoitteensa oma huippu paikallisella, alueellisella, kansallisella vai kansainvälisellä tasolla. A. Tuetaan Taito- ja kykykoulujen toteutumista ja tapahtumien järjestämistä B. Järjestetään alueellisesti kattavaa haavitoimintaa (tytöt ja pojat) C. Toteutetaan laadukkaasti suunniteltua ja toteutettua piirijoukkuetoimintaa D. Järjestetään alueiden välistä pelitoimintaa 1. Taito- ja kykykoulujen määrä (T= 8+8) ja laatu 2. Haavitoiminnan suosio / pelaajamäärät (T = > 830 kpl) 3. Piirin alueen pelaajien osallistuminen alue- ja maajoukkuetapahtumiin Suurin vastuu ja merkitys pelaajakehityksessä on edelleen seurassa ja siellä tapahtuvassa toiminnassa. Piirin roolina on tukea seuran työtä omalla tai ulkoa tuotetulla asiantuntijuudella ja erillistapahtumien järjestämisellä sekä näyttömahdollisuuksien antaminen tavoitteellisesti omaan pelaajauraansa suhtautuville pelaajille. 6
TAVOITE 2: HARRASTAJAMÄÄRIEN KASVATTAMINEN Piirin ja jalkapallon haasteena lajina on varmistaa, että harrastajalla on omien halujensa ja kykyjensä mukainen mahdollisuus siirtyä joustavasti huippu-, kilpa - ja harrastejalkapallon välillä, ilman että pelaamisen joutuu lopettamaan vaihtoehtojen puutteeseen. A. Ollaan mukana Kaikki Pelissä koululaisjalkapallotapahtumien järjestelyissä B. Tyttöjen harrastuksen aloitusiän ja -kynnyksen madaltaminen C. Ideoidaan yhdessä seurojen kanssa Tyttöjalkapallon kehittämishankkeita D. Kehitetään alueellisia korttelisarjoja ja tuetaan seuroja niiden järjestelyissä E. Koordinoidaan jo olemassa olevat Harrastesarjat ja monipuolistetaan toimintatarjotinta 1. Rekisteröityjen pelaajien määrä (T > 8400) 2. Toimenpiteiden vaikuttavuus / tapahtumat / vuosi Nuorisotoiminnan osa-alueella harrastajamäärän kasvattaminen painottuu pääasiassa juuri jalkapalloharrastustaan aloittaviin poikiin ja tyttöihin. Monesti toiminta myös käynnistyy varsinaisen seuran ulkopuolella ja tämä edellyttää piiriltä vahvaa sidosryhmätyötä mm. koulujärjestelmän kanssa. Toisaalta seuroja on tuettava ja löydettävä toimintamalleja, joilla seurat voivat ottaa vastaan kaikki seuroihin halukkaat jalkapalloilijan alut. TAVOITE 3: TYTTÖ-JA NAISJALKAPALLON KEHITTÄMINEN Olemme Kaakkois-Suomessa vielä tyttöjalkapallon kehitysalue. Piirin alueella on kuitenkin kasvava määrä tyttöjä, jotka haluaisivat aloittaa jalkapalloharrastuksen. Kun yhä useampi, aikaisemmin vain poikajalkapalloon keskittynyt seura, ottaa ohjelmaansa myös tyttöjalkapallon, kasvaa tyttöpelaajien määrä suuresti. Myös aloitusikää tulee resurssien puitteissa nuorentaa. A. Motivoidaan seuroja tyttötoiminnan käynnistämiseen jo 6-9 v ikävaiheessa B. Tuetaan seurojen tyttöjalkapallon kehittämishankkeita malleilla ja koulutuksilla C. Hyödynnetään Naisten EURO2009-kisojen tuoma julkisuus D. Kohdennetaan tapahtumia tyttö- ja naisseuroille ja toimijoille E. Lisätään seuroissa toimivien naistoimijoiden määrää 1. Tyttö- ja naisjalkapallossa toimivien seurojen määrä (T > 22 kpl) 2. Tyttö- ja naisjalkapalloilijoiden osuus kokonaispelaajamäärästä (T > 20 %) 3. Kohdennettujen tapahtumien vaikuttavuus 4. Naistoimijoiden määrä (T = 5 % ) Tyttö- ja naisjalkapallo on kasvupotentiaaliltaan piirin alueella edelleen osin hyödyntämättä. Sen arvostusta tulee nostaa ja hallinnollisesti piirin tulee omalla esimerkillään tukea tyttöjalkapallon tasaarvoistamista poikien toimintojen tasolle. Tyttö- ja naistoimijoille suunnattujen tapahtumien ja koulutusten vaikuttavuus on resursoinnin kannalta erinomaisesti piirin tavoitteita tukevaa. 7
TAVOITE 4: KOULUJALKAPALLON SUOSION KASVATTAMINEN Palloliiton nuorisotoiminnassa koulujalkapalloa edistetään Kaikki Pelissä nimikkeen alla monella eri tavalla. Koulujalkapallon edistämistyössä seuran, piirin ja liiton yhteistyö on tärkeää. Seurat järjestävät yhdessä piirin kanssa toimintaa oppilaille, piirit kouluttavat opettajia ja liitto kehittää mm. tukimateriaaleja ja koulutuksia sekä hallinnoi kokonaisuutta. A. Lisätään Kaikki Pelissä -tapahtumien määrää B. Laajennetaan Kaikki Pelissä -tapahtumat suurimpiin kaupunkeihin C. Lisätään Ope -koulutusten määrää D. Tehostetaan koulujalkapallon markkinointia kouluille ja seuroille 1. Kaikki Pelissä koululaistapahtumien määrä (T = 10 kpl) 2. Kaikki Pelissä osallistujamäärä (T> 2500 koululaista) 3. Ope -koulutukseen osallistuneiden opettajien määrä (T > 50 kpl) 4. Tapahtumista kerätty palaute Koulut ja opettajat ovat ottaneet erinomaisesti vastaan muutamana viime vuonna heille tarjotun Kaikki Pelissä -toiminnan. Piirin tehtävänä on koordinoida tapahtumia, opastaa toimintamallin toteuttamisessa sekä välittää Palloliiton tuottamat materiaalit yms. paikallistasolle. Varsinaiset tapahtumat on tuotettava seuroissa ja suurimmilla paikkakunnilla mielellään seurayhteistyön kautta. III KOULUTUSTOIMINTO Koulutustoiminnolla piiriorganisaatiossa tarkoitetaan kaikkea piirin tuottamaa valmentaja-, ohjaaja- ja huoltajakoulutusta. Koulutus voi olla joko virallisen valmentajakoulutusjärjestelmän mukaista kurssitusta tai tiettyyn aiheeseen keskittyvää erilliskoulusta tai muuta täydennyskoulutusta. Koulutusta voidaan toteuttaa myös seuralähtöisesti. Koulutustoiminnosta ja sen kehittämisestä vastaa piirissä nuorisopäällikkö yhdessä liitto- ja piirikouluttajien, liittovalmentajan sekä piirin koulutusryhmän kanssa. Koulutusjärjestelmän mukaiseen koulutukseen liittyvissä asioissa tukeudutaan Palloliiton koulutustoimintoon ja sen tuottamiin materiaaleihin. Tavoitteet: 1. Valmentajakurssien laadun kehittäminen 2. Toimivien valmentajien motivointi itsensä kehittämiseen 3. Nostetaan pelaajien henkilökohtaisen taidon ja pelikäsityksen tasoa 4. Uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytointi Piirin strategisten tavoitteiden toteuttamisen kannalta on erittäin merkittävää, että jäsenseuroissa toimivien valmentajien ja ohjaajien koulutus- ja toimintatasoa saadaan kohotettua. Toimiva, oikeita asioita oikeaan aikaan painottava ja yksilöllisyyden huomioonottava valmennustapahtuma, on yksilölle paitsi taidollista tasoa, niin myös harjoitusmotivaatiota ja tavoitteellisuutta kohottava tekijä. 8
