Kirkkonummen kunta KUNTAKESKUKSEN 2. VAIHEEN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja 63 ) 1
1 Yleistä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää pääpiirteissään suunniteltavan alueen kuvauksen, alustavat tavoitteet, nykyisen suunnittelutilanteen, olemassa olevat ja laadittavat selvitykset, kaavoituksen yhteydessä selvitettävät vaikutukset sekä kaavoituksen tavoitteellisen aikataulun. Lisäksi siitä ilmenee hankkeen vuorovaikutusmenettely ja osalliset. OAS päivitetään tarpeen mukaan työn edetessä ja se on luettavissa kunnan kotisivuilla (www.kirkkonummi.fi). 2 Kuntakeskuksen kehittämisestä Kirkkonummen kuntakeskuksen kehittäminen käsittää liikealueen ja taajama-alueen maankäytön uudistamisen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät aluevaraukset etenkin asumisen, virkistyksen, kaupan ja työpaikkojen osalta sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelmän kehittäminen, varautuminen monipuolistuviin palveluihin sekä vaiheittain etenevä asemakaavoitus ja sen seurauksena toteutettava kunnallistekninen rakentaminen. Kuntakeskuksen liikealueen kehittäminen on ollut kunnan kärkihanke: tavoitteena elävä, viihtyisä ja turvallinen pienkaupunki. Vaikuttajatahot, yrittäjät, kiinteistönomistajat ja kunta toteuttavat yhdessä kaikille kirkkonummelaisille elinvoimaista keskustaa, jossa asutaan, viihdytään, käydään kauppaa, tehdään töitä ja iloitaan kulttuuririennoissa. Toiminnan tulee olla vireää toimintaa ja palvelujen monipuoliset. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on alueen asukasmäärän tuntuva kasvattaminen, mikä puolestaan luo edellytykset esim. kaupan sijoittumiselle liikealueelle. Kirkkonummen keskustan kehityskuva päivitetään ennen Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan aloittamista. Sen kunnianhimoista tavoitetta nostaa asukasluku 20 000:een ei saavuteta vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 lopussa kuntakeskuksen asukasluku on yli 15 000. Kirkkonummen palveluverkkoselvityksen 2025 mukaisesti vuonna 2020 väestömäärän arvioidaan olevan noin 18 000. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava mahdollistaa merkittävän väestökasvun, myös Heikkilän ja Bro-Kolsarin osayleiskaavat tukevat kasvua. Samojen periaatteiden mukaisesti vireillä oleva Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava vaikuttaa myönteisesti alueen väestökehitykseen. Vesihuollon toteuduttua asuminen lisääntyy myös Veklahden ja Svartvikin osayleiskaavan alueella. Kasvupotentiaaliksi on arvioitu 7000-7500 uutta asukasta. 3 Suunnittelualue, tehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelualueella on asuttu keskiajalla sekä uuden ajan alussa, 1500-luvulla maakirjojen mukaan kyläasutus oli asettunut jokivarsipeltojen äärelle. Pellot ovat säilyneet pitkälti rakentamattomina muodostaen yhä avaran maisemakokonaisuuden. Sen sijaan lähimpien vuosikymmenten kuluessa haja-rakentaminen on yleistynyt metsäalueilla. Suunnittelualue käsittää Myllykylän ja Tammikylän lisäksi osan Humaljärven ranta-alueesta, johon osayleiskaava pohjoisessa rajautuu. Humaljärven vesistö soljuu Ingelsån ja Myllykylän joen kautta Saltfjärdeniin ja edelleen Suomenlahteen. Idässä suunnittelualuetta rajaa vireillä oleva Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava ja olemassa oleva taaja-asutus rajautuu etelässä suunnittelualueeseen. Meikon luonnonsuojelualue rajaa lännessä suunnittelualuetta. Kansisivulta ilmenee suunnittelualue lähivaikutusalueineen. Kansisivulta ilmenee suunnittelualue lähivaikutusalueineen. Kaavoitettavan alueen asukasluku on noin 1350 ja laajuus noin 11,5 km 2. Alueella on Neidonkallion asemakaavaa lukuun ottamatta haja-asutusta. Neidonkallion asuu noin 650 asukasta. Väestötiedot ovat vuoden 2011 lopulta. 2
