LINNUT MAISEMARAKENTEESSA INDIKAATTORIJÄRJESTELM RJESTELMÄ VIHERALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Jan Nyman Vaasan kaupunkisuunnittelu 15.11.2010
1. Johdanto Työn n tilaajana Vaasan kaupunkisuunnittelu v. 2009 Tavoitteena löytl ytää uusia tapoja arvioida kaupunkirakenteen sisää ään jäävien viheralueiden luonnonarvoja Kehittää analyysimalli perusselvitysaineiston pohjalta
2. Työn taustaa Rio de Janeiron biodiversiteettisopimus v. 1992 Euroopan unionin ympärist ristölainsäädäntö v. 1994 Suomen kansalliset lait ja asetukset Tavoitteena pysäytt yttää luonnon monimuotoisuuden vähentyminen v vuoteen 2010 mennessä
3. Työn eteneminen Pohjatietoaineiston analysointi Valmiiden indikaattorikokoelmien arviointi ja uusien kehittäminen Indikaattorien testaus Vaasan Keskuspuiston suunnittelualueella kesäll llä 2009 Tulokset ja tulosten arviointi Jatkokehitysmahdollisuudet Yhteenveto
4. Kaupunkiekologian perusteet Arvottaminen Kaupunkiluonnon arvokkaat elinympäristöt: lehdot, kallioalueet, kosteikot Hallitun hoitamattomuuden periaate vs. kaupunkipuistot
5. Linnut ympärist ristöindikaattoreinaindikaattoreina Kohtalaisen helposti tutkittavia Tutkimusmenetelmät vakioituja Linnut reagoivat herkästi muutoksiin Toimivuus testattu useissa selvityksissä
6. Hyvän indikaattorin ominaisuuksia Tieteellisesti perusteltu Edustava Ymmärrett rrettävä Kvantitatiivinen Reagoi muutokseen Analysoitavissa Monimuotoisuuden tilaa mittaava Käyttäytyy ytyy nätisti
7. Pohjatietoaineistona Vaasan lintuatlas 2005-2008 Yhteensä 337 selvitysruutua, joiden pinta-ala ala 1 km² Aineistossa noin 29 500 havaintoa Lopulliseen analyysiin Vaasan yleiskaavan 2030 tiedot 178 tutkimusruutua
8. Lajianalyysi Lajin sidonnaisuus maisematasoon arvioitiin seuraavasti: MAISEMATASON ARVO * ** *** ARVIOINNIN MÄÄRE Laji indikoi vain vähän maisemarakenteen osa-aluetta Laji indikoi keskinkertaisesti maisemarakenteen osa-aluetta Laji indikoi erittäin hyvin maisemarakenteen osa-aluetta
8. Lajianalyysi Muita arviointiperusteita: Esiintyvyys aineistossa 5-205 % (N) / (N %) Lajin luonnon monimuotoisuusarvo (sateenvarjo-ominaisuus ominaisuus LM) EU:n direktiivilajivaikutus (EU D1) Elinympärist ristö (pellot, metsät t jne.) Lajin sidonnaisuus elinympärist ristöönsä (IND)
9. Esimerkki lajianalyysistä Laji N N % LM EU D1 Elinympäristö IND Teeri 34 19.1 51.2 5.0 Havumetsät ** Pikkulepinkäinen 26 14.6 52.9 4.6 Pensaikot ** Mustakurkku-uikku 16 9.0 58.8 4.2 Rannikot ** Varpuspöllö 16 9.0 53.5 5.4 Vanhat metsät *** Peltosirkku 15 8.4 37.4 2.2 Pellot *** Huuhkaja 13 7.3 53.8 5.9 Metsät, hakkuut * Pohjantikka 13 7.3 50.6 4.8 Vanhat metsät *** Laulujoutsen 12 6.7 59.1 4.7 Rannikot * Pikkulokki 11 6.2 51.5 4.1 Rannikot * Helmipöllö 11 6.2 50.6 4.0 Havumetsät * Ruskosuohaukka 10 5.6 43.8 3.5 Kosteikot ***
10. Työssä kehitetty indikaattorijärjestelmä
11. Indikaattorikokoelmat Indikaattorikokoelma Lajimäärä kokoelmassa Kehittäjä Lakialueet Metsien yleislajit Havumetsälajit Kulttuurimaat Peltolinnut Kosteikkolajit Rantalinnut 8 21 17 14 11 9 15 Nyman 2009 Väisänen 2008 Väisänen 2008 Väisänen 2008 Tiainen 2007 Nyman 2009 Nyman 2009
12. Esimerkkinä peltolintuindikaattori Töyhtöhyyppä Kottarainen Pensastasku Punavarpunen Kuovi Keltasirkku Pensaskerttu Peltosirkku Kiuru Haarapääsky Pikkulepinkäinen -
13. Testaus Vaasan Keskuspuiston suunnittelualueella Indikaattorikokoelmien toimivuutta testattiin käytännössä kesän 2009 aikana Tarkentavia laskentoja tehtiin merenlahdilla ja rantametsissä Kuvassa lajimäärä / tutkimusruutu Keskuspuistossa
14. Työn n tulokset Yhdeksän indikaattorikokoelmaa esimerkiksi: lakialueiden indikaattori (8) ylärinnealueiden havumetsäindikaattori (17) alarinnealueiden metsien yleisindikaattori (21) Avainindikaattorilajeja: kulorastas pohjantikka pikkutikka peltosirkku
15. Tulosten arviointi Indikaattorikokoelmat toimivat maisemarakenteen osa-alueiden sekä luonnon monimuotoisten alueiden osoittajina Yksittäiset lajit voivat olla myös hyviä luonnon monimuotoisuuden indikaattoreita Tietoaineiston tarkkuus ratkaiseva jatkoanalyysin kannalta Tarkka menetelmä = tarkka kohdennus suunnittelussa Seurantaa kaivataan!
16. Jatkokehitysmahdollisuudet Jatkossa osana Vaasan kaupungin ympäristönseurantaa Seurantatiedon kerääminen asemakaavojen luontoselvitysten yhteydessä (pesimälinnusto, liitooravat, lepakot) Tiedot Vaasan kaupungin digitaaliseen luontotietopankkiin Luontoatlas Vaasan kaupungin verkkosivuille Vuosittain luontoselvitysten tiedot kaupungin ympäristöraporttiin
17. Luontoselvitykset osana kaavaprosessia Luontoselvitysten tiedot mukaan kaavaprosessiin riittävän varhaisessa vaiheessa Luontoselvitysten vaikuttavuus Yhteistyö kaavoitustoimen ja muiden toimijoiden kanssa työn onnistumisen edellytys
18. Yhteenveto Luontoarvojen merkitys korostunut viime vuosina maankäytön suunnittelussa Perustietoaineistojen ja avulla on mahdollista kehittää indikaattoreita kaupunkiluonnon monimuotoisuuden arviointiin Tarkempi tietämys tukena luontoperustan ja maisemarakenteen huomioimisessa maankäytön suunnittelussa Osaltaan toteuttaa kestävän kehityksen mukaista maankäyttöä
Kiitokset kuulijoille!