TAVOITE 1: VALMENTAKURSSIEN LAADUN KEHITTÄMINEN Ohjaajien ja valmentajien koulutuksessa on entistä monipuolisemmin tarjottava eri kohderyhmille sopivaa koulutusta. Koulutustapahtumassa on huomioitava entistä paremmin kurssilaisten toimintaikäluokat. Koulutuksessa on korostettava oikeiden asioiden tekemistä oikeissa ikäluokissa. Pienten lasten ohjaaminen vapaaehtoispohjalta eroaa monella tavalla tavoitteellisten nuorten tai aikuisten valmentamisesta. A. Uudistetaan Kaikki Pelaa ohjaajakurssi ja sen sisältö (SPL / E-taso) B. Järjestetään B-kurssi kolmen piirin yhteisenä C. Otetaan malliryhmät mukaan myös D-tasolle (taidon opettaminen ja pelikäsitys) D. Pienennetään koulutusryhmiä E. Rekrytoidaan uusia kouluttajia 1. Kurssipalautteet 2. Onnistunut kouluttajarekrytointi (T = +1 LK ja +1 PK ) 3. Koulutettujen valmentajien määrä järjestelmän mukaisilla kursseilla (T > 300 kpl) TAVOITE 2: VALMENTAJIEN MOTIVOINTI ITSENSÄ KEHITTÄMISEEN Erilaiset tavat kouluttaa ja järjestää koulutusta ovat kehittymässä. Perinteisen luokkasali ja kalvot menetelmän lisäksi koulutuksen on jatkossa oltava prosessimaisempaa ja monipuolisempaa. Ennakkotehtävät, sähköinen oppiminen, omien ja muiden kokemusten kautta oppiminen, kokeneen tutorin avulla käytännön tilanteissa oppiminen jne. ovat nykyaikaa. Ohjaajille ja valmentajille on tarjottava enemmän lyhyempiä teemakoulutuksia, joihin on matala kynnys osallistua. Vaihtoehtoisesti ammattiin tähtäävälle on tarjolla laajoja, tutkintoon johtavia koulutuskokonaisuuksia. A. Toteutetaan tarpeen mukaisia täydennyskoulutuksia B. Järjestetään valmentajille koti- ja ulkomaan opintomatkamahdollisuuksia C. Motivoidaan valmentajia osallistumaan piirin pelaajakoulutustapahtumiin D. Tuetaan valmentajia ja seuroja yksilöllisten urasuunnitelmien ja korkeampien koulutusasteiden toteutumisessa 1. Täydennyskoulutuksiin osallistuvien määrä 2. Valmennuskursseille osallistuvien määrä (T > 300 kpl) 3. Pelaajakoulutustapahtumiin osallistuvien määrä 4. Kurssiarvioinnit Valmentajien entistä korkeampi koulutustaso ja valmius eri-ikäisten käytännön valmennuksessa toimimiseen on piirin strategian tärkeimpiä painopisteitä. Motivointi itsensä jatkuvaan kehittämiseen on avainasia nykyaikaisen jalkapallon vaatimusten ymmärtämisessä. Piirin tulee tarjota eriasteista täydennyskoulutusta ja seuroilla tulee vastaavasti olla valmiuksia tukea yksittäistä valmentajaa koulutukseen osallistumisessa. Suuremmissa seuroissa toimivien valmennus- ja junioripäälliköiden tulee olla jatkuvasti selvillä tarjolla olevista koulutuksista ja heidän on motivoitava omia valmentajiaan henkilökohtaiseen urasuunnitteluun. 9
TAVOITE 3: PELAAJIEN HENKILÖKOHTAISEN TAIDON, PELIKÄSITYKSEN JA NIIDEN HARJOITTEIDEN TASON NOSTAMINEN Valmentajakoulutus on suunnattava entistä enemmän pelaajien henkilökohtaisen taidon ja pelikäsityksen opettamisen parantamiseen. Ohjaaja/valmentaja on tehtävässään pääosin yksittäisiä pelaajia varten. Hän on eräänlainen jokaisen pelaajan tukihenkilö, kouluttaja ja auttaja. Pelaajakeskeisyys korostuu entistä enemmän kaikessa ohjaaja ja -valmentajakoulutuksessa ja sen tulee olla jokaisen valmennustapahtuman lähtökohta. A. Kohdennetaan koulutusta entistä enemmän taidon opettamiseen (herkkyyskaudet) B. Pelikäsitystä ja pelin ymmärtämistä opetetaan pelin kautta C. Käytetään nuorten malliryhmiä koulutuksen opetusharjoituksissa D. Lisätään kurssilaisten ennakkotehtävien määrää 1. Kurssilaisten opetusharjoitusten taso 2. Haavileirien seurakohtainen pelaajien taso 3. Kurssiarvioinnit TAVOITE 4: UUSIEN OHJAAJIEN JA VALMENTAJIEN REKRYTOINTI Jatkuvasti kasvavat pelaajamäärät vaativat yhä enemmän uusia ohjaajia ja valmentajia. Aloittelevien pelaajien vanhemmista ja uransa lopettaneista aktiivipelaajista sekä seuran nuorista (16-20 vuotiaista) on mahdollisuus saada uusia tekijöitä seuraan. Piirin tehtävänä on tarjota malleja uusien toimijoiden rekrytoinnissa sekä toteuttaa koulutuksia mahdollisemman alhaisella osallistumiskynnyksellä. Parhaiden käytäntöjen jakaminen auttaa seuroja reagoimaan nopeammin ohjaajatarpeeseen. A. Lisätään nuorisopäällikön seuravierailuja B. Järjestetään maksuttomia Kaikki Pelaa -ohjaajakoulutuksia (E taso) C. Tuetaan tiedotuksella ja Best Practice malleilla seuroja nuorten harraste- ja vaikuttajatoiminnan käynnistämisessä D. Tiedotetaan erilaisista hanke- ja tukimuodoista, joita seuroilla on käytettävänä ohjaajien ja valmentajien rekrytointiin 1. Kaikki Pelaa -ohjaajakurssilaisten määrä (T > 125 ) 2. Nuoret toimijat hankkeen käynnistäneiden seurojen määrä (T = 4 seuraa) 3. Kurssiarvioinnit 10
