Petri Kokko, Jarkko Kukkola, Juhana Rautiainen, Olli Jokinen LUONNOS 15.9.2014
15.9.2014 1 (14) SISÄLTÖ TYÖN TAVOITE... 2 TIETOMALLIEN TAUSTAA... 2 Lähtötietomalli... 2 Tietomallin yleinen rakenne... 3 Tietomallinnuksen mittakaavat... 4 Tietomallisanasto... 5 NYKYISIÄ TIETOMALLIJÄRJESTELMIÄ... 5 InfraBIM lähtötietomalli... 5 IM3 6 IFC 6 CityGML 6 INFRABIM LÄHTÖTIETOMALLIN TARKASTELUA... 7 A MAASTOMALLI... 8 B MAAPERÄMALLI... 8 C RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 9 D LUONNON YMPÄRISTÖ... 13 E KOKEMUSTIETO... 13 F MUUT PAIKKATIEDOT (ADE = APPLICATION DOMAIN EXTENSION)... 14 F VIITEAINEISTO... 14 JATKOSELVITYSTARPEET... 14
15.9.2014 2 (14) Työn tavoite Tietomallien taustaa Tehtävänä on koota kaupunkien tietomallinnuksen sanastoa otsikkotasolla ja täydentää infasuunnittelun lähtötietomallia kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Työ tehdään InfraBIM-kehitystyön käyttöön (http://www.infrabim.fi/). Työ toimii lähtökohtana InfraBIM -nimikkeistön jatkosuunnittelulle. Työssä ei kerätä kattavaa kaupunkisuunnittelun sanastoa eikä määritellä virallista nimikkeistöä. Tietosisällön määrittelyssä keskitytään tiedon pääluokkiin ja -objektityyppeihin. Attribuuteista kerätään esimerkkejä. Työ on tehty miettimällä kaupunkisuunnittelun tietotarpeita ja ryhmittelemällä ne pääluokkiin. Kaupunkisuunnittelulla tarkoitetaan tässä työssä pääasiassa maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelu pitää sisällään myös liikenteen-, maiseman-, ja ympäristön suunnittelua koskevaa terminologiaa. Työssä tarkastellaan aiempaa InfraBIM tietomallimäärittelyä ja siihen esitetään täydennyksiä, jotka palvelevat kaupunkisuunnittelun eri aloja tietomallinnuksen tietotarpeiden näkökulmasta. Taustatietona on hyödynnetty aiempia tietomallimäärittelyjä. Aiemmista tietomallimäärittelyistä on kerätty esimerkkejä sanastoon. Työssä esitetään lisäksi kaupunkien tietomallinnuksen kannalta relevantti tietosisältö kaavatasoittain. Lähtötietomalli ja tietomallinnuksen prosessi Tietomalli tarkoittaa kohteen koko elinkaaren ajalta kerättyjen tietojen ja geometrian esittämistä digitaalisessa muodossa. Tietomallia voidaan hyödyntää hankkeen koko elinkaaren aikana, esim. suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja seurannassa. Lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa kaksi ja kolmiulotteisessa muodossa. Lähtötietomallilla tarkoitetaan sovitunlaista tapaa koota, muokata ja dokumentoida suunnittelun lähtöaineisto formaattiin, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua.
15.9.2014 3 (14) Kuva 1. Tietomallinnuksen prosessin vaiheet (InfraBIM 2014) Tietomallin yleinen rakenne Tietomalli koostuu erityyppisistä tietohierarkiatasoista, jotka voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti: 1 Luokka (Class) tiedon pääluokka määrittää mihin tietueet kuuluvat. Esimerkiksi Asemakaava on luokka, joka pitää sisällään tietojoukkoja eli tietueita. 2 Olio (object) = objekti Tiettyä asiaa kuvaavien tietojen kooste (tietue), jota sovelluksissa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi kortteli on olio, joka kuuluu luokkaan Asemakaava. 3 Attribuutti (attribute) Attribuutti on olioon liitetty tieto, joka kuvaa sen ominaisuuksista. Attribuuttien avulla olioita voi aliluokitella tai teemoitella. Esimerkiksi korttelin kaavamerkintä on tieto, joka kuvaa olion kortteli ominaisuutta.
