PURJELENNON VALMENNUKSEN KÄYNNISTYSPROJEKTI

PURJELENNON VALMENNUKSEN KÄYNNISTYSPROJEKTI 2005 2006 LOPPURAPORTTI 6.1.2007 Simo Kettunen (pj) Jukka Salokannel Antti Lehto Esa Teittinen

2(15) TIIVISTELMÄ Tätä purjelennon valmennuksen käynnistysprojektia edelsi kehittämis- ja suunnitteluprojekti. Sama työryhmä sai Ilmailuliiton hallitukselta jatkotehtäväkseen toteuttaa valmennustoiminnan käynnistäviä tehtäviä kehittämis- ja suunnittelutyöryhmän antamien suuntaviivojen mukaisesti. Työryhmä piti kaikkiaan alkaen keväästä 2005 aina tammikuuhun 2007 kaikkiaan kuusi (6) kokousta ja suoritti konkreettisia käytännön järjestelyitä ja tehtäviä kurssien ja tapahtumien järjestelyissä, luennoimalla ja esityksillä eri tilaisuuksissa sekä erilaista aineistoa ja materiaalia laatimalla. Taustatukena ja koordinaattorina työryhmällä toimi Suomen Urheiluilmailuopisto. Tärkeimpänä ehdotuksena jatkotoimiksi on valmennuspäällikön palkkaaminen Suomen Ilmailuliitolle. Vain tällaisen palkatun henkilön johdolla voidaan varmistaa, että valmennusjärjestelmä saadaan pysyväksi toimintatavaksi, edelleen kehittymään, sekä rakentaa siitä sovellus kaikille SIL-lajeille. Urheiluilmailuopisto on tietenkin tärkeä tekijä valmennusjärjestelmään liittyvässä koulutuksessa, mutta järjestötoiminnallinen osuus on SIL:n vastuulla. Koulutusmateriaalia on päivitettävä ja tuotettava lisää soveltuvin osin myös Urheiluilmailun verkko-opistoon. Muiden lajien on purjelennon tavoin tuotettava I-tason toimintaa varten valmennuspäiväkirjaa vastaava työkalu urheilijan ja valmentajan välistä työskentelyä varten. Työryhmä ei anna yksityiskohtaisia neuvoja tai suosituksia muiden lajien valmennukseen. Kuitenkin, sovellettaessa järjestelmää muihin ilmailulajeihin, on tärkeää säilyttää työryhmän esittämä ja valmistelema kolmiportainen rakenne niin valmentajakoulutukseen kuin urheilijoiden valmennukseenkin. Silloin puhutaan aina samoista asioista ja samalla kielellä. Valmentajakoulutus tulee olla Urheiluilmailuopiston hoidossa ja esitellyt valmentajakoulutustasot sekä niiden nimet ovat Opiston koulutustuotteita. On tärkeää, että valmentajakoulutusta järjestetään ja kehitetään jatkuvasti, ilman katkoja. Koulutustarjontaa on oltava vuosittain. Työryhmä pitää välttämättömänä, että valmennusjärjestelmän käyttöönotosta tehdään selkeä järjestöpäätös ja osoitetaan kaikin tavoin, että asia on tärkeä. Valmennusjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tähtäävät toimet on sisällytettävä SIL:n strategiaan. Valmennustoiminnan on oltava koko laajuudessaan suunnitelmallista ja suunnitelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ilmailulajien maajoukkueet muodostavat jatkossa kukin oman yhteistoimintaryhmän (purjelennon maajoukkueringin tapaan), joka organisoituu SIL:n valmennuspäällikön ohjauksella ja järjestää yhteisiä tapaamisia, koulutusta ja leirejä säännöllisesti. Jokainen laji huolehtii, että nuoret ja tulevaisuuden kyvyt pidetään mukana tällaisessa toiminnassa.

3(15) ESIPUHE Purjelennon valmennuksen käynnistysprojektia edelsi kehittämis- ja suunnitteluprojekti, jonka tarkoituksena oli kehittää purjelentovalmennukseen soveltuvat kansalliset järjestelmät, kaavailla toiminnallista rakennetta ja tehdä esitys, miten valmennustoiminta käynnistetään. Työryhmä toimi vuonna 2004 ja se sai raporttinsa valmiiksi 14.1.2005. Suomen Ilmailuliiton hallitus antoi samalle työryhmälle jatkotehtävän vuosille 2005 06, tarkoituksena toteuttaa näitä käynnistystehtäviä valmennusjärjestelmän kehittämisja suunnittelutyöryhmän loppuraportin 14.1.2005 antamien suuntaviivojen mukaisesti. Projekti rahoitettiin Suomen Ilmailuliiton, Purjelentotoimikunnan, Ilmailuliiton tukisäätiön sekä Suomen Urheiluilmailuopiston rahoittamana. Projektiryhmän muodostivat Simo Kettunen (pj), Jukka Salokannel Suomen Urheiluilmailuopistosta, Antti Lehto ja Esa Teittinen. Helsinki, helmikuu 2006 Simo Kettunen

