HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain 31.12.2007 9



Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstötilinpäätös 2009

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Henkilöstökertomus 2014

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

Henkilöstökertomus 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Henkilöstötilinpäätös 2016

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

Henkilöstöraportti Kh Kv

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Luvian henkilöstöraportti 2016

Kh Kv

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

Henkilöstökertomus 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Henkilöstöraportti 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018


Henkilöstötilinpäätös 2015

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Henkilöstöraportti 2016

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Yhtymävaltuusto

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Transkriptio:

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 4 Vakituisen henkilöstön määrä toimialoittain 31.12.2007 5 Koko henkilöstön määrä 2003-2007 6 Kunnassa työllistämistuella töissä olleet 2002-2007 7 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain 31.12.2007 9 POISSAOLOT 10 Vakituisen henkilöstön poissaolot 2007 11 Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot 2002-2007 13 Vakituisen henkilöstön sairauslomat koko henkilöstöä kohti 14 Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot 1-3 päivää 16 ELÄKÖITYMINEN 17 Palveluksesta eläkkeelle jääneet 2002-2007 18 Eläkkeelle jääneiden keski-ikä 2002-2007 19 Vanhuuseläkeiän täyttävät vuoteen 2016 mennessä 20 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 21 Vuodet 2004-2007 22 Henkilöstökulut tarkemmin 23 TYÖTERVEYSHUOLTO 24 Työterveyshuollon toiminta vuonna 2007 25 TYKYTOIMINTA 26 Tykytoiminta 27 YHTEISTOIMINTA 28 Yhteistoiminta 29

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 Jalasjärven kuntaorganisaation seitsemäs henkilöstötilinpäätös on valmistunut. Henkilöstötilinpäätös on laadittu toimintavuoden 2007 tilinpäätöskertomuksen yhteyteen niin, että henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja voidaan tarkastella rinnakkain osana kuluneen kalenterivuoden toimintaa. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta sekä niiden muutoksesta. Henkilöstötilinpäätöksen lähtö-kohtana on aina organisaation toiminta-ajatus, visio ja strateginen tilanne. Kunnan johto käyttää henkilöstötilinpäätöksen tietoja suunnittelun ja johtamisen apuna. Tietojen analysointi on tärkeää, sillä jotkut epäkohdat saattavat nousta esille tilastojen ja historian tarkastelun avulla. Kunnan työnantajana on tärkeää tuntea palveluksessaan olevan henkilöstön ammattitaito, rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittämis-tarpeet. Näin voidaan turvata myös tulevaisuudessa kehittyminen ja tasokkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstövoimavarojen tuntemisen lisäksi on ennakoitava myös muutokset työvoimantarpeessa ja kilpailu osaavasta työvoimasta. Muutokset palvelujen kysynnässä kuten väestön ikärakenteen muutos, vaikuttavat myös tarvittavaan osaamiseen. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on tuoda esille ihmisten ja heistä muodostuvan organisaation eli tässä Jalasjärven kunnan voimavarat, niiden tila ja kehittyminen. Jalasjärven kuntastrategian 2007 osaaminen ja uudistuminen -johtamisnäkökulman tärkeimpänä tavoitteena on pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja ammattitaidosta sekä kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tähän tavoitteeseen strategiana ovat koulutus ja palkitseminen, kehitys- ja tulevaisuuskeskustelut ja houkuttelevan työnantajaimagon ylläpitäminen. Kunnan eri työyhteisöissä käydään kehityskeskusteluja, joilla tavoitellaan osaamisen varmistamista, kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Oppisopimuskoulutuksina toteutetaan Kejo- ja Aspa koulutukset, joihin on osallistunut n. 120 henkilöä. Kunnan menestykseen ja sen kautta hyvään tulokseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä palveluksessa oleva henkilöstö on. Hyvä johtaminen ja esimiestyö tuottaa toimivan työyhteisön ja hyvän tuloksen. Jalasjärven kunta juhlisti 140 vuotista taivaltaan 4.5.2007 juhlaseminaarilla oppimiskeskuksessa. Iltajuhlassa jaettiin luottamushenkilöille ja henkilöstölle merkittävä määrä kunnia- ja ansiomerkkejä. Luottamushenkilöille jaettiin kultaisia, hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä 72 kpl ja viran- ja toimenhaltijoille kultaisia (vähintään 30 vuoden palvelusta) 62 kpl sekä hopeisia (20 vuoden palvelusta) 83 kpl. Tämän vuoden 2007 henkilöstötilinpäätöksen kanteen on kuvattu ansio- ja kunniamerkin saajat uudet merkit rinnassa. Tammikuun 2008 kunnanvaltuuston kokouksessa Jalasjärven kunta sai vastaanottaa Etelä-Pohjanmaan opettajien ammattiyhdistyspiiri ry:n hallituksen myöntämän KOULUTUSMYÖNTEISIN KUNTA 2007 tunnustuksen. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa. Perusteluna palkitsemiselle mainittiin, että Jalasjärvi ei ole lomauttanut henkilökuntaansa eikä ole tehnyt muitakaan säästösopimuksia. Koulutoimen fyysisistä puitteista on pidetty huolta ja niitä on kehitetty. Vaikka kouluja on jouduttu lakkauttamaan samalla on pidetty huolta jäljellä jäävien koulujen toimintaedellytyksistä. Koulujen tuntikehitys on maakunnan parhaita, mikä samalla on pitänyt oppilasryhmät kohtuullisen kokoisina. JIK-terveyspalvelujen liikelaitoskuntayhtymäyhteistyön periaatepäätös hyväksyttiin toukokuussa 2007 Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kunnanvaltuustoissa. Vuoden 2009 alussa toimintansa aloittava liikelaitoskuntayhtymä kokoaa kaikkien kuntien terveys- ja vanhuspalvelut. Paras-hankkeen 20.000 asukkaan vaatimus täyttyy näin, kun yhteisen alueen muodostavat Ilmajoen, Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan kunnat. Tämä muutos ja sen mukana monet tulevat muutokset ovat olleet perustehtävän ohessa jokaisen mielessä viimeksi kuluneen vuoden aikana. 3