IV SARJATOIMINTO Sarjatoiminnolla tarkoitetaan piiriorganisaatiossa kaikkea piirin järjestämää jalkapallon ja futsalin sarjatoimintaa korttelisarjoista aikuisten Kolmoseen. Toimintoon liittyy tiivis yhteistyö piirin erotuomaritoiminnon kanssa. Sarjatoiminnosta ja sen kehittämisestä vastaa piiriorganisaatiossa kilpailupäällikkö yhdessä sarjavaliokunnan ja futsal -ryhmän kanssa. Tavoitteet: 1. Pelaajamäärän kasvu vähintään 3 % 2. Futsal toiminnan laajentaminen 3. Piirin sarjajärjestelmien ja toimintojen edelleen kehittäminen 4. Harrastetoiminnan kartoitus ja koordinointi Suurin osa piirin yli 8000 pelipassin lunastaneesta pelaajasta pelaa piirin järjestämissä sarjoissa. Joukkueet tulevat kattavasti koko piirin alueelta. Piiri järjestää piirisarjat kaikille ikäluokille E11- ikäluokasta JKKI sarjoihin. Nuorempien korttelitoiminnassa piiri tukee seuroja alueellisen toiminnan järjestämiseksi. Futsal ei ole piirin alueella saavuttanut samanlaista suosiota kuin maassa keskimäärin. TAVOITE 1: Pelaajamäärän kasvu vähintään 3 % A) Pelitarjotin ja säännöt Pelaajamäärän kasvutavoitteen lähtökohtana on suomalaisen jalkapallon valtakunnallinen 5 % vuosittainen kasvutavoite harrastajamäärissä. Noin kovaan tavoitteeseen ei piirissä ole väestön vähenemisen vuoksi kuitenkaan mahdollisuuksia nykyisillä rekisteröintimalleilla. A. Laajennetaan piirin sarjatarjotin riittävän kattavaksi sarjoja tulee olla sekä kilpaettä harrastetasoille B. Tuetaan joustosäännöillä Drop out -ilmiön pienentämistä C. Huomioidaan pitkät välimatkat ja pyritään alueellisuuteen erityisesti harrastemaisemmissa sarjoissa Mittari: 1. Rekisteröityjen pelaajien määrä 31.12.2009 (T > 8400 kpl) 2. Tarjolla olevien sarjamuotojen määrä B) Tyttö- ja naispelaajien määrän lisääminen Piirin tyttö- ja naisjalkapalloilijoiden määrä on viime vuosien positiivisesta kehityksestä huolimatta edelleen jäljessä valtakunnallista osuutta rekisteröidyistä pelaajista. Joukkuemäärien vähäisyys vaikeuttaa kasvua tukevien sarjamuotojen järjestämistä. A. Rohkaistaan seuroja uusien tyttö- ja naistoimintojen käynnistämiseen pitämällä tyttöja naistoiminta ja sen tuomat mahdollisuudet esillä kaikessa piirin toiminnassa B. Markkinoidaan Naisten Euro2009-kisoja sekä hyödynnetään niiden tuomaa julkisuutta C. Tehdään tarvittaessa yhteistyötä naapuripiirien kanssa mielekkäiden sarjojen järjestämiseksi tyttö- ja naisjoukkueille 11
1. Tyttö- ja naisjalkapallossa toimivien seurojen määrä (T > 22 kpl) 2. Tyttö- ja naisjalkapalloilijoiden osuus kokonaispelaajamäärästä (T > 20 %) Rekisteröityjen pelaajien määrän kasvattaminen on haasteellinen tehtävä ja se vaatii uusia, entistä monipuolisempia ja monitasoisempia toimintamuotoja. Määrän kasvattaminen on kuitenkin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ehdoton painopiste ja edellytys kaikkien muidenkin liitto- ja piiritason tavoitteiden saavuttamiselle. TAVOITE 2: Futsal -toiminnan laajentaminen Kaakkois-Suomen piiri on futsalin joukkuemäärissä ja sarjatoiminnan toimivuudessa jäljessä suurinta osaa muuta Suomea. Joukkue- ja erotuomarimäärät ovat pienet, jotka osaltaan johtuvat Futsalin heikosta arvostuksesta. Mutta suurelta osin kasvu on riippuvainen myös Futsal -toiminnan edellyttämien olosuhteiden riittävyydestä. A. Kehitetään pelitarjotinta ja sarjajärjestelmiä madaltamaan osallistumiskynnystä ja tukemaan suosion kasvattamista B. Uudelleen aikataulutetaan ilmoittautumisten yms. rajapäivät niukkojen salivuorojen riittävän aikaisen varaamisen mahdollistamiseksi C. Kehitetään erotuomarikoulutusta, mm. kouluttajia rekrytoimalla D. Kartoitetaan alueen Futsal -olosuhteet ja kannustetaan kuntia huomioimaan Futsal kasvavana talviliikuntalajina sekä kilpa- että harrastetasolla E. Käynnistetään alueellisia, seurajohtoisia Futsalin korttelitoimintoja alle 11-vuotiaille 1. Joukkuemäärät piirin järjestämässä Futsal - toiminnassa (T > 60 kpl) 2. Aktiivien koulutettujen Futsal erotuomareiden määrä (T > 25 kpl) 3. Valmistunut Futsal - olosuhdekartoitus Futsal koetaan edelleen monasti vain jalkapallon sivulajiksi, alueelliset erot ovat suuria, eikä sillä vielä ole esim. nuorten maajoukkuetoimintaa. Futsalin vaatima pieni pelaajamäärä tekee siitä kuitenkin merkittävän potentiaalin Drop out -kehityksen pysäyttämisessä sekä pelaajamäärän kasvattamisessa. Lajin vaatiman teknisen ja taktisen osaamisen vuoksi se soveltuu hyvin myös pelaajakehityksen tukitoiminnaksi pitkällä talvikaudella erityisesti alueilla, joissa jalkapallon talviolosuhteet eivät ole riittävät. Lisäksi Futsal sopii erityisen hyvin myös aikuisten harraste- ja liikuntatoimintaan. TAVOITE 3: Piirin sarjajärjestelmien ja toimintojen edelleen kehittäminen Jalkapallon piirisarjatoimintaa on kehitettävä kasvavia pelaaja- ja joukkuemääriä ajatellen. Säännöissä ja aikataulutuksessa on huomioitava eri ikäluokkien, taitotasojen ja sarjamuotojen tarpeet. Sarjatoiminnan on tuettava sekä harrastajamäärien kasvua, että pelaajakehitykselle asetettuja tavoitteita. Piirin sarjojen parhaiden joukkueiden tulee olla valmiita pelaamaan menestyksekkäästi myös valtakunnallisissa sarjoissa ja kilpailuissa. A. Aikataulutetaan uudelleen erityisesti B- ja C-ikäisten sarjatoiminta B. Pilotoidaan piirin oma sarjalisenssijärjestelmä Miesten Kolmosessa C. Kehitetään piirin omia sarjasovelluksia sekä poikkeus- ja joustolupamääräyksiä 12