Kuntakeskuksen kehityskuvan päivittäminen Päivitettävän Kuntakeskuksen kehityskuvan kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2004. Sitä hyödynnettiin Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavoituksessa. Moni asia on kuitenkin sen jälkeen muuttunut ja kehityskuva päivitetään nykyisten tavoitteiden mukaiseksi sekä varautumalla tulevaisuushaasteisiin. Päivitettävä kehityskuva toteutettiin laajassa vuorovaikutuksessa merkittävien intressiryhmien ja kunnan päättäjien kanssa järjestämällä elinkeinoelämälle ja valtuustolle seminaarit, lisäksi selvitettiin intressiryhmien tavoitteita haastatteluilla (15 kpl) ja asukaskyselyllä (1000 kyselyä). Nyt tehtävässä päivityksessä kootaan olemassa oleva uusi tieto kunnan ja kuntakeskuksen kehityslinjoista siten, että uudesta kehityskuvasta ilmenee mm. kunnan tulevaisuuden tahtotila. Kehityskuvan tavoitevuosi määritellään suunnitteluprosessin aikana. Kehityskuvan päivityksessä otetaan huomioon mm. kunnan hyväksymät päätökset, ohjelmat ja strategiset linjaukset, kuten esim. kunta- ja palvelustrategia, palveluverkkoselvitys 2025 sekä kaavoitusohjelma linjauksineen. Myös kunnan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset otetaan päivityksessä huomioon, kuten esim. kunnan asuntotuotantotavoitteet sekä Helsingin seudun vision, strategisten linjausten ja kehityskuvan sisältö. Tämän lisäksi päivityksessä otetaan huomioon kuntakeskuksen kaavahankkeiden maankäyttö, joukkoliikenteen kehittämistarpeet ja siltä osin kuin mahdollista sekä laadittavien KUUMA-kuntien laatuasumishankkeen ja kehityskuvan sisältö. Kehityskuvassa linjataan kuntakeskuksen kehittämisen pääperiaatteet kunnan tahtotilan mukaisesti siten, että esim. alueen maankäyttöratkaisut konkretisoituvat kunnan hyväksymien päätösten, ohjelmien ja strategisten linjausten mukaisina. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan tavoitteet Päätavoitteena on kehittää vetovoimaiset Myllykylän ja Tammikylän pientaloalueet, jotka kytkeytyvät alueen historiaan, maisemaan ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alueen luontoarvot, suojelukohteet ja paikalliset erityispiirteet todennetaan osayleiskaavassa. Pellot säilynevät suurelta osin viljelykäytössä. Humaljärven loma-asutuksen muuttamista ympärivuotiseen asumiseen tutkitaan. Asukasluku asettunee 3 000 3 500 välille. Hyvä elinympäristö, ekotehokkuus ja taloudellisuus ovat keskeisiä suunnittelutavoitteita. Tehtävänä on ratkaista suunnittelualueen maankäyttö mitoituksineen ja kunnallisteknisine tarpeineen, varmentaa toimivat liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet sekä toteuttaa olemassa olevaan rakenteeseen kytkeytyvä virkistysverkko. Tavoitteena on, että asukkaat käyttäisivät pääsääntöisesti läheisen liikealueen kaupallisia ja julkisia palveluja. Mahdollisten päiväkotien lisäksi kunta toteuttaa alueelle joukkoliikennepalvelut. Yhdyskuntarakennetta eheyttävä maankäyttö ja liikennejärjestelyt suunnitellaan osayleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella. Suunnittelun kautta saadaan tietous mm. alueen kunnallistekniikan toteuttamiskustannuksista ja vaiheittain rakennettavuudesta. Suunnittelun lähtötiedoiksi ja kaavoitusprosessin aikana laaditaan tarvittavat selvitykset, suunnitelmat ja arvioinnit. Niitä käytetään kaavoituksen perusteina ja päätöksenteossa, kuten esim. arvioitaessa uuden maankäytön vaikutuksia Meikon luonnonsuojelualueeseen. Osayleiskaavassa osoitetaan virkistäytymiseen riittävät alueet sekä turvalliset kevytliikenneja virkistysyhteydet. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavan viheryhteystarve-merkintä maankäytössä tarkentuu suunnittelun aikana. Kaavaprosessin aikana tutkitaan myös mahdollisen Meikon luontokeskuksen sijoittamista alueelle. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n (MRL) mukaisesti. Tavoiteasettelussa ja suunnittelussa otetaan huomioon mm. pohjavesiolosuhteet, vedenhankinnalle tärkeät pintavesialueet ja energiahuolto 3