4(15) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1 JOHDANTO...5 1.1 JÄRJESTELMÄ JA PUITTEET...6 2 KÄYNNISTYSPROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET...6 3 OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSET JA MUU TYÖSKENTELY...7 4 PROJEKTIN RAHOITUS...7 5 SUORITETUT TOIMENPITEET...8 5.1 ESITTELYTILAISUUDET JA HANKKEEN MARKKINOINTI...8 5.2 TOIMENPITEITÄ I-TASOLLA...8 5.3 TOIMENPITEITÄ II-TASOLLA, KANSALLINEN KILPAILUTASO...9 5.4 TOIMENPITEITÄ III-TASOLLA, MAAJOUKKUETASO...10 6 SOVELTAMINEN KAIKKIIN ILMAILULAJEIHIN...10 6.1 VALMENTAJAKOULUTUS...11 6.2 VALMENNUSTOIMINTA...12 7 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI...13 7.1 VALMENNUSPÄÄLLIKÖN PALKKAAMINEN SUOMEN ILMAILULIITOLLE...13 7.2 KOULUTUSMATERIAALI...13 7.3 VALMENTAJAKOULUTUKSEN JATKUVUUS...14 7.4 VALMENNUKSEN ORGANISOITUMINEN SUOMEN ILMAILULIITOSSA LÄHITULEVAISUUDESSA...14 7.5 MAAJOUKKUEET...14 7.6 VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET KEHITYKSEN VARMISTAMISEKSI...15 VIITTEET /1/ Kilpa- ja suorituspurjelennon kansallisen valmennusjärjestelmän kehittäminen, raportti 14.1.2005 LIITTEET Liite 1 Työryhmän rahoitus- ja kululaskelma Liite 2 Työryhmän esitys SIL:n valmennuspäällikön toimenkuvaksi, raportti 30.1.2006

5(15) 1 JOHDANTO Tätä Purjelennon valmennuksen käynnistysprojektia edelsi samalla kokoonpanolla toiminut työryhmä (Simo Kettunen pj, Antti Lehto, Esa Teittinen ja Jukka Salokannel) jonka tehtävänä oli suunnitella purjelentovalmennukseen soveltuvat kansalliset järjestelmät, kaavailla toiminnallista rakennetta ja tehdä ehdotuksia miten valmennustoiminta käynnistetään. Työryhmä toimi vuonna 2004 ja se sai raporttinsa valmiiksi 14.1.2005 /1/. Tässä ei ole tarkoitus toistaa laajan kehittämisraportin sisältöä. Olennaista siinä kuitenkin on valmennuksen sekä valmentajakoulutuksen kolmiportaisuus. Pääpiirteissään se voidaan kuvata seuraavasti: I-tason valmentaja Club Coach Antaa perusohjausta, neuvontaa ja aktiivisen harrastamisen edellytyksiä purjelennon peruskurssin käyneelle harrastajalle kurssilta aina kolmensadan kilometrin matkalentotason hallintaan saakka. I-tason valmennettava Kurssilta kolmesataselle On purjelennon perusharrastaja, pienehköllä kokemuksella. Saa apua ja tukea Club Coachilta jotta usein niin takkuinen harrastuksen alkuvaihe olisi hieman helpompi ja mielekkäämpi. Näytetään purjelennon parhaat puolet ja annetaan yksilöllisesti soveltuvia uusia haasteita jotka tekevät harrastuksen kiinnostavammaksi. II-tason valmentaja Sky Coach Valmentaa kansallisiin kilpailuihin tähtääviä urheilijoita. Toiminta on alueellista ja valmennettavia voi olla useammasta ilmailukeskuksesta. Valmennuksessa tutustutaan urheiluvalmennuksen teoreettiseen puoleen jo syvällisemmin ja tarvittaessa kouluttajina käytetään aihealueiden asiantuntijoita. Valmentaja itse on mieluiten kilpalentäjä tai vähintään purjelennon opettaja. II-tason valmennettava Kansallinen kilpailutaso Harrastajan oma tähtäin on tällä tasolla selkeästi jo kilpailutoiminnassa tai vaativimmissa suorituslennoissa. Tavoitteena on osallistua SM-tason kisoihin ja jopa menestyä siellä. Työskentely on entistä suunnitelmallisempaa sisältäen myös hyvän fyysisen kunnon kehittämiseen liittyviä harjoitteita ympärivuotisesti.