1. Jalkapallon sarjatoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä (T >385 kpl) 2. Ylempien sarjatasojen laatu (tasaisuus, toiminnot, pelikausi yms.) 3. Ottelusiirtojen ja luovutusten määrä 4. Sarjapalautteet TAVOITE 4: Harrastetoiminnan kartoitus ja koordinointi Eri-ikäisten harrastepainotteisesta jalkapallosta ja siihen verrattavasta terveysliikunnasta on tulossa osin ulkoisista paineista johtuen entistä merkittävämpi osa jalkapalloseurojen toimintaa. Toisaalta se on seuroille erinomainen tapa kohottaa tunnettuuttaan, parantaa yhteisöllisyyttä, rekrytoida seuratoimijoita sekä myös parantaa jossain määrin talouttaan. A. Tehdään kartoitus piiritasolla toimivista harrastesarjoista B. Osallistutaan valtakunnallisen harrastepelaaja-rekisterin kehitystyöhön C. Aktivoidaan seuroja harrastetapahtumien järjestämiseen ja tuetaan järjestelyjä resurssien mukaan 1. Valmistunut harrastesarja-kartoitus 2. Rekisteröityjen pelaajien määrä (T > 8400) 3. Järjestetyt harrastetapahtumat Piirin ei itsessään tule ottaa suurta roolia harrastetoiminnan järjestämisessä, mutta markkinoimalla harrastetoimintaa ja sen tuomia mahdollisuuksia seuroille sekä toteuttamalla esim. tarvelähtöistä koulutusta toimintaa järjestäville, piiri tukee samalla myös omien tavoitteidensa toteutumista. V EROTUOMARITOIMINTO Erotuomaritoiminnolla tarkoitetaan piiriorganisaatiossa kaikkea piirin erotuomaritoimintaan liittyvää toimintaa, jonka olennaisia osia ovat erotuomarikoulutus ja -tarkkailu sekä erotuomariasettelu. Erotuomaritoiminta on tiiviissä yhteydessä piirin sarjatoiminnan ja liiton erotuomaritoiminnan kanssa. Erotuomaritoiminnasta vastaa piiriorganisaatiossa kilpailupäällikkö yhdessä piirin erotuomarivastaavan (oto) ja erotuomarivaliokunnan kanssa. Tarpeen mukaan koulutusta ja asettelua toteutetaan yhdessä naapuripiirien ao. toiminnasta vastaavien kanssa. Tavoitteet: 1. Erotuomareiden määrän lisääminen 2. Erotuomarikoulutuksen laadun parantaminen 3. Tarkkailutoiminnan kehittäminen 4. Pelin Ohjaaja koulutuksen uudelleen organisointi Piirin erotuomaritoiminnalta vaaditaan koko ajan enemmän ponnistuksia, joukkue- ja ottelumäärien kasvaessa. Aktiivisten erotuomareiden määrä on viime vuosina monesta eri syystä ollut laskusuunnassa. Erotuomarikoulutuksen määrä, muoto ja laatu ovat merkittäviä tekijöitä sekä jo toimivien erotuomareiden, että uusien uraansa aloittelevien erotuomareiden motivaation tukijana. Erotuomaristo joutuu tehtäviä hoitaessaan alttiiksi arvostelulle, jota hänen on helpompi kestää ja suodattaa, jos hän tuntee saaneensa riittävän hyvän koulutuksen erilaisten tilanteiden ratkaisumalleineen. 13
TAVOITE 1: Erotuomareiden määrän lisääminen Piirimme alueella ja valtakunnallisesti esiin tullut erotuomariston Drop Out ilmiö sekä peruskursseille osallistuneiden vähäinen määrä parina viime vuotena, asettavat yhä enemmän vaatimuksia uusien erotuomareiden rekrytoimiselle. Tavoitteena on yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa rekrytoida mahdollisimman paljon uusia koulutettavia erotuomareita, antaa heille riittävästi tukea ja opastusta sekä pyrkiä sitouttamaan heidät pysymään mukana toiminnassa. Riittävällä erotuomareiden määrällä ja tehtävien tasaisemmalla jakautumisella, ketään ei jouduta rasittamaan liikaa eikä uusille erotuomareille jouduta asettelemaan liian haastavia tehtäviä. A. Sitoutetaan seurat aktiivisemmin vastaamaan omasta roolistaan erotuomareiden määrän kasvattamisessa B. Kartoitetaan, markkinoidaan ja suunnataan koulutusta nuorille pelaajille ja viime vuosina lopettaneille erotuomareille C. Panostetaan koulutuksessa ja asettelussa nuoriin erotuomareihin ja heidän motivaationsa kasvattamiseen erotuomariuralle D. Otetaan asettelussa entistä paremmin huomioon yksittäisen erotuomarin kuormitus E. Toteutetaan erityisesti nuorille suunnattu piirin oma täydennyskoulutus Pohjola Cupin yhteydessä 1. Peruskoulutukseen osallistuneiden uusien erotuomareiden määrä (T > 40 kpl) 2. Aktiivisten, asettelussa käytössä olleiden erotuomareiden määrä kauden päättyessä (T > 230kpl) 3. Palautteet kaudesta Joukkue-, ottelu-, sekä erotuomaritehtävämäärien kasvaessa, on myös seurojen otettava / tunnettava yhä enemmän vastuuta uusien erotuomareiden rekrytoinnista. Nais- ja tyttöjalkapallon kasvu edellyttää myös nais- ja tyttöerotuomareiden määrän lisäämistä. Riittävä erotuomareiden määrä takaa sen, että tehtävämäärät pysyvät kohtuullisina ja uudet erotuomarit eivät joudu liian haastaviin tehtäviin. TAVOITE 2: Erotuomarikoulutuksen laadun parantaminen Erotuomarikoulutuksen määrä, muoto ja laatu ovat merkittäviä tekijöitä sekä jo toimivien erotuomareiden, että uusien, uraansa aloittelevien erotuomareiden motivaation tukijana. Tavoitteena on riittävän tasokas ja yhtenäinen koulutus, joka antaa valmiudet mm. tilanteiden erilaisten ratkaisumallien kautta erotuomarin paineensietokyvyn parantamiselle, itsearvioinneille ja ulkopuolisen arvostelun oikealle käsittelylle. A. Rekrytoidaan 2-3 motivoitunutta ja sitoutunutta kouluttajaa piiritason kouluttajiksi B. Otetaan käyttöön kouluttajapalkkiot C. Käytetään aktiivisesti Palloliitolta luvattua materiaali- ja koulutustukea D. Toimitaan vastuupiirinä Itä- ja Keski-Suomen piirien kanssa järjestettävässä nuorten, lupaavien erotuomareiden Piiritalentti - koulutuksessa 14
