Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS



Samankaltaiset tiedostot
Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Tietoa eteisvärinästä

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tietoa eteisvärinästä

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS

Valtimotaudin ABC 2016

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Mikä on valtimotauti?

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Tietoa eteisvärinästä.

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Diabetes (sokeritauti)

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Koiran sydämen vajaatoiminta

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

AMGEVITA (adalimumabi)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Koiran sydänsairaudet

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE

Pramipexol Stada , Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Bimatoprosti , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänlääkkeet ja liikunta

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Suomen Sydänliitto ry

7. MAKSA JA MUNUAISET

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Rytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Onko testosteronihoito turvallista?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Lääkkeet muistisairauksissa

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Transkriptio:

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää alkoholia Terveys 2000 tutkimuksen mukaan 30-64- vuotiaista miehistä 17% ja naisista 5% täytti riskikäytön, haitallisen käytön tai alkoholiriippuvuuden kriteerit

Alkoholi läpäisee hyvin solukalvon ja kulkeutuu kaikkiin kudoksiin Se hajoaa alkoholidehydrogenaasin vaikutuksesta asetaldehydiksi ja aldehydidehydrogenaasin vaikutuksesta asetaatiksi Asetaldehydi on karsinogeeni

Alkoholi laajentaa ääreisverisuonia ja kohottaa verenpainetta Sydämen minuuttitilavuus ja syketaajuus kasvavat sympaattisen aktivaation kautta Silmien ja kasvojen punoitus liittyvät pintaverisuonten laajenemiseen

Jo runsas kertakäyttö lisää kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin eritystä Pidemmässä käytössä stressihormonien eritys normaalistuu tai on lievää Lieväkin kortisolin liikaeritys vaikuttaa epäedullisesti sokeri-ja lipiditasapainoon, immuniteettiin, verenpaineeseen ja luustoon

Alkoholissa on runsaasti energiaa -> lihominen Sukuhormonien tasapaino häiriintyy Uraatin muodostus lisääntyy -> kihdin riski kasvaa

Pitkäkestoinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa sydänlihakseen usealla mekanismilla, kaikkia ei tunneta Etanolin ja sen palamistuotteen asetaldehydin katsotaan olevan toksisia ja haittaavan mm. proteiinisynteesiä

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa ja lihottaa Painonnousu kuormittaa verenkiertoelimistöä Verenpaine nousee

Munuaisten virtsaneritys voi alkuun lisääntyä Pitempiaikainen juominen voi vähentää natriumin eritystä virtsaan, jolloin nestettä pyrkii kertymään ja voi tulla turvotuksia Alkoholi kohottaa HDL-pitoisuutta mutta myös triglyseridipitoisuutta

Sympaattinen hermosto aktivoituu, verenkierrossa on vapaita rasvahappojea ja asetaldehydiä Oireita voi ilmetä laskuhumalavaiheesta alkaen ja ne voivat kestää vuorokauden-pari vrk

Verenpaineen nousu ja sykkeen kiihtyminen voivat pahentaa useiden sydänsairauksien oireita Sepelvaltimotautipotilas voi saada rintakipuja, jopa infarktin Sykkeen nopeutuminen voi vaikeuttaa sydämen vajaatoiminnan tai läppävian oireita Eteis-ja kammioperäiset rytmihäiriöt ovat mahdollisia

Runsas kertaluonteinen tai pitempikestoinen alkoholinkäyttö altistavat eteisperäisille rytmihäiriöille etenkin potilailla, joilla on jokin sydänsairaus Runsas alkoholinkäyttö voi laukaista nuorilla, tervesydämisilläkin eteisvärinäkohtauksen

Yleisesti ottaen tavallisimpia sairaalahoitoon johtavia rytmihäiriöitä

Epäsäännöllinen, usein nopea syke, 100-160/min Pulssi epätasainen Tykytyksen tunne, heikotus Sydänsairaalla tunteja-vuorokausia kestäneenä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan Yli 2vrk kestäneessä flimmerissä tromboemboliariski kasvaa

Ellei normaali rytmi palaudu tunneissa, tilannearvio päivystyksessä usein aiheellista Alkuun sykettä voidaan hidastaa esim. beetasalpaajilla Jos voidaan luotettavasti arvioida, että FA kestänyt alle 2vrk, voidaan tehdä rytminsiirto Jos ei olla varmoja, tarvitaan CV:tä edeltävä Marevan-hoito niin, että INR hoitoalueella min. 3 viikkoa

Vasemman kammion seinämät voivat paksuuntua ja supistuvuus sekä elastisuus voivat heikentyä Muutamalle prosentille alkoholisteista kehittyy dilatoivan kardiomyopatian kaltainen sydänlihasrappeuma Alkoholilla on arvioitu olevan osuutta sydämen vajaatoimintaan alle 10%:ssa tapauksia

Eri syistä johtuva oireyhtymä, johon liittyy poikkeava hengenahdistus ja väsyvyys rasituksessa sekä nesteen kertyminen keuhkoihin ja ääreiskudoksiin Taustalla on pumpputoiminnan häiriö