15.9.2014 4 (14) Kuva 2 Tietomallin hierarkia ja kaupunkisuunnittelun tasot Tietomallinnuksen mittakaavat Tietomallin tarkkuustaso riippuu suunnitteluvaiheesta ja mittakaavasta. Tuotettu tiedon määrän ja sen tarkkuuden on oltava tarkoituksenmukainen suunnitteluvaiheeseen ja havainnollistustarpeeseen. Suunnittelutarkkuus myös limittyy vaiheittain riippuen suunnittelukohteesta. Suunnittelun edetessä ja tiedon karttuessa mallista voidaan aina tulostaa yleispiirteisempiä otteita. Työssä tutkitaan tarkkuustasoa visiointivaiheesta asemakaavoitukseen. Kuva 3. Tietomallin tarkkuustaso suunnitteluvaiheittain Merkittävä ero kaavoituksen ja infrastruktuurin mallintamisen välillä on, että kaavoituksessa lopputuote on 2D-muodossa oleva kaavakartta. Kaavoituksen aikana voidaan tuottaa 3D- tai 4D-aineistoa ja 2D-aineisto voidaan muuttaa 3D- tai 4Daineistoksi attribuuttitiedoilla (rakennusten kerroskorkeus, ym. tiedot), mutta lähtökohtaisesti lopputuote on 2D-muodossa.
15.9.2014 5 (14) Tietomallisanasto Sanasto on suunnittelu- ja tieteenalakohtaista. Sanaston eroavaisuuksista huolimatta yhteisiä sanastoja voidaan myös tunnistaa. Kiinteistö- ja rakennusalalla on käynnissä Yhteentoimivuutta rakennusalalle (yhteiset käsitteet rakennusalalle) hanke, jossa määritetään nykyisten rakennettua ympäristöä, kiinteistönpitoa ja kiinteistöliiketoimintaa koskevien sanastojen pohjalta keskeinen yhteinen sanasto vastaamaan säädösja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja uusia sanastotarpeita (Kuva 4). Keskeistä työssä on löytää rakennetun ympäristön ydintietosisältö: eri sanastojen ja tulokulmien yhteiset nimittäjät. Kuva 4 Yhteentoimivuutta rakennusalalle (yhteiset käsitteet rakennusalalle) - hankkeen sanastotyö (KIRA luonnos 06/2014) Nykyisiä tietomallijärjestelmiä InfraBIM lähtötietomalli Liikennevirasto ja muut suuret infrasuunnittelun tilaajat ovat ottaneet käyttöön PRE:n InfraFINBIM:in puitteissa valmistellun lähtötietomallirakenteen, jossa on määritelty infrahankkeen lähtötietojen jäsennys ja muoto. Malli pohjautuu InfraModel 3:n.
15.9.2014 6 (14) Kuva 5 Esimerkki InfraBIM lähtötietomallin rakenteesta. Tietomallin rakenne on laadittu tiesuunnittelun lähtökohdista. InfraBIM -kehitystyössä on määritelty lähtökohtia tietomalliperusteiseen suunnitteluun. Määrittely on toistaiseksi tehty tiesuunnittelun lähtökohdista. Työn yhteydessä on hahmoteltu infrastruktuurin tietomallisuunnittelussa käytettävää vakioitua mallin rakennehierarkiaa ja tiedon luokitusta (Kuva 5). IM3 Inframodel on avoin formaatti infratietojen tietomallipohjaiseen siirtoon. Inframodel3 on kansallisen inframallin, Inframodel2:n InfraFINBIM-hankkeessa jatkokehitelty, XML-pohjainen tietomäärittely, joka perustuu kansainväliseen LandXML-määrittelyn versioon 1.2. IFC IFC (Industry Foundation Classes) on kansainvälinen ja jatkuvasti kehitettävä rakennusalan ISO/PAS 16739 standardi oliopohjaisen tiedon siirtoon tietokonejärjestelmästä toiseen. IFC-standardia kehittää IAI-järjestö (International Alliance for Interoperability). IFC on noussut tietomallinnuksessa yleiseksi formaatiksi. Uusin IFC-standardi versio 4 julkaistiin maaliskuussa 2013. CityGML CityGML:n pohjana on Geography Markup Language (GML), joka on XML-pohjainen ja standardimuotoinen paikkatiedon esitysmuoto. CityGML on tietomalli ja työkalu semanttisten mallien tekemiseen. Malli erittelee viisi eri yksityiskohtatasoa (LOD). Kohteet muuttuvat sitä yksityiskohtaisemmiksi, mitä korkeammalle tasolle noustaan. CityGML-tietomallia kehittää Sig3D (Special Interest Group 3D).