1. Onnistunut kouluttajien rekrytointi 2. Saatu koulutuspalaute 3. Aktiivisesti toimivien erotuomareiden määrä (T > 230 kpl) Laadukas, SPL:n ohjeistuksen mukainen, koko piirin alueella yhdenmukaisesti toteutettu perus- ja jatkokoulutus antaa erotuomareille paremmat valmiudet selvitä omissa tehtävissään, mahdollisuuksia kehittää itseään ja vakaan pohjan edetä SPL:n koulutuksiin ja sarjoihin. TAVOITE 3: Tarkkailutoiminnan laadun parantaminen Piirin alueella koulutetut tarkkailijat toimivat Kakkosen (PaTa), Kolmosen sekä A-SM otteluissa (PiiriTA). Erotuomarikerhot (6) suorittavat nuorten erotuomareiden ohjausta ja tarkkailua, kukin resurssiensa mukaisesti. A. Kartoitetaan potentiaaliset paikallis- ja piiritarkkailijoiksi soveltuvat (osaaminen - motivaatio - sitoutuminen) henkilöt B. Järjestetään yksipäiväinen kurssi molemmille ryhmille C. Tuotetaan paikallistarkkailijoiden (PaTa) kurssin kouluttaja Palloliitosta 1. Onnistunut tarkkailijoiden rekrytointi 2. Tarkkailupalautteiden laatu 3. Erotuomareiden palaute tarkkailutoiminnasta Hyvin hoidettu tarkkailutoiminta on merkittävä tekijä erityisesti lupaavien erotuomareiden motivaation ja kehityksen kannalta. Tarkkailutoiminta tuottaa myös koulutuksellista tietoa onnistuneista ja/tai kehittämistä vaativista koulutuksen osa-alueista. Piiritason erotuomaritarkkailussa on jatkossa syytä painottaa enemmän laatua kuin määrää. TAVOITE 4: Pelin Ohjaaja koulutuksen uudelleen organisointi Pelin Ohjaajat ovat Kaakkois-Suomen piirissä oikeutettuja toimimaan E11-ikäluokkien piirisarjaotteluissa sekä seurojen omissa kortteli- yms. tapahtumissa. Suomen Palloliitto julkaisee tammikuussa 2009 uuden PO koulutusmateriaalin. Piirien erotuomarivastaavat saavat liiton taholta koulutuksen materiaalin käytöstä ja he puolestaan kouluttavat piireissä PO kouluttajat. A. Rekrytoidaan piirijohtoisesti 3-4 motivoitunutta PO -kouluttajaa B. Markkinoidaan alueellista PO -koulutusta seuroille, pelaajille sekä vanhemmille C. Järjestetään PO -kouluttajille Palloliiton uuden ohjeistuksen mukainen koulutus 15
1. Toimiva PO kouluttajien verkosto 2. PO -koulutukseen osallistuneiden määrä 3. Saatu koulutuspalaute Pelin Ohjaaja-toiminta pitää nähdä yksilötasolla erotuomaritoiminnan esittämisenä vaihtoehtoiseksi harrastuksen jatkamismuodoksi, mikäli erityisesti nuoren pelaajan peliura päättyy tai motivaatio kovenevaan harjoitteluun laskee. Piiritasolla Pelin Ohjaajien merkitys on heidän seurojen omissa kortteli- yms. tapahtumissa hoitamien tehtävien jääminen pois aktiivierotuomareiden muutenkin ylisuuresta tehtävämäärästä. Seurat taas hyötyvät kouluttamistaan Pelin Ohjaajista sekä omien ottelutapahtumien järjestelyjen, että kasvatuksellisten tavoitteidensa kautta. VI SEURATOIMINTO Seuratoiminnolla piiriorganisaatiossa tarkoitetaan seuran toimintaan yhdistyksenä, sen talouden ja rahaliikenteen hoitoon, olosuhteisiin sekä muihin seuran yleisiin toimintaedellytyksiin keskittyvää toimintaa. Seuratoiminnosta ja sen kehittämisestä vastaa piiriorganisaatiossa piirijohtaja yhdessä kehitysryhmän ja olosuhdeasioissa olosuhderyhmän kanssa. Tavoitteet: 1. Seuratoiminnan laadun vahvistaminen 2. Kasvukeskusten olosuhdekehityksen tukeminen 3. Seuratoimijoiden määrän lisääminen Piiristrategian mukaisesti piiri korostaa seuratoiminnan tavoitteellisuutta, toiminnan laatua ja vastuullisuutta, pyrkimyksenä vähentää viimeaikaista suuntausta liian joukkuekeskeiseen toimintaan. Toiminnan vaikutusta arvioidaan myös seurakulttuurin lisääntymisessä ja seuratyön arvostuksessa paikallis- ja aluetason päättäjien keskuudessa. TAVOITE 1: Seuratoiminnan laadun vahvistaminen A) Seurakoulutus ja tapahtumat Suuressa osassa seuroja toiminta on liikaa vain tämän hetken toimintoihin keskittyvää. Tehtävät ja vastuut kasautuvat harvojen varaan, eikä seuran toiminnan laatua mitata eikä suunnitella riittävästi. Tavoitteellisemmalla suunnittelulla toiminnan laatu paranee, toimintaan osallistuvien määrä kasvaa, tehtäviä voidaan jakaa ja työmäärää tasata. Paranevan seurakulttuurin myötä helpotetaan toimijoiden ohjaamista ja sitoutumista seuran arvojen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan. A. Motivoidaan seuroja hakeutumaan mukaan FootPass auditointiin ja sovitaan auditoitujen seurojen omat jatkokehityshankkeet piirin tukemana B. Järjestetään Isännän Ääni seminaari yhdessä Suomen Palloliiton ja sen Itä-Suomen ja Keski-Suomen piirien kanssa C. Toteutetaan seura- ja joukkuejohtajakoulutusta yhdessä SLUn aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa D. Osallistutaan kutsuttuina aktiivisesti seurojen tapahtumiin ja tilaisuuksiin 16
1. FP auditoitujen ja/tai jatkohankkeessa mukana olevien seurojen määrä (T = 12 + 6) 2. Isännän Ääni seminaarin osallistujien määrä (T > 75 henkilöä) 3. Koulutuspalautteet 4. Seuravierailujen määrä B) Aktiivinen tiedon kokoaminen ja jakaminen Monella seurapäättäjällä / -toimijalla ei ole riittävää tietoa omaan toimintaansa liittyvistä yleisistä määräyksistä, laeista ja asetuksista, eikä myöskään selkeää käsitystä omista vastuistaan ja velvoitteistaan. Piiri seuraa yhdistystoimintaan liittyvissä laeissa, asetuksissa ja muissa määräyksissä tapahtuvia muutoksia sekä tiedottaa aktiivisesti kohderyhmittäin uusista päätöksistä ja tulkinnoista. A. Jaetaan jokaiselle jäsenseuralle edelleen omille seuratoimijoille toimitettavaksi sähköinen Kärkkäri - piiritiedote vähintään 6 kertaa vuodessa B. Monipuolistetaan piirin nettisivujen Seuratoiminta -osion sisältöä ja varmistetaan sivuston aktiivinen päivittäminen C. Markkinoidaan SLU:n tuottamaa sähköistä Päätä Oikein seurajohtajan käsikirjaa kaikille seuratason toimijoille 1. Seuratiedotteiden ja niiden vastaanottajien määrä 2. Esille tulleiden epätietoisuudesta