III-tason valmentaja Airsport Coach On SM-kilpailu- ja maajoukkuetasolla toimiva valmentaja. Toiminta tapahtuu SIL:n valmennuspäällikön koordinoimana ja liittyy myös tarvittaessa maajoukkueringin toimintaan. III-tason valmennettava maajoukkuetaso 6(15) On jo mukana laajemmassa maajoukkueringissä menestyttyään SM-kilpailutasolla. Toiminta sisältää itsenäisen harjoittelun lisäksi yhteisiä tämän tason tapaamisia, leirejä, useita kilpailuja vuodessa sekä mahdollisesti myös kilpailuja ja harjoittelua ulkomailla 1.1 Järjestelmä ja puitteet Kaikki edellinen toiminta rakennetaan yhtenäiseksi järjestelmäksi jossa ovat omalla sektorillaan toimijoina ilmailukerhot, ilmailukeskukset, Urheiluilmailuopisto sekä Suomen Ilmailuliitto (ao. vastuuhenkilöstö ja Purjelentotoimikunta). Tärkeä osa järjestelmän toteuttamiseksi on erimuotoinen koulutus, johon kuuluu paitsi valmentajakoulutus myös valmennettavien eteenpäin kannustaminen eri tavoin. Lisäksi kansallinen yhteistyö on tärkeää, koska on voitava muodostaa kerhojen- ja ilmailukeskusten kesken yhteistyötä. Suomalainen ilmailukerho ja monet ilmailukeskuksetkin ovat paitsi valmennusjärjestelmän, mutta myös muun toiminnan kannalta (koulutus, hinauspalvelut, ilmailukeskuksen oheispalvelut), hyvin pieniä yksiköitä jolloin toiminta on tehotonta ja suoritteiden yksikköhinta on korkea. Tässä kuitenkin on toistaiseksi luotettava ja kannustettava itseohjautuvuuteen, sillä tällaisten rakennemuutosten aikaansaaminen ulkopuolisella ohjauksella ei ole mahdollista. 2 KÄYNNISTYSPROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET Valmennusjärjestelmää vuosina 2005 06 käynnistävän työryhmän tarkoitus oli toiminnallaan: Suunnitella tarkempia sisältöjä valmennusjärjestelmän eri tasoille, painottuen aloittelevan harrastajan suuntaan. Tämä koskee niin valmentajakoulutusta kuin valmennettavien ohjelmasisältöjä Selvittää soveltuvan oppimateriaalin saatavuutta Levittää tietoisuutta ja markkinoida valmennusjärjestelmää Kartoitettaa valtakunnallisten yhteyshenkilöiden saatavuus ja käynnistää heille koulutusta I-tasoa silmälläpitäen Aloittaa purjelentomaajoukkueen järjestäytynyt toiminta yhdessä PT:n kanssa

7(15) 3 OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSET JA MUU TYÖSKENTELY Työryhmä piti kaikkiaan alkaen keväästä 2005 aina tammikuuhun 2007 kaikkiaan kuusi (6) kokousta. Pääosin työskentely kuitenkin tapahtui kokousten ulkopuolella sovitun työnjaon puitteissa sekä tarvittaessa pitämällä yhteyttä puhelimitse ja sähköpostilla. Työryhmä suoritti myös konkreettisia käytännön järjestelyitä ja tehtäviä kurssien ja tapahtumien järjestelyissä, luennoimalla ja esityksillä eri tilaisuuksissa sekä erilaista aineistoa ja materiaalia laatimalla. Taustatukena ja koordinaattorina työryhmällä toimi Suomen Urheiluilmailuopisto. 4 PROJEKTIN RAHOITUS Valmennusjärjestelmää suunnitellut ja kehittänyt työryhmä ennakoi raportissaan 14.1.2005, että vuosina 2005 2006 tarvittaisiin n. 12.000 euroa vuodessa, jotta kaikki suunnitellut käynnistystoimenpiteet voitaisiin toteuttaa. Rahoitusta saatiin eri lähteistä alle puolet ko. summasta, joten tehtävää oli rajattava ja priorisoitava. Kuitenkin saatuun summaan oltiin kaikesta huolimatta melko tyytyväisiä. Työryhmä koki saaneensa tukea ja kannustusta tehtävälleen ja järkevästi käyttämällä summaa voitiin venyttää niin, että mitään tässä vaiheessa olennaista tai kiireellistä ei todennäköisesti jäänyt pois. Ainoastaan II-valmennustason sisältö ja tukimateriaali jäi liian vähälle huomiolle sekä eräitä tilaisuuksia ei voitu järjestää. Ennakkorahoitus kertyi seuraavasti: SIL:n hallitus 5.500 euroa SIL:n Purjelentotoimikunta 1.000 - - SIL:n Tukisäätiö 2.000 - - Suomen Urheiluilmailuopisto 2.000 - - yhteensä 10.500 euroa Edellisen lisäksi saatiin osallistumismaksuja pääasiassa purjelentomaajoukkueen tilaisuuksien osallistujien maksamina omavastuuosuuksina. Hankkeen talous hoidettiin Suomen Urheiluilmailuopiston kirjanpidon yhteydessä, Opiston toiminnan osana. Kaikkiaan pysyttiin kulujen osalta rahoituksen sallimissa rajoissa. Tarkempi rahoitus- ja kululaskelma on tämän raportin liitteenä (liite 1).

