Sijaishuollon päivät Tampere 1.-2.10.2013 Nuoren perhehoito - vahvaa kumppanuutta Pirjo Keskitalo, Ihme ja Kumma Oy Anne-Maria Takkula, Oulun kaupunki Vaikuttajat ryhmän nuoren näkökulma
Perhehoito Oulussa Oulussa yli 80 % huostaan otetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon - 200 sijaisperhettä - 320 perhehoidossa olevaa lasta - vuodessa 70 lasta lyhytaikaisessa perhehoidossa Lastensuojelulaki 1/2012 : sijoitettavalle lapselle on järjestettävä ensisijaisesti perhehoito Oulun perhehoidolla on vuosikymmenien perinne, jota periaatetta on tuettu päätöksenteon ja johtamisen kautta
Perhehoidon muodot Vahvasti tuettu, ammatillinen perhehoito tavanomainen perhehoito lyhytaikainen perhehoito/kiireelliset sijoitukset vapaan ja asioimisen mahdollistumisen tuki v. 2008 alkaen kehitetty perhehoidon vahvuutta tarpeisiin, joissa erityisenä haasteena olleet nuoruusikäisten perhehoito sekä lyhytaikainen perhehoito
Nuorten ajatuksia perhehoitajista -nuoret tai nuorekkaat vanhemmat, ei liian nuoret - ei pieniä lapsia (alle 4v) - kärsivällisiä, jaksaa jaksaa - Ei heti hylkää, luovuta. Muutos ei tapahdu hetkessä. - sellaiset, joilla on ollut villi teini-ikä ->ymmärtää - Jotka voivat ottaa useamman nuoren, vertaistuki tärkeää - Kaksi aikuista - Mahdollisuus olla kotona, ainakin toisen pitää olla kotona - sellaiset, jotka ymmärtävät, että nuorella on jo vanhemmat. - ei liian kaveri - ei rahan vuoksi, ois kamalaa jos joku vaikka pimittäis viikkorahat tai ei ostais vaatteita - Rajoja ja rakkautta - Ei kaupungissa, irtautuminen hölmöilystä hankalaa - Oma huone!!!!!!!!!!!!! - Nuoren kunnioitus - Ei tuomitse - Tilannetajua: Osaa olla tarvittaessa vakava vakavien asioiden edessä ja sopivan "höpsö" kun on sen aika. -Ei säikky
Mitä valmiuksia olisi pitänyt käsitellä Pridevalmennuksessa? - perhehoitajien pohdintoja Valmius sietää epävarmuutta ja kestää kovuutta - laitoskulttuurin tunnistaminen - nuorilla on usein taustalla ainakin jaksoja laitossijoituksessa - nuori kantaa laitoslapsen leimaa: Laitoksessa lapset ryyppää, rellestää ja hatkaa, sillä mitataan sitä, kuinka kova sää oot. - miten sijaisvanhempana vastaanottaa nuoren hyökkäys on paras puolustus -reagointitapaa
Mitä valmiuksia olisi pitänyt käsitellä Pridevalmennuksessa? - perhehoitajien pohdintoja Valmius toimia omien tunteiden kanssa valmennuksessa omat tunteet ja tunteisiin reagointi enemmän käsittelyyn oman epävarmuuden, pelon kanssa toimiminen omien tunteiden näyttäminen nuorelle erilaiset caset, joita käytäisiin valmennuksessa läpi miten vastata nuoren aggressiiviseen käyttäytymiseen turvasuunnitelmaa hankaliin tilanteisiin, ennakointia oman pelon hallinta
Mitä valmiuksia olisi pitänyt käsitellä Pridevalmennuksessa? - perhehoitajien pohdintoja Et viittis ostaa mulle kaljaa? - Valmius toimia turvallisena aikuisena nuorelle nuoren oman identiteetin tukeminen siinä, että nuori voi muodostaa hyväksyvän asenteen oman menneisyytensä kanssa, nuori saa palikat järjestykseen oman, toimivan aikuisuuden säilyttäminen ei olla aina kiva, ei voi olla nuoren kaverina tieto siitä, miten tulee toimia, kun nuori kertoo esimerkiksi hyväksikäytöstä tai kaltoin kohtelusta
