Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (55) Kaupunkirakennelautakunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (55) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-17:10 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Paavo Kankkunen Jaakko Kosunen, klo 16.50 saakka, asiat 1-4, 6, 14 Isto Huttunen, varajäsen, klo 16.20 saakka, asiat 1-2, 6, 14 Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala, klo 15.07 alkaen, asiat 3-17 Maija Svärd, klo 17.10 saakka, asiat 1-14 Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja, klo 17.05 saakka, asiat 1-11, 14 Matti Solehmainen Maaningan edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Terhi Leppänen, tiedottaja Jari Kyllönen, kiinteistöjohtaja Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Martti Lätti, asemakaavapäällikkö Matti Nikoskelainen, kaupunginpuutarhuri klo 16.05 saakka, asiat 1-2, 14 Pekka Kantanen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Asiat 136-152

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 2 (55) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 2.9.2015 Eero Wetzell Keijo Voutilainen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 7.9.2015 Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 3 (55) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 136-137, 141, 146-152 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 142-145, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 142-145 osalta liite A seuraava valitusosoitus :ien 138-140 osalta liite B

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 4 (55) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 136 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 137 Pöytäkirjantarkastajat 6 3 138 1-2 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen 4 139 3-4 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Arto Toppinen 5 140 5-6 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Marjaana Näresalmi 6 141 7 Kaupunkiympäristön palvelualueen toinen osavuosikatsaus 2015 21 7 142 8-10 Bioenergian myynti 23 8 143 Maanvuokrasopimuksen 297-4-9903-0-5 jatkaminen / SP-Sijoitus Oy 9 144 11 Asuntotontin 297-10-10-9 vuokraaminen / Vanhusten ja lasten tukisäätiö r.s. 10 145 12 Tontin 297-43-60-6 ja sillä sijaitsevien rakennusten myynti Karttulassa 11 146 13-14 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen nähtävillä oloa varten 12 147 15 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan lainatakaus 38 13 148 16 Karttulan vesiosuuskunnan lainatakaus 40 14 149 17-18 Snellmaninpuiston puistosuunnitelman luonnoksen hyväksyminen nähtävillä oloa varten 15 150 19-26 Matarakujan, Kukkanurmenkadun, Orvokkikaarteen, Vanulantien, Ailakkikujan, Virnakujan ja Sormulantien katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävillä oloa varten 16 151 * Asemakaavan muutosehdotus / Asunto Oy Minna Canthin katu 11 Vahtivuori 2-33 tontti 1 (Minna Canthin katu 11 ) 17 152 27 KYP tiedonannot 2015 52 Muutoksenhaku 142-145 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 53 138-140 Liite B / kuntalain mukainen valitusosoitus Sivu 7 15 18 25 28 33 35 42 46 50 54

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 5 (55) 136 136 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä kokouksesta oli poissa Sirpa Kulin. Hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Isto Huttunen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 6 (55) 137 137 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Eero Wetzell ja Keijo Voutilainen. Päätös Valittiin Eero Wetzell ja Keijo Voutilainen. Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen käsiteltiin asia nro 14.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 7 (55) 138 138 Asianro 4328/03.06.02/2014 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen Lakimies Mika Mäkäräinen Kansliapalvelu Lakimies on tekemällään päätöksellä hylännyt Irja Hätisen vahingonkorvaushakemuksen koskien hulevesien valumisen aiheuttamaa rakennuksen vaurioitumisen korvaamista. Asian tausta Irja Hätinen oli 25.9.2013 päivätyllä kirjeellä vaatinut, että kaupunki ryhtyisi rakennusvalvontatoimenpiteisiin hänen naapurinsa piha-alueellaan suorittaman rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta (pihan luvaton täyttö ja ajoluiskan virheellinen rakentaminen). Hätisen mukaan mainitut toimenpiteet