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatioon päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisten henkilöiden lukumäärää. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumääränä tai henkilötyövuosina. Jalasjärven kunnan vakituiset työntekijät on tilastoitu toimialoittain ja sukupuolen mukaan. Lisäksi koko henkilöstöstä ja työllistämistuella töissä olleista on kerätty tietoja. Tietoja on kuuden vuoden ajalta alkaen vuodesta 2000. 4

Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä VAKITUISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2007 TOIMIALOITTAIN Vakituiset 2007 2006 2005 2004 2003 Toimiala miehet naiset yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Palvelutoiminnot 36 85 121 113 113 113 85 Terveyspalvelut 8 99 107 112 107 106 109 Sosiaalipalvelut 2 120 122 126 129 130 131 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut 32 61 93 104 109 108 110 Tekniset palvelut 28 19 47 39 39 37 42 Kunta yhteensä 106 384 490 494 497 494 477 JAKK 129 72 201 147 122 87 85 Yhteensä 235 456 691 641 619 581 562 * Vakituisen henkilökunnan määrä lisääntyi 50 henkilöllä edellisvuoteen nähden. Kasvu selittyy kokonaisuudessaan JAKK:n vakituisen työntekijämäärän lisääntymisellä 54 henkilöllä vuoden 2006 lopun tilanteeseen verrattuna. Teknisten palveluiden alle perustettiin vuoden 2007 alusta tilapalvelut-yksikkö, ja sinne siirtyi 9 henkilöä (5 terveystoimesta, 2 opetuspalveluista ja 1 sosiaalipalveluista). Sen lisäksi siirrettiin kaikki keittäjät palvelutoimintojen ruokapalveluiden alaisuuteen. Siirrettyjä henkilöitä oli yhteensä 9 (7 opetuspalveluista ja 2 sos.palveluista).. Naisten osuus vakituisista työntekijöistä on selvästi suurempi kuin miesten; naisia 66 % ja miehiä 34 %. Selvä naisenemmyys näkyy erityisesti terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluissa. Perinteisesti miehiä on ollut töissä enemmän teknisillä aloilla kuten teknisissä palveluissa ja JAKK:ssa. * Huom! Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallisyksikkö yhdistyivät vuoden 2004 alussa. Tuolloin Jalasjärven kunnan palvelukseen siirtyi 25 lomatoimen työntekijää. Pelastustoimen henkilöstö (5) siiryi samaan aikaan Seinäjoen kaupungin alueellisen pelastuslaitoksen palvelukseen. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ 2007 naiset 66 % Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2007 lopussa 691. miehet 34 % 5

Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2003-2007 * Kunta Jakk 2007 % Kunta Jakk 2006 % 2005 2004 2003 Vakituiset 490 201 691 70 % 494 147 641 73 % 619 581 562 Sijaiset ja määräaikaiset 235 45 280 28 % 144 62 206 24 % 206 240 208 Palkkatuella olevat 17 17 2 % 26 26 3 % 29 17 19 Ei vakituiset yhteensä 252 45 297 170 62 232 235 257 227 Yhteensä 742 246 988 100 % 664 209 873 100 % 854 838 789 *määräaikaisissa mukana kansalaisopiston tuntiopettajat 67 henkilöä Henkilöstön määrä 2003-2007 Vakituiset Ei vakituiset 650 550 450 350 250 150 50 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Henkilöstön määrä on selvästi lisääntynyt tarkastelujakson aikana. Henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna peräti 13,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä selittyy osaltaan sillä, että määräaikaisiin on vuonna 2007 laskettu mukaan ensimmäistä kertaa kansalaisopiston tuntiopettajat, joita oli vuoden lopussa 67 henkilöä. Prosentuaalisesti vakituisten osuus koko henkilöstöstä on noussut 7 %-yksikköä vuoteen 2006 verrattuna, kun jättää huomioimatta kansalaisopiston tuntiopettajat. Palkkatuella olevia on n. 2 % koko henkilöstöstä. Vakituisia työntekijöitä oli 70 % ja määräaikaisia 30 % (ml. palkkatuella olevat) koko henkilöstöstä. Sijaisista ja määräaikaisista suurin osa työskentelee sivistystoimessa (104 henkilöä) ja sosiaalipalveluissa (59 henkilöä). JAKK:ssa heistä työskentelee 45 henkilöä ja terveystoimen palveluksessa 37 henkilöä. Vakituiset 70 % Henkilöstön määrä 2007 Palkkatuella olevat 2 % Sijaiset ja määräaikaiset 28 % Henkilöstön määrä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 988, josta JAKK:ssa 246. 6

Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä KUNNASSA PALKKATUELLA TÖISSÄ OLLEET 2002-2007 Sukupuoli Kunta Jakk 2007 % 2006 % 2005 2004 2003 2002 Naiset 22 22 85 % 31 79 % 37 27 29 39 Miehet 4 4 15 % 8 21 % 6 5 6 7 Yhteensä 26 26 39 43 32 35 46 Palkkatuella palkataan kunnassa töihin vuosittain 30-40 henkilöä. Vuonna 2007 palkkatuella työskenteli 12 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palkkatuella töissä olleita oli vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1999 jälkeen, josta alkaen seurantaa on tässä muodossa tehty. Naisten osuus oli 81 % vuonna 2007 palkkatuella työskennelleistä. Tämä voidaan suoraan suhteuttaa siihen tosiasiaan, että kuntien henkilöstö on jo perinteisesti naisvaltaista. Suurin osa palkkatuella työskentelevistä henkilöistä toimi sosiaalitoimen avohuollon ja kotipalvelun sekä opetustoimen tehtävissä. Heistä sosiaalitoimi työllisti 13 henkilöä ja opetus/vapaa-aikatoimi 5 henkilöä. Tilastossa ovat mukana vain tilastovuoden aikana alkaneet palkkatukeen oikeutetut palvelussuhteet. PALKKATUELLA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN 2002-2007 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Naisia Miehiä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Palkkatuella työskentelee kunnassa vuosittain noin 37 henkilöä 7

HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön ikärakenne kertoo, minkä ikäistä henkilöstöä organisaatiossa työskentelee. Ikärakenne tilastoidaan yleensä luokitteluvälein. Iästä voidaan tehdä helposti prosenttilaskelmia, esimerkiksi keski-ikä. Tässä vakituisen henkilöstön ikärakennetta on tarkasteltu toimialoittain ja luokitteluvälinä on käytetty kymmentä vuotta. Lisäksi on laskettu koko vakituisen henkilöstön keski-ikä. Tiedot on kerätty vuoden 2007 lopun tilanteesta. 8

Jalasjärven kunta Henkilöstön ikärakenne VAKITUISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA TOIMIALOITTAIN 31.12.2007 20-29 30-39 40-49 50-59 60-68 Yhte Toimialat lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Palvelutoiminnot 3 2 % 29 24 % 38 31 % 45 37 % 6 5 % 121 Terveyspalvelut 2 2 % 17 16 % 39 36 % 39 36 % 10 9 % 107 Sosiaalipalvelut 5 4 % 12 10 % 41 34 % 55 45 % 9 7 % 122 Opetus- ja vapaa-aika 2 2 % 20 22 % 39 42 % 28 30 % 4 4 % 93 Tekniset palvelut 0 % 3 6 % 11 23 % 27 57 % 6 13 % 47 Kunta yhteensä 12 2 % 81 17 % 168 34 % 194 40 % 35 7 % 490 JAKK 20 10 % 50 25 % 75 37 % 44 22 % 12 6 % 201 Yhteensä 32 5 % 131 19 % 243 35 % 238 34 % 47 7 % 691 2006 36 6 % 120 19 % 233 36 % 213 33 % 40 6 % 642 Kunnan vakituisista työntekijöistä 35 % kuuluu 40-49 -vuotiaiden ikäryhmään. Toiseksi suurin ikäryhmä on 50-59 -vuotiaat eli 34 %. Henkilöstön ikärakenteessa voidaan huomata pieniä muutoksia vuoteen 2006 verrattuna. Sekä 20-29 -vuotiaiden että 40-49 -vuotiaiden osuus on pienentynyt yhdellä prosentilla. Vastaavasti yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut 2 %:lla. 76 % henkilöstöstä on täyttänyt 40 vuotta ja 41 % viettänyt 50- vuotispäiväänsä vuoden 2007 loppuun mennessä. Teknisten palveluiden työntekijät ovat merkittävästi muita vanhempia, 70 % yli 50 -vuotiaita. Nuorinta henkilöstö on JAKK:ssa ja palvelutoiminnoissa. Yli 60 -vuotiaita on töissä 47 hlöä eli 7 % vakituisista. Kunnan vakituisen henkilöstön keski-ikä on 47,6 vuotta. Vuonna 2005 keski-ikä oli 46,36 ja vuonna 2006 se oli 46,81 vuotta eli vuoden aikana keski-ikä on noussut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Keski-ikä, jossa JAKK mukana on 46,42 vuotta. JAKK:n työntekijöiden keski-ikä on 43,53 vuotta, vuonna 2006 se oli 43,10 vuotta. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma v. 2006-2007 300 250 200 150 100 50 131 120 36 32 40 47 233 243 238 213 2006 2007 Suurin ikäryhmä vakituisista on 51-vuotiaat (27 hlöä). 0 20-29 30-39 40-49 50-59 60-68 9

POISSAOLOT Poissaolot sisältävät vuosilomat, sairauspoissaolot ml. tapaturmat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot, palkalliset ja palkattomat vapaat, lomautukset jne. Poissaolot kerätään kalenterivuosittain. Tässä on tarkasteltu ainoastaan vakituisen henkilöstön poissaoloja. Niitä on tarkasteltu toimialakohtaisesti, päivinä ja henkilömäärinä. 10

Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 2007 Palkattomat Äitiys-/ Muut 2007 Vuosiloma Sairausloma vapaat hoitovapaa poissaolot YHTEENSÄ Toimialat hlö tpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv Palvelutoiminnot 121 3 988 74 2 411 24 1 258 14 986 29 1 864 262 10 507 38,0 % 22,9 % 12,0 % 9,4 % 17,7 % Terveys 107 3 470 73 2 420 37 1 321 15 1 703 3 366 235 9 280 37,4 % 26,1 % 14,2 % 18,4 % 3,9 % Sosiaali 122 3 985 89 3 173 44 1 500 13 1 790 9 1 361 277 11 809 33,7 % 26,9 % 12,7 % 15,2 % 11,5 % Opetus ja vapaa aika 22 773 53 789 29 1 363 27 1 190 2 280 133 4 395 (ei sis. opettajien vuosilomia) 17,6 % 18,0 % 31,0 % 27,1 % 6,4 % Tekniikka 47 1 565 31 1 343 2 116 1 2 4 588 85 3 614 43,3 % 37,2 % 3,2 % 0,06 % 16,3 % Kunta yhteensä 419 13 781 320 10 136 136 5 558 70 5 671 47 4 459 992 39 605 34,8 % 25,6 % 14,0 % 14,3 % 11,3 % JAKK 186 6 330 111 1 356 26 839 39 1 325 3 249 365 10 099 62,7 % 13,4 % 8,3 % 13,1 % 2,5 % YHTEENSÄ 605 20 111 431 11 492 162 6 397 109 6 996 50 4 708 1 357 49 704 % osuus 40,5 % 23,1 % 12,9 % 14,1 % 9,5 % % osuus 2006 570 18 356 412 11 236 165 5 264 107 7 458 50 4 891 1 304 47 205 39 % 24 % 11 % 16 % 10 % hlö = poissaolleiden henkilöiden lukumäärää kpv = kalenteripäivää tpv =työpäivää Taulukossa on eriteltyinä vuoden 2007 poissaolot ja vertailutiedot esitetty vuoden 2006 poissaoloista summatasolla. Luvut ovat kokonaismääriä eikä poissaolojen pituuksia henkilöä kohti ole eritelty. Taulukkoa luettaessa on huomioitava, että vuosilomat muodostavat ison osan kaikista poissaoloista. Vuosilomaa on keskimäärin 47 kalenteripäivää työntekijää kohti, mutta tässä esitetyt luvut ovat pelkästään vuosilomaoikeuspäiviä. Palkattomat vapaat sisältävät palkattoman vuorotteluvapaan (14 hlöä, 1910 kpv), kuntoutuksen (25 hlö, 273kpv), yksityisasiat (118, 3657) sekä toisen viran hoidot (5 hlöä, 557 kpv). Äitiysloma/hoitovapaa sis. äitiys-/isyyslomat (28 hlöä, 3022 kpv) lisäksi hoitovapaat (23, 3782) ja tilapäiset hoitovapaat (lapsi alle 10-vuotta (58, 192)). Muut poissaolot sis. työtapaturmat (23, 1331), lomarahavapaat (12, 255), opintovapaat (7, 1154), määräaik. kuntoutustuet (32, 2218)sekä oppisopimuskoulutuksen (1, 23). HENKILÖSTÖN POISSAOLOT TOIMIALOITTAIN Tekniikka 7 % Opetus ja vapaa aika 9 % JAKK 20 % Palvelutoiminnot 21 % Terveys 19 % Suurin poissaolojen aiheuttaja on sairaus, 39 % kaikista poissaoloista, kun vuosilomia ei huomioida. Sosiaali 24 % 11