8(15) 5 SUORITETUT TOIMENPITEET 5.1 Esittelytilaisuudet ja hankkeen markkinointi Valmennusjärjestelmää esiteltiin mm. seuraavissa tilaisuuksissa: 8.1.2005 Purjelennon aluetilaisuus/oulu 6.2.2005 Purjelennon pakkasparlamentti/helsinki 12.2.2005 Sky Coach II-tason valmentajakoulutus/räyskälä 19.2.2005 Purjelennon aluetilaisuus/vaasa 12.3.2005 Laskuvarjohyppymaajoukkueen palaveri/räyskälä 19.3.2005 Purjelennon aluetilaisuus/turku 9.7.2005 Kerholuokan SM-kilpailut/Menkijärvi 4.8.2005 Jannen Kisat/Räyskälä 3.9.2005 Opiston kouluttajakoulutus/räyskälä 10.9.2005 Maaliinlaskun SM-kisat/Immola 1.10.2005 Club Coach valmentajakoulutus/räyskälä 8.10.2005 SIL avainhenkilöpäivät/helsinki 15.10.2005 Purjelentomaajoukkue/Vierumäki 4.2.2006 Purjelennon Pakkasparlamentti/Helsinki 30.10.2006 Sky Coach II-tason valmentajakoulutus/räyskälä 11.11.2006 Purjelentokerhojen puheenjohtajapäivät/räyskälä Lisäksi valmennusjärjestelmää esiteltiin ILMAILU lehdessä ja purjelentomaajoukkueen White Wings julkaisussa v. 2005. 5.2 Toimenpiteitä I-tasolla Valmentajakoulutus Club Coach Purjelennon opettajakurssille v. 2005 järjestettiin lyhyt johdanto I-tason valmentamiseen. Se oli kuitenkin lähinnä uusien aktiiviopettajien sisäänajoa aiheeseen. Sitä ei tulla jatkamaan, sillä purjelennon opettajakurssilla ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista antaa valmentajakoulutusta riittävässä laajuudessa. Sen sijaan purjelennon opettajakoulutus ja myöhempi opettajakokemus antaa hyvän pohjan myöhempään valmentajakoulutukseen. Työryhmä suunnitteli ensimmäisen, erillisen Club Coach koulutuksen pääasiallisen sisällön ja kurssin toteutti Suomen Urheiluilmailuopisto Jukka Salokanteleen johdolla. Kurssille lähti mukaan 12 purjelentovalmennuksesta kiinnostunutta (pääosin purjelennon opettajia).