johtuneiden virheiden määrä Piiristrategian mukaista vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi parhaiten seuroissa, jotka tunnistavat omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa ja hakevat aktiivisesti keinoja oman toimintansa kehittämiseksi. Siksi piirin tuleekin suunnata valtaosa omista kehityspanoksistaan ja asiantuntijapalveluistaan näille seuroille, jotta rajallisilla resursseilla saadaan paras mahdollinen tulos. TAVOITE 2: Kasvukeskusten olosuhdekehityksen tukeminen Piirin toiminta-alueen väestömäärä on kokoajan hienoisessa laskussa ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin korostuu. Kun harrastajamäärä kasvavat, niin suurinta kasvu on juuri maakunnallisissa kasvukeskuksissa. Piirin tulee omilla toimillaan varmistaa, että paikallistasolla olosuhteet vastaavat tulevaisuudessakin kasvavia harrastajamääriä. Erityisesti pitää painottaa lämmitettävien keinonurmien, Futsal -käyttöön soveltuvien salien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentumista. A. Pidetään olosuhdeasioissa säännöllisesti yhteyttä kuntapäättäjiin, kuntien liikuntatoimiin ja Palloliiton olosuhdetoimintoon B. Järjestetään alueelliset Olosuhdepäivät (3/09) C. Tuotetaan vaihtoehtoisia malleja olosuhderatkaisujen aikaansaamiseksi. D. Päivitetään vuonna 2007 tehty olosuhdekartoitus 1. Jalkapallo- ja Futsal -olosuhteita koskevien hankepäätösten määrä 2. Olosuhdepäivät ja niiden osallistujamäärä 3. Päivitetty olosuhdekartoitus (8/09) 17
Monella paikkakunnalla olosuhdeasia on valmentajaresurssien ohella merkittävin harrastajamäärien kasvua rajoittava tekijä. Olosuhteilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys myös pelaajakehityksessä, emmekä voi odottaa alueen pelaajien entistä suurempaa määrää esim. maajoukkueissa, elleivät olosuhteet pysy kilpailukykyisellä tasolla. Kaikki olosuhderatkaisut ovat aikaa vieviä, suhteellisen kalliita investointeja, joissa tulisi olla liikkeellä 2-4 vuotta etuajassa, ja tähän liittyen piirin tehtävänä on osaltaan ennakoida tulevia tarpeita ja priorisoida hankkeita niiden mukaisesti. TAVOITE 3: Seuratoimijoiden määrän lisääminen Kasvava harrastajamäärä on aiheuttanut jo nyt joissakin seuroissa ja alueilla tilanteita, että seura ei voi ottaa kaikkia halukkaita harrastajia mukaan toimintaan, koska siltä puuttuu ohjaaja- ja valmentajaresursseja. Toisaalta monessa seurassa on hallintoa ja muita taustatoimintoja pyöritetty vuosikausia muutamien samojen aktiivien varassa. Tällaisten tilanteiden ratkaisemista piirin on kaikin tavoin tuettava. A. Seuran toimintojen, tavoitteiden ja resurssien selvittäminen FootPass - auditoinnilla B. Järjestetään alueellisia ja seurakohtaisia perustason koulutuksia uusille toimijoille C. Tiedotetaan seuroja eri hankkeiden ja tukien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista D. Ohjataan seuroja toimintojen ja tapahtumien oikeassa hinnoittelussa 1. Koulutuksiin osallistuneiden uusien toimijoiden määrä 2. Seuratoimijoiden määrä 3. Seuramaksujen tasokehitys VII ERILLISTOIMINNOT PIIRIJOUKKUEIDEN POHJOLA CUP TURNAUS Palloliitto on v. 2007 myöntänyt C-poikien (C15 ja C14) piirijoukkueturnauksen Pohjola Cupin piirin järjestettäväksi kesäkuussa 2009. Piiri on päättänyt erityisesti olosuhderesurssien ohjaamana järjestää turnauksen Lappeenrannassa 11. 14.6.2009. Turnaus on yksi keskeisimmistä Palloliiton nuorten pelaajatarkkailun kohteista, jonka järjestelyohjeet tuotetaan Palloliitossa ja jonka yhteydessä järjestetään myös erotuomarikoulutusta sekä yksilötason koulutusta pelaamista sivuavissa aiheissa. Tavoitteet: 1. Järjestää paras koskaan toteutettu PC-turnaus 2. Järjestää turnaus kustannusvastaavasti 3. Saada turnaukselle runsaasti media-näkyvyyttä alue- ja paikallistasolla A. Toteutetaan turnaus paikallisten seurojen, kaupungin ja piirin yhteistyönä Palloliiton järjestämisohjeiden mukaisesti B. Järjestetään turnauksen yhteydessä U17-maaottelut Imatralla ja Lappeenrannassa C. Kilpailutetaan taloudellisesti merkittävimmät turnaustoiminnot D. Hankitaan turnaukselle vähintään kaksi merkittävää yhteistyökumppania E. Nimetään turnaukselle mediavastaava 18
1. Turnausvalvojan raportti ja osallistujapalaute 2. Turnauksen talouden tilinpäätös 3. Turnauksesta julkaistut artikkelit (pmm) sekä radio- ja tv-minuutit Pohjola Cup piiriturnaus elää jonkinasteista murroskautta, mutta silti se on edelleen pelaajille, valmentajille ja pelaajatarkkailijoille merkittävä mahdollisuus vertailla valtakunnallista pelaajien tasoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Valtaosalle pelaajista Pohjola Cup on ainutkertainen maajoukkuetoimintoon kytkeytyvä tilaisuus. Siksi turnaus on järjestettävä sen tasoisena ja sellaisella aikataululla, että jokaisella pelaajalla on järjestelyjen puoleen parhaat mahdolliset edellytykset omaan tekemiseensä ja parhaiden taitojensa esille tuomiseen. 