Jalasjärven kunta Poissaolot Oikealla on kuvio, jossa on vakituisen henkilöstön kaikkien poissaolojen jakauma prosentteina. Alla on toimialakohtaiset poissaolot samanlaisina kuvioina. Kuviosta voidaan todeta toimialakohtaiset erot verrattuna koko henkilöstön keskiarvoon. Esimerkiksi tekniikan ja JAKK:n vuosilomien osuus on keskiarvoa suurempi eli kaikkien muiden poissaolojen osuus on pienempi. Tekniikan sairauspoissaolot ovat 37 % kaikista poissaoloista, kun vastaava luku koko kunnassa on 23%. Keskiarvoa suuremmat sairaspoissaolot on myös sosiaali- ja terveys-toimessa. Muiden toimialojen sairauspoissaolot ovat keskiarvoa pienemmät. Opetustoimen kuvio on vääristynyt sen vuoksi, koska opettajilla ei ole vuosilomaoikeuspäiviä. Tämän vuoksi vuosilomien %-osuus on huomattavasti pienempi, ja siksi sairaslomien osuus vaikuttaa suuremmalta. VAKITUISEN HENKILÖSTÖN POISSAOLOPÄIVIEN JAKAUMA Äitiys-/ hoitovapaa 14,1% Palkattomat vapaat 12,9 % Muut poissaolot 9,5 % Sairausloma 23,1 Vuosiloma 40,5 % HALLINTO Äitiys-/ hoitovapaa 9,4 % Palkattomat vapaat 12,0 % Muut poissaolot 17,7 % Sairausloma 22,9% Vuosiloma 38,0 % TERVEYS Äitiys-/ hoitovapaa 18,4 % Palkattomat vapaat 14,2 % Muut poissaolot 3,9 % Sairausloma 26,1 % Vuosiloma 37,4 % SOSIAALI Äitiys-/ hoitovapaa 15,2 % Palkattomat vapaat 12,7 % Muut poissaolot 11,5 % Vuosiloma 33,7 % Sairausloma 26,9 % OPETUS JA VAPAA-AIKA Äitiys-/ hoitovapaa 27,1 % Palkattomat vapaat 31,0 % Muut poissaolot 6,4 % Vuosiloma 17,6 % Sairausloma 18,0 % TEKNIIKKA Äitiys-/ hoitovapaa 0,1 % Palkattomat vapaat 3,2 % Sairausloma 37,2 % Muut poissaolot 16,3 % Vuosiloma 43,3 % JAKK Äitiys-/ hoitovapaa 13,1 % Palkattomat vapaat 8,3 % Sairausloma 13,4% Muut poissaolot 2,5 % Vuosiloma 62,7 % 12

Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA 2002-2007 Toimialat poissa hlö Vuosi 2007 2006 2005 2004 2003 2002 koko hlöstö kpv kpv kpv kpv kpv kpv Palvelutoiminnot 74 121 2 411 2 654 2 299 1647 1 825 1 650 Terveyspalvelut 73 107 2 420 2 665 2 611 3126 2 754 2 611 Sosiaalipalvelut 89 122 3 173 2 818 3 075 2833 3 282 2 597 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut 53 93 789 1 299 1 988 1094 829 1 158 Tekniset palvelut 31 47 1 343 781 686 734 817 1 394 Kunta yhteensä 320 490 10136 10217 10 659 9434 9507 9410 JAKK 111 201 1 356 1 019 1 429 681 805 1 190 Yhteensä 431 691 11 492 11 236 12 088 10 115 10 312 10 600 Sairauspäivien määrä on noussut 256 ######### päivällä verrattuna vuoteen 2006. Suhteutettuna ######### vakituisen henkilöstön lukumäärään ######### sairauspoissaolot ovat kuitenkin ######### vähentyneet. ######### Yksittäisten ######### henkilöiden pitkät poissaolot vaikuttavat toimialakohtaisten poissaolopäivien kehitykseen. Pitkät sairauslomat johtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaiselle kuntoutustuelle. Tekniikka 11,7 % Opetus ja vapaaaika 6,9 % 2000 Sairauspoissaolojen jakauma toimialoittain 2007 JAKK 11,8 % Palvelu 21,0 % Terveys 21,1 % Reilu kolmasosa kunnan vakituisesta henkilökunnasta eli 260 henkilöä ei ole ollut päivääkään poissa sairauden takia kuluneen vuoden aikana. Ei päivääkään poissa sairauden takia 2002-2007 (JAKK mukana v.2006 lähtien) Sosiaali 27,6 % Palvelu Terveys Sosiaali Opetus ja vapaa Teknikka Aikuiskoulutus 300 250 200 150 100 131 166 174 153 229 260 Vuonna 2007 kunnan henkilöstöstä 62 % oli jonkin pituisella sairauslomalla. 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 13

Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA 2004-2007 / henkilö kpv Toimialat Vuosi 2007 Vuosi 2006 2005 2004 koko hlöstö kpv kpv/ hlö koko hlöstö kpv kpv/ hlö kpv/ hlö kpv/ hlö Palvelutoiminnot 121 2 411 19,9 113 2 654 23,5 20,3 14,6 Terveyspalvelut 107 2 420 22,6 112 2 665 23,8 24,4 29,5 Sosiaalipalvelut 122 3 173 26,0 126 2 818 22,4 23,8 21,8 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut 93 789 8,5 104 1 299 12,5 18,2 10,1 Tekniset palvelut 47 1 343 28,6 39 781 20,0 17,6 19,8 Kunta yhteensä 490 10 136 20,7 494 10 217 20,7 21,4 19,1 JAKK 201 1 356 6,7 147 1 019 6,9 11,7 7,8 Yhteensä 691 11 492 16,6 641 11 236 17,5 19,5 17,4 kpv=kalenteripäivä Sairauspoissaolot 2002-2007 kalenteripäivää/hlö 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Palvelu Terveys Sosiaali Opetus ja vapaa-aika Tekniikka JAKK 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vakituisen henkilöstön sairauslomat vuonna 2007 ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna vajaalla yhdellä päivällä, jo kolmas vuosi peräkkäin, jolloin sairauslomat ovat vähentyneet. Vuonna 2007 sairauspoissaolot ovat kasvaneet eniten teknisissä palveluissa ja sosiaalipalveluissa. Teknisissä palveluissa poissaolopäiviä kertyi 28,6 kalenteripäivää vakituista työntekijää kohden. Vastaava luku oli sosiaalipalveluissa 26. Vuoden 2007 sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Eniten laskua sairauspoissaoloissa oli tapahtunut opetus-ja vapaa-aikapalveluissa (4 kalenteripäivää/vakituinen työntekijä). Myös palvelutoiminnoissa tapahtui vähennystä 3,6 päivää. JAKK:ssa sairauspoissaolot olivat kaikkein pienimmät kunnan toimialoista. 14

Jalasjärven kunta p Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA 2002-2007 KOKO HENKILÖSTÖÄ KOHTI Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuonna 2007 sosiaalipalveluissa (355 kpv) ja teknisissä palveluissa (562 kpv), jonka osalta on huomioitava teknisten palvelujen laajentuminen. Sen sijaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet terveyspalveluissa jo kolmena vuotena peräkkäin. Nyt vähennys on 245 kpv vakituisen henkilöstön osalta. Eniten vähennystä on tapahtunut opetus ja vapaa-aikatoimessa (510 kpv). JAKK:n sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 337 kalenteripäivää, mutta suhteutettuna henkilökunnan kasvuun määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. SAIRAUSPOISSAOLOJEN JAKAUMA KOKO HENKILÖSTÖÄ KOHTI TOIMIALOITTAIN 2007 Tekniikka 25 % Opetus ja vapaaaika 8 % JAKK 6 % Sosiaali 23 % Palvelu 18 % Terveys 20 % Kaaviosta voidaan nähdä sairauspoissaolot toimialoittain jaettuna. Poissaolot on suhteutettu koko vakituisen henkilöstön määrään. Vähiten sairauspoissaoloja koko vakituiseen henkilöstöön suhteutettuna on JAKK:ssa ja eniten teknisissä palveluissa sekä sosiaalipalveluissa. Alla olevasta kaaviosta voidaan nähdä sairauspoissaolojen olleen suurimmat vuonna 2002 ja 2005. Molempina vuosina 19,5 kpv jokaista vakituista työntekijää kohden. Vuonna 2007 poissaolot sairauden vuoksi ovat vähentyneet 16,6 kalenteripäivään. Vastaavat luvut olivat vuonna 2006 17,5 kpv vuonna 2004 se oli 17,4 kpv, vuonna 2003 18,3 kpv sekä vuonna 2001 luku oli 18,5 kpv. SAIRAUSPOISSAOLOT 2002-2007 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Kalenteripäivää / hlö 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuonna 2007 kunnan vakituisen henkilöstön sairauslomat olivat 16,6 kpv/hlö 15

Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT 2007 KESTOLTAAN 1-3 PÄIVÄÄ Toimialat 2007 poissa hlö 2007 koko hlöstö 2007 kpv 2007 pv/hlö 2006 kpv 2006 pv/hlö Palvelutoiminnot 42 121 129 1,1 121 1,1 Terveyspalvelut 55 107 173 1,6 213 1,9 Sosiaalipalvelut 70 122 242 2,0 156 1,2 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut 39 93 125 1,3 196 1,9 Tekniset palvelut 22 47 88 1,9 34 0,9 Kunta yhteensä 228 490 757 1,5 720 1,5 JAKK 97 201 303 1,5 208 1,4 Yhteensä 325 691 1060 1,5 928 1,4 SAIRAUSLOMAPÄIVÄT YHTEENSÄ 1-3 päivää 8,4 % Muut sairauslomapäivät 91,6 % Viereisestä kaaviosta voidaan nähdä, että 1-3 päivän pituiset sairauspoissaolot ovat 8 % kaikista sairauspoissaoloista. Kaikista sairauspoissaoloista oli näin 92 % yli 3 päivän poissaoloja. Pitkien ja lyhyiden sairaslomien suhde on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna. Lyhyet sairaslomat ovat lisääntyneet eniten sosiaalitoimessa sekä teknisessä toimessa. Vuonna 2005 lyhyitä sairauspoissaoloja oli 7 % kaikista sairaslomista. Kunnan peruspalvelutoiminnoissa maksettiin vuonna 2007 sairausajan palkkoja 577 850 euroa, joka on 3,3 % koko palkkasummasta. Vuonna 2006 maksettiin 613 600 euroa sairauspoissaolojen johdosta palkkaa. JAKK:ssa maksettiin sairausajan palkkaa 101 171 euroa ja se on 1,3 % koko JAKK:n palkkasummasta. Vuonna 2007 vakituisesta henkilöstöstä 47 % oli 1-3 päivän sairauslomalla. Sairauspoissaolon kustannuksissa ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että monessa tapauksessa tulee lisäksi vielä sijaiskustannukset. 16

