JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to 10.9. klo 13.00 14.40 Paikka HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone Läsnä Poissa Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärvi Siv Gustafsson, talouspäällikkö, Loviisa Tapio Korhonen, kansliapäällikkö, Helsinki Tom Simola, kaupunginjohtaja, Raasepori Henri Partanen, talousjohtaja, Lohja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja, Espoo Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo Mari Frostell, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, puheenjohtaja Pekka Rantamäki, hallintojohtaja, HUS-kuntayhtymä, Hyvinkään sairaanhoitoalue Anne Priha, investointijohtaja, HUS-kuntayhtymä Merja Mäkitalo, konsernitalouspäällikkö, HUS-kuntayhtymä Tanja Lukkarinen, controller, HUS-kuntayhtymä Kati Sipinen, johdon assistentti, kokouksen sihteeri Martti Lipponen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Jari Finnilä, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, HYKS-sairaanhoitoalue Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS-kuntayhtymä Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS-kuntayhtymä Taru Lehtonen, laskentapäällikkö, HUS-kuntayhtymä KÄSITELLYT ASIAT 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja Mari Frostell avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat ja uudet jäsenet Porvoosta, Lohjalta ja Raaseporista sekä sijaisen Loviisasta tervetulleeksi. Hustra on yksi monista jäsenkuntien ja HUS:n yhteistyömuodoista. Hustran kokouksen tavoitteena on keskustella jäsenkuntien edustajien kanssa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä strategisesti merkittävistä asioista jo niiden valmisteluvaiheessa. HUS:n sähköinen HUS-Total-kuntaportaali on käytettävissä 24/7 tarkemman tason kuntakohtaisessa raportoinnissa. Kuntaportaalin käyttöön ja sen hyödyntämiseen järjestetään tarvittaessa opastusta. 2 Tammi-heinäkuun toiminnan ja talouden kehitys sekä toimenpiteet Mari Frostell esitteli HUS:n toiminnan ja talouden 1-8/2015 tilannekatsauksen. HUS:n johto on käynnistänyt talouden sopeuttamisohjelman 2015 2016, jonka mukaan ottaen huomioon vuoden 2016 talousarvioraamituksen, oletetun (matalan) inflaation, uudet tilat ja jo aloitetut toiminnot, on sopeutustarve vuoden 2015 tasosta vuoteen 2016 arviolta 40 milj. euroa. Huomioiden budjetin ylittävä palvelutuotannon määrä vuonna 2015 sopeuttamisohjelman tavoitteena on lisäksi pitää kuluvan vuoden sitovien nettokulujen budjettiylitys enintään 2 prosentin suuruisena. Tammiheinäkuussa sitovien nettokulujen toteutunut budjettiylitys oli 2,3 %. 1 / 7
Asian käsittely: Jäsenkuntien edustajien näkemys on, etteivät käynnistettävän sopeuttamisohjelman loppuvuoden toimenpiteet ehdi vaikuttaa vuoden 2015 talouden tasapainottamiseen eikä kunnilta löydy lisärahoitusta kuntayhtymän budjetin ylitykseen. Kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista palvelutason lisäämistä, HUS:n kulujen kasvu on liian suuri ja kokonaisuus ei ole riittävän hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärän ohjauksen toimivuus kyseenalaistettiin. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan isoja muutoksia. Liite; Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-heinäkuu (20.8.) 3 TA 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ja tartuntatautilääkkeiden kehitys HUS:n hallitus käsitteli kokouksessaan 8.6.2015 talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2016 2018 linjauksia. Seuraava talousarvion hallituskäsittely on 12.10. Jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteeksi hyväksyttiin seuraavat taustaoletukset ja periaatteet: Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2016 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 499,2 miljoonaa euroa. 2016 talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 % ja vuoden 2014 tilinpäätökseen 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Jäsenkuntien maksuosuudet TA 2016 ja tartuntatautilääkkeiden kustannusten kehitys Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, mikä koostuu DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteista, ostopalveluista, hoitopalveluista muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketieteen. Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tuore ennuste vuodelle 2015 on 29,5 milj. euroa (+ 7,2 milj. euroa / + 32,3 % vs. 2014 toteuma). 2 / 7
Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Toteuma TP 2014 Talousarvio Rullaava 12kk heinäkuu Ennuste 2015 "7+5" Muutos-% ENN 2015 /Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / 1 000 Koko vuosi Koko vuosi 2015 Koko vuosi Koko vuosi Yhteensä 22 286 19 706 27 796 29 514 32 % 50 % 26 740 36 % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia esitetään nostettavan ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Siten kesäkuussa hallituksessa päätetyn maksuosuusraamin mukaisesti varsinainen erikoissairaanhoidon muu palvelulaskutus, joka kohdistetaan HUS:n sisäisille tuottajille, pysyy ennallaan. Kokonaisuutena haasteena on kuitenkin se, että 2016 talousarvion maksuosuusraamitus on jo lähtökohtaisesti noin 40 milj. euroa pienempi kuin viimeisin ennuste vuodelle 2015. Huomioiden mahdollinen ennusteen mukainen 2015 ylijäämän palautus jäsenkunnille alittaa 2016 talousarvion raami kuluvan vuoden ennusteen noin 18 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksella päivitetty jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa nousee alla esitetyn laskelman mukaisesti 1506,2 milj. euroon. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa Alkuperäinen TA muutos Päivitetty muutoksen vuositason vaikutus 1 478,6 2,8 1 481,4 0,6 1 482,0 Päivitetty TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite 2016-26,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,2 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv muutos sisältää: TP 2012 1 353,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP 2013 1 421,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP 2014 1 475,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto 1 478,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - päivitetty 1 481,4 0,4 % TAE 2016 1 506,2 1,7 % Yleistä tartuntatautilääkkeistä Tartuntatautien ehkäisemisestä ja hoidosta on säädetty laissa 583/1986 Tartuntatautilaki. Järjestämisvastuu on kunnilla. Sairaanhoitopiirit osallistuvat tartuntatautien 3 / 7
torjuntaan, ohjaavat toteamista, hoitoa sekä osallistuvat epidemioiden selvitykseen ja tartunnan jäljitykseen. Tartuntatautilain 12 mukaan hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta. Tartuntatautilääkkeet sisältyvät omana eränään HUS:n jäsenkunnilta laskuttamiin maksuosuuksiin. Tartuntatautilääkkeiden kuntakohtainen laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Tartuntatautilääkkeiden käytön kehitys Tartuntatautilääkkeiden suurin kustannusten kasvun tekijä on uudet C-hepatiitti hoidot. C-hepatiitin hoitoon on saatu vuoden 2014 alussa seitsemän uutta virusspesifistä lääkettä. Mikään niistä ei toimi yksittäishoitona, mutta eri yhdistelminä ne tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin (>90%:lla pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta. Hoitoaika on tavallisesti 12 viikkoa, ja sivuvaikutukset ja laboratorioseurantatarve ovat oleellisesti vähäisemmät kuin aiemmilla lääkkeillä. Uusien lääkkeiden korkea hinta on merkittävin rajoite niiden käytölle, ja se myös sanelee hoidon aiheet: Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää käytettäessä 12 viikon hoidon hinta on 2 300 euroa. Uusien interferonittomien yhdistelmähoitojen hinta vaihtelee 40 000 eurosta 130 000 euroon. Toistaiseksi HUS:ssa uusien II polven virusspesifisten lääkkeiden (DAA) käyttö on toistaiseksi rajattu niille HCVNh-positiivisille potilaille, joilla on osoitettu C-hepatiittiin liittyen merkittävä maksavaurio. Keväällä 2015 HUS:ssa kilpailutettiin kaikki uudet C-hepatiittilääkkeet ja niiden yhdistelmät pysyvän hoitovasteen hinnan perusteella. Hintaa laskettaessa otettiin huomioon lääkeyhdistelmän teho, hoidon keskeyttäneiden määrä, hoitoaika ja yksittäisen lääkkeen hinta. HUS:ssa on päädytty ratkaisuun, että tavallisimpien, perinteiseen hoitoon hyvin reagoivien genotyyppien 2 ja 3a potilaat hoidetaan maksavaurion asteesta riippumatta pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmällä, jos vasta-aiheita ei ole. Tällä lääkeyhdistelmällä saadaan virus eradikoiduksi 70 80 %:lta tästä potilasryhmästä. C-hepatiitin hoidon kustannuksista vastaa tartuntatautilain 12 :n mukaan potilaan kotikunta. Koska nämä lääkkeet eivät ole varsinaisia sairaalalääkkeitä eivätkä ne kuulu sairausvakuutuskorvausten piiriin, niiden käyttöönottoon ei liity kustannusvaikuttavuusarviointia eikä hinnoitteluun puutu hintalautakunta. Asian käsittely: Jäsenkuntien edustajat eivät hyväksy TA 2016 