sekä MRL:n yleiskaavoitukselle asettamat sisältövaatimusten ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Uudenmaan liitto painottaa, että voimassa olevan maakuntakaavan maankäyttötavoitteiden lisäksi osayleiskaavan laadinnassa on syytä ottaa huomioon vireillä olevan maakuntakaavan uudistamiselle asetetut tavoitteet. Liiton laatima Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys 2011 asettaen rakentamisrajoituksia mm. Meikon luonnonsuojelualueen lähiympäristössä. Näiden alueiden maankäyttö on suunniteltava tarkasti kunnan luontoselvityksen valmistuttua vaarantamatta olemassa olevia luontoarvoja. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava ja maakuntakaavan uudistaminen ovat Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan toisiaan täydentävät hankkeet. Tavoiteasettelu eheyttää kuntakeskuksen maankäyttöä, joka tulee suunnitella ajankohtaisiin selvityksiin pohjautuen. Alueen erityispiirteet, kuten esim. pohjavesialueet ja Meikon luonnonsuojelualue sekä niihin kohdistuvat vaikutusanalyysien tulokset on otettava maankäytön suunnittelussa erityisellä tarkkuudella huomioon. 4 Kaavoitustilanne ja aiemmat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa osayleiskaavoitettavalle alueelle on osoitettu taajamatoimintojen alueen lisäksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue (Meiko) sekä vesialuetta sekä ns. valkoista aluetta, jonka käyttötarkoitusta ei ole määritelty. Suunnittelualueella kulkee 110 kv:n voimalinjan. Taajama-alueelle on osoitettu viheryhteystarve-merkintä kuntakeskuksen liikealueelta Meikon suuntaan sekä sen jatkeena ulkoilureitti Meikon luonnonsuojelualueelle. Kunta pyrkii Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisprosessin (2. vaihemaakuntakaava) kautta vaikuttamaan suunnittelualueen rakentamismahdollisuuksien turvaamiseen edellyttämällä riittävien taajama-alueiden varaamista maakuntakaavassa kuntakeskuksen alueelle. Uudenmaan liiton tavoitteena on saada 2. vaihemaakuntakaava maakuntavaltuustossa hyväksytyksi vuonna 2012, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kuva 1. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta ja sekä suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 4
Kirkkonummen yleiskaava 2020 Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan alue sijaitsee pääosin yleiskaavan mukaisella maatalous sekä maa- ja metsätalousalueella. Lainvoimaisessa yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavaa maankäyttöä: - asuinpientalovaltainen asuntoalue (AP) - maaseutumainen asuntoalue (A-1) - loma-asuntoalue (RA) - lähivirkistysalue (VL) - retkeily- ja ulkoilualue (VR) - maatalousalue (MT) - maa- ja metsätalousalue (M) - maa- ja metsätalousalue, jolla ulkoilun ohjaustarvetta ja /tai ympäristöarvoja (MU) - luonnonsuojelualue (SL, SL-1, SL-v) - vesialue (W). Meikon luonnonsuojelualueella ja sen läheisyydessä on vedenhankinnalle tärkeä pintavesien valuma-alue (pi, piv) sekä pohjavesialue (pv-1). Alueella sijaitsee Volsintien kulttuurimiljöiden lisäksi muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteita. Näiden arvokohteiden säilyttäminen on otettava suunnittelussa huomioon. Yleiskaavan aineisto koskee suunnittelualueella mm. kulttuuriympäristöalueita, luonnonsuojelu- ja rakennussuojelukohteita. Volsintie on historiallinen tie. Kuva 2. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta 2020. Kuntakeskuksen ja sen lähialueen muut osayleiskaavat Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2010. Siinä on osoitettu kuntakeskuksen kehäväylä Vanhalta Rantatieltä Jolkbyn asuntoalueen pohjoispuolitse Gesterbyntielle. Sepänkylän ja Gesterbyn vireillä olevassa osayleiskaavassa osoitetaan 5
Gesterbyntien tieratkaisut kuntakeskuksesta pohjoiseen päin sekä kehäväylän linjaus länteen päin Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan alueelle. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan saataneen hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2012. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava mahdollistaa kodit yli 5 000 asukkaalle. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan mitoitus tullee olemaan sellainen, että uusia asukkaita alueelle sijoittuu noin 800. Suunnittelualueesta hieman etäämpänä sijaitsevat Heikkilän ja Bro-Kolsarin osayleiskaavat. Ne mahdollistavat vuoden 2011 lopulla noin tuhannen uuden asukkaan lisäyksen. Veklahden ja Svartvikin lainvoimainen osayleiskaava mahdollistaa niin ikään tuntuvan asukaslisäyksen, kun vesihuolto toteutetaan alueella arviolta 2020-luvun taitteessa. Tuolloin merkittävä osa loma-asunnoista muuttunee ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kuva 3. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava sekä lähialueen muut lainvoimaiset osayleiskaavat sekä vireillä oleva Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavahanke (tilanne v. 2011 lopussa). 6
