EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.1.2007 SEK(2006) 1687 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja Komission tiedonantoon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista {KOM(2006) 819 lopullinen} {SEK(2006) 1686} FI FI
Tiivistelmä Johdanto Alan vapauttamisen, talouskasvun ja markkinaintegraation johdosta Euroopan lentoliikennesektori kasvaa nopeasti: yhteisön sisäisten lentojen matkustajamäärät lisääntyivät vuosina 1995 2003 keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa, ja vuonna 2005 matkustajaliikenteen määrä lisääntyi 5,8 prosenttia. Mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisten lentojen määrän odotetaan yleisesti kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Vaikka lentoasemaverkoston kapasiteettia on mahdollista lisätä 60 prosenttia, yli 60 lentoasemaa ruuhkautuu seuraavien 20 vuoden aikana. Jos lisätoimiin ei ryhdytä, 20 pahiten ruuhkautunutta lentoasemaa toimii kapasiteetin epätasapainon vuoksi vuoteen 2025 mennessä kapasiteettinsa äärirajoilla vähintään 8 10 tuntia vuorokaudessa. Tähän kysyntään vastaamiseksi liikenteen jakautumiseen voisi vaikuttaa käyttämällä sivulentoasemien piilevää kapasiteettia, tai vaihtoehtoisesti olisi perustettava kapasiteettipulaa helpottamaan uusia lentoasemia (mahdollisesti jopa 10 suurta ja 15 keskikokoista lentoasemaa) ruuhkautuneiden lentoasemien läheisyyteen. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite tarjoaa rakenteellisia vastauksia ilmatilan ruuhkautumiseen, mutta lentoaseman kapasiteettiongelmaa (kiitoteiden, lentoliikennealueen ja terminaalien kapasiteetti) pidetään nykyisin lentoliikennejärjestelmän seuraavana pullonkaulana. Lähtö- ja laskeutumiskapasiteetti on ruuhkautuneilla keskusasemilla vaikea ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti Euroopan lentoyhtiöiden yleiseen kilpailukykyyn. Tavoitteet Komission tiedonannon yleiset tavoitteet saavat tukea muista aloitteista, joihin kuuluu esimerkiksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustaminen. Yleiset tavoitteet ovat seuraavat: Lisääntyvän kysynnän edellyttämä kapasiteetin kehittäminen seuraavin keinoin: Euroopan lentoasemaverkoston olemassa olevan kapasiteetin tehokkaamman käytön edistäminen Euroopan lentoasemaverkoston kapasiteetin lisääminen lentoasemien liikenneyhteyksien parantaminen; (b) Turvallisuuden ylläpito tai lisääminen lentoasemilla; Ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen edistäminen; Kustannustehokas ja tehokkaasti toimiva lentoliikennejärjestelmä. FI 2 FI
Komission tiedonannon erityiset tavoitteet muodostavat päämääriä, jotka olisi saavutettava, jotta yleiset tavoitteet voivat toteutua. Nämä erityiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: (b) Lentoasemaverkoston paremman käytön edistäminen; Yksittäisten lentoasemien piilevän kapasiteetin saaminen käyttöön; Yksittäisten lentoasemien kapasiteetin lisääminen (nykyisillä kiitoteillä) tavallisissa ja vaikeissa toimintaolosuhteissa; Ilma-alusten lähtöaikojen parempi noudattaminen; (e) Raideliikenneyhteyksien parantaminen verkoston kannalta tärkeille lentoasemille; (f) (g) Turvallisuuden parantaminen tavallisissa ja vaikeissa toimintaolosuhteissa; Ympäristövaikutusten (melu ja päästöt) vähentäminen minimiin. Toiminnalliset tavoitteet liittyvät toimenpiteisiin, joita arvioidaan ehdotetussa toimintaohjelmassa. Näitä ovat seuraavat: Lentoasemien kapasiteetin mittaamisen ja tiedonkulun kehittäminen; (b) Lentoasemien välisen yhteensovittamisen parantaminen kapasiteettisuunnittelun tehostamiseksi (verkoston lähtökohdista); (e) Kannustaminen muiden liikennemuotojen käyttöön eli raideliikenteen valinnan helpottaminen lentoliikenteen sijasta, jos se on aiheellista; Päätöksenteon helpottaminen ja aloitteiden laatiminen olemassa olevan lentoasemainfrastruktuurin käytön tehostamiseksi sääntelyympäristöä kehittämällä; Huippuunsa kehitettyjen valvontajärjestelmien käytön edistäminen; (f) Kannustaminen uusien menetelmien ja uuden teknologian omaksumiseen; (g) (h) Lentoasemien lähialueiden ympäristönsuojelua koskevien uusien lähestymistapojen edistäminen; Lentoasemien mahdollisen taloudellisen tuen perusteiden tutkiminen (EU, Euroopan investointipankki jne.). FI 3 FI