Valmennuskoulutus: Kurssilta kolmesataselle 9(15) Käytännön valmennuksen apuvälineeksi laadittiin Kurssilta kolmesataselle (I-taso) vaihetta varten Valmennuspäiväkirja. Sen kirjoittivat työryhmän jäsenet Antti Lehto ja Esa Teittinen. Suomen Urheiluilmailuopisto otti siitä 70 kopiota, jotka on jo jaettu käyttäjille. Valmennuspäiväkirjasta puuttuu joitakin lyhyitä osioita, joita ei kiireen vuoksi ehditty saamaan mukaan. Seuraavan, päivitetyn version saaminen käyttöön olisi ajankohtaista jo vuoden 2007 aikana. Valmennuspäiväkirja ei ole oppikirja vaan enemmänkin systemaattisen lentotaidon kehittämisen työkalu sekä apuväline valmentajan ja urheilijan välisen työskentelyn helpottamiseksi. Lisäksi työryhmässä kartoitettiin mitä purjelennon jatkokoulutuksen oppimateriaaleja olisi jo olemassa ja käytettävissä Suomessa ja ulkomailla. On jouduttu toteamaan, että eri lähteitä on paljon mutta yhtenäistä, käyttöömme soveltuvaa ja ajan tasalla olevaa materiaalia ei oikein ole saatavilla. Olisikin tarpeen laatia purjelennon suoritus- ja matkalentoja (ml. kilpailut) varten Suomenkielinen opaskirja. 5.3 Toimenpiteitä II-tasolla, kansallinen kilpailutaso Valmentajakoulutus Sky Coach Urheiluilmailuopiston II-tason valmentajakoulutukseen oli jo kahden aiemmin koulutetun ryhmän jälkeen vaikea saada uutta ryhmää kokoon. Tähän tehtiin useita yrityksiä mutta riittävä ryhmää ei saatu kokoon. Työryhmän jäsenten avustuksella kehitettiin kuitenkin ns. räätälöity malli, joka perustuu pääosin ohjattuun itseopiskeluun ja kehittämistehtävään. Tällä menettelytavalla saatiin aikataulutus rakennettua osanottajille mahdolliseksi ja mukaan lähti neljä uutta Sky Coach valmentajaopiskelijaa, joiden koulutus valmistuu maaliskuussa -07. Valmennus Työryhmän toiminnan tuloksena saatiin Suomen Urheiluilmailuopiston käyttöön Raimo Nurmisen päivitetty kilpa- ja matkalentomoniste, joka kirjoitettiin Opistolla tekstin osalta sähköiseen muotoon. Kuvat ovat toistaiseksi paperille piirrettyjä luonnoksia ja ne tulisi piirtää uudelleen, jotta materiaalista saataisiin selkeämpi ja ulkoasultaan siisti. Tätä leikkaa-liimaa monistetta jaettiin kuitenkin tukimateriaaliksi mm. valmentajakoulutuksessa. Materiaali on melko teoreettista, mutta sopinee silti vakavammin kilpalentämiseen tähtääville harrastajille sillä mielikuvaharjoittelu ja suorituksen monenlainen analysointi on tärkeää ja moniste toimii siinä hyvänä apuvälineenä. Työryhmän jäsen Antti Lehto järjesti nuorille suuntautuneen lentoleirin Räyskälässä kesällä 2006. Leiri keskittyi käytännön lentoharjoituksiin kaksipaikkaisella koneella. Työryhmä maksoi omasta rahoituksestaan koneen vuokrakulut.

Edelleen Antti Lehto oli aktiivisesti mukana järjestämässä Espanjan Beas de Seguran v. -06 kevätleiriä. Leirillä oli mukana myös työryhmän jäsen Simo Kettunen. Työryhmälle myönnettyä rahoitusta ei kuitenkaan tähän leiritoimintaan käytetty. 5.4 Toimenpiteitä III-tasolla, maajoukkuetaso Valmentajakoulutus 10(15) III-tason valmentajakoulutuksesta on jo aiemmin todettu, että sen järjestäminen on tarpeetonta niin kauan, kuin koulutettuja II-tason valmentajia on melko vähälukuisesti. Myös valmennusjärjestelmän rakenteet tulee saada I-II tasoilla vakiintumaan. III-tason valmentajakoulutus on syventävää koulutusta, joka saadaan tarvittaessa Urheiluilmailuopiston kautta käyntiin. Työryhmän työn puitteissa III-tason valmentajakoulutusta ei siis ole enempää käsitelty. Työryhmä laajennettuna Satu Munnukalla sai tehtäväkseen pohtia myös Suomen Ilmailuliitolle mahdollisesti palkattavan valmennuspäällikön toimenkuvaa. Tästä tehtiin erillinen esitys ja raportti päivättynä 30.1.2006 (liite 2). Työryhmä on edelleen tämän esityksen takana ja pitää tärkeänä valmennuspäällikön palkkaamista. Valmennus Tällä tasolla valmennus on jo huipputason urheilijoiden omavastuista, systemaattista harjoittelua, fyysisen kunnon kehittämistä ja sen testaamista, psyykkistä valmentautumista sekä leiritoimintaa. Pääosin tällainen toiminta SIL:n osalta keskittyy lajin maajoukkueringin toiminnan yhteyteen. Työryhmän toimesta - Purjelentotoimikunnan tuella - kilpapurjelennolla on nyt järjestäytyneesti toimiva maajoukkuerinki, jossa on sen itsensä valitsemat toimihenkilöt. Työryhmä on projektinsa puitteissa yhdessä Urheiluilmailuopiston kanssa järjestänyt kaksi maajoukkueringin tapaamista jotka molemmat ovat olleet Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Tilaisuudet kuntotesteineen, luentoineen ja keskusteluineen saivat erittäin hyvän vastaanoton. Tällaiset tilaisuudet ovat maajoukkuetoiminnan runko jatkossakin. Tätä toimintaa voidaan vielä myöhemmin haluttaessa täydentää yhteisellä leiritoiminnalla talvella ulkomailla tai keväällä kotimaassa ennen kilpailukautta. 6 SOVELTAMINEN KAIKKIIN ILMAILULAJEIHIN Työryhmä ei voi antaa yksityiskohtaisia neuvoja tai suosituksia muuhun kuin projektin kohteena olleeseen purjelentoon. Lajien toimikuntien on itse osoitettava kiinnostuksensa ja ryhdyttävä rakentamaan omaa järjestelmäänsä. Kuitenkin sovellettaessa järjestelmää muihin ilmailulajeihin on tärkeää säilyttää työryhmän esittämä ja valmistelema kolmiportainen rakenne niin valmentajakoulutukseen kuin urheilijoiden valmennukseenkin.