ELÄKÖITYMINEN Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää ja on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän tavoitetaso tulisi olla lähellä normaalia eläkeikää. Eläkkeelle jäämistä on tarkasteltu eri eläkelajien mukaisesti 5 vuoden tiedoilla. Lisäksi laskettiin eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä. Ohessa on myös arvio vanhuuseläkeiän saavuttavista vuoteen 2016 saakka. 17

Jalasjärven kunta Eläköityminen PALVELUKSESTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET 2002-2007 Eläkelaji Kunta Jakk 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Vanhuuseläke 5 2 7 8 8 10 5 8 Varhennettu vanhuuseläke 0 - - - - - Työkyvyttömyyseläke 6 6 5 6 4 6 2 Osatyökyvyttömyyseläke 2 2 2 1 3 2 4 Kuntoutustuki 0 2 1 1 4 - Yksilöllinen varhaiseläke 0 - - 1-1 Työttömyyseläke 0 - - - - - Eläkeelle siirtyneet 13 2 15 17 16 19 17 15 Osa-aikaeläke 4 4 3-1 5 7 Kaikki yhteensä 17 2 19 20 16 20 22 22 Kokoaikaiselle eläkkeelle jääminen on lisääntynyt vuosittain. Vuoden 1999 jälkeen osa-aikaeläkkeelle on jäänyt jo 35 työntekijää. Vuonna 2007 vanhuuseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä, määrä pieneni yhdellä henkilöllä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyneiden osuus vuonna 2007 on 2,8 % vakituisesta henkilöstöstä. Vuonna 2007 Jalasjärven kunnasta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle 15 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden määrä 2002-2007 25 20 15 10 5 0 Eläkkeelle siirtyneet Kaikki eläkkeet yhteensä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen on ollut suosittua vuosina 2000-2003. Tämä näkyy kaikkien eläkkeiden määrässä. Vuonna 2004 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö, ja vuonna 2005 osa-aikaeläkkeelle ei siirtynyt yhtäkään. Vuonna 2007 osa-aikaeläkkeen aloitti 4 henkilöä, yksi enemmän kuin edellisenä vuotena. 18

Jalasjärven kunta Eläköityminen ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN KESKI-IKÄ 2002-2007 * Eläkelaji Kunta Jakk 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Vanhuus 61 63 61 63 63 61 62 62 Työkyvyttömyys 57 57 56 60 51 55 62 Kaikkien keski-ikä 59 63 59 61 61 57 56 58 *jakk mukana luvuissa vuodesta 2007 alkaen Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä laski kahdella vuodella verrattuna vuoteen 2006, koska eläkkeelle siirtyi alempaan ammatilliseen eläkeikään oikeutettuja henkilöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä vuodella ja on nyt 57 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien eläkepäätösten perusteella vanhuuseläkkeelle siirryttiin Suomessa keskimäärin 62,8 vuoden ikäisenä ja se on 0,3 vuotta enemmän kuin vuonna 2006. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 57,1 vuotta. Vuonna 2007 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 2002-2007 65 60 55 50 45 40 Vanhuus Työkyvyttömyys Kaikki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 19

Jalasjärven kunta Eläköityminen VANHUUSELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN 2016 MENNESSÄ Toimialat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Palvelutoiminnot 1 1 3 1 1 4 2 4 2 19 Terveyspalvelut 4 1 5 1 4 2 3 3 6 29 Sosiaalipalvelut 2 3 1 3 7 5 4 7 5 37 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut 1 3 3 2 2 2 2 4 3 22 Tekniset palvelut 2 2 2-1 4 4 2 2 19 Kunta yhteensä 10 10 14 7 15 17 15 20 18 126 JAKK - 5 1 2 3 2 1 3 17 Kaikki yhteensä 10 15 15 9 18 19 16 23 18 143 Taulukossa on arvioitu eläkkeelle siirtymisvuodet sekä Kuntien eläkevakuutuksen että Valtiokonttorin osalta. Vuoden 2005 alusta on tullut voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 63-68 välillä. 25 20 15 10 5 0 2008 VANHUUSELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN 2016 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Eläkeuudistuksen tarkoituksena on eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen 2-3 vuodella. Työssä jatkamista yli henkilökohtaisen eläkeiän kannustetaan suuremmalla eläkekarttumalla, ja muutama työntekijä on käyttänytkin jo tätä mahdollisuutta. Palvelu Vanhuuseläkeiän täyttävien työntekijöiden Terveys määrä lisääntyy vuosi vuodelta seuraavan 9 Sosiaali vuoden aikana. Eläkkeelle tulee siirtymään 22 Opetus- ja vapaa-aika % vakituisesta henkilöstöstä tarkastelujakson Tekniikka aikana. Eniten eläkeiän saavuttavia on Aikuiskoulutus sosiaalipalveluissa, jossa 37 (30 % vakituisista) työntekijää Opettajat saavuttaa eläkeiän vuoteen 2016 mennessä ja samana ajanjaksona koko kunnasta jää eläkkeelle 143 henkilöä (21 % vakituisista). ELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT TOIMIALOITTAIN 2008-2016 Tekniset palvelut 13 % Opetusja vapaaaikapalvelut 15 % JAKK 12 % Palvelutoiminnot 13 % Sosiaalipalvelut 27 % Terveyspalvelut 20 % Vuosittain vanhuuseläkeiän saavuttaa keskimäärin 16 henkilöä. 20

HENKILÖSTÖ- TULOSLASKELMA Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut (eläkekulut ja muut kulut). Tarkoituksena on antaa tietoa siitä miten tehokkaasti henkilöstömenoja käytetään. Henkilöstökulut on lajiteltu palkkoihin ja palkkioihin, eläkekuluihin ja muihin henkilöstösivukuluihin. Tietoja on usean vuoden ajalta eli vuosien 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007, jonka menot on eritelty tarkemmin. 21

