henkilokohtainenbudjetointi.fi

Samankaltaiset tiedostot
Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Seminaari Valinnanvapaus osallisuuden vahvistajana:

Avain kansalaisuuteen henkilökohtainen budjetointihankkeessa toteutuva arviointi.

Seminaari Sote-palvelujen toiminnanohjausjärjestelmät HBnäkökulmasta. TERVETULOA! Sirkka Rousu ja Mikael Soini

Saimaan Ammattikorkeakoulun ja Eksoten alueen toteutussuunnitelma (päivitetty )

Arviointisuunnitelma ja sen liitteet

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Vantaan kaupunki, Perhepalvelut. Henkilökohtainen budjetointi Avain kansalaisuuteen Vantaan työsuunnitelma

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

henkilokohtainenbudjetointi.fi

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

henkilokohtainenbudjetointi.fi

Henkilökohtainen budjetti

AVAIN KANSALAISUUTEEN: Osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta sekä tukea henkilökohtaisen budjetointimallin avulla

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake HB-asiakkaalle

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

HB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

henkilokohtainenbudjetointi.fi

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Valtautumista, voimaantumista ja valinnanvapautta henkilökohtaisella budjetoinnilla

Avain kansalaisuuteen - henkilökohtainen budjetointi. työsuunnitelma Tampereen pilotille päivitetty

Toimintakyky kuntoonhankkeen

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Arviointi hanketyössä -työpaja

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Henkilökohtainen budjetointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

Ensi- ja turvakotien liitto.

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

TERVETULOA Valinnanvapauden tasa-arvo sote-uudistuksessa seminaariin

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotista. Hanna Pösö Lastensuojelun palvelupäällikkö

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

TAUSTATIETO- työryhmä

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Kehittämisen omistajuus

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

PRO SOS -hankkeen Pikassos alueen osahankkeen arviointisuunnitelma

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Asiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu osahanke Ajankohtaista seuranta ja arviointi Hankehenkilöstön työkokous 13.3.

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Valtautumista, voimaantumista ja valinnanvapautta henkilökohtaisella budjetoinnilla

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN

Näkökulmana toimintakulttuurin muutos

Henkilökohtainen budjetointi Apotissa

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Transkriptio:

Arviointisuunnitelma: Seurantatiedon keruu syyskuu 2017 Sirkka Rousu

Arvioinnin tavoitteena on vastata kysymyksiin: Mitä siitä seuraa, jos palveluihin nyt käytettävät resurssit käytetään niin, että asiakas on valintojen tekijänä - tässä HBtoimintamalli? Millaisia vaikutuksia tällä on nähtävissä 1) palveluihin ja työkäytäntöihin, 2) asiakkaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuteen sekä 3) miten vaikutuksia ja kustannuksia verrattuna nykyiseen toimintamalliin voidaan arvioida ja muutoksia niissä havaita? Mitä HB-mallista voidaan sanoa kustannus-vaikuttavuus -näkökulmasta? Vaikutusten ja muutoksen arviointia sekä vertailevaa arviointia (verrokkiasiakkaat: saman palvelun ja asiakasryhmän palvelujen toteutuminen ns. tavanomaisella tavalla ne, jotka eivät valitse HB-mallia).

Arviointikriteerit ja vaikutustavoitteiden oletukset Kun kehittämistyön tulokset ovat toteutuneet, vaikutusten odotetaan näkyvän seuraavasti: HB-toimintamalli näkyy myönteisesti asiakkaan hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä ja osallisuudessa HB-toimintamalli muuttaa työntekijän työotetta ja työroolia asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävään suuntaan HB-toimintamalli monipuolistaa asiakkaan tarpeisiin vastaavia palveluja ( asiakkaan näköisiä palveluja ), julkisten palvelujen ohella yritysten ja yhteisöjen sekä asiakkaan omien luomuverkostojen tukitoimilla on suurempi merkitys HB- malli muuttaa palveluorganisaation toimintaa niin, että se mahdollistaa sekä asiakkaalle että työntekijälle asiakaslähtöisen HBmallin toteuttamisen

Henkilökohtaisen budjetoinnin toimivuuden kriteerit Asiakkaiden ja asiakasprosessin näkökulmasta: asiakkaalla on todellinen mahdollisuus (myös tietoa ja kykyä) päästä niihin palveluihin ja tukitoimiin, joita hän tarvitsee; asiakas pystyy vastaamaan HB-budjetin käytöstä, vaikka avustettuna; asiakkaan osallisuus oman elämänsä ratkaisuissa laajenee, myös uusiin yhteisöihin. Henkilöstön ja työprosessin näkökulmasta: työntekijän on mahdollista toteuttaa HB-prosessia asiakaslähtöisesti asiakastarpeiden mukaan. Palvelujärjestelmän ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta: palvelut ja järjestelmät kehittyvät asiakkaiden HB-valintojen ja tarpeiden mukaan. Lainsäädännön näkökulmasta: asiakkailla on yhdenvertainen mahdollisuus valita tarpeidensa mukaan henkilökohtainen budjetointi, asiakkaalla on käytettävissään asianmukaista tietoa ja ohjausta valintojensa tukena.