Mitä valmiuksia olisi pitänyt käsitellä Pridevalmennuksessa? - perhehoitajien pohdintoja Valmius tukea itsenäistymiseen? kriittinen pohdinta, vaikka kokemukset positiivisia sijoituksen lyhyys : mihin perhesijoitus pystyy, jos nuori sijoitetaan 16-17 vuotiaana? mitä tavoitteita nuoruusikäisen sijoituksella on? Valmius olla kotona nuori tarvitsee läsnäoloa ja turvaa
Mikä sai minut kiinnostumaan nuoruusikäisten sijaisvanhemmuudesta nuorten kanssa toimiminen on niin palkitsevaa: yhteiset keskustelut nuoren kanssa haastaa myös omaa ajattelutapaa ja -maailmaa oma työelämäkokemus laitoksessa näkemys siitä, että vaikka nuoren elämänpolku olisi vaikka mitä 18 ikävuoden jälkeen, vähän matkaa kuljettu yhteinen tie voi myöhemmin kantaa nuorta jonkin toisen asian yli oman työn tulosten näkeminen nuoren näkeminen aidosti omana itsenään Kaikki keskustelijat olivat sitä mieltä, että nuoruusikäisten sijoitus pitäisi kulkea läpi koko valmennukset, ei erillisenä osiona.
Tuetaan nuoren tavallista elämää Mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin ja turvallisiin aikuisiin Mahdollisuus tavallisen perheen tavalliseen arkeen Mahdollisuus hakea ja tunnistaa omia rajojaan pysyvien aikuisten kanssa Mahdollisuus eri-ikäisiin sisaruksiin Mahdollisuus jatkuvuuteen: mahdollisuus itsenäistyä perheestä myös jälkihuollon aikana
Kysymyksiä, paineita ja haasteita kriiseissä Miten luoda kriisitilanteessa toimiva yhteistyösuhde, jossa nuori ja perhe tulee kuulluksi ja autetuksi Häiriösuuntautuneisuus ja poislähettämisen kulttuuri, erityispalveluihin satsaaminen, -> nuori leimautuu yhä syvemmin asiakkaaksi, erilaiseksi, erityiseksi, poikkeavaksi, potilaaksi Miten ottaa huoli puheeksi niin, ettei tulisi ongelmapuhetta Yhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen Onko meillä alueellamme yhteinen toimintamalli, jonka puitteissa toimia
Tuki nuorelle ja perheelle sijoituksen aikana Oulussa Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tiivis tuki Jatkuvan työnohjauksen ja konsultaation tuki perhekohtaiset ja vertaisryhmätyönohjaukset, ja mentoritoiminta ( nuorille ja perhehoitajille) Selviytyjät- ryhmä Jatkuvan täydennyskoulutuksen mahdollisuus : teemakoulutuspäivät, täydennyskoulutuspäivät, muu koulutustarjonta Vertaistuki ( Oulun seudun perhehoitajat ry, omat vertaistukiryhmät ) lasten ja nuorten ryhmätoiminta ( lastensuojelun ja Setlementin yhteistyö, seikkailukasvatus)
Huomioitavaa perhehoitosijoituksissa Yhteistyön rakentaminen sijoituspaikkakunnalle : kouluyhteistyö ja muut auttamistahot Ei kovin kaukana Oulusta : mahdollisuus käyttää oman kaupungin palveluja, mahdollisuus nopeaan tuen antamiseen Mahdollisuus intervallijaksojen käyttöön omissa yksiköissä : yhteistyömallin rakentaminen oman lastenkodin tain ostopalveluyksiköiden kanssa Nuori palaa usein omille juurilleen : mahdollisuus rakentaa verkoston tukea jälkihuoltoon varhaisessa vaiheessa