15.9.2014 7 (14) InfraBIM lähtötietomallin tarkastelua InfraBIM-työssä maankäytön, liikenteen ja ympäristötiedon pääryhmä -D on nykyisin määritelty termillä kartta- ja paikkatietoaineisto. Termi on epärelevantti, koska kaikki infrabim-aineisto on paikkatietomuodossa ja se voidaan havainnollistaa karttaesityksenä. Kartta- ja paikkatietoaineisto on luokkana liian laaja eikä siten palvele riittävästi maankäytön-, liikenteen-, maiseman-, ja ympäristösuunnittelun tarpeita. Inframallinnuksen pääjako tulisi muodostaa tukemaan kaikkia suunnittelualoja, ei ainoastaan rakenne- ja tiesuunnittelua. Selkeä pääjako tulisi tehdä pohjautuen aineiston pysyvyyteen/dynaamisuuteen, suunnittelu-/tieteenalaan ja käyttötarkoitukseen. Tästä syystä InfraBIM jaottelua esitetään kehitettävän muuttamalla luokan C nimeksi Rakennettu ympäristö, D nimeksi luonnonympäristö, luomalla uusi luokka E kokemustieto ja luokka F muut sovellutukset ja uusi luokka F viiteaineisto. Rakennettu ympäristö luokka pitäisi sisällään kaiken ihmisen asuinympäristöön liittyvät ja ihmisen luomat oliotyypit. Luokka D luonnonympäristö puolestaan pitäisi sisällään luonnonympäristön, luonnonmaiseman, kulttuuri- ym. luonnonarvojen oliotyypit. Uusi luokka E pitää sisällään kokemusperäistä tietoa elinympäristöstä. Luokka F sisältäisi vielä tunnistamattomia erikoissovellutuksia, jotka eivät ole tyypiltään rakennettua tai luonnon ympäristöä (ADE = Application domain extension). Luokka G pitäisi sisällään nykyisellään määritellyn Viiteaineiston sisällön. Sanastossa on hyödynnetty taustatietona muita aiempia tietomallimäärittelyjä. Esimerkkejä on korostettu vihreällä värillä sanastossa.
15.9.2014 8 (14) A Maastomalli 1 Pintamalli 1.1 Kolmioverkko (TIN) 1.2 Laserkeilaustiedot B Maaperämalli 2 Maankäyttö/maanpeite, CLC 2006 mukaan (myös kuntagml ja JHL 186 mukainen luokitus) 2.1 Rakennetut alueet 2.2 Maatalousalueet 2.3 Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 2.4 Kosteikot ja avoimet suot 2.5 Vesialueet 3 Maaperä/ geologia 3.1 Geologia- / Maaperätutkimukset ja kairauspisteet 3.2 Pinnoitettu / pinnoittamaton maa-ala 3.3 Veden läpäisykerroin 4 Kallioperä 5 Taustakartat 5.1 Opaskartta 5.2 Ulkoilukartta 5.3 Osoitekartta 5.4 Maaperäkartta 5.5 Perus-/kantakartta 5.6 Kantakartta (KuntaGML mukaan) 5.6.1 Kantakartta 5.6.2 Pohjakartta 5.6.3 Rakennukset 5.6.4 Kiinteistötiedot 5.6.5 Johtotiedot 5.6.6 Tonttijako 5.6.7 Liikenne