11(15) Ilmailuliiton hallituksen, lajitoimikuntien, strategioiden ja kaikkien suunnitelmien tulee johdonmukaisesti tukea järjestelmää. Urheiluilmailuopiston on edelleen vahvistettava valmentajakoulutusta ja oltava mukana koko valmennusjärjestelmän kehittämisessä omalla toimintasektorillaan. Päävastuun toteuttamisesta kantaa kuitenkin SIL, sillä järjestelmä liittyy olennaisesti toiminnan kehittämiseen, järjestörakenteeseen sekä lajien elinkelpoisuuteen tulevaisuudessa. Tätä vastuuta ei voi kukaan muu kantaa. Järjestelmä on sisään rakennettava toimintaan mukaan eikä jatkuvia muutoksia ja sooloiluja ilman vankkoja perusteita voida hyväksyä. Ilman tällaista ajattelua ilmailuurheiluun tuskin saadaan kestävää, harrastajalleen suunnattua kehitysmahdollisuutta vaan pysytään samassa, jo vuosikymmeniä vallinneessa tilanteessa, jossa liian harva jatkaa harrastamista jäätyään aloittavan koulutuksen jälkeen ilman tukea tyhjän päälle. 6.1 Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen perusteet ovat selvillä ja melko riittävästi kokeiltunakin. Työryhmän näkemys on, ettei valmentajakoulutusta voida järjestää jokaiselle lajille täysin erikseen, sillä lajit ovat pieniä ja valmennuksesta kiinnostuneet koulutusryhmä jäisivät muutaman henkilön ryhmiksi, jollaisten kouluttaminen on resursseja liiaksi sitovaa. Yhteinen valmentajakoulutus tarjoaa hienon mahdollisuuden tutustua toisiin lajeihin ja oppia niistä. Näyttää melko selkeästi siltä, että valmentajakoulutusta ei saa helposti edes Urheiluilmailuopiston nykyjärjestelmän tapaan omakustanteiseksi kurssimaksuja perimällä, vaan se vaatii jossain määrin lisärahoitusta. Toisaalta valmentajakoulutus ei ole osoittautunut erityisen kalliiksi. Tämä varsinkin jatkossa, kun ilmailun harrastajien piirissä on yhä enemmän valmennukseen perehtyneitä henkilöitä joita voidaan käyttää kouluttajina. Valmentajakoulutus tulee olla Urheiluilmailuopiston hoidossa ja jäljempänä esitellyt valmentajakoulutustasot sekä niiden nimet ovat Opiston koulutustuotteita. On muistettava, että valmentajakoulutus on pääosin kaikissa urheilulajeissa urheilun fyysisen ja psyykkisen valmennustiedon hankintaa, ryhmädynamiikkaa, opettamista, urheilijan tukemista ja paljon suunnittelua. Toisin sanoen: Edellytysten luomista urheilijan oman työn tekemiselle. Yksityiskohtainen lajiosaaminen hankitaan yleensä itsenäisesti ja vain harvoin tällaista voidaan opettaa valmentajakoulutuksessa tai se jää ainakin melko pinnalliseksi. I-tason valmentajakoulutus Yhdeltä Club Coach kurssilta saadun kokemuksen mukaan tällainen koulutus (joka sisältää n. 50 tuntia) kannattaa todennäköisesti jatkossa rakentaa seuraavasti: 1. Lähijakso, jossa annetaan jokaisen lajin valmentajakokelaille yhtäaikaisesti perustietous valmentamisesta. Tähän käytetään yksi viikonloppu.