34. JUNIORIJALKAPALLON SAIMAA TURNAUS Suomen toiseksi vanhin edelleen järjestettävä jalkapallotapahtuma toteutetaan jo 34. kerran syyskuun lopussa Lappeenrannassa. Vastuullisena turnausjärjestäjänä toimii Kaakkois-Suomen piiri apunaan paikalliset juniorijalkapalloseurat ja Lappeenrannan kaupunki. Tavoitteet: 1. Saada turnaukseen mukaan joukkuemäärä, jolla säilytetään asema maan suurimpana kaksipäiväisenä jalkapalloturnauksena 2. Tuottaa vähintään budjetoitu taloudellinen tulos 3. Säilyttää hyvin järjestetyn turnauksen maine 4. Aikataulussa pysyvät turnaustoiminnot A. Kutsutaan kokoon seurojen edustajista muodostuva järjestäjäorganisaatio (1/09) B. Tehdään kaupungin kanssa sopimukset kentistä ja tiloista (2/09) C. Hoidetaan turnausjärjestelyt paikallisten seurojen avustamana (1/09-9/09) D. Etsitään yhteiskuntavastuullinen kumppani ja tehdään yhteistyösopimus (04/09) 1. Osallistuvien joukkueiden määrä (T > 140 joukkuetta) 2. Seuralaskelmat ja turnauksen talousraportti 3. Turnausosallistujilta kerättävä palaute Saimaa Turnaus ei ole koskaan ollut huipputasoinen junioriturnaus vaan pikemminkin massojen mukava kauden päätöstapahtuma. Se ei ole myöskään piirille taloudellinen kultakaivos, mutta jo sen perinteikkyys edellyttää piirin osallistumista turnausjärjestelyihin monelle ulkopuoliselle piiri on tullut tutuksi nimenomaan tämän turnauksen välityksellä. Massaturnauksen luonne ei tarkoita turnausjärjestelyjen heikkotasoista hoitamista, vaan tavoitteena tulee aina olla edellisten järjestelyjen parantaminen. 19
VIII HALLINTO ja TALOUS Kun piirin tehtävänä on palvella jäsenistöään tuottamalla koulutus- ja asiantuntijapalveluita sekä järjestämällä kilpailutoimintaa, on sen omilla päätöksillään turvattava se, että näitä palveluita pystytään tuottamaan mahdollisimman korkeatasoisina ja kustannusvastaavasti. Piiritoiminta on alueellinen osa laajempaa suomalaisen jalkapallon toimintaa ja siksi aktiivinen osallistuminen lajin valtakunnalliseen kehitystyöhön ja tavoiteasetteluun, antaa mahdollisuudet sekä omien näkökohtien esilletuomiseen että omien jäsenseurojen toimintaan liittyvään edunvalvontaan. Piirin hallinnosta ja taloudesta vastaa jo yhdistyssääntöjen mukaisesti piirihallitus. Operatiivisella tasolla vastuun kantaa piirijohtaja. Strategiaansa pohjautuen piiri linjaa toimintaansa niin, että sen hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja taloutta kannattavasti. Tavoitteet: 1. Strategian ja laatupolitiikan juurruttaminen piirin toimintaan 2. Taloudellinen kannattavuus 3. Toimitilakysymyksen ratkaiseminen 4. Aktiivinen osallistuminen seura-piiri-liitto yhteistyöhön Hallinnon ja toimintojen kehittämiseen liittyy piirijohtajan JET -koulutuksessa v. 2007-08 käynnistetty laatupolitiikka-hanke, jonka toimintaperiaatteet tulevat esille alkavalla toimintakaudella. TAVOITE 1: Strategian ja laatupolitiikan juurruttaminen Kaikessa strategiatyössä haastavinta on laaditun strategian jalkautumisen onnistuminen. Ilman vahvaa toimijoiden sitoutumista strategia sisältöineen ei ohjaa piirin toimintaa. Parhaat mahdollisuudet strategiaan sitoutumiselle saadaan henkilökohtaisen osallistumisen ja arvion kautta. A. Järjestetään piirihallituksen, valiokuntien ja ryhmien yhteinen strategian jalkautustilaisuus B. Liitetään missio-lauseke kaikkiin piirin tiedotteisiin, asiakirjapohjiin, asusteisiin yms. C. Julkaistaan piirin laatupolitiikan A-osa piirin nettisivuilla ja työstetään B-osa laatukansioon toimistopalvelimelle D. Seurataan strategian tiedostamista henkilökunnan kehityskeskusteluissa ja valiokuntien/ryhmien tapaamisissa E. Toteutetaan piirin toimijoiden keskuudessa loppuvuodesta kyselytutkimus strategian tunnettavuudesta ja sen ohjaavuuden toteutumisesta 1. Strategiset tulokset 2. Kyselytutkimuksen arviot toteutumisesta Tämän tasoinen strategia- ja laatutyö on piiriorganisaatiolle niin uutta, että niiden jalkauttaminen tuskin tulee täysin toteutumaan kuitenkin molempien perusosien on ohjattava toimintaa jo kauden 2009 aikana. 20
TAVOITE 2: Taloudellinen kannattavuus Piiritoiminnan rahavirroista nuoriso- ja koulutustoiminnan tulot ja menot vastaavat käytännössä toisiaan. Suurin tuotto-osuus tulee kilpailutoiminnan järjestämisestä ja suurin kuluerä on hallinnon kustannukset. Kun on odotettavissa, että sisäisten avustusten määrä ei tule juurikaan kasvamaan, eikä piiri ole halunnut liikkua samoilla sponsorimarkkinoilla seurojen kanssa, niin lähes ainoaksi talouden hallinnan välineeksi jää kustannusvastaava palveluiden hinnoittelu omalle jäsenistölle. A. Hinnoitellaan ja tuotetaan palvelut kustannusvastaavasti B. Seurataan talouden kehitystä säännöllisesti C. Kilpailutetaan suurimmat hankinnat ja ostopalvelut 1. Tuloslaskelma ja tase tunnuslukuineen (maksuvalmius, omavaraisuus jne.) 2. Vertailut muiden toimijoiden vastaaviin lukuihin Piirin tulee pidemmällä tähtäimellä kehittää uusia toimintamuotoja ja muita tuottoa tuottavia ratkaisuja taloutensa turvaamiseksi, sillä strategian mukainen toiminta synnyttää kustannuspaineita mm. lisääntyvinä koulutus- ja matkakustannuksina sekä asiantuntijapalkkioina. Jotta piirin hinnoittelu ei uhkaisi seurojen taloutta, on tuotettujen palveluiden samanaikaisesti omalla vaikuttavuudellaan luotava seuralle mahdollisuuksia ja malleja tulorahoituksensa kasvattamiselle. TAVOITE 3: Toimitilakysymyksen ratkaiseminen Piiritoimisto on vuoden 2006 alusta alkaen toiminut vuokratiloissa, joiden vuokrasopimusta on jatkettu v. 2009 loppuun saakka. Toimitilat sijaitsevat hyvällä paikalla ja ovat tiloiltaan riittävän kokoiset. Joissakin tilanteissa erillinen oma varasto aiheuttaa hieman käytännön ongelmia. Toisaalta tilat eivät ole kovinkaan edustavat. Vahvasti taloudenhoitoon ja -suunnitteluun liittyen on verrattava nykyisen vuokrausratkaisun ja mahdollisen omaksi ostettavan toimitilan kustannusvaikutuksia piirin taloudelle pitkällä aikavälillä sekä tehtävä toimitilaratkaisu, jolla pärjätään useamman vuoden. A. Seurataan myynnissä olevien toimistohuoneistojen tarjontaa paikkakunnalla B. Varaudutaan sijoitettujen pääomien käyttöön tilojen hankinnassa C. Tehdään ratkaisu tilakysymykseen touko-elokuun 2009 aikana. 1. Käytössä olevat toimitilat 1.1.2010 2. Maksuvalmius ja omavaraisuus 31.12.2009 Vaikkakin toimitilakysymys on pitkälti taloudellinen, on ratkaisun vaikuttavuutta arvioita myös laatupolitiikan ja strategian mukaisessa viitekehyksessä. Kehittyvä toiminta vaatii osaltaan myös mahdollisuuksia toimitilojen monipuoliseen hyödyntämiseen. 21