15.9.2014 9 (14) 5.7 Orthoilma-/sateliittikuvat 5.8 Viistoilmakuvat C Rakennettu ympäristö 1 Hallinnolliset aluejaot (JHL 186) 1.1 Aluehallintovirasto 1.2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.3 EU:n alueluokitus NUTS 1.4 Kielisuhde 1.5 Kunta 1.6 Maakunta 1.7 Sairaanhoitopiiri 1.8 Seutukunta 1.9 Suuralue 1.10 Tilastollinen kuntaryhmä 1.11 Työssäkäyntialue 1.12 Vaalipiiri 1.13 Valtiot ja maat 2 Kiinteistöt ja rakennuskanta 2.1 Kiinteistö (Myös kuntagml mukainen luokitus) 2.1.1 Kiinteistöraja 2.1.2 Kiinteistötunnus 2.1.3 Omistajalaji 2.1.4 Kiinteistön käyttötarkoitus 2.1.5 Tontti/tila 2.1.6 Rakennukset 2.1.7 Kiinteistön arvo 2.1.8 Muut kiinetistötiedot 2.2 Rakennus (Myös kuntagml mukainen luokitus) 2.2.1 Talotyyppi (myös JHL 186 suosituksen mukaisesti) 2.2.2 Rakennuksen käyttötarkoitus 2.2.2.1 asuinhuoneistoala 2.2.2.2 toimitila-ala 2.2.2.3 muu käyttötarkoitusala 2.2.3 Rakennusvuosi 2.2.4 Kerrosala 2.2.5 Kerrosluku 2.2.6 Omistajalaji 2.2.7 Rakentamisaste ja toteutusaikataulu 2.2.8 Rakennuslupa/ käyttöönottovuosi 2.2.9 Lämmitystapa 2.2.10 Lämmitysaine/ lämmönlähde 2.2.11 Lomarakennukset valmistumisajankohdan mukaan 2.2.12 Energialuokka 2.2.13 Asumisväljyys 2.2.14 Osa-alue kunnan (kunnanosanumero) 2.2.15 Rakennuksen arvo 2.2.15.1 huoneiston arvo, neliöhinta, keskihinta 2.2.16 Muut rakennustiedot
15.9.2014 10 (14) 3 Väestö / demografia 3.1 Väestö 3.2 Asuinhuoneistoväestö, asuntokunnan koko ja autonomistus (YKR) 3.3 Väestö sukupuolittain ja ikäryhmittäin (YKR) 3.4 Väestön tulotasotieto / ostovoima 3.5 Kielellisyys 3.6 Kansallisuudet 3.7 Muut väestötiedot 4 Aiemmat suunnitelmat 4.1 Ajantasaosayleiskaava 4.2 Ajantasa-asemakaava 4.3 Alueleikkaus 4.4 Suunniteltu maankäyttö 4.4.1 Kaavan vaihe 4.5 Katujen/teiden esi- ja yleissuunnitelmat 4.6 Kunnallistekniset yleissuunnitelmat ja suunnitelmat 4.6.1 Katu/-tiesuunnitelmat 4.7 Kunnan rakennusjärjestys 4.8 Poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu (KRYSP II) 4.8.1 Poikkeamisasia 4.8.2 Suunnittelutarveasia 4.9 Kaavoitetut alueet / rakentamattomat ja rakennetut tontit / käyttämätön rakennusoikeus 5 Elinkeinot 5.1 Työvoima toimialoittain 5.2 Työpaikat toimialoittain 5.3 Toimitilatiedot/toimitilavarannot 5.3.1 käyttöaste / vuokrat / koko / lkm / 5.4 Työpaikkamäärät 5.4.1.1 Toimialoittain / luokittain (metsäteollisuus-, palvelu-, ICT- ) 5.4.1.2 Nykyinen työpaikkamäärä toimialoittain 5.4.1.3 Työpaikkamääräennuste toimialoittain 5.5 Muut elinkeinotiedot 6 Palvelut (esim. KRYSP) 6.1 Kunnan palvelu 6.1.1 päiväkodit/varhaiskasvatus 6.1.2 kouluverkko 6.1.3 oppilaitokset 6.1.4 sosiaali- ja terveyspalvelut 6.1.5 vapaa-ajan palvelut esim. kirjastot 6.2 Muu palvelu 6.2.1 Toimipaikat 6.2.1.1 vähittäiskauppa 6.2.1.2 erikoiskauppa 6.2.1.3 tilaa vaativa erikoiskauppa 6.2.2 Toiminta-alue 7 Rakenteet ja järjestelmät 7.1 Väylät 7.1.1 Tiet