12(15) 2. Etäjakso, joka opiskellaan ohjattuna verkko-opiskeluna. Se sisältää edelleen kaikille lajeille yhteisiä aiheita ja tehtäviä. Kuitenkin voidaan myös jo antaa tehtäviä kunkin omaan lajiin suuntautuen. Ne ovat oman, henkilökohtaisen valmennustoiminnan visiointiin ja suunnitteluun liittyviä. 3. Lähijakso, joka painottuu omaan lajiin. Synergian vuoksi tämä lähijakso tulee kuitenkin pitää yhtäaikaisesti samassa paikassa muiden kanssa, jolloin voidaan tehokkaasti suunnitella jakson rakenne ja tarvittaessa sisällyttää siihen yhteisiä osioita. II-tason valmentajakoulutus Sky Coach koulutus on kaikille lajeille yhteistä. Lajiosuus tulee kuitenkin vahvasti esiin jokaisen tekemässä kehittämistehtävässä. Sky Coach tulee jatkossa lyhenemään alkuperäisestä, sillä jatkossa edellytetään sitä ennen Club Coachin suorittamista tai poikkeustapauksessa sitä vastaavaa kokemusta. Myös Sky Coahcissa voidaan eräitä lyhyitä opiskeluosuuksia ja välitehtäviä suorittaa ohjattuna verkko-opiskeluna. III-tason valmentajakoulutus Ei ole ilmailussa vielä ajankohtainen. Kun sitä jatkossa järjestetään, on se kaikille ilmailulajeille yhteistä sisältäen syventävää valmennustietoutta jossa oman tiedonhankinnan ja tehtävien osuus on suuri. Tehtävät ovat melko vaativia ja ne pitää sovittaa omaan lajiin ja mahdollisesti jopa toteuttaa aidoissa valmennusprojekteissa. Varsinaista luento-opetusta on vain sen verran kuin tarvitaan sitomaan asioita yhteen. Tämä Airsports Coach (III-taso) on tarkoitettu vain Sky Coachin suorittaneille. 6.2 Valmennustoiminta Valmennuksen toteuttamisessa on johdonmukaisuuden ja järjestelmän hallinnan kannalta tärkeää noudattaa saamaa kolmiportaista rakennetta kuin purjelennossakin. Silloin puhutaan aina samoista asioista ja samalla kielellä. Tällöin tasot tulisi määritellä purjelennon tapaan yhdestä kolmeen (I-III). Tietysti ne tulee nimetä lajin omalla, sille soveltuvalla nimellä kuten purjelennossa on esimerkiksi Kurssilta kolmesataselle nimike. Jokaisessa lajissa tulee purjelennon tapaan soveltuvasti määritellä kehitysportaat: I-taso: Tarkoitettu perus- tai alkeiskurssin jälkeiseen vaiheeseen silloin, kun harrastaja saa toimia suhteellisen itsenäisesti mutta ollaan vielä kokonaisuutena aloittelijan tasolla.

13(15) II-taso: Tarkoitettu seuraavaksi askeleeksi I-tasolta tähtäimessä kansallinen kilpailutaso tai muiden vastaavien suoritusten osaaminen tyydyttävästi. II-taso: Tarkoitettu motivoituneeseen kilpailutoimintaan SM-tasolla tavoitteena maajoukkue, ennätyksiin tähtääminen ja/tai kansainvälinen kilpailutoiminta lajissa. Näihin tasoihin edetään uusien harrastajien kohdalla ykköstasolta alkaen. Lajien tulee itse määritellä näiden tasojen vaatimukset, sisällöt, oppimateriaalit tai valmennuspäiväkirjat sekä mahdollisesti suoritusmerkit, kuten purjelennossa on nyt tehty. Toisin sanoen, lajien tulee tarkastella organisaatiotaan ja toimintatapojaan siten, että edellä esitetyn mukainen eteneminen yksilölle olisi mahdollista. 7 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI 7.1 Valmennuspäällikön palkkaaminen Suomen Ilmailuliitolle Vain tällaisen palkatun henkilön johdolla voidaan varmistaa, että valmennusjärjestelmä saadaan pysyväksi toimintatavaksi, edelleen kehittymään, sekä rakentaa siitä sovellus kaikille SIL-lajeille. Joku on siksi vastuutettava hoitamaan ja valvomaan järjestelmää sekä ennen kaikkea luomaan hyviä toimintaverkkoja ja yhteistyötä. Urheiluilmailuopisto on tietenkin tärkeä tekijä valmennusjärjestelmään liittyvässä koulutuksessa, mutta järjestötoiminnallinen osuus on SIL:n vastuulla. Työryhmä ei voi ottaa kantaa valmennuspäällikön toimen rahoittamiseen ja sitä jo muutoinkin tutkitaan SIL:ssä, mutta toteaa, että palkkausyhteistyö Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa sekä toimen mahdollinen osa-aikaisuus ainakin aluksi saattavat olla toimivia ratkaisuja. Työryhmä on suunnitellut valmennuspäällikön mahdollista toimenkuvaa ja esittänyt muutenkin näkemyksiään raportissaan 30.1.2006 (liite 2). Ne ovat luonnollisesti tehty ihanneratkaisun pohjalta mutta on sovellettavissa talouden ja rekrytointimahdollisuuksien mukaan. 7.2 Koulutusmateriaali 1. Purjelennon valmennuspäiväkirja on päivitettävä ja siitä on tuotettava uusi kopiosarja. Sidottu ja suojalehdin varustettu versio on käytännön toimissa tarpeen, mutta sisällön voi aivan hyvin laittaa julkisesti esiin internet-sivuille. 2. Club Coach:iin on tuotettava verkko-opiskeluosuus ohjattua etäopiskelujaksoa varten. Näin säästetään kustannuksia ja alennetaan lähtökynnystä.

