Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015
Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston asettama velvoite juoksutussäännön muuttamisen selvittämiseksi (23.7.2013) Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot Keskustelun pohjaksi
Ajankohtaista & kertausta Pielisen vedenkorkeus 15.6.2015 oli NN+94,33 m kevään 2015 maksimi NN+94,43 m (Nurmes) viime vuosina vesi ollut tätä korkeammalla (Nurmes) 11.6.2012 (94,44 m) ja 23.8.2004 (94,55 m) Vedenvähyys ei vaivaa tänä kesänä Pielisellä
Säännöstelyselvitykset kertausta Löydettiin kaikkia osapuolia tyydyttävä säännöstelyratkaisu Pieliselle (v. 2014) erimielisyyttä Pielisjoen lyhytaikaissäädöstä voimataloushyöty vesistön virkistyskäyttö ja ekologia Pielisen rantakunnat kannattivat säännöstelyä Pielisjoen rantakunnat kannattivat säännöstelyä mutta vastustivat lyhytaikaissäätöä Säännöstelyn edistäminen raukesi toistaiseksi syksyllä 2014 yhteisymmärrystä säännöstelyn järjestämistavoista ja YVA-prosessin aloittamisesta ei kyetty löytämään (kunnat) valtio-osapuoli (ELY-keskus & MMM) päätti, ettei se edistä ristiriitaista hanketta
Kertausta Pielistä juoksutetaan luonnonmukaisen kaltaisesti Kaltimon voimalaitoksen rakentamisluvan (v. 1979/1988) perusteella Juoksutus voimalaitoksen koneistojen ja tulva-aukkojen kautta on hoidettava niin, että Pielisen vedenkorkeus pysyy luonnonmukaisena poikkeamisia luonnonmukaisesta juoksutuksesta vuodesta 1980 on ollut yhteensä 11 kertaa vuosina 1981, 1982, 1984, 1988, 1989, 1992, 2004 ja 2005 tulvan takia vuosina 2006 ja 2013 matalien vedenkorkeuksien takia talvella 2013 saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi Saimalla (hakijana Kaakkois-Suomen ELY-keskus) poikkeamista haetaan joka kerta erillisellä vesilain mukaisella luvalla aluehallintovirastolta hakeminen vesilain (VL) 18:4 perusteella (ns. vaarantorjuntapykälä)
Aluehallintoviraston asettama velvoite juoksutussäännön muuttamisen selvittämiseksi (23.7.2013) Pielisen juoksutukselle haettiin poikkeamislupaa viimeksi heinäkuussa 2013 (haitallisen alhaiset vedenkorkeudet) Tässä yhteydessä aluehallintovirasto (AVI) velvoitti ELYkeskuksen selvittämään voisiko ns. poikkeusjuoksutukset sisällyttää Kaltimon voimalaitoslupaan menettelytapana viitattiin VL 19:7 ja 19:8:aan
Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely 1/4 Vesilain 19 luvun 7 :ssä säädetään säännöstelyn lupamääräysten tarkistamisesta. Jos säännöstelyhankkeesta aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, asianomaisen valtion valvontaviranomaisen tulee selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Selvitys on tehtävä riittävässä yhteistyössä luvanhaltijan, säännöstelystä hyötyä saavien, vaikutusalueen kuntien ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Valtion valvontaviranomaisen tulee tarvittaessa kuulla muitakin asianosaistahoja. Kun 1 momentissa tarkoitettu selvitys on tehty, valtion valvontaviranomainen, kalatalousviranomainen tai kunta voi hakea lupamääräysten tarkistamista tai uusien määräysten asettamista, jollei haitallisia vaikutuksia voida muutoin riittävästi vähentää. tavallisesti ei tarvitse hakea muutoksia lupiin, vaan voidaan säännöstelykäytäntöjä muuttamalla päästä hyvään lopputulokseen
Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely 2/4 Menettely voidaan tehdä myös säännöstelemättömille järville (VL 19:8) Muulle kuin säännöstelyä koskevalle vesitaloushankkeelle ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn luvan vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun vaikuttavia lupamääräyksiä voidaan tarkistaa tai antaa uusia määräyksiä noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 :ssä säädetään Edellytykset menettelyn käynnistämiselle säännöstely- tai vesitaloushankkeesta täytyy aiheutua vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia tässä tapauksessa vesitaloushanke on Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen / veden juoksuttaminen luvan mukaisesti tarkastelun kohteena Kaltimon voimalaitosluvan juoksuttamismääräykset aiheutuuko niistä tai niiden noudattamisesta huomattavaa haittaa?
Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely 3/4 Edellytykset menettelyn käynnistämiselle (jatkoa) Pielisellä olosuhteet ovat hieman muuttuneet (erittäin matalat vedenkorkeudet yleisempiä kuin aiemmin) haittaa aiheutuu sekä olosuhteiden muuttumisesta että juoksuttamismääräysten noudattamisesta muuttuneissa olosuhteissa Epäselvää on, onko laissa tarkoitettu, että VL 19:7 koskee myös olosuhteiden muuttumisesta aiheutuvaa haittaa, vaiko pelkästään juoksuttamismääräyksistä aiheutuvaa haittaa (Soininen 2013) Vesilain 3:21:ssa mainitaan myös muuttuneet olosuhteet Jos haittaa aiheutuu, viranomaisen tulee selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia Pielisellä vaikutuksia ei käytännössä voida ilman lupamuutoksia vähentää, koska juoksutusmääräykset ovat kiinteät (purkautumistaulukko)
Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely 4/4 ELY-keskuksen näkemys: lupamääräysten noudattamisesta on aiheutunut vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia jos haittaa ei olisi aiheutunut, ei olisi haettu (ja saatu) poikkeamislupiakaan Pielisellä poikkeamislupaa on aiemmin haettu jos vedenkorkeus uhkaa alittaa tason NN+93,10 m jos vedenkorkeus uhkaa ylittää tason NN+94,60 m ainakin näillä vedenkorkeuksilla huomattavaa haittaa aiheutuisi todennäköisesti jo aiemmin Selvitys tehtävä riittävässä yhteistyössä kuntien, luvanhaltijan ym. kanssa yhteistyön ja osallistumisen kriteeriä lieventänevät mm. ei voida neuvotella ns. luvansisäisistä muutoksista (kiinteä juoksutus) olettamus hankkeen ristiriidattomuudesta
Luvan tarkistamisen edellytyksiä Saatava hyöty yleisen edun kannalta olosuhteisiin nähden merkittävä ei saa vähentää huomattavasti juoksuttamisesta saatavaa hyötyä vähäistä suuremmat edunmenetykset tulisivat hakijan tai valtion korvattaviksi hanke toteutettaisiin voimatalouden ja ekologian kannalta vähintään neutraalisti hanke vähentäisi hieman ohijuoksutuksia toisaalta kuivina aikoina juoksutus olisi vähäisempää (juoksutuksen siirto runsasvetisempään aikaan, jolloin sähkönhinta ehkä matalampi)
Kuinka paljon Kaltimon lupaa voitaisiin muuttaa? Lupapäätöksen tekisi Itä-Suomen aluehallintovirasto Muutoksella voitaisiin puuttua vesiympäristölle ja käytölle aiheutuneeseen huomattavaan haittaan ainakin sellaiset tilanteet, joissa olisi tarvinnut ns. poikkeusjuoksutusta (VL18:4) ehkä myös hieman lievemmät tilanteet VL 18:4 poikkeamistarpeen laukaissee suurempi haitta tai vahinko kuin VL 19:7 Saimaannorpan suojelua tuskin voisi sisällyttää muutokseen norppajuoksutukset tarvittaessa vesilain 18:4 perusteella tarvetta vain harvoin Pielisen tulisi säilyä edelleen säännöstelemättömänä juoksutukset olisivat poikkeuksia Vaikutukset tilanteesta riippuen maksimissaan 10-20 cm
Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot 1/3 Nykyvaihtoehto (ns. nollavaihtoehto) luonnonmukaisen kaltainen juoksutus (purkautumiskäyrä) hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa vedenkorkeuksiin poikkeamismenettelyn tiukentuminen vesilain 18:4 muutos 1.1.2014 alkaen yleinen trendi: kiinteistönomistajan vastuun painottaminen & valtion vastuun vähentäminen (tulvatilanteet) AVIn toteama, että poikkeamisia on ollut liikaa (23.7.2013) ilmaston muuttuminen huonontanee olosuhteita entisestään? (vrt. 2000-luku vs. 1980- ja 90-luku)
Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot 2/3 Muutos Kaltimon juoksuttamismääräyksiin vesilain 19:7 ja 19:8 mukaisen menettelyn kautta luonnonmukaisen ja säännöstellyn välimuoto, juoksutus pääosin luonnonmukaista juoksutusta voitaisiin muuttaa poikkeuksellisissa vesitilanteissa, paluu luonnonmukaiseen tilanteen mentyä ohi helpottaisi vesitilanteiden ennakointia ja niihin reagointia oletettavasti ristiriidaton: ei Pielisjoen lyhytaikaissäätöä vaikutus vedenkorkeuteen tilanteesta riippuen enimmillään noin 10-20 cm tuskin tarvitsisi YVA-prosessia
Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot 3/3 Säännöstely? Voitaisiin melko tehokkaasti puuttua haitallisiin vedenkorkeuksiin alimpia kesä- ja syysvedenkorkeuksia voitaisiin nostaa 20-40 cm vedenkorkeuden alentaminen tulvatilanteissa säännöstelyselvitykset pääosin valmiina YVA-prosessia ja lupahakemusvaihetta varten Pielisjoen lyhytaikaissäätö aiheuttaisi jonkinasteisia intressiristiriitoja säännöstelyn edistäminen on toistaiseksi jäissä vaatisi aktiivisen osapuolen, joka edistäisi hanketta
Tästä eteenpäin ja keskustelun pohjaksi Keskusteluun onko nykyisistä vedenkorkeuksista (juoksuttamismääräyksistä ja niiden toteuttamisesta) ollut huomattavaa haittaa? mitä mieltä osapuolet ovat juoksuttamismääräysten muutoksesta? onko varsinaiselle säännöstelylle ilmaantunut halukkaita edistäjiä? ELY-keskus hakenut jatkoaikaa aluehallintovirastolta selvityksen tekemiseen 31.12.2015 saakka VL 19:7 mukainen selvitys tehdään siihen mennessä mahdollisen lupamuutoksen hakija?
Kiitokset mielenkiinnostanne Muinaiset portaat Akka-Kolilla