15.9.2014 11 (14) 7.1.1.1 Maantien alue (alue obj.) 7.1.1.1.1 Maantie (obj.) 7.1.2 Kadut 7.1.2.1 Katualue 7.1.2.1.1 Pääkatu 7.1.2.1.2 Kokoojakatu attribuutteja Autoliikenne-, huoltoliikenne-, pyöräily-, bussikaista Pysäköintipaikka (lkm) Kadun nimi 7.1.3 vesiväylät 7.1.3.1 rahtiväylä 7.1.3.2 veneväylä 7.1.3.3 uittoväylä 7.2 Liikennealue 7.2.1 Istutusalue 7.2.2 Välikaista 7.2.3 Erotusalue 7.2.4 Näkemäalue 7.3 Liikenteen opastin (valot, liikennemerkit) 7.4 Infranosat 7.4.1 Sillat 7.4.2 tunnelit 7.4.3 melusesteet (obj.) 7.4.3.1 meluvalli (type) 7.4.3.2 melumuuri (type) 7.4.3.3 meluaita (type) 7.5 Energia 7.5.1 Energiankulutus (sähkö ja lämpö erikseen) 7.5.1.1 olemassa olevat rakennukset (energiankulutus) 7.5.1.2 suunnitellut rakennukset (energiankulutus) sekä niiden toteutumisaikataulu 7.5.2 Teho (sähkö ja lämpö erikseen) 7.5.2.1 huipputeho 7.5.3 Energiantuotantotiedot ja kapasiteetti (sähkö ja lämpö erikseen) 7.5.3.1 nykyiset energiantuotantotavat 7.5.3.2 käytössä oleva kapasiteetti ja huipputuotanto 7.5.4 Kaukolämpö- ja jäähdytysverkko / verkosto 7.5.4.1 nykyisen verkoston sijainti 7.5.4.2 verkoston laajentamissuunnitelmat 7.5.5 Energiantuotannolle varattavat paikat 7.5.5.1 maapinta-alan tarve tai käytettävissä oleva pinta-ala (erityisesti uusiutuvan energian tuotanto) 7.5.5.2 maa-alueiden sijainti 7.5.6 Energiantuotannon rajoitukset 7.5.6.1 millä menetelmillä energiaa saa tuottaa / ei saa tuottaa (esimerkiksi savupiiput) 7.5.6.2 liikennerajoitukset energiaraaka-aineiden kuljetukseen liittyen 7.5.6.3 vaarallisiin aineisiin liittyvät rajoitukset (esim. suuriin kylmäainemääriin liittyvät rajoitukset tai polttoaineiden varastointiin liittyvät rajoitukset) 7.6 Vesijohto 7.7 Viemäröinti 7.7.1 Jätevesiviemäri 7.7.2 Hulevesiviemäri
15.9.2014 12 (14) 7.8 Sähköverkko ja suurjännite 7.8.1 Kantaverkko 7.8.2 Paikallisverkko 7.9 Maakaasuputkisto 7.10 Johtokartta 8 Liikenne Liikennetiedot ovat attribuutteja, jotka liittyvät esimerkiksi väyläobjekteihin, suuralueisiin ja pienalueisiin. 8.1 Henkilöautoliikenne 8.1.1 Liikennemäärä (liittyy katu/tie objektiin) 8.1.2 Laaditut liikennemallit 8.2 Joukkoliikenne 8.2.1 Bussipysäkit 8.2.1.1 Nousijatiedot 8.2.1.2 Matkasuuntautuminen 8.2.2 Bussilinjat 8.2.2.1 Nousijatiedot 8.2.2.2 Käyttöaste 8.3 Sähköinen/äly liikenne 8.3.1 latauspaikat 8.3.2 pysäköintiedut 8.4 Pyöräliikenne 8.4.1 Reitit 8.4.1.1 Liikennemäärät 8.5 Kävelyliikenne 8.5.1 Reitit 8.5.1.1 Liikennemäärät 8.6 Asiointimatkat 8.6.1 suuntautuminen 8.6.2 pituus 8.6.3 suorite 8.6.4 päästöt 8.7 Työmatkat 8.7.1 suuntautuminen 8.7.2 pituus asuinpaikan ja työpaikan mukaan toimialoittain (YKR) 8.7.3 suorite 8.7.4 päästöt 8.8 Vapaa-ajan matkat 8.8.1 suuntautuminen 8.8.2 pituus 8.8.3 suorite 8.8.4 päästöt 8.9 Saavutettavuus 8.9.1 alueen saavutettavuus seudulta 8.9.2 seudun saavutettavuus alueelta 8.10 Liikennesuunnitelmat aikatauluineen 8.11 Muut liikennetiedot 9 Melu- ja tärinä 9.1.1 liikennemäärät 9.1.2 maastomallit 9.1.3 kovat alueet 9.1.4 korkeustiedot