aiheuttivat naapurin piha-alueen hulevesien virheellisen ja lainvastaisen ohjautumisen Hätisen omistamaan rakennukseen päin ja tämän syyn vuoksi Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan rakennuksessa todetut vauriot ovat syy-yhteydessä naapurin piha-alueen muuttamiseen, missä mm. autotalliin johtavaa ajoluiskaa korotettiin noin 30 senttimetriä. Hätinen oli ollut jo vuonna 2008 ollut yhteydessä naapurin rakennustyöt suorittaneeseen Heikki Koposeen. Lisäksi hän oli lähettänyt Koposelle 25.9.2013 päivätyn kirjeen. Rakennusvalvonta suoritti vuonna 2008 Hätisen rakennusvalvontailmoitukseen perustuen katselmuksen, josta on laadittu katselmuspöytäkirja ja lisäksi katselmuksessa otettiin valokuvia Hätisen rakennuksesta ja alueen olosuhteista. Hätinen on myöhemmin 16.10.2013 ja 18.12.2013 rakennusvalvontaan toimitetuissa kirjelmissä katsonut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että rakennusvalvonnan tuli edelleen ryhtyä tarvittaviin rakennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta ja hulevesistä hänen rakennukselleen aiheutuvan haitan poistamiseksi. Hätinen on tehnyt asiassa myös asiassa kantelun Itä-Suomen hallintooikeudelle ja valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 28.1.2015 antamallaan päätöksellä nro 205 (diaarinro 4052/3/14) pysyttänyt Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen, jolla Hätisen tekemä kanteluasia ja vahingonkorvausvaatimukset on jätetty tutkimatta. Vahingonkorvaushakemus Irja Hätinen on 11.4.2014 päivätyssä hakemuksessaan vaatinut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että kaupunki korvaisi rakennusvalvonnan laiminlyönnin vuoksi hänen rakennukselleen aiheutuneen vahingon. Hätisen mu-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 8 (55) 138 kaan rakennusvalvonta ei ryhtynyt lain edellyttämällä tavalla tarvittaviin rakennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin virheellisen rakentamisen korjaamiseksi ja siksi naapurikiinteistön hulevesiä pääsi valumaan hänen omistamaan rakennukseensa päin siten, että Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan asiaa oli yritetty ratkaista jo vuonna 2008, kun naapurikiinteistöltä valui hulevettä Hätisen rakennuksen seinään (kivijalkaan). Hätinen oli tuolloin ottanut yhteyttä kaupunkiin ja asiassa oli käyty kirjeenvaihtoa kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Kaupunki ratkaisi ongelman siten, että kaupunki rakensi puistoalueelle Hätisen rakennuksen läheisyyteen uuden sadevesikaivon. Lisäksi kaupunki muotoili läheisen katualueen asfalttipinnan ohjaamaan paremmin katualueen hulevettä. Kaupunki lähetti myös Hätiselle kirjeen, jossa todettiin: Lisäksi virasto on ilmoittanut kiinteistön haltijan (naapuritontti 16-43-2) olevan velvollinen korjaamaan kiinteistölle johtavaa väylää siten, että hulevedet eivät johtuisi kiinteistöönne päin (Hätisen rakennukseen päin). Hätinen on katsonut, että kaupunki on kirjeen perusteella antanut naapurille korjausvelvoitteen ajoluiskan osalta (suunnitteluinsinööri Paula Liukkosen ilmoitus 7.8.2008). Muutostöiden yhteydessä Hätisen naapurin piha-alueella suoritettiin mittavat muutos- ja massanvaihdostyöt. Myös katolta tulevia sadevesiä varten rakennettiin kaivot, joista hulevedet johdetaan kaupungin tuolloin rakentamaan sadevesikaivoon. Edelleen naapuri korotti luvattomasti ja oikeudettomasti Hätisen rakennuksen vieressä sijaitsevaa autotalliin johtavaa ajoluiskaa noin 30 senttimetriä. Tämän vuoksi naapuritontin hulevedet ohjautuvat entistä enemmän Hätisen rakennuksen tiiliseinään päin. Hätisen mukaan naapurin piha-alueelta valuvat hulevedet ovat aiheuttaneen hänen rakennuksensa tiiliseinän alimman kerroksen tuhoutumisen ja rakennuksen vaurioitumisen. Rakennuksen sisärakenteissa olevat laho- ja homevauriot ilmenevät tarkemmin Polygon Finland Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Hätisen mukaan rakennusvalvonta on laiminlyönyt tai jättänyt valvomatta kunnallisteknisen osaston 7.8.2008 päivätyssä ilmoituksessa todetun rakennuskehotuksen noudattamisen. Kaupunki on siten laiminlyönyt rakennusvalvontatehtävänsä, koska kaupunki on sallinut naapurin rakentaa ja muotoilla piha-alueensa ajoluiskineen siten, että Hätisen rakennukselle on aiheutunut naapurin hulevesien johtamisen vuoksi merkittävää vahinkoa. Hätinen on vaatinut, että kaupunki korvaa