5 Muut tehdyt sekä laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Kuntakeskuksen alueelle on aiemmin laadittu useita maankäytön ja liikenteen selvityksiä, joista kehityskuvan päivittämisen ja 2. vaiheen osayleiskaavan laatimisen kannalta keskeisiä ovat: - Kirkkonummen historialliset tiet, Kirkkonummen kunta / Maunu Häyrynen (v. 1987) - Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Kirkkonummen kunta / Sigbritt Backman (v. 1990) - Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi, Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto (v. 1993) - Kirkkonummen keskustan kehittäminen, Keskustakehitys Oy, LT-konsultit Oy, Arkkitehtuuritoimisto Jukka Turtiainen Oy (v. 2001) - Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla, SYKE (v. 2004) - Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia, Kirkkonummen kunta (v. 2006) - MAL 2017, Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma 2017, Helsingin seudun kunnat (v. 2008, päivitys vireillä v. 2011) - Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Kirkkonummen kunta, Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri sekä Strafica Oy (v. 2008) - Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelma, Kirkkonummen kunta ja Linea Konsultit Oy (v. 2010) - Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan liitto (v. 2010) - Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamalla, Uudenmaan liitto (v. 2010) - Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla, Uudenmaan liitto (v. 2011) - Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys 2011, Uudenmaan liitto (v. 2011) - Kirkkonummen linjastosuunnitelma 2013 2017, HSL (v. 2011) - Kirkkonummen palveluverkkoselvitys 2025, Kirkkonummen kunta (v. 2011). Kirkkonummen yleiskaavan 2020 yhteydessä on laadittu perusselvityksiä ja inventointeja mm. kulttuurihistoriallisista ja muinaismuistolain alaisista kohteista. Suunnittelussa hyödynnetään lisäksi Kuntakeskuksen 1. vaiheen ja vireillä olevan Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavojen selvitysaineistoa. Kunta laatii kuntakeskuksen liikennejärjestelmäsuunnitelman palvelemaan koko kuntakeskuksen kehittämistä. Se laaditaan osayleiskaavatyöstä erillisenä hankkeena käynnistyen vuoden 2012 alussa. Arkeologinen selvitys ja luontoselvitys laaditaan kunnan toimesta osayleiskaavoituksen lähtötiedoiksi. Talvella 2012 selvitetään mm. mahdolliset liito-oravan elinpiirit sekä riistaeläinten käyttämät kulkuyhteydet kuntakeskuksen ja Kantvikin välisellä alueilla sekä kesällä 2012 muut tarvittavat selvitykset ympäristön ja eläimistön osalta suunnittelualueelta. Lisäksi laaditaan maisema- ja rakennettavuusselvitys. Aineistot valmistuvat ennen maankäytön suunnittelun aloittamista. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä esim. rakennuskulttuurikohteiden osalta. Maankäytön vaikutukset Natura-alueeseen (Meiko) selvitetään. Laadittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin kuuluvat mm. hulevesien ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Hulevesien yleissuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös vesialueiden tulvariskit. Suunnittelun aikana tutkitaan myös Humaljärven rantavyöhykkeen maankäytön soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen. Työssä on tarkoitus hyödyntää ns. pehmogis-paikkatietomenetelmää, jonka avulla kunnan kotisivuilla olevan karttapalvelimen kautta alueen maanomistajat, asukkaat ja käyttäjät voivat tuoda esille käsityksensä alueen ominaisuuksista, nykyisestä käytöstä sekä suunnittelutavoitteista. Menetelmä palvelee myös kaavoituksen tavoiteasettelua. 7
