Psykososiaalisten työolojen merkitys työssä jatkamiselle

Psykososiaalisten työolojen merkitys työssä jatkamiselle Marianna Virtanen tutkimusprofessori akatemiatutkija Työterveyslaitos marianna.virtanen@ttl.fi 26.9.2014

Global burden of diseases 2010: tärkeimmät riskitekijät Stressi? Lim et al. (2012) Lancet

Pitkäaikaissairaudet suomalaisissa työkykytilastoissa

Mitä ovat psykososiaaliset kuormitustekijät? Psyykkiset/ yksilölliset Vihamielisyys Depressiivisyys Ahdistumistaipumus Biologinen reaktiivisuus Persoonallisuustyyppi Optimismi/pessimismi Sosiaaliset Kuormittavat elämäntapahtumat Katastrofit Väkivallan uhriksi joutuminen Lapsuuden ajan olosuhteet Parisuhteen ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyminen Vähäinen sosiaalinen tuki Omaishoitajuus Työstressi Sosioekonominen asema Akuutit Krooniset

Työ stressin lähteenä Työ on yleisesti myönteinen asia ihmisen elämässä työssä olevat ovat terveempiä ja tyytyväisempiä kuin työttömät Monet asiat voivat kuormittaa ihmistä työssä; ominaisuudet työn sisällössä työn organisoinnissa työyhteisön vuorovaikutuksessa Tutkimustietoa on kertynyt runsaasti siitä, että työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä sydäntauteihin, mielenterveyden häiriöihin, sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole aukotonta, koska vaikutukset ilmenevät viiveellä syntyvät monen tekijän summana yksilölliset tekijät ja muut ympäristötekijät, kuten yksityiselämän tapahtumat vaikuttavat omalta osaltaan yhteyksiin

Työstressi Karasek 1979 Karasek & Theorell 1990 "Job Strain Model" Työn vaatimukset Työn hallinta

Työstressi ("job strain") ja sydäntaudin ilmaantuminen: 13 eurooppalaisen tutkimuksen meta-analyysi Kivimäki et al. Työterveyslaitos IPD-Work. Lancet www.ttl.fi 2012

'Job strain' ja masennus: meta-analyysit Bonde Occup Environ Med 2008 Työn korkeat vaatimukset: 1.31 (95% CI 1.08 1.59) Vähäiset vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet: 1.20 (95% CI 1.08 1.39) Vähäinen sosiaalinen tuki työssä: 1.44 (95% CI 1.24 1.68) Stansfeld & Candy (2006): "Job strain" 1.82 (1.06-3.10)

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus (Työterveyslaitos) Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Nokia Valkeakoski Naantali Raisio Turku Virrat Tampere Vantaa Helsinki Espoo Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi) Varsinais-Suomen shp 11 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä yht. ~40% kunta-alan työntekijöistä

Työntekijän työyksikkökohtainen Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan työkyvyttömyyseläkkeen riski, miehet Vakioitu riski 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 * * 1,66 1,59 * 2,14 0,40 TULES Masennus Sydäntauti TTL: Kunta-alan aineisto (n=8829) Mäntyniemi ym., Occup Environ Med 2012

Työntekijän työyksikkökohtainen Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan työkyvyttömyyseläkkeen riski, naiset Vakioitu riski 1,80 1,60 * 1,48 1,40 1,20 1,15 1,18 1,00 0,80 0,60 0,40 TULES Masennus Sydäntauti TTL: Kunta-alan aineisto (n=36750) Mäntyniemi ym., Occup Environ Med 2012

Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan sairauspoissaolon riski psyykkisesti oireilevilla miehillä Vakioitu riski 1,80 1,60 1,40 * 1,4 1,20 1,00 1 1,09 0,83 0,80 0,60 0,40 Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi TTL: Kunta-alan aineisto (n=1323) Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007

Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan sairauspoissaolon riski psyykkisesti oireilevilla naisilla Vakioitu riski 1,80 1,60 1,40 * 1,20 1,00 1 1,05 1,09 1,17 0,80 0,60 0,40 Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi TTL: Kunta-alan aineisto (n=6663) Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007

Epävarmuustekijät työssä Epävarmuus koetaan usein uhkan muodossa: a) Työn jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus (työn menetyksen uhka) -> pätkätyöläiset, mutta myös muut b) Työn sisältöön liittyvä epävarmuus, esim. erilaiset muutokset, esim. työtehtävien muuttuminen /yksipuolistuminen /lisääntyminen siirto toisiin tehtäviin etenemismahdollisuuksien estyminen työmäärän muutokset (esim. henkilöstövähennys) organisaatiorakenteen muutokset (fuusiot, ulkoistaminen ym.) "Subjektiivista" vai "objektiivista"? Sverke, Hellgren & Näswall, 2002 14

Koettu työn epävarmuus ja sydäntaudin ilmaantuvuus: 16 tutkimuksen meta-analyysi Virtanen et al. IPD-Work. BMJ 2013

Mitä on oikeudenmukaisuus? Yleisesti oikeudenmukaisuus määritellään siten, että samanlaisissa tilanteissa ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. (Helkama ym. 1998)

Miksi oikeudenmukaisuus? Sosiaalinen identiteetti: Oikeudenmukainen kohtelu on viesti, hyväksynnästä, kunnioituksesta ja asemasta työyhteisössä Rakentuu arvioille, kuinka puolueettomasti ihmiset tulevat kohdelluiksi Voivatko ihmiset luottaa päätöksentekijöiden motiiveihin Itsetunto: Myönteinen käsitys itsestä Yhteenkuuluvuus: Tärkeät ihmissuhteet Autonomia/hallinnan tunne: pystyy ennakoimaan pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja tulevaisuuteen ----à Käsitteen ytimessä on vastuu ja luottamus

Miksi johtamisen oikeudenmukaisuus voi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen? Hypoteesi: stressi on välittävä mekanismi Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa stressiä kahdella tavalla: a) negatiiviset tunnetilat, esim. viha, kiukku, ahdistus, masennus b) epäoikeudenmukaiseen kohteluun liittyvä epäjohdonmukaisuus ja heikko tiedonkulku aiheuttavat epävarmuutta, joka on voimakas stressitekijä

Miten me mittasimme johtamisen oikeudenmukaisuutta? Päätöksenteon menettelytavat Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella. Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa. Kaikki asianomaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä. Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt kaikille samat). Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Kohtelun menettelytavat Esimies kuuntelee alaisiaan tärkeissä asioissa. Esimies on puolueeton. Esimies tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä. Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia. Esimieheen voi luottaa. (Moorman, 1991)

Päätöksenteon menettelytapojen oikeudenmukaisuus ja mielenterveysperusteiset sairauslomat (n>21 000) Odds ratio= yhden yksikön lisäys itseraportoidussa oikeudenmukaisuudessa 1,40 1,20 1,12 1,00 0,80 * * 1,00 1,00 1,00 0,86 0,82 0,60 0,40 0,20 -vakioitu malli 0,00 Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Muut F-diagnoosit Elovainio ym. Soc Sci Med 2013

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja mielenterveysperusteiset sairauslomat (n>21 000) Odds ratio= yhden yksikön lisäys itseraportoidussa oikeudenmukaisuudessa 1,40 1,20 1,00 0,80 * * 1,00 1,00 1,00 0,85 0,84 0,92 0,60 0,40 0,20 -vakioitu malli 0,00 Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Muut F-diagnoosit Elovainio ym. Soc Sci Med, 2013

Kokemus johtamisen epäoikeudenmukaisuudesta on yhteydessä myös alkoholin käyttöön tupakointiin unihäiriöihin sydäntauteihin ja kuolleisuuteen

Työajan hallinnalla työuran hallintaa?