laiminlyönteihinsä perustuen täysimääräisesti Hätisen rakennukselle aiheuttamansa vahingon ja huolehtii naapurin piha-alueen saattamisen ensi tilassa kaupungin antamassa rakennuskehotuksessa toteamaan ja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään tilaan. Hätisen mukaan aiheutunut vahinko on määrältään arviolta 25 000,00-30 000,00 euroa. Lakimiehen päätös Lakimies on 24.3.2015 :ssä 2 tehdyllä päätöksellä jättänyt osittain tutkimatta Hätisen vahingonkorvaushakemukset (korvaus- ja korjaamisvaatimukset), jotka liittyvät naapuritontilla suoritettuihin korjaus- ja rakennustoimenpiteisiin, koska kaupunki ei ole naapuritontin haltija eikä kaupunki ole suorittanut mainitulla tontilla mitään Hätisen hakemuksessa mainitsemia rakentamistoimenpiteitä tai myöntänyt niille rakennuslupaa tai suorittanut niiden osalta valvontatoimenpiteitä eikä kaupunki ole myöskään tältä osin eräistä naapu-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 9 (55) 138 ruussuhteista annetun lain mukainen asianosainen. Lakimies on muilta osin hylännyt Hätisen vahingonkorvaushakemuksen, koska asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt rakennusvalvontatehtäviään tai toiminut muutoin siten, että kaupunki olisi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingoista. Lakimies on päätöksessään katsonut, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen on naapuritontin hulevesien virheellisen johtamisen sijasta todennäköisesti syy-yhteydessä ko. rakennuksen rakenteiden rakennusteknisiin puutteisiin ja/tai rakennuksen omistajalle säädettyjen kunnossapitovelvoitteiden laiminlyönteihin. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä, että hän olisi vuonna 2007 tekemänsä havainnon jälkeen noudattanut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä velvoitteita mm. kapillaarisen vedennousun estämiseksi, seinärakenteen toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kosteusongelman estämiseksi ja poistamiseksi. Rakennuksessa todetut vauriot ovat laadultaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa syntyneen pitkän ajan kuluessa. Asuinrakennuksen rakennustekniset puutteet ovat olleet vuosien ajan Hätisen tiedossa ja puutteellinen sokkelirakenne on myös ollut selvästi havaittavissa. Oikaisuvaatimus Irja Hätinen on oikaisuvaatimuksessa uudistanut vahingonkorvaushakemuksensa ja vaatinut lakimiehen päätöksen muuttamista. Lakimiehen päätöstä on vaadittu muutettavaksi seuraavilta osin: 1) Kaupunkirakennelautakunnan tulisi tutkia korvausvaatimus myös siltä osin, kuin se on lakimiehen päätöksellä jätetty tutkimatta. Hätinen katsoo, että kaupunki on ns. vaaranlähteen avaajana yhteisvastuussa aiheutetuista vahingoista ja sillä olisi ollut asiasta tietoisena mahdollisuus puuttua tilanteeseen ja estää enemmän vahingon syntyminen. 2) Kaupungin tulee katsoa olevan joka tapauksessa vastuussa syntyneestä vahingosta rakennusvalvonnan laiminlyöntien johdosta. Mainittu laiminlyönti on Hätisen mukaan syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon. Oikaisuvaatimuksessa on myös esitetty, että lakimiehen päätös perustuu virheellisiin tietoihin siltä osin, kuin päätöksessä on mainittu talon kattorakenteen olevan tasakatto todettu sokkeliin porattujen reikien ja niiden paikkausten mahdollisesti vaikuttaneen kosteusvaurion syntymiseen tai todettu rakennuksen kunnossapidon laiminlyönnin vaikuttaneen vahingon syntymiseen. Arviointia ja perustelut Tutkimatta jättäminen Hätinen on vaatinut kaupunkia korvaamaan ne vahingot, jotka naapuri on piha-alueella vuonna 2008 suorittamien rakennustoimien myötä aiheuttanut, ja

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 10 (55) 138 lisäksi hän on vaatinut kaupunkia madaltamaan naapuritontin piha-alueella sijaitsevaa ajoluiskaa. Koska kaupunki ei ole naapuritontin haltija eikä kaupunki ole suorittanut mainitulla tontilla mitään Hätisen hakemuksessa mainitsemia rakentamistoimenpiteitä tai myöntänyt niille rakennuslupaa tai suorittanut niiden osalta valvontatoimenpiteitä (lukuun ottamatta tontilla suoritettuja katselmuksia), eikä kaupunki ole myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukainen asianosainen, Hätisen vahingonkorvaushakemus on tullut jättää tältä osin tutkimatta eikä lakimiehen päätöstä ole tältä osin syytä muuttaa. Hätisellä on eräistä naapurussuhteista annetun lain 9 :n mukaisesti