6 Suunnitteluprosessi ja sen aikataulu Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan varsinainen suunnitteluprosessi alkaa, kun Kuntakeskuksen kehityskuva on päivitetty ja tarvittavat selvitykset on laadittu. Tavoitteellinen aikataulu osayleiskaavan laatimiselle on seuraava: 2012 2013 2014 työvaihe 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 kehityskuvan päivittäminen ytl kh kv kaavoituksen lähtötiedot ja tavoiteasettelu laadittavat selvitykset ja yleissuunnitelmat kaavaluonnos kaavaehdotus kaavan hyväksyminen ytl kh näht. ytl kh näht. ytl kh kv ytl kh kv näht. yhdyskuntatekniikan lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olon aikana järjestetään asukastilaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksyttyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman loppuvuonna 2011, on kaavahanke kuulutettu vireille vuoden 2012 alussa. Tavoitteen mukaisesti kunnanvaltuusto päättää päivitetystä Kuntakeskuksen kehityskuvasta syksyllä 2012. Koska kyseessä on päivittäminen, ei kehityskuvaa aseteta nähtäville. Kuntakeskuksen tulevaisuushaasteisiin otetaan kantaa olemassa olevan tiedon avulla perustuen laadittuihin ohjelmiin, linjauksiin ja strategioihin sekä kunnan päätöksiin. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olon aikana vuonna 2013 järjestettävissä asukastilaisuuksissa esitellään maankäyttösuunnitelmat niihin liittyvine selvityksineen ja suunnitelmineen. Kaavaluonnoksen asukastilaisuudessa esitellään mm. saatu pehmogis-palaute ja kaavaehdotuksen asukastilaisuudessa luonnosvaiheessa saatu palaute. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan on määrä olla hyväksymiskäsittelyssä syksyllä 2014. Kunnanvaltuusto päättää osayleiskaavan hyväksymisestä. 7 Selvitettävät vaikutukset Suunnittelun alkuvaiheessa laaditaan tarvittavat ja ajanmukaiset selvitykset osayleiskaavoituksen ja maankäytön lähtötiedoiksi. Osa lähtötiedoista saataneen myös ns. pehmogispaikkatietomenetelmän kautta alueen maanomistajilta, asukkailta ja käyttäjiltä. Tavoitellun maankäytön ympäristölliset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset selvitetään. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeel- 8
lisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja etenkin joukkoliikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Ympäristövaikutuksia käsitellään osana kaavoitusprosessia. Kaavoitusratkaisun vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen selvitetään. Lisäksi joukkoliikenteen kehittäminen kuuluu tähän kaavahankkeeseen. Asukkaiden ja maiseman kannalta tärkeitä selvitettäviä vaikutuksia ovat keskustaajaman ja sen lähialueiden kehittämisen vaikutus taajamakuvaan, olemassa olevan asutuksen lähiympäristöön ja kevyen liikenteen kulkureitteihin. 8 Vaikutusten arviointimenetelmät Vaikutuksia arvioidaan eri suunnitteluvaiheissa sekä osayleiskaavatyön yhteydessä tuotettavien selvitysten ja muun materiaalin perusteella. Esimerkiksi vaikutuksia liikenneverkkoon arvioidaan käyttäen hyväksi mm. laadittavaa kuntakeskuksen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sekä liikealueen kehittämisprojektein yhteydessä laadittuja erillisselvityksiä. Suunnittelun loppuvaiheessa tehdään mm. vaikutusselvitys uuden maankäytön vaikutuksista Naturaluonnonsuojelualueeseen (Meiko). 9 Osalliset Kaavoitustyö laaditaan vuorovaikutteisesti osallisten ja kaikkien kaavoituksesta kiinnostuneiden kanssa. Maanomistajat ja asukkaat - alueen maanomistajat - kunnan asukkaat Kunnan hallintokunnat / viranhaltijat - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - kuntatekniikka - vesihuoltolaitos - perusturva - elinkeinotoimi - sivistystoimi - liikuntatoimi - kulttuuritoimi - nuorisotoimi - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - kunnan nimistötoimikunta Viranomaiset - Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Espoon seudun ympäristöterveys - Museovirasto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 9
- Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Suomenlahden Meripuolustusalue - Helsingin seudun liikenne (HSL) - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) - Espoon kaupunki - Siuntion kunta - Fortum Espoo Distribution Oy - Fortum Power and Heat Oy - Finngrid Oyj / ympäristö - Elisa Oyj - Karjaan Puhelin Oy - Pohjolan Voima Oy Muut tahot - asukasyhdistykset - Kirkkonummen yrittäjät - Kirkkonummen kuntakeskusyhdistys (KIDE) - Kirkkonummen ympäristöyhdistys - Kyrkslätts Natur och Miljö - Kyrkslätt Hembygdsförening - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Suomen Sokeri Oy 10 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö järjestetään siten, että alueen maanomistajilla, ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla, yrityksillä ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Suunnittelun alkuvaiheessa alueen maanomistajien, asukkaiden ja käyttäjien tietoja ja ympäristökokemuksia kartoitetaan ns. pehmogis-mentelmällä. Saadusta palautteesta laaditaan yhteenveto, joka hyödynnetään osayleiskaavoituksessa. Asukastilaisuuksia järjestetään osayleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville olojen aikana. Tarpeen mukaan järjestetään työn kuluessa tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia osallisten kanssa. Kunnan viranhaltijoiden sekä muiden viranomaistahojen kesken järjestetään tarvittavat neuvottelut. Kunta vastaa hankkeen tiedottamisesta eri tahoille tarpeen mukaan. Viranomaisneuvotteluja pidetään työn kuluessa tarpeen mukaan. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa, joka pidettiin marraskuussa 2011, viranomaistahot esittivät näkemyksensä hankkeen tavoiteasettelusta, tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien laatimisesta. Viranomaisneuvottelu järjestetään myös kaavaehdotuksen oltua nähtävillä. Kaavaluonnosten ja -ehdotusten nähtäville asettamisen aikana on mahdollista tuoda esille mielipiteitä sekä tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Lisäksi kunta pyytää lausunnot tarpeellisilta tahoilta. Palautteeseen laaditaan ns. kaavoittajan vastineet. Kunnanvaltuuston hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Vuosittain päivitettävissä kunnan kaavoituskatsauksessa ja kaavoitusohjelmassa käsitellään myös alueen suunnittelua. Asiakirjat löytyvät kunnan kotisivuilta (www.kirkkonummi.fi). 11 Tiedottaminen Kaavahanketta koskevat lehti-ilmoitukset julkaistaan Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Lisäksi kunnan internet-kotisivuilla (www.kirkkonummi.fi) tiedotetaan kaavoituksesta. Kaavoituksen vireille tulosta tiedotetaan edellä mainituissa lehdissä ja kunnan kotisivuilla sekä lisäksi kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille ja sen lähivaikutusalueelle sekä viranomaisille. Kaavan asettamisesta nähtäville ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan julkisesti sekä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. 10
12 Yhteystiedot Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan laatimisesta vastaa kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Kaavavastaavina hankkeessa toimivat: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi puh. 040-8465 657 kaavoitusteknikko Mikael Pettersson puh. 09-2967 2533, klo 9.00-11.00 Kaavavastaavat tavoittaa parhaiten sähköpostiosoitteella (ilman å-, ä- ja ö-kirjaimia): etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Palautteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kirjallisen palautteen kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta voi toimittaa osoitteeseen: Kirkkonummen kunta Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut PL 20 02401 Kirkkonummi sekä sähköpostitse osoitteen: kirkkonummen.kunta@kirkkonummi.fi Käyntiosoite kuntakeskuksen liikealueella sijaitsevaan Kirkkonummen kunnantaloon sekä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluihin on Ervastintie 2. 11