Jalasjärven kunta Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 2004-2007 Palkat ja Palkkiot 2007 2006 2005 2004 $1,000 Muutos% $1,000 $1,000 1000 Palkat ja palkkiot 25,338 6.23 23,853 22,489 21,121 Peruspalvelutoiminnan palkat ja palkkiot 17,715 1.46 17,460 17,257 16,468 Kokouspalkkiot 115-16.67 138 131 127 Vakituiset kuukausipalkat 10,113 3.28 9,792 9,594 9,002 Tilapäiset palkat 240-25.23 321 379 343 Kouluhenkilöstö (työsuht) 244-41.06 414 379 330 Erilliskorvaukset 1,208 5.41 1,146 1,132 1,193 Sijaiset 2,169 8.18 2,005 2,007 1,874 Tuntipalkat 789-1.50 801 877 778 Palkkiot 1 0.00 1 1 1 Opetus, vakituiset 2,762 2.37 2,698 2,642 2,631 Taloudenhoitajan vuosipalkka 2 0.00 2 1 1 Luontoisedut 78-6.02 83 74 71 Työllistettävien palkat 295-25.88 398 332 259 Jaksotetut palkat 44 164 Henk.korvaukset -301-11.21-339 -336-307 JAKK:n palkat ja palkkiot 7,623 19.24 6,393 5,232 4,653 Opettajien palkat (JAKK) 2,431 14.35 2,126 1,848 1,727 Opettajien suunnittelupalkat (JAKK) 767 46.37 524 392 285 Muut palkat (JAKK) 3,055 12.23 2,722 2,249 1,765 Laskennall.loma (JAKK) 1,426 15.28 1,237 773 902 Luottamusmiespalkkio (JAKK) 1 0.00 1 1 1 Kokouspalkkio (JAKK) 4 0.00 4 5 5 Sair.vak.-ja tapaturmakor (JAKK) -61-72.40-221 -36-33 Eläkekulut 5,667 10.73 5,118 5,285 4,690 Kvtel-maksut 3,614 14.51 3,156 3,068 2,931 Kvtel-maksut (JAKK) 1,437 14.59 1,254 1,150 1,034 Vel-maksut 616 5.12 586 582 579 Muut työeläkemaksut -100.00 122 485 145 Muut henkilöstösivukulut 1,932 4.77 1,844 1,843 1,576 Sotumaksut (JAKK) 258 16.22 222 187 157 Sosiaaliturvamaksu 717 0.99 710 701 663 Henk.vakuutusmaksut (JAKK) 262 8.71 241 193 143 Työttömyysvakuutusmaksu 526 1.54 518 485 410 Muut sosiaalivak.maksut 169 10.46 153 264 154 Jaksotettujen lomap.sivukulut 13 49 Yhteensä 32,937 6.89 30,815 29,617 27,387 Muutos-% 6.89% 4.04% 8.14% 27.61% Koko kunnan henkilöstömenot kasvoivat vuonna 2007 lähes 7 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstömenoista on n. 77 %, eläkemenojen 17 % ja muiden henkilöstökulujen 6 %. JAKK:n osuus palkoista ja palkkioista on 30 %. Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus kunnan kokonaismenoista oli 44 % (käyttötalouden kuluista 51 %) 22

Jalasjärven kunta Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖKULUT TARKEMMIN 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 HENKILÖSTÖKULUT 2003-2007 2003 2004 2005 2006 2007 Henkilöstökulut ovat kasvaneet vuosittain, vuonna 2007 kasvu lisääntyi edellisen vuoden kasvuun verrattuna. Prosentuaalisesti henkilöstökulut ovat kasvaneet vuoteen 2006 verrattuna noin 7 %. Kahdesta seuraavasta taulukosta nähdään henkilöstökulujen kasvu kunnan peruspalvelutoiminnan sekä JAKK:n palkoissa ja palkkioissa. Koko henkilöstön määrä on kasvanut vajaalla 6 % vuodesta 2006 vuoteen 2007. 18000 17500 17000 16500 16000 15500 15000 14500 14000 PERUSPALVELUTOIMINNAN PALAKAT JA PALKKIOT 2003-2007 2003 2004 2005 2006 2007 Peruspalvelutoiminnan palkat ja palkkiot ilman sivukulujen vaikutusta ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2007 vajaalla 1,5 %. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 nousua palkkakustannuksissa oli 1 % peruspalvelutoiminnan osalta ja sitä aikaisempana vuotena kasvua oli vajaa 5 %, joten kasvu on hidastunut huomattavasti ja vaikuttaa vakiintuneen reilun yhden prosenttiyksikön tasolle. Vuoden 2004 kasvuun vaikuttaa lomatoimen laajentuminen. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 JAKK:N PALKAT JA PALKKIOT 2003-2007 2003 2004 2005 2006 2007 23 JAKK:n palkat ja palkkiot ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2007 yli 19 %. Kahtena edellisenä vuotena kasvua on ollut yli 22 %. Kasvua oli noin 12,5 % vuodesta 2003 vuoteen 2004. Vuodesta 2003 vuoteen 2007 JAKK:n vakituisen henkilökunnan määrä on 2,5-kertaistunut.