oikeus nostaa vahingonkorvauskanne naapuritontin haltijaa kohtaan. Pääasia Asiassa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, milloin Hätisen omistama rakennus on tosiasiassa vaurioitunut. Hätisen mukaan kaupunki on laiminlyönyt suorittaa rakennusvalvontaasiassa tarvittavat toimenpiteet ja toiminut muutoinkin virheellisesti ja lainvastaisesti, koska kaupunki on sallinut naapuritontilla vuonna 2008 tapahtuneen virheellisen rakentamisen. Kaupunki on laiminlyönyt mainitun rakentamisen osalta rakennuslupaehtojen noudattamisen valvonnan sekä antamansa rakennuskehotuksen valvonnan ja sallinut naapuritontin piha-alueen hulevesien virheellisen ohjautumisen Hätisen rakennukseen päin, jonka myötä rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan vahinko on syy-yhteydessä kaupungin rakennusvalvonnan tehtävien laiminlyöntiin ja siksi kaupunki vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi Hätinen on väittänyt vahingon aiheutuneen sen vuoksi, että hulevesiä oli ohjautunut katualueelta puistoalueen kautta myös Hätisen rakennuksen ulkoseinään. Maankäyttö- ja rakennuslain 165 :n 1 momentin mukaan jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Mainitun lain 165 :n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kadun, liikennealueen ja muun yleisen alueen omistajaa. Rakennusterveysasiantuntija Hannu Tiiton 8.9.2014 tekemän tutkimusraportin Hätisen rakennuksen seinässä on vakava mikrobivaurio, joka tulee korjata pikimmiten. Alasidepuussa on todettu lahovaurio vaatehuoneen kohdalla ja vaatehuoneen ja olohuoneen seinässä on todettu mikrobivaurio. Tutkimusraportin mukaan vaurion syy on ulkopuolen seinän korkeusasema ja maanpinnan muotoilu. Naapuritontin ajoluiska sijaitsee noin 40 sentin päässä seinästä ja se on korkeudeltaan noin 10 25 senttiä korkeammalla kuin sokkelirakenne. Tutkimusraportissa on esitetty korjausehdotuksena, että sokkelin korkeutta nostetaan 40 senttiä naapurikiinteistön kohdalla ja 20 senttiä rajan ja rakennuksen ns. laajennusosan välillä. Edelleen sokkeli eristetään ja salaojakaivot rakennetaan rakennuksen nurkille ja lisäksi asennetaan salaoja seinän viereen. Ulkoseinän puurungon pilaantuneet osat tulee poistaa ja SPU-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 11 (55) 138 eristeellä saadaan 120 mm paksuna riittävän lämmin seinä ja tiiliverhous voidaan purkaa ja tilalle voidaan toteuttaa puuverhottu seinä. Asiakirjoista ilmenee, että Hätisen rakennus on alkuaan rakennettu vuonna 1965 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Rakennus on rakennusvalvonnan selvitysten perusteella rakennuslupien mukainen. Hätinen oli vuonna 2007 ottanut yhteyttä kaupunkiin ja pyytänyt kaupunkia ryhtymään asiassa rakennusvalvonta-asiana riittäviin toimenpiteisiin. Rakennusvalvonta oli mainitun yhteydenoton jälkeen suorittanut asiassa vuonna 2008 katselmuksen. Tällöin on otettu paikan päällä valokuvia, joista ilmenee, että Hätisen rakennuksen ulkoseinän tiiliverhous on silmämääräisesti kostunut seinän alaosasta. Lakimiehen paikan päällä 5.8.2014 pitämässä palaverissa on yhteisesti todettu, että katu ja sen vieressä oleva puistoalue laskevat ensin jonkin verran maastollisesti rakennukseen päin, mutta sekä puistoalue että naapuritontti nousevat ennen Hätisen rakennusta jonkin verran. Hätisen rakennuksen ulkoseinässä todetut kosteusvauriot sijaitsevat katualueeseen nähden kauimmaisena. Edellä lausuttuun perustuen on epätodennäköistä, että katualueelta johtuvat hulevedet olisivat ohjautuneet ylämäkeen siten, että ulkoseinä ei olisi vaurioitunut aiemmin ns. matalammalla kohdalla ja vauriot olisivat aiheutuneet lähinnä maastollisesti korkeimmalle kohdalle. Palaverissa todettiin yhteisesti, että katualueen hulevedet, varsinkin puistoalueelle rakennetun hulevesikaivon rakentamisen jälkeen, eivät käytännössä ole voineet aiheuttaa rakennuksessa todettuja vaurioita. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt katualueen hulevesien asianmukaisen johtamisen tai että kaupunki olisi katualueen hulevesiin liittyen vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa Hätisen rakennuksessa todetuista vaurioista. Rakennusvalvonnan 2.4.2014 suorittamassa, naapurintontin pihojen muutostyötä koskevaan valituksen osaan liittyvässä katselmuksessa on todettu, että Hätisen naapuritontin rakentaminen (16-43-2) vastaa, myös autotallin ajoluiskan korkeusaseman osalta, rakennusvalvonnan 5.5.1980 myöntämää lainvoimaista ja lain mukaista rakennuslupaa. Mainitussa rakennusvalvonnan katselmuksessa on todettu, vastoin Hätisen väittämää, että naapuritontin maanpinnan korkeusasemaa ei ole muutettu rakennusluvan ehtojen vastaiseksi. Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhosen Hätiselle 6.6.2014 annetun vastauksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 suoritetut toimenpiteet eivät ole edellyttäneet erillisen rakennusluvan hakemista. Myös naapuritontilla rakennustyöt suorittanut Koponen on todennut korjaustoimenpiteet suoritetun naapuritontilla ilman rakennusluvan hakemista. Vs. rakennustarkastaja Korhosen ja Koposen yhtenevän käsityksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 tehdyt toimenpiteet olivat huomattavassa määrin parantaneet ko. tontin hulevesitilannetta, koska Hätisen rakennuksen vieressä rakenteet oli muutettu nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi ja naapuritontille oli toteutettu ns. välikaivo, josta hulevedet johdetaan edelleen kaupungin rakentamaan hulevesikaivoon. Koposen selvityksen perusteella voidaan päätellä, että naapuritontin pihaalueella on naapuritontilla suoritettujen toimenpiteiden jälkeen aiempaa vähemmän hulevettä ja ne ohjautuvat salaojan, sepelin ja Finnfoam-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 12 (55) 138 eristekerroksella tehdyn vastakallistuksen myötä poispäin Hätisen rakennuksen ulkoseinästä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että rakennusvalvonta olisi antanut naapuritontille hulevesiasioihin liittyen rakennusvalvonta-asiana rakentamiskehotusta. Liukkosen 7.8.2008 päivätyssä kirjeessä kunnallisteknisen osaston on kuitenkin todettu viraston ottaneen yhteyttä naapuriin hulevesiasioihin liittyen. Myönnetyn rakennusluvan mukaisesti naapuritontilla voidaan hulevedet käsitellä ko. kiinteistöllä imeyttämällä. Hätisen vuonna 2007 tekemän yhteydenoton myötä hulevesiasiaa on selvitelty rakennusvalvonta-asiana ja sen myötä naapuritontin katoilta tulevat hulevedet ja myös läheiseltä puistoalueelta johtuvat hulevedet on ohjattu kaupungin hulevesikaivoon. Myös naapurin toteuttamasta nousevasta ajoluiskasta hulevedet ohjautuvat pääosin kaupungin hulevesikaivoon. Myös Koponen on katsonut, että naapuritontin hulevedet on ohjattu asianmukaisesti. Tähän perustuen pelkkä naapuritontin ajoluiskan toteuttaminen ja Hätisen rakennuksen ulkoseinän ja ajoluiskan läheisyys tai maanpinnan ja Hätisen rakennuksen sokkelin korkeuserot eivät osoita, että kaupunki olisi laiminlyönyt asian selvittämisen rakennusvalvonta-asiana. Toisin kuin hakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa on väitetty, on rakennusvalvonta toiminut tehtyjen valvontapyyntöjen ja valitusten suhteen lainmukaisesti eikä laiminlyöntiä ole tapahtunut. Asiassa on suoritettu Hätisen yhteydenottojen pohjalta asian selvittämiseksi riittävässä määrin katselmuksia, eikä katselmuksissa ole rakentamisen tai hulevesien käsittelyn ja johtamisen osalta todettavissa rakennusluvan vastaisuutta tai ilmeistä lainvastaisuutta. Näin ollen Hätisen väitteet, että kaupunki olisi myöntänyt naapurille rakennusluvan virheellisesti tai laiminlyönyt naapuritontin rakennusluvan ehtojen tai antamansa rakennuskehotuksen noudattamisen valvonnan, ovat perusteettomia. Edellä lausutusta ilmenee, että asiassa ei ole näytetty tapahtuneen julkisen vallan käyttöön liittyen sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, johon ko. vahinko olisi syy-yhteydessä. Asiassa ole myöskään näytetty, että rakennusvalvonta ei olisi toiminnassaan noudattanut sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi esitetty lakimiehen päätöksen perustuvan osittain virheelliseen tietoon. Lakimiehen päätöksestä ilmenee, että saatujen selvitysten perusteella rakennus on tasakattoinen, räystäätön asuinrakennus. Se seikka, että ko. rakennuksessa on ns. pulpettikatto, ei muuta asiaa tai päätöksen perusteena olevaa tietoa rakennuksen iästä, sijainnista tai sokkelirakenteesta toiseksi. Lakimiehen päätöksessä ei ole katsottu, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen olisi syy-yhteydessä lähinnä ko. rakennuksen kattorakenteeseen. Oikaisuvaatimuksessa on myös esitetty, että rakennetutkijoiden tekemissä avauksissa ei ole havaittu mitään merkkejä lakimiehen 5.8.2014 pidetyssä palaverissa havaitsemista seinärakenteeseen poratuista rei istä tai niiden eristevaahtopaikkauksesta, joten lakimiehen arvio ko. paikkausten merkityksestä kosteusvaurion syntymisessä on perusteeton. Se, ettei ko. reikiä tai niiden paikkausta ei ole mainittu tutkimusraportissa, ei muuta sitä tosiasiaa, että seinärakenne on ollut silmin havaittavissa ko. palaverissa. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mikä kyseisten paikkausten tarkoitus on ollut seinärakenteelle ja että seinärakenne toimisi oikein ko. paikkauksista huoli-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 13 (55) 138 matta. Näin ollen on edelleen mahdollista, että Hätisen rakennuksen seinärakenteen muuttaminen on voinut ajan kuluessa osaltaan myötävaikuttaa ko. rakennuksessa todettujen vaurioiden syntymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Vastaavanlainen säännös on ollut voimassa myös aiemmin voimassa olleessa rakennuslaissa. Rakennuksen omistajan huolellisuusvelvollisuutta ei poista se, että rakennukselle on myönnetty lainvoimainen rakennuslupa. Lakimies on tehnyt em. palaverissa rakennusvalvonnan tavoin havaintoja siitä, että Hätisen vaurioituneen seinärakenteen osalta rakennuksen sokkeliosa on jopa naapuritontin maanpinnan alapuolella tai enintään sen tasolla. Näin ollen rakennusluvan mukainen sokkelirakenne ei suojaa rakennusta edes normaalilta maanpinnan kapillaarista vedennousulta. Vastaavaan johtopäätökseen on tullut myös naapuritontilla rakennustyöt suorittanut Koponen. Kapillaarista vedennousua pyritään nykyisin estämään eristämällä talon rakenteet pohjamaasta esimerkiksi ns. kapillaarikatkosepelin avulla. Lisäksi seinien läheisyyteen sijoitetaan salaojakaivoja, jotka poistavat tehokkaasti seinän läheisyydessä olevaa maakosteutta. Tiiton tekemän tutkimusraportin mukaan Hätisen rakennuksen vaurioitumisen syyksi on todettu seinän korkeusasema (mataluus) ja maanpinnan muotoilu. Tämä toteamus ei kuitenkaan sulje pois Koposen esittämää näkemystä, että ko. seinärakenne on toteutettu siten, että siihen aiheutuu kapillaariseen vedennousun katkaisemisen puuttumisen vuoksi ajan saatossa kosteusongelmia. Myös edellä todettu seinärakenteen jälkikäteen tehty muuttaminen on voinut osaltaan aiheuttaa kosteusongelmia. Hätisen olisi tullut lainvoimaisesta rakennusluvasta huolimatta ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuksen omistajana tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ko. rakennuksen osalta kapillaarinen vedennousu ja siihen liittyvä mahdollinen vahinko olisi saatu estettyä ja rakennus pidetty kunnossa siten, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennustekniset puutteet ovat olleet tiedossa ja puutteellinen sokkelirakenne on ollut Hätiselle vuosien ajan selvästi havaittavissa. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä, että hän olisi vuonna 2007 tekemänsä havainnon jälkeen noudattanut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä velvoitteita mm. kapillaarisen vedennousun estämiseksi, seinärakenteen toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kosteusongelman estämiseksi ja poistamiseksi. Hätisen rakennuksessa todetut vauriot ovat laadultaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa syntyneen pitkän ajan kuluessa. Edellä lausutut seikat osoittavat, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen on naapuritontin hulevesien virheellisen johtamisen sijasta todennäköisesti syyyhteydessä ko. rakennuksen rakenteiden rakennusteknisiin puutteisiin ja/tai rakennuksen omistajalle säädettyjen kunnossapitovelvoitteiden laiminlyönteihin. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt rakennusvalvontatehtäviään tai toiminut muutoin siten, että kaupunki olisi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingoista. Tämän vuoksi Hätisen oikaisuvaatimus tulee tältä osin hylätä perusteettomana.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 14 (55) 138 Vaikutusten arviointi - Sovellettavat säännökset Vahingonkorvauslaki 2 luku 1, 3 luku 2, 5 luku 5 Maankäyttö- ja rakennuslaki 165, 166 Laki eräistä naapuruussuhteista 9 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Irja Hätisen oikaisuvaatimus hylätään ja lakimiehen päätös pysytetään voimassa. Liitteet 1 4328/2014 Oikaisuvaatimus 2 4328/2014 Päätöspöytäkirja / Hakemus / vahingonkorvaus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen Valmistelija Mika Mäkäräinen puh. 017 18 5012 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy lakimiehen esityksen. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 6 käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 15 (55) 139 139 Asianro 4291/03.06.02/2014 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Arto Toppinen Lakimies Mika Mäkäräinen Kansliapalvelu Lakimies on tekemällään päätöksellä hylännyt Arto Toppisen vahingonkorvaushakemuksen koskien autovahingon korvaamista. Toppinen vaati kaupunkia korvaamaan hänen autonsa (rekisterinumero LHZ-227) vaurioitumisen Tasavallankadulla 26.5.2014 noin klo 18.30. Toppinen oli ajanut Tasavallankatua etelään päin, kun kadun laidassa olevasta puusta oli irronnut oksa. Oksa oli osunut auton tuulilasin oikealle puolelle aiheuttaen siihen halkeaman. Vahingon seurauksena Toppisen auto ei mennyt katsastuksesta läpi. Toppinen vaati hakemuksessaan kaupunkia korvaamaan ajoneuvon korjauskuluina 540,00 euroa. Lakimiehen päätöksestä ilmenee, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että korvattavaksi vaadittu vahinko olisi aiheutunut nimenomaan hakemuksen liitteenä esitetyssä kuvassa olevan, kevytrakenteisen, oksan putoamiseen liittyen. Vahinkotapahtumaa edeltäneenä yönä oli ollut runsasta sadetta ja ukkosta. Koska kyseessä on ollut lisäksi täysin terveestä puusta pudonnut oksa, on jäänyt näyttämättä, että todettu vahinko olisi ollut syy-yhteydessä puun heikentyneeseen kuntoon ja kaupungin tietoiseen huolellisuusvelvoitteiden laiminlyöntiin. Oikaisuvaatimus Toppinen on oikaisuvaatimuksessaan uudistanut vaatimuksensa alkuperäisen korvausvaatimuksensa maksamisesta. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn mukaan korvausvelvollisuus kuuluu kaupungille, koska kadun varrella olevat puut ovat hyväkuntoisia eivätkä lahoja, ja toisaalla kaupungin alueella irtoamassa olevat ja liikenteen tiellä olevat oksa on katkottu kunnossapitotoimenpiteenä pois. Toppinen on oikaisuvaatimuksessaan selvittänyt oksan olleen katkennut molemmista päistä oletettavasti sen seurauksena, että se on ennen Toppisen ajoneuvon päälle putoamistaan katkennut osuttuaan johonkin korkeampaan ajoneuvoon kuten kuorma-autoon. Oksa on ollut Toppisen mukaan riittävän raskas aiheuttaakseen hakemuksessa mainitun vahingon. Toppinen on esittänyt käsityksenään, että kaupunki metsänomistajana on korvausvelvollinen riippumatta siitä, onko vahingon aiheuttanutta kohdetta tarkastettu eli ns. laajamittaisessa vastuussa omistamistaan puista kaikissa tilanteissa ja kaikkina ajankohtina. Oikaisuvaatimuksen mukaan korvausvastuuta ei voi kiertää esittämällä, että vastuuta ei ole, koska puuta ei ole tarkastettu eikä siten voitu olla tietoisia sen heikkoudesta. Arviointia ja perustelut Kunnat, siinä missä muutkin kiinteistönomistajat, voivat tietyin edellytyksin olla vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa kaatuneiden puiden aiheuttamista vahingoista. Koska vahinkotilanteita on erilaisia, kussakin vahinkotilan-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 16 (55) 139 teessa on arvioitava, onko puun omistaja täyttänyt vahingonkorvauslain edellyttämällä tavalla huolellisuusvelvollisuuden vai voidaanko puun omistajan katsoa olevan tuottamukseen perustuen vastuussa puun aiheuttamasta vahinkotapahtumasta. Oikeuskäytännön mukaan metsänomistajan on vastattava omistamiensa puiden kunnon asianmukaisesta seurannasta ja sen edellyttämistä tarvittavista toimenpiteistä. Metsänomistajan velvollisuutena on seurata säännöllisesti puiden kuntoa, kuten puiden lahoamista tai muita merkkejä siitä, että puista voisi aiheutua haittaa tai vaaraa puun lähiympäristössä. Toppisen esittämän mukaisesti vahingonkorvausvastuulta ei välty, eikä ole esitettykään vältyttävän, jättämällä mahdollinen vahinkoa aiheuttava kohde (kuten puu) tarkastamatta, jolloin mahdollinen riski ei olisi kaupungin tiedossa. Kun arvioidaan vahingonkorvausvastuuta kaatuneen puun tai puusta pudonneen oksan aiheuttamista vahingoista, keskeistä on tuottamuksellisuus eli em. huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää huolimattomuutta tai laiminlyöntiä, kaupungilla vahingon aiheuttaneen puun omistajana ei ole ankaraa vastuuta puun aiheuttamista vahingoista. Huolellisuusvelvoite pitää sisällään puiden säännöllisen