Tietoa kerätään eri informanteilta eri tavoin HB-asiakkailta ja saman palvelun piirissä olevilta verrokeilta, jotka eivät valitse HB-mallia henkilöstöltä, esimiehiltä ja johdolta mahdollisilta HB-avustajilta yhteistyötahoilta olemassa olevista asiakirjoista

Asiakas seurantatiedon tuottajana:koonti ESR-hankkeiden aloitus- ja lopetuskyselyn tiedot: työssä/työtön/koulutuksessa Kykyviisari-kysely: Vaikutuksia asiakkaan hyvinvoinnille ja toimintakyvylle sekä osallisuudelle selvitetään valtakunnallisen SOLMU-hankkeen kehittämällä Kykyviisari-kyselyllä ja sen tietosisältöä eräiltä osin vastaavalla Kompassikyselyllä (Hämeenlinna) asiakkuuden alussa, pidemmissä asiakkuuksissa myös välillä (joustavalla aikajänteellä, esim.3-6 kk välein) sekä asiakkuuden lopussa. Kykyviisarin tietosisältöä kehitetään hankkeessa vastaamaan paremmin myös lapsiperheiden aikuisten tilannetta mm. vanhemmuus voimavarana. Osion kysymyksiä testataan myöhemmin sovituissa piloteissa syksyllä 2017. Asiakkaan kokemukset ja tyytyväisyys-kysely: palautekysely asiakkuuden päättyessä sekä HB-asiakkailta että verrokkiasiakkailta. Päiväkirjamerkinnät: Laadullista tietoa kootaan muutaman asiakkaan päiväkirjamerkinnöillä, jossa asiakas havainnoi erityisesti asiakasprosessia ja palvelujärjestelmää. Lisäksi laadullista tietoa kertyy yhteistyöskentelyyn sisältyvissä keskusteluissa ja ryhmähaastatteluissa. Asiakas seuraa myös otoksena miten paljon häneltä kuluu aikaa ja rahaa palvelujensa ja budjettinsa toteuttamiseksi. Tietoja hyödynnetään kokonaiskustannusten arvioinnissa.

Kykyviisari 2.0 pakollinen ESR-hankkeelle Hyvinvointia ja toimintakykyä sekä asiakasvaikutuksia arvioidaan Kykyviisari -kyselymittarin avulla (Hämeenlinna käyttää omaa Kompassi-kyselyä) Kykyviisarin osa-alueita ovat: yleinen hyvinvointi, osallisuus, mielen hyvinvointi, arjen sujuminen, taidot, fyysinen toimintakyky ja työ & tulevaisuus Kyselyyn vastaaminen asiakkuuden alkaessa ja päättyessä sekä pidemmissä asiakkuuksissa välillä (joustavasti esim. 4-6 kk välein) Asiakasnumerokäytäntö Verkkopalvelun käyttöohje ja Kykyviisarin käyttöopas www.kykyviisari.fi/solmu-admin

Muu tiedonkeruu asiakkailta Muut mahdolliset pilotin hyödyntämät ja jo käytössä olevat mittarit eri asiakasryhmien palveluissa esimerkiksi AVAINmittari asiakasprosessin tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa -> näiden mahdollinen hyödyntäminen vaikuttavuuden arvoinnissa. Asiakkaat voivat tuottaa erilaista tietoa HB-asiakkuudesta myös opiskelijoiden opinnäytetöissä (esim. pilottien erityistarpeisiin). Suostumuslomake: asiakas allekirjoittaa suostumuksen antamiensa tietojen käyttämiseen arviointitutkimuksessa!