TYÖTERVEYSHUOLTO Organisaation velvollisuus on järjestää työntekijöilleen ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Se sisältää yleensä työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja terveyden vaaroista tiedottamisen. Lisäksi voidaan järjestää sairaanhoitoa ja erikoislääkäripalveluja Jalasjärven kunta tarjoaa työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Tässä on taulukoitu työntekijöihin sekä työympäristöön ja työyhteisöön liittyvä toiminta. Lisäksi on ilmoitettu työterveyshuollon kustannukset. 24

Jalasjärven kunta Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA VUONNA 2007 (korvausluokat I ja II) Voimavarat Työntekijään kohdistunut toiminta Terveystarkastukset (kpl) Käynnit vastaanotolla (kpl) Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (t) Tietojen antaminen ja ohjaus (t) Terveydenhuollon ammattihenkilöt Asiantuntijat Lääkärit 1197 11308 24,3 1,55 Terveydenhoitajat 373 314 168,5 9 Fysioterapeutit 27 91 54 71,8 Erikoislääkärit 19 11 - - Psykologi 1-40,8 4 Tutkimukset Muut asiantuntijat - - - - Tutkimukset (kpl) lk I lk II Laboratorio 1189 1369 Radiologia 1 177 Työterveyshuolto Jalasjärven kunnan henkilöstölle tarjoavat työterveydenhuollon palveluita Jalasjärven terveyskeskuksen lisäksi Seinäjoen seudun terveyskuntayhtymä, Tullinkulman työterveys (JAKK, Tampere), Jyväskylän Seudun Työterveys (JAKK, Jyväskylä), Septum Lääkäriasema Oy (JAKK, Turku), Vaasan aluetyöterveys (JAKK, Vaasa), Oulun työterveys (JAKK, Oulu) sekä Medivire Työterveyspalvelut Oy (JAKK, Vantaa). Jalasjärven kunta on järjestänyt vuodesta 2001 alkaen työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät laboratoriossa tehtävät perustutkimukset ja röntgentutkimukset. Sairaanhoitosopimuksen piirissä on vakituinen henkilöstö ja pitkäaikaiset sijaiset. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 134.509,32 euroa. Kustannukset jakautuivat korvausluokittain seuraavasti: lk I lk II Kunta 30 169,97 61 216,40 Jakk 22 758,04 20 364,91 Yhteensä 52 928,01 81 581,31 YHTEENSÄ 134 509,32 Työterveyshuollon kustannukset olivat 194,66 / työntekijä, josta Kela korvaa kunnalle 97,33 / työntekijä. Kela-korvaus 67 254,66 Työterveyshuollon kustannuksista saadaan työnantajan kela-korvauksia puolet eli vuodelta 2007 yhteensä 67.256,66 euroa. 25

TYKYTOIMINTA Työkykyä ylläpidetään yleisesti henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnalla. Työyhteisökyselyt ovat yleistyneet organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin kartoittamisen välineinä. Kyselyllä voidaan selvittää mm. työn sisältöä, organisointia, työolosuhteita sekä työilmapiiriä koskevia kysymyksiä. Jalasjärven työyhteisökysely toteutettiin marraskuussa 2002. Tässä on selvitetty vuoden 2007 tykytoimintaa. 26

Jalasjärven kunta Tyky-toiminta TYKYTOIMINTA Jalasjärven kunnan henkilökunnan virkistystoimintaan oli vuonna 2007 varattu yhteensä 12.800 euron määräraha. Tästä 8 400 euroa oli JAKK:n budjetissa ja 4 500 euroa emokunnan budjetissa. Määrärahan käyttämisestä ja kohdentamisesta työkykyä ylläpitävään toimintaan päättää ao. toimintayksikön henkilöstöneuvosto. Lisäksi kunnan henkilöstölle on maksettu ilmainen kuntosalikäyttö Koskueella ja kuplalla sekä Jalasjärven uimahallin ilmainen käyttö. JAKK:n henkilöstöä on kannustettu käyttämään eri paikkakuntien uimahalleja, kuntosaleja sekä liikuntasaleja. Myös yhteiset kuntoilutempaukset ovat olleet suosittuja. Eri osastot ja työyhteisöt ovat vuoden aikana järjestäneet omia tyky- ja virkistystilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut ko. työyhteisön toimivuuden parantaminen. Aktiiviset työyhteisöt ovat järjestäneet erilaisia tapahtumia yhdessä. Työnohjausta on ollut erityisesti terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluissa. Ohessa on kuvio, joka kuvaa työkykytoimintaa (tyky-tetra). Työntekijä Työ ja työolot Työyhteisö ja -organisaatio Ammatillinen osaaminen 27

YHTEISTOIMINTA Jalasjärven kunnan yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2005. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 24.1.2005 28

Jalasjärven kunta Yhteistoiminta YHTEISTOIMINTA Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 24.1.2005. Yhteistyöryhmään valittiin 14 jäsentä. Kuntatyönantajaa ovat ryhmässä edustaneet kunnanjohtaja Esko Kalevi Juntunen, kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Reijo Asunmaa, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Taisto Petäys, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Martti Alkula sekä talousjohtaja Eija Heikkilä. Työntekijäjärjestöjen edustajina ovat yhteistyöryhmässä olleet seuraavat henkilöt: Sulo Kuopusjärvi KTN:stä, Paula Kotirinta ja Marko Kattelus, JUKO:sta, Johanna Vaissalo ja Anna-Liisa Römpötti JYTY:stä, Sakari Männistö ja Marja-Leena Kytölä JHL:stä ja Lea Vainionpää TNJ:stä. Mauno Syngelmä on ollut yhteistyöryhmässä työsuojelutoimikunnan edustajana. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Sulo Kuopusjärvi ja varapuheenjohtajana Esko Kalevi Juntunen ja sihteerinä Eija Heikkilä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Toimintavuonna käsiteltiin monia asioita. Erityisesti Paras-hankkeen mukanaan tuoma JIK-terveyspalvelujen sekä vanhuspalvelujen yhteistyö Ilmajoen ja Kurikan (ml. Jurva) kanssa oli esillä jokaisessa kokouksessa. Yhteistyöryhmä kävi lokakuussa omassa kehittämisseminaarissa Jyväskylässä ja sai kuulla Jyväskylän seudun terveys- ja erityisliikunnan TERLI hankkeesta projektipäällikkö Elina Hasaselta. Yhteistyöryhmän mukana oli myös oman terveydenedistämishankkeen liikunnanohjaaja Antti Mäkelä. Henkilökuntaneuvostossa virkistystoiminnan parissa ovat toimineet Lea Vainionpää (kokoonkutsuja), Ulla Korpi, Seija Ranto, Pipsa Saarteinen ja Reijo Asunmaa. Henkilökuntaneuvosto päättää ns. virkistysmäärärahan käytöstä. 29