1. sydämen vajaatoiminnan oireita (levossa tai rasituksen aikana) ja 2. jokin verenkiertoelimistön sairaus 3. Useita pumppaushäiriölle tyypillisiä löydöksiä kliinisessä tutkimuksessa ja thorax-kuvassa

+ n. 25%:lla diabetes tai eteisvärinä Kirjasta Kardiologia, v.2008

Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus ja väsyvyys rasituksessa ja nesteen kertyminen keuhkoihin ja ääreiskudoksiin Dg edellyttää aina oireita ja näyttöä vajaatoiminnasta Esiintyvyys väestötasolla 1-2 % Merkittävä kuolleisuuden ja sairaalaan joutumisen syy > 65 -v:lla

Pumppausvaje aktivoi RAA-järjestelmän Lisäksi neuroendokriininen aktivaatio, sympaattinen ärsytys Verisuonet supistuvat, sydänlihas kuormittuu, elimistöön kertyy nestettä

49v mies, peltiseppä Runsasta alkoholinkäyttöå, tupakoinut 20v askin päivässä, ei säänn. lääkitystä Toukokuussa 2011 sairaalaan, pidempään huonontunut rasituksen sieto Kävelymatka n. 100m, hengenahdistusta, ajoittain lämpöä, veriysköksiä

Tulovaiheessa verikaasuanalyysissa po 2 8kPa Keuhkokuume ja sydämen vajaatoiminta probnp 2672->3546 ng/l Maksa-arvot runsaasti koholla, rasvamaksa Sydämen ultraäänitutkimuksessa vasen kammio 64mm, seinämät 14-15mm, EF 15-20%, mitraaliläppävuoto Sepelvaltimoissa ei merkittäviä ahtaumia

Sydämen vajaatoiminnan lääkehoitona bisoprololi, furosemidi, ramipriili, varfariini, spironolaktoni Vointi ei kohentunut Sydämen MRI ja koepalat: sidekudoslisää Laiteseurantatutkimus 15.6.2011 alkaen

Kontrollikäynti 10/2011 Sairauslomalla, rasitushengenahdistus rajoittavana oireena probnp 1670, maksa-arvot normaalit LV 63mm, EF n 25%, oikean puolen paineet koholla Harkitaan biventrikulaarisen rytmihäiriötahdistimen laittoa

Aluksi runsas nestekuorma Ruokahalu huono Potilas lopetti alkoholinkäytön, nestekuorma purettiin Uusi painonnousu saattoi liittyä parantuneeseen ruokahaluun

Alkoholisteilla hampaat usein huonossa kunnossa -> ien- ja juuritulehduksia Näistä voi levittää verenkiertoon bakteereita (tyypillisesti s. viridans), jotka voivat aiheuttaa sydämen sisäkalvon ja läppien tulehduksen Alkoholin ongelmakäyttö voi viivästyttää diagnostiikkaa

Alkoholi tehostaa verenpainetta laskevien lääkkeiden vaikutuksia Tällaisia ovat esim. beetasalpaajat, ACEestäjät, AT-reseptorinsalpaajat tai kalsiuminestäjät tai nitraatit Enimmillään voi seurata tajunnanmenetys Tyypillinen tilanne on sauna, alkoholi ja lääkkeet

Humalassa lääkkeet voivat unohtua tai niitä otetaan vahingossa liikaa Pahoinvointi ja oksentelu voivat estää lääkkeiden oton Oksentelu ja ripuli voivat lisäksi johtaa hypokalemiaan ja altistaa eteis-ja kammioperäisille rytmihäiriöille

Mitä vakavampi sydänsairaus ja mitä runsaampi sydänlääkitys, sitä pahemmat seuraukset voivat olla Ääriesimerkkinä sydämensiirtopotilas, jolta jää hyljinnänestolääkkeet ottamatta Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa päivän-parin lääketauko voi johtaa vajaatoiminnan pahenemiseen ja sairaalahoitoon Sepelvaltimotaudissa voi seurata jopa infarkti Jos epäillään vakavaa lääkitysvirhettä, tilanne on syytä arvioida päivystyksessä

Varfariini estää maksaperäisten K- vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden synteesiä Varfariinihoitoa käytetään tavallisimmin eteisvärinäpotilailla aivoverenkiertohäiriöiden estoon, laskimotukosten hoitoon sekä hyytymisen estoon potilailla, joilla on mekaaninen tekoläppä

Alkoholimaksasairauksissa maksaperäisten hyytymistekijöiden synteesi vähenee Varfariinin annostelu voi vaikeutua Marevan-hoitoa seurataan INR-arvoilla Tavallisimmin hoitoalue on 2-3 Jos INR on yli 4, vuotokomplikaatioiden riskit kasvavat jyrkästi

Sydämeen ja verenkiertoon kohdistuvat haitat riippuvat oleellisesti käytetyn alkoholin määrästä ja käytön kestosta Runsas kertakäyttö voi aiheuttaa rytmihäiriöitä terveillekin Alkoholi voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa, pahentaa sydänsairauden oireita tai haitata lääkkeiden käyttöä