Henkilöstö, esimiehet, johto ja yhteistyötahot Kysely touko-kesäkuu: Palvelujärjestelmän ns. lähtötilannetietoa kerätään kunkin pilotin HB-projektiryhmän ja sote-johtoryhmän lyhyellä kyselyllä kevätkesällä 2017. Lisäksi hyödynnetään opiskelijoiden huhtikuussa 2017 toteuttamia puhelinhaastatteluja kunkin pilotin muutamalle asiakastyöntekijälle. Ryhmähaastattelut: Laadullista tietoa kootaan henkilökohtaista budjetointia asiakastyössä hyödyntävien asiakastyöntekijöiden ryhmähaastatteluin ja yhteistyöskentelyn keskusteluilla: työpaja alkusyksyllä 2017 mahdollisesti väliarviointi kevät 2018, sekä loppuarvioinnissa loppusyksy 2018. Ajankäytön seuranta otoksena: Asiakastyöntekijä seuraa myös otoksena miten paljon häneltä kuluu aikaa HB-asiakkaan, ja toisaalta verrokkiasiakkaan asiakastyöhön. Tietoa hyödynnetään kokonaiskustannusten arvioinnissa (kyse lyhyestä seurantajaksosta ja muutamista asiakkaista / työntekijä). Päiväkirjamerkinnät: Laadullista tietoa pyritään kokoamaan myös muutaman asiakastyöntekijän päiväkirjamerkinnöillä. Päiväkirjat ovat erinomainen autenttista havainnointitietoa tuottava menetelmä. HB-avustajan kysely: Hanke pyrkii valmentamaan ja rekrytoimaan asiakkaan tueksi hbavustajia, joiden kokemuksista kootaan tietoa kyselyllä HB-asiakkuuden päättyessä (viimeistään hankkeen päättyessä). Yhteistyötahojen kokemuksia selvitetään kehittämistyön yhteydessä haastatteluin ja mahdollisesti kyselyllä.

Tiedonkeruu olemassa olevista asiakirjoista Palvelujärjestelmän arvioinnissa hyödynnetään kunkin pilotin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja HB-hankkeeseen valittuja asiakaskohderyhmiä koskevia tietoa (toimintakertomukset, asiakaspalvelujen tilastot ymv.) Syntyneistä asiakaskohtaisista kustannuksista kerätään tietoa mahdollisuuksien mukaan pilotin tietokannoista ja osin manuaalisesti tietokannoista poimien. Lisäksi jokainen HB-asiakaspäätös ilman henkilön tunnistetietoja (as.numero-tunnisteena): mihin tarpeeseen HB:llä vastataan, suunniteltu budjetti ja suunnitellut HBpalvelut.

Tiedonkeruun ajoittumisesta Pilottialueiden asiakkaiden lähtötilanne-tietojen keruu käynnistyy tutkimusluvan myöntämisen jälkeen vaiheittain vuoden 2017 keväällä sitä mukaan kun asiakkuuksia alkaa, ja asiakastietojen keruu on jatkuvaluonteista. Viimeiset HB-asiakkuudet voivat hankkeessa käynnistyä lokakuussa 2018. Tämän jälkeen kaikki tiedot kootaan, analysoidaan ja raportoidaan keväällä 2019 hankkeen päättyessä. Muiden näkökulmien tiedonkeruu toteutuu pääosin poikkileikkausajankohtina lähtötilanne, väliarviointi ja loppuarviointi. Kaikki arviointisuunnitelmaan sisältyvät kysely-lomakkeet ja haastattelurungot testataan tutkimusluvan myöntämisen jälkeen ja testauksen perusteella parannetaan.

Arvioinnin työnjaot ja opiskelijoiden rooli Ammattikorkeakoulujen AMK ja YAMK-opiskelijat voivat osallistua arviointisuunnitelman mukaiseen tiedonkeruuseen ja analysointiin hankkeessa toimivien opettajien ohjauksessa ja tehdä näistä opinnäytetöitä. Lisäksi opiskelijat voivat tehdä eri pilottien tarpeisiin myös muista aihepiiriin liittyvistä teemoista opinnäytetöitä. Työnjaot

Julkaiseminen talvi 2018 lähtötilanne, tähänastiset asiakaskokemukset, pilottien esittelyt, arvioinnin ymv.kuvaus syksy 2018 YAMK-opiskelijoiden tuottamaa väliarviointitietoa, julkaistaan kotimaassa pidettävässä kansainvälisessä seminaarissa välitulosten perusteella arvioidaan myös arviointisuunnitelman tarkistamisen tarve. kevät 2019 loppuraportti tuloksia julkaistaan myös artikkeleina HB-mallin toimivuuden kokonaisarvioinnissa hyödynnetään eri näkökulmista tuotettua tietoa. Lainsäädännön vaatimuksia kuvaava raportti julkaistaan keväällä 2019