Kumppanuutta, voimavaroja ja dialogia perhehoitoon -hanke 2011-2012 ja sukulaissijaisvanhempien jatkohanke 2013- Lujittaa Oulun kaupungin sijaishuollon perhehoitajien, sosiaali- ja perhetyöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Kehitetään yhteistyötä tärkeimpien auttajatahojen kanssa niin, että sijoitetun nuoren ja sijaisperheen hyvinvointi keskiössä Tukea perhehoitajien ja nuorten jaksamista ja verkostojen vaikuttavuutta kriisiytyneissä tilanteissa ja arjen vuorovaikutussolmuissa. Rakennetaan yhdessä sellaisia ammatillisia, kumppanuuteen pohjautuvia työkäytäntöjä, että sijoitukset voivat jatkua
Osallistujat Ammatilliset ja tavalliset ja sukulaissijaisperheet, perhehoidon työntekijät, lapset ja nuoret Verkostopäiville: syntymävanhemmat koulu Hope- toiminnan työntekijät, nuoren tapauskohtaisen työryhmän lanu- työntekijät intervallijaksoja tuottavan ostopalveluyksikön työntekijät, ja mahdolliset tukihenkilöt
Näkökulmia kumppanuuteen yhdessä helpompi sietää kriisin synnyttämää epävarmuutta samaan suuntaan kulkeminen yhteinen vastuu ja suunnitelma työnjaosta oman reviirin ylittämisen helppous/vaikeus
Näkökulmia kumppanuuteen otetaan kaikkien osallistujien myös perheen ja nuoren mielipiteet mukaan keskusteluun, ollaan kiinnostuneita kuka on pätevin määrittelemään mistä on kysymys? onko omassa työryhmässä ja organisaatiossa mahdollista tehdä tällä tavalla työtä?
Haasteita työntekijöille Oman työn tarkastelu monesta eri näkökulmasta - uudelleen ja uudelleen: mikä työssäni on tärkeää ja oleellista miten rakentaa sellaista yhteistyötä, jossa parhaiten voin olla avuksi Yksilöllinen asiantuntijuus karttuu kouluttautumisen ja työkokemuksen myötä -> kognitiivinen puoli ja intuitio Rajattu asiantuntijuus tavoittaa huonosti arkielämän kokonaisuuden-> tarvitaan rajoille rakentuvaa yhteistoiminnallista asiantuntijuutta, jossa nuori, yhteistyökumppanit ja perhe mukana - viisaus
Kumppanuus 1. Pitkäaikainen yhteistoimintamalli 2.Yhdenvertaiset osapuolet, joilla toisiaan täydentävää osaamista ja resursseja 3.Kumppaneilla on yhteinen, monimutkainen ja kaikille tärkeä haaste 4.Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja pitkäjännitteisyyttä
Kumppanuus 2 5.Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisestä jakaantuu kaikille osapuolille -> Omia toimintatapoja ollaan valmiita yhdessä tarkastelemaan ja muokkaamaan 6)Kumppanuus edellyttää yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä ylisektorinen kouluttautuminen, työnohjaus ja kehittäminen -> saman aaltopituuden löytäminen 7)Ennakoivat sopimukset: yhteiset sitoumukset, yhteistyö tavoitteet ja muodot
Työskentelyn toteutus Itse kukin tutkii omaa rooliaan arjessa ja yhteistyössä mitä voin tehdä toisin Voimavaraistava työskentely erityisesti tunteita herättävissä tilanteissa ( aikuisten ristiriidat, aggressiivinen käytös, aikuisen oma riittämättömyys) Lasten ja nuorten osallisuus
Uusia kysymyksiä Kenen ääni kuuluu verkostossa? Miten verkoston, erityisesti aikuisten tunnemyrskyjä ja ristiriitoja saadaan hallintaan Yhteistyö syntymävanhempien kanssa Yhteistyö kriisitilanteissa- nopea käytännön apu myös arkeen Luottamuksellisuus; missä voin puhua huolestani, kenen kanssa etsiä vaihtoehtoja
Lopuksi En rakasta sinua sen vuoksi millainen olet - vaan myös sen vuoksi, millainen itse voin olla seurassasi