TAVOITE 4: Aktiivinen osallistuminen seura-piiri-liitto yhteistyöhön Jalkapallon suosion kasvu ja monipuolistuva toiminta vaatii koko jalkapallo-organisaatiolta yhteistä suunnittelua ja pohdintaa sekä ohjeiden, sääntöjen, määräysten ja toimintojen yhdenmukaistamista sekä parhaiden käytäntöjen monistamista piiri- ja seuratasolle. Kaakkois-Suomen piiri haluaa olla kaikilla tasoilla aktiivinen seura-piiri-liitto yhteistyön edelleen lisäämisessä sekä tehtävien ja resurssien oikean kohdistamiseen johtavassa toiminnan suunnittelussa. A. Osallistutaan aktiivisesti kaikkien osa-alueiden toimihenkilötapaamisiin B. Lisätään piiritoimijoiden seuravierailuja C. Luovutetaan pääosin korvauksetta muiden käyttöön itse tuotettuja materiaaleja yms. D. Toimitaan hyvien ratkaisu- ja toimintamallien välittäjinä kaksisuuntaisesti 1. Osallistumiset valtakunnallisiin tilaisuuksiin 2. Toteutuneiden seuravierailuiden määrä Vuosi 2009 tulee olemaan suomalaiselle jalkapallolle mielenkiintoinen vuosi sekä kilpailullisessa, että hallinnollisessa merkityksessä. Elo-syyskuussa järjestettävät Naisten EURO2009-kotikisat vaativat kaikkien suomalaisten jalkapallon ystävien mukana oloa. Nuorten EM-kisat kesäkuussa Ruotsissa ovat valtava mahdollisuus tulevien suomalaisten tähtien esiinmarssille. Ja A-maajoukkue pelaa MM2010- karsinnassa edelleen tavoitteenaan pääsy lopputurnaukseen. Hallinnollisesti vuosi 2009 on Suomen Palloliiton Liittokokousvuosi, joka tarkoittaa sitä, että loppusyksyllä seurojen ja piirien edustajat tekevät tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä sekä henkilö- että asiasisällöllisesti. Kaakkois-Suomen piiri on aktiivisesti mukana näissä ratkaisuissa ja niiden valmistelussa. 22
IX TALOUSSUUNNITELMA 2009 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO 2008 TALOUSARVIO 2009 IND 100 TA08 / TA09 KOULUTUSTOIMINTA TUOTOT 3000 Valmentajakoulutus 16500,00 17800,00 108 3001 Joukkueenjohtajakoulutus 600,00 1200,00 200 3002 Pelaajakoulutus 1500,00 1800,00 120 3003 Huoltajakoulutus 1200,00 1000,00 83 3004 Erotuomarikoulutus 1250,00 1400,00 112 3005 Seurakoulutus 800,00 3500,00 438 3006 Muu koulutus 300,00 400,00 133 3008 Henkilöstökoulutus 0,00 2600,00-3010 Täydennyskoulutus 0,00 11000,00 - YHTEENSÄ 22150,00 40700,00 184 KOULUTUSTOIMINTA KULUT 3020 Valmentajakoulutus 12000,00 13200,00 110 3021 Joukkueenjohtajakoulutus 250,00 500,00 200 3022 Pelaajakoulutus kulut 1000,00 1500,00 150 3023 Huoltajakoulutus 700,00 700,00 100 3024 Erotuomarikoulutus 8750,00 8800,00 101 3025 Seurakoulutus 4000,00 7000,00 175 3026 Muu koulutus 200,00 250,00 125 3027 Kaikki Pelaa-koulutus 1500,00 1800,00 120 3028 Henkilöstökoulutus 800,00 4500,00 563 3030 Täydennyskoulutus 0,00 13000,00 - YHTEENSÄ 29200,00 51250,00 176 KOULUTUSTOIMINTA -7050,00-10550,00 150 NUORISOTOIMINTA TUOTOT 3040 Haavitoiminta 10000,00 10000,00 100 3042 C 14 piirijoukkue 2200,00 2700,00 123 3043 C 15 piirijoukkue 2400,00 2500,00 104 3044 C 15 Tytöt piirijoukkue 3300,00 3500,00 106 3045 C 14 Tytöt piirijoukkue 2000,00 2200,00 110 3046 Futiskoulu-tuotot 10000,00 16000,00 160 3047 Taitokisat tuotot 1200,00 1250,00 104 3048 Pohjola Cup tuotot 0,00 37000,00-3050 Varustevälitys tuotot 2500,00 2400,00 96 3055 Muut nuorisotoiminnan tuotot 200,00 200,00 100 YHTEENSÄ 33800,00 77750,00 230 23
NUORISOTOIMINTA KULUT 3060 Haavitoiminta 4000,00 5500,00 138 3062 C 14 piirijoukkue 5200,00 4800,00 92 3063 C 15 piirijoukkue 5200,00 4800,00 92 3064 C 15 tytöt piirijoukkue 5700,00 6900,00 121 3065 C 14 tytöt piirijoukkue 5200,00 5500,00 106 3066 Futiskoulu-kulut 9000,00 13600,00 151 3067 Taitokisat 4000,00 4700,00 118 3068 Pohjola Cup kulut 0,00 37000,00-3069 Piirijoukkuevarustus 1000,00 1000,00 100 3070 Varustevälitys kulut 2800,00 1900,00 68 3075 Muut nuorisotoimintakulut 200,00 200,00 100 YHTEENSÄ 42300,00 85900,00 203 NUORISOTOIMINTA -8500,00-8150,00 96 KILPAILUTOIMINTA TUOTOT 3080 Osanottomaksut 44500,00 46500,00 104 3081 Lisenssimaksut 54500,00 58000,00 106 3082 Pelaajasiirtomaksut 12000,00 12500,00 104 3083 Saimaa turnaus 25500,00 26000,00 102 3084 Futsal-tuotot 6000,00 7200,00 120 3085 Kolmosen et-palkkiot 0,00 32000,00-3094 YI-ja KE-lupamaksut 1100,00 1800,00 164 3095 Muut kilpailutoiminnan tuotot 2800,00 3300,00 118 YHTEENSÄ 146400,00 187300,00 128 KILPAILUTOIMINTA KULUT 3100 Palkinnot 3000,00 3200,00 107 3103 Saimaa turnaus 16500,00 16000,00 97 3104 Futsal kulut 3000,00 3800,00 127 3105 Erotuomarikulut 2500,00 2500,00 100 3106 Kolmosen et-palkkiot 0,00 31400,00-3115 Kilpailutoiminnan muut kulut 2000,00 1500,00 75 YHTEENSÄ 27000,00 58400,00 216 KILPAILUTOIMINTA 119400,00 128900,00 108 TIEDOTUSTOIMINTA TUOTOT 3120 Ilmoitukset 0,00 0,00 - YHTEENSÄ 0,00 0,00 - TIEDOTUSTOIMINTA KULUT 3130 Painatuskulut 700,00 1200,00 171 3135 Ilmoituskulut 100,00 0,00 0 YHTEENSÄ 800,00 1200,00 150 TIEDOTUSTOIMINTA -800,00-1200,00 150 24