Kuuleminen ja asiantuntemus Komissio järjesti vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä sidosryhmien kuulemisen, jonka tarkoituksena oli kerätä kommentteja ja ehdotuksia niiltä, joita asia koskee. Kuulemisessa noudatettiin 11. joulukuuta 2002 julkaistussa komission tiedonannossa [KOM(2002) 704] määriteltyjä konsultointiprosessiin sovellettavia vähimmäisvaatimuksia. Kuulemisen perusteella laadittuja toimintavaihtoehtoja arvioidaan tässä vaikutusten arvioinnissa. Vaihtoehdon ei toimenpiteitä lisäksi esitettiin kymmenen toimenpide-ehdotusta, joita tutkittiin osana kolmea laajempaa toimintavaihtoehtoa. Toimintavaihtoehdot Ensimmäinen vaihtoehto koostuu alan vapaaehtoisista toimista olemassa olevan infrastruktuurin käytön tehostamiseksi. Lento- ja raideliikenteen yhdistetty lipunmyynti vaikuttaisi myönteisesti lentoasemien toimintaan. Lento- ja raideliikenteen yhdistetyn lipunmyynnin tehokkuutta voisi lisätä toteuttamalla liitännäistoimenpiteitä, joista ei aiheudu suuria kustannuksia. Yksi tällainen liitännäistoimenpide voisi olla esimerkiksi IATA-koodien käyttö palvelun tason parantamiseksi. Suuria investointeja vaativia toimenpiteitä, vaikka ne vaikuttaisivat toteuttamiskelpoisilta, olisi arvioitava tapauskohtaisesti. Paikallisten kapasiteettisuunnitelmien tehokkuutta piilevän kapasiteetin käyttöön saamisessa olisi lisättävä, jos kaikki keskeiset lentopaikkojen toiminnanharjoittajat osallistuisivat vapaaehtoisesti tähän keskipitkän aikavälin suunnitteluun. Eurocontrolin tarkastuskomission tilanneraporttien sisältöä voisi täydentää lisäämällä liikenteeseen ja kapasiteetin suunnitteluun liittyviä tietoja. Toisen vaihtoehdon tavoitteena on parantaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä yhteisön tason yhteensovittamisella. Tähän vaihtoehtoon sisältyy kuusi toimenpidettä. Ensiksikin lentoasemilla olisi oltava johdonmukaiset menetelmät kapasiteetin arvioimiseksi. Niiden avulla voitaisiin laatia yhteisön laajuinen inventaario kapasiteetista ja vahvistaa vertailukohdat lentoasematoiminnan harjoittajille. Toiseksi menetelmiä ja tekniikan kehitystä koskevien keskeisten tutkimustulosten nopea levittäminen nopeuttaisi teknologista innovointia. Kolmanneksi olisi tarkasteltava, onko tarpeen seurata lentoasemien suoritustasoa ja vaikuttaa siihen edistämällä lentoasemakapasiteetin hallinnan parhaiden toimintatapojen käyttöönottoa. Neljänneksi kaikkien lentoasematoiminnan harjoittamiseen osallistuvien sidosryhmien olisi vahvistettava osallistumisensa yhteistyöhön perustuvaan päätöksentekoon liikennevirtojen täsmällisyyden parantamiseksi, koska täsmällisyys tehostaa koko lentoliikennejärjestelmän käyttöä. Viidenneksi edistyneillä maaliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmillä (A-SMGCS) voidaan lisätä huomattavasti lentäjien tilannetietoja erityisesti vaikeissa sääolosuhteissa. Lopuksi lentoaseman liikenneyhteyksien tehokasta käyttöä voidaan edistää Euroopan laajuisten liikenneverkkojen intermodaalihankkeiden riittävällä rahoituksella. Kolmannessa toimintavaihtoehdossa edistettäisiin uuden infrastruktuurin toteuttamista. Tässä yhteydessä tarkasteltiin kahta toimenpidettä. Vertailuanalyysilla ja ympäristönsuojelupolitiikkoja koskevan tiedon levittämisellä (suuntaviivat) voisi vähentää lentoasemien ympäristöhaittoja. Euroopan investointipankki voisi osallistua aktiivisemmin lentoasemahankkeiden rahoitukseen JASPERS-aloitteen kautta. FI 4 FI
Vaikutusten analyysi Useimmilla toimenpiteillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kapasiteettiin ja myöhästymisten vähentämiseen. Lento- ja raideliikenteen yhdistetty lipunmyynti, raideliikenneyhteydet lentoasemille, alueellinen lähentymis- ja toimeenpanosuunnitelma, validoitujen tutkimustulosten hyödyntäminen, yhteistoimintaan perustuva päätöksenteko ja kehittyneet maaliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät (A-SMGCS) ovat kaikki turvallisuutta edistäviä tekijöitä. Muilla toimenpiteillä ei todettu olevan vaikutusta turvallisuuteen. Eniten vaihtelua (myönteisestä kielteiseen) esiintyy yhteiskunnallisissa ja ympäristöön liittyvissä vaikutuksissa. Suhteellisen vähäisten määrällisten tietojen perusteella voidaan kohtalaisen luotettavasti arvioida kustannusten ja hyötyjen olevan tasapainossa. Useimpien toimenpiteiden voidaan odottaa tuottavan tuloksia (erityisesti myönteisiä vaikutuksia ja hyötyjä) nopeastikin. Vaihtoehtojen vertailu Analyysissa varmistui, että on tarpeen löytää oikea tasapaino toimenpiteille, jotka voidaan kaikki toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Tällaisista toimenpiteistä kolme voidaan tehdä pakollisiksi: yhteisiä kapasiteetin arviointimenettelyjä ehdotetaan pakollisiksi lyhyellä aikavälillä, kehittyneitä maaliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä keskipitkällä aikavälillä ja yhteistyöhön perustuvaa päätöksentekoa pitkällä aikavälillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset ovat yleisesti myönteisiä. Toimenpiteistä kootaan tehokas toimintasuunnitelma lentoasemien kapasiteettiongelman käsittelemiseksi asetetussa aikataulussa. Seuranta ja arviointi Tämän arvioinnin laatimiseksi tehdyssä analyysissa varmistui, että Euroopan lentoasemien kapasiteettipulaa ei voida ratkaista vain yhdellä keinolla vaan siihen tarvitaan yhdistettyjä toimenpiteitä, joista osa on luontaisesti sidoksissa toisiinsa. Komissio varmistaa, että toimintasuunnitelma toteutetaan annetussa aikataulussa, ja jatkaa Euroopan lentoasemakapasiteetin ja sen tilanteen kehittymisen seurantaa. FI 5 FI