Pitkät työpäivät ja sydäntauti: 11 tutkimuksen meta-analyysi Virtanen, Ferrie, Heikkilä, Jokela ym. Am J Epidemiol 2012

Työpäivän pituus ja unihäiriöiden ilmaantuminen OR* Yöuni <7 tuntia Nukahtamisvaikeudet 3.67 (1.63-8.97) Viikkotuntimäärä: 1.00 1.09 (0.76-1.57) 1.99 (1.05-3.77) 1.00 1.63 (0.91-2.93) *vakioitu malli -Yhteydet selittyivät osin elämäntavoilla ja työstressillä -Unihäiriömuodoista yöaikaiseen heräilyyn ja aamuyön heräilyyn ei yhteyttä Virtanen, Ferrie, Gimeno ym. Sleep 2009

Vuorotyö ja sydäntauti: 34 tutkimuksen meta-analyysi sydäntautiriski silloin, kun vuorotyö sisälsi yötyötä - aamu-ilta -yhdistelmä ei yhteydessä sydäntautiin Vyas M V et al. BMJ 2012;345:bmj.e4800

EU:n työaikadirektiivi 2003/88/EY Työturvallisuuslain (738/2002) 10 muutos 1.6.2013 alkaen viikoittainen enimmäistyöaika enintään 48 tuntia, ylityö mukaan lukien omat säädökset vuorotyölle ja yötyölle poikkeuksia voidaan myöntää työehtosopimuksilla tai työmarkkinaosapuolten välisillä sopimuksilla jäsenvaltio voi antaa työnantajalle luvan poiketa 48 tunnin viikoittaisesta työajasta sillä edellytyksellä, että työntekijä suostuu tähän.

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Mahdollisuus vaikuttaa Työpäivän pituuteen Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa Työvuorojärjestelyihin Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja unihäiriöt Salo, Ala-Mursula, Hujvel ym. Sleep 2014

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työkyvyttömyyseläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa Vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski 1,2 1 Miehet Naiset 0,8 0,6 0,4 * * ns * ns ns ns ns * * ns 0,2 0 TULE Mielenterveys Kasvaimet Sydänsairaudet Muut syyt Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työkyvyttömyyseläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa Vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski 1,2 1 0,8 Miehet 48% 33% Naiset 21% 31% 0,6 0,4 * * ns * ns ns ns ns * * ns 0,2 0 TULE Mielenterveys Kasvaimet Sydänsairaudet Muut syyt Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine

Mikä sai jatkamaan työssä yli oman eläkeiän? N=4677 Kuntatyöntekijää, jotka saavuttivat laskennallisen vanhuuseläkeikänsä vuosina 2005-11; Ennustettiin työuran pidennystä >6kk yli tämän aikapisteen Virtanen M, Oksanen T, Batty GD, et al., Plos One 2014

Mikä sai jatkamaan työssä yli oman eläkeiän? -> Voimakkain ennustaja oli vaikutusmahdollisuudet työaikoihin N=4677 Kuntatyöntekijää, jotka saavuttivat laskennallisen vanhuuseläkeikänsä vuosina 2005-11; Ennustettiin työuran pidennystä >6kk yli tämän aikapisteen Virtanen M, Oksanen T, Batty GD, et al., Plos One 2014

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, psyykkiset oireet ja työuran pidentäminen Virtanen, Oksanen, Batty et al., Plos One 2014

Miksi hyvät psykososiaaliset työolot voivat edistää pidempää työuraa? Hyvät psykososiaaliset työolot aiheuttavat vähemmän stressiä Ne auttavat jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt Ne ovat merkki hyvästä johtamisesta, työntekijöiden arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta Hyvät vaikutusmahdollisuudet esim. työaikoihin voivat suojata työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen) Työajan joustot helpottavat työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä Joustot mahdollistavat työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän

Kiitos! 37