14(15) 3. Purjelentoon on tarve saada suomalainen matka-, suoritus- ja kilpapurjelennon opaskirja. 4. Muiden lajien on purjelennon tavoin tuotettava I-tason toimintaa varten valmennuspäiväkirjaa vastaava työkalu urheilijan ja valmentajan välistä työskentelyä varten. 5. Urheiluilmailun verkko-opistoon tulee tuottaa soveltuvat oppimateriaalit korkeamman tason valmentajakoulutukseen (Sky Coach ja Airsports Coach) mm. psyykkisestä ja fyysisestä valmennuksesta, johtamistaidosta, järjestöosaamisesta ja muista tarvittavista aiheista. Niiden tulee muodostaa perustasoa selvästi vaativampi opiskelukokonaisuus. 7.3 Valmentajakoulutuksen jatkuvuus Valmentajakoulutus on saatu Suomen Urheiluilmailuopiston toimesta hyvään alkuun. On tärkeää, että valmentajakoulutusta järjestetään ja kehitetään jatkuvasti, ilman katkoja. Koulutustarjontaa on oltava vuosittain. On todennäköistä, että valmentajakoulutus tarvitsee ainakin aluksi tukea joko Opistolta tai SIL:ltä, mutta saatuun tulevaisuushyötyyn nähden kustannukset ovat vuositasolla melko pieniä. 7.4 Valmennuksen organisoituminen Suomen Ilmailuliitossa lähitulevaisuudessa 7.5 Maajoukkueet Työryhmä pitää välttämättömänä, että valmennusjärjestelmän käyttöönotosta tehdään selkeä järjestöpäätös ja osoitetaan kaikin tavoin, että asia on tärkeä. Valmennusjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tähtäävät toimet on sisällytettävä SIL:n strategiaan. Myös lajeilta on edellytettävä myönteistä kannanottoa sekä konkreettisia toimia sen hyväksi. Valmennuksen myönteistä ajattelutapaa on markkinoitava ja sellaista tarvitaan kentillä, kerhoissa, Urheiluilmailuopistolla ja SIL:n omassa toimistossa. Valmennustoiminnan on oltava koko laajuudessaan suunnitelmallista ja suunnitelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ilmailulajien maajoukkueet muodostavat jatkossa kukin oman yhteistoimintaryhmän (purjelennon maajoukkueringin tapaan), joka organisoituu SIL:n valmennuspäällikön ohjauksella ja järjestää yhteisiä tapaamisia, koulutusta ja leirejä säännöllisesti. Osanottajat maksavat omat kulunsa osallistuessaan näihin tapahtumiin. Osallistumispakkoa ei ole, mutta jatkuva pois jääminen aiheuttaa ringistä putoamisen. Jokainen laji huolehtii, että nuoret ja tulevaisuuden kyvyt pidetään mukana tällaisessa toiminnassa.

7.6 Välittömät toimenpiteet kehityksen varmistamiseksi 15(15) Valmennustyöryhmän työ on päättynyt ja valmennuspäällikön palkkaamisessa saattaa syntyä vielä viivettä rahoituksenkin ollessa auki. Siksi työryhmä esittää urheiluilmailun valmennuksen välittömän jatkuvuuden varmistamiseksi seuraavia toimenpiteitä: 1. Suomen Ilmailuliiton hallitus nimeää riittävät toimivaltuudet omaavan henkilön vastaamaan toistaiseksi valmennusjärjestelmän käytännön toimenpiteiden ohjauksesta ja valvonnasta. Henkilö voi olla joko SIL:n palkattu toimihenkilö tai luottamushenkilö. 2. Kohdassa 1 nimetty vastuuhenkilö ottaa yhteyttä kaikkiin harrasteilmailun lajitoimikuntiin ja käy heidän kanssaan neuvottelut niiden valmennustarpeiden kartoittamiseksi sekä kirjaa lajien valmennuksen käynnistämiseen tarvittavat toimet. 3. SIL vaikuttaa omalla omistajaohjauksellaan, että Suomen Urheiluilmailuopisto tarjoaa ja käynnistää vähintään I-tason valmentajakoulutuksen v. -07 aikana. 4. SIL varmistaa edelleen, että Urheiluilmailuopisto tuottaa Urheiluilmailun verkkoopistoon I-tason valmentajakoulutukseen etäjakson opintomateriaalit. 5. SIL ja Urheiluilmailuopisto sopivat yhteisesti, miten purjelennon Valmennuspäiväkirja viimeistellään ja että siitä otetaan uusi painos.