maksuosuusraamin muuttamista. Jäsenkuntien omien budjettien raamitus on jo lukkoon lyöty poliittisessa päätöksenteossa ja sitä ei ole enää mahdollista muuttaa perustellusta syystäkään. HUS:n on jo aiemmin sovitun raamin sisällä hoidettava tarpeellinen painotus ja kohdistus sekä huolehdittava toimenpiteistä 2016 raamissa pysymiseksi. Liitteet; artikkeli Pitäisikö kaikki c-hepatiittipotilaat hoitaa? TA 2016 jäsenkuntien maksuosuudet kunnittain sisältäen esitetty 7 milj. euron lisäys tartuntatautilääkkeisiin 4 Ensihoidon laskutusperusteet vuonna 2016 Ensihoitopalvelu on HUS-alueella jaettu seitsemään järjestämisalueeseen, joiden sisällä toimintaa seurataan ja kehitetään. Jokaisella järjestämisalueella toimintaa 4 / 7
ohjaa ja siitä vastaa ensihoidon vastuulääkäri. Ensihoito on järjestetty pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä, yksityisten yritysten kanssa hankintasopimuksilla tai sairaanhoitoalueen omana toimintana. Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivastetoiminta sekä suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun seitsemän järjestämisaluetta ja niiden jäsenkunnat ovat; 1. Hyks Helsinki (Helsinki) 2. Hyks Jorvi (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) 3. Hyks Peijas (Vantaa ja Kerava) 4. Hyvinkää (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) 5. Lohja (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) 6. Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo ja Raasepori) 7. Porvoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) Aikaisemmin kunnat vastasivat sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta (jolla käsitteellä jäljempänä käsitellään myös kiireellistä sairaankuljetusta). Tällöin "jokainen vastasi omista kuluistaan". Kulut muodostuivat pääosin valmiuden ylläpitämisestä. Kuljettamisesta yksiköt saivat korvausta myös Kelalta, kuten saavat edelleenkin. Sairaanhoitopiirissä on lähdetty periaatteesta, että sairaanhoidossa voidaan käyttää sairaalakohtaisia hintoja, jotka perustuvat kustannusvastuuteen kyseisessä sairaalassa. Näin ollen kullakin sairaanhoitopiirin sairaalalla on "omat hinnat". Tällöin "tehokkaan" sairaalan palveluiden edullisuudesta hyötyvät kyseisen sairaalan käyttäjäkunnat, ja päinvastoin. Tällä periaatteella on tavallaan "sisään kuljettu" sairaanhoitopiirin toimintaan vanha erillisten sairaalakuntainliittojen talouden periaate. Tilannetta on ollut vaikea muuttaa, koska asiasta päättävät kunnat, joista osa "hyötyy" siitä, osa vastaavasti ei hyödy. Ensihoidon siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiirille, oli lähtökohtaisena perusteena mm. väestön tasa-arvo ja palveluiden laadun nostaminen. Asiaan oli kiinnittänyt muiden ohella huomiota mm. Apulaisoikeuskansleri. Yleisesti järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitopiirille, kustannukset kasvoivat, koska ensihoitopäätökset turvaavat nykyisin laadukkaamman, kattavamman ja tasa-arvoisemman palvelun kuin aikaisemmin. Samalla ei kuitenkaan - HUSissa - siirrytty "yhteisvastuullisuuteen" toiminnan kulujen kattamisessa, vaan säilytettiin sairaanhoitoaluekohtaisuus. Ratkaisun lainmukaisuudesta voidaan keskustella. Nykytilanne on nostamassa voimakkaasti erityisesti Länsi-Uudenmaan kuntien kuluja. Palvelun tuottaja on Espoon kaupungin liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. SOTE-uudistuksen myötä kuntakohtainen laskutus päättyy, mutta tilanteelle on tehtävä jo nyt jotain, sillä Länsi-Uudenmaan ensihoidon kulut per asukas ovat nousemassa kohtuuttomiksi järjestämisvastuun siirryttyä HUS:lle. Lisäksi Hangon- Raaseporin vahva kesäasutus (pääkaupunkiseutulaiset) on seikka, joka vaikuttaa valmiuteen eikä ole aivan oikeudenmukaista, että sen maksavat vain Länsiuudenmaan asukkaat. Palvelutasoa ei kesken sopimuskauden ole helppoa muuttaa, eikä se kenties olisi lainmukaistakaan tasa-arvon kannalta tarkasteltuna. Eräs ratkaisu - matkalla kohti SOTEn mukanaan tuomaa "yhteisvastuuta" - olisi rajoittaa HUSissa sairaanhoitoalueittain ensihoidon enimmäiskuluksi 60 euroa/asukas, jolloin tältä osin ylimenevän kulun maksaisivat kaikki kunnat yhdessä asukaspohjaisesti. Malli olisi eräänlainen sovellus kalliin hoidon tasausjärjestelmästä, tosin tässä tapauksessa sen vaikutus kohdentuisi systemaattisesti pisimpien matkojen ja harvaan asutuimman väestöalueen hyväksi. Vuoden 2016 osalta esitetään, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoito- 5 / 7
alueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa 2016 käytetään tasausrajana 60 euroa / asukas. Tästä ylimenevä ensihoidon kustannus 1,3 milj. euroa kirjataan alijäämäksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen talousarviossa. HUSkuntayhtymän talousarviosta muodostuu siten em. summan verran alijäämäinen. Hustrassa on keväällä keskusteltu, että koko ensihoidon nykyinen seitsemään erilliseen järjestämisalueeseen pohjautuva malli tulee arvioida. HUS:ssa on parhaillaan käynnissä ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella toteutettava selvitys ensihoidon kustannusten ja laatutason toteutumisesta vuosina 2014 2015 (kustannukset: toteuma 2014 ja ennuste 2015 sekä laatu: 2014). Kustannus-laatu-selvityksen jälkeen arvioidaan, mikä palvelun järjestämismalleista on HUS alueelle paras ja siirrytään vaiheittain sen käyttöönottoon. Selvitys valmistuu marraskuussa ja selvityksen tulosten pohjalta asian käsittelyä jatketaan Hustran kokouksessa viimeistään vuoden 2016 alussa. Asian käsittely: Kuntien edustajat hyväksyivät edellä esitetyn Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta koskevan poikkeusmallin ensi vuoden talousarvioon ensihoidon laskutusperusteista. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoiminnan alijäämää ei kuitenkaan saa siirtää muiden jäsenkuntien maksettavaksi. Ensihoitotoiminnan ja sen ohjausmallin perusteellinen läpikäynti on tarpeen. Valmiutta laajempaan ensihoidon kustannusten tasaamiseen kaikkien jäsenkuntien kesken ei ole ennen perusteellista kokonaisarviota ensihoidon järjestämismallista. Ensihoidon kustannusten nousun syy on alueittain selvitettävä; onko kyseessä toiminnan tehottomuus vai palvelutason nosto tai molemmat. Ensihoitotoiminta on osa HUS kokonaisuutta, joka on pidettävä kunnossa. Raaseporin edustaja esitti, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksen tasausrajana 2016 talousarviossa käytetään esitetyn 60 euroa / asukas sijaan kuitenkin 50 euroa / asukas. Liite; Ensihoito simuloinnit 5 Investointiohjelman 2016 2019 valmistelutilanne Investointijohtaja Anne Priha esitteli HUS:n investointiohjelman 2016 2019 valmistelutilanteen. Investointiohjelmaa ohjataan keskitetysti ja kaikista investointiesityksistä laaditaan toiminnalliset ja taloudelliset laskelmat, joiden avulla voidaan mm. arvioida hankkeiden kannattavuutta ja vaikutusta toiminnan kuluihin. Meur 2014 2015 2016-2019 /v. ARVIO Rakennukset 100 99 88 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet 20 32 25 Tietojärjestelmät 16 20 20 Liikelaitosten investoinnit 12 19 12 Yhteensä 148 170 145 Investointitarpeiden priorisoinnissa asetetaan etusijalle Trauma-Syöpäkeskusprojektin aikataulun pitävyys, Jorvin tulevien suurten investointien valmistelu ja 6 / 7
useiden niitä edeltävien hankkeiden toteutus sekä aikaisemmin hyväksyttyjen ja aloitettujen projektien loppuun saattaminen. Edellä mainittujen lisäksi investointeja toteutetaan siinä tahdissa kuin on taloudellisia mahdollisuuksia: muut palvelujen, turvallisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen sekä vastuulliseen omaisuuden hallintaan liittyvät hankkeet. Investointiohjelmaan otetaan vain projekteja, joiden perustelut, toiminnalliset vaikutukset, taloudelliset laskelmat ja mm. toteutettavuus on esitetty riittävällä tarkkuudella ja joiden käyttötarve on pitkäaikainen (ei investointeja poistuviin kohteisiin). Vuosien 2016 2019 investointiohjelmaa tehdään nykyisen sairaalaorganisaatiomallin mukaisesti, ennakoiden joiltakin osin jo sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia. Keskeneräisten järjestelyjen ja suunnitelmien investointitarpeita ei oteta vuosien 2016 2019 ohjelmaan (esim. Kellokosken sairaalan rakennusten korjauskustannukset). Asian käsittely: Jäsenkuntien edustajat esittivät, että HUS:n euromääräinen kokonaisinvestointiraami tulee esittää siten, että se sisältää myös vuokra- ja muilla rahoitusjärjestelyillä toteutettavat hankkeet. Myös niistä syntyy omaan taseeseen hankittavien investointien tapaan pitkäaikainen sitoumus. Ts. investointimahdollisuudet ja niistä syntyvät taloudelliset vaikutukset on arvioitava kokonaisuutena; oma tase ja muilla rahoitusjärjestelyillä toteutettavat hankkeet. Liite; Investointiohjelman 2016 2019 valmistelutilanne 6 Muut asiat Ei käsitelty 7 Seuraavat kokoukset ti 20.10. klo 13 15 (TA2016) to 3.12. klo 9-11 Mari Frostell puheenjohtaja Kati Sipinen sihteeri 7 / 7