15.9.2014 13 (14) 9.2 ilmanlaatu D Luonnon ympäristö 10 Ympäristötiedot 10.1 Ilmasto 10.1.1 tuuliolosuhteet 10.1.2 säätiedot 10.2 Maisema- ja kulttuuriympäristö 10.2.1 Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu 10.2.1.1 Kulttuuriympäristöalueet ja kohteet 10.2.1.1.1 Valtakunnalliset, maakunnalliset, paikalliset 10.2.1.2 RKY 10.2.1.3 Suojellut rakennukset 10.3 Virkistys 10.3.1 Virkistysalueet 10.3.2 Virkistysreitit 10.3.3 Virkistyskohteet 10.4 Luonto 10.4.1 kasvillisuus ja maanpeitto 10.4.2 luonnonsuojelualueet 10.4.3 natura-alueet 10.4.4 natura-kohteet 10.4.5 lajitiedot 10.4.6 ekologiset tiedot 10.4.7 Luonnon ydinalueet ja ekologiset käytävät 10.5 Muinaisjäännökset 10.6 Vesistöt (water bodies) 10.6.1 Vesitalous 10.6.2 Pohjavesialueet, 10.6.3 vedenottamoalueet 10.6.4 tulva(ennuste)alueet 10.6.5 sadantatiedot / lumitiedot 10.6.6 valuma-alueet 10.6.7 kattopinnat 10.6.8 maanpinta 10.6.9 kunnallistekniset järjestelmät (ml. ojat, kaivot,) 10.6.10 maanpinnan tyyppi (esim. katto, metsä, asfaltti, sora, maa) E kokemustieto 10.7 Vastaajan taustatiedot 10.7.1 Ikä 10.7.2 Perhemuoto 10.7.3 Päätoimi 10.7.4 Sukupuoli 10.7.5 Nimi 10.7.6 Asuinpaikka 10.8 Asuinalueen ominaisuudet 10.8.1 Sijainti 10.8.2 Yhteisöllisyys 10.8.3 Turvallisuus 10.8.4 Palvelut 10.8.5 Yhteydet 10.8.6 Esteettisyys
15.9.2014 14 (14) 10.9 Alueen käyttö 10.9.1 Liikkumismuoto 10.9.2 Vapaa-ajan viettäminen 10.9.3 Palveluiden käyttö 10.10 Asuinalueen kehittäminen 10.10.1 Kehitettävät paikat/reitit 10.10.2 Merkitykselliset paikat/reitit 10.10.3 Turvattomat paikat/reitit 10.11 Avoin palaute F muut paikkatiedot (ADE = Application domain extension) 10.12 Avaruus 10.12.1 Lähiavaruus 10.12.2 Ulkoavaruus 10.13 Turismi F Viiteaineisto Jatkoselvitystarpeet Muut aineistot, raportit, ym., jotka eivät ole tietomalleja tai laisinkaan liitettävissä olioon. Luokitusta tulisi tarkentaa suhteessa työn perustaksi sopiviin olemassa oleviin skeemoihin ja suosituksiin, esimerkiksi: CityGML ja Inspire tietomalleista ja käytetyistä pohjaskeemoista saa luokitteluja laajasti mm. koskien kaavoitusta, hallinnollisia rajoja, maa- ja kallioperää ja energiavaroja. Mallit soveltuvat kohtalaisen hyvin tarkentamisen lähtökohdaksi. KuntaGML ja KRYSP I ja II skeemasta voi saada tietoa koskien muun muassa maankäyttöä ja taustakarttoja luokitusta. Corine Land Cover 2006 sisältää maankäyttöä ja maanpeitettä koskevan luokituksen. JHS186 suositukseen on koottu tietoa mm. maankäyttöluokituksesta ja rakennusluokituksesta. Sanasto ja nimikkeistö on syytä yhtenäistää eri suunnittelualoilla niin pitkälle kuin mahdollista. Sanasto täydennetään Yhteiset käsitteet rakennusalalle (KIRA) - hankkeen yhteydessä. Työssä lähtötietomalliluonnoksessa ei ole kiinnitetty huomiota prosesseihin. Huomio tulisi kiinnittää siihen, mistä tietolähteistä (rajapinnoista) muun muassa kaavat ja taustakartat rakentuvat. Tämä on tärkeää, jotta tulosteissa ja suunnitelmissa on käytössä ajantasaiset tiedot. InfraBIM-tietomalli päivitetään kattamaan kaikki yhdyskuntasuunnittelun osaalueet.