tarkastuksen ja tarpeellisiksi arvioidut hoitotoimenpiteet. Tuottamuksellisuus on ilmeinen, jos puu on ollut selvästi laho eikä sen kuntoon ole reagoitu kunnossapitotoimenpitein. Tilanne on toinen, jos ulospäin täysin terve ja asianmukaisesti hoidettu puu kaatuu tai sinänsä täysin terveestä puusta putoaa oksa. Oikeuskäytännön mukaan kunta on vastuussa omistamiensa puiden kaatumiseen liittyvistä vahingoista ainoastaan, jos voidaan objektiivisesti arvioida, että kunta on aiheuttanut vahinkotapahtuman laiminlyömällä metsäomistajalta kohtuudella vaadittavan huolellisuusvelvoitteen eli aiheuttanut vahinkotapahtuman tuottamuksellaan. Pelkkä puun kaatuminen, sen oksan tippuminen ja vahinkotapahtuman aiheutuminen eivät yksin osoita, että kunta olisi laiminlyönyt em. huolellisuusvelvoitteensa. Oikeuskäytännön mukaan kiinteistönomistaja ei ole vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa ns. terveen puun kaatumiseen liittyvistä vahingoista, mikäli vahinko on liittynyt poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin ja puun kunnosta on asianmukaisesti huolehdittu normaalin huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Korvausvastuu syntyy ainoastaan silloin, kun puu on todettu etukäteen lahonneeksi tai muutoin huonokuntoiseksi ja lähiympäristölle haittaa tai vaaraa aiheuttavaksi ja omistaja on tästä tietoisena ennen vahinkotapahtumaa laiminlyönyt suorittaa kohtuullisessa tarvittavat toimenpiteet puusta aiheutuvan vaaran tai haitan poistamiseksi. Asiassa on edelleen jäänyt näyttämättä, että hakemuksen liitteessä esitetyssä valokuvassa oleva irrallinen puun oksa on pudonnut Toppisen auton päälle ja auto on nimenomaan tästä syystä vaurioitunut. Mikäli katsotaan, että Toppisen väite on luotettava, on asiassa arvioitava, onko kunta täyttänyt ko. puun osalta huolellisuusvelvollisuutensa vai ei. Kyseessä on ollut normaalisti kaupungin kunnossapitotyöntekijöiden tarkastama ja hoitama, terve puu. Kaupungilla ei ole ollut ennalta tietoa ko. puun heikkoudesta tai siitä, että edellisen yön ukkossadesään vaikutus tai mahdollinen liian läheltä ajaneen kuorma-auton oksaan osuminen voi aiheuttaa ko. oksan putoamisen. Asiassa saadun lausunnon mukaan oksan putoaminen ko. puusta ei ole ollut ennalta arvattavissa eli puu on ollut kunnoltaan normaalikuntoinen. Edellä lausutut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole luotettavasti näytetty, et-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 17 (55) 139 Vaikutusten arviointi - tä ko. vahinko liittyisi ennalta tiedettyyn puun heikentyneeseen kuntoon ja puun omistajan huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiin. Näin ollen Arto Toppisen oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana. Sovellettavat säännökset Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 6 Tieliikennelaki 3 Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 ja 5 luku 5 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Arto Toppisen oikaisuvaatimus hylätään ja lakimiehen päätös pysytetään voimassa. Liitteet 3 4291/2014 Oikaisuvaatimus 4 4291/2014 Päätöspöytäkirja / Vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Arto Toppinen Valmistelija Mika Mäkäräinen puh. 017 18 5012 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy lakimiehen esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Jaakko Kosunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 18 (55) 140 140 Asianro 1931/03.06.02/2015 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Marjaana Näresalmi Lakimies Mika Mäkäräinen Kansliapalvelu Lakimies on päätöksellään hylännyt Marjaana Näresalmen vahingonkorvaushakemuksen koskien auton vaurioitumista. Näresalmi vaati hakemuksessaan kaupunkia korvaamaan hänen ajoneuvolleen (VXN-519) Hiihtäjäntie 6:n parkkipaikan C-tasanteella 14.1.2015 noin klo 20.20 aiheutuneen vahingon. Tontin läheisyydessä sijaitsevalta kaupungin viheralueelta oli pudonnut puun oksa auton päälle, jonka seurauksena auton oikeanpuoleisen A-palkin kohdalle tuli lommo ja maalivaurio. Vakuutusyhtiö on suorittanut ko. auton korjauskulut lukuun ottamatta vakuutuksen omavastuuosuutta. Näresalmi vaatii kaupunkia korvaamaan hänelle vakuutuksen omavastuuosuuden määränä 200,00 euroa, bonusmenetyksenä 202,00 euroa sekä asian selvittelyyn liittyvinä puhelin- ja matkakuluina 20,00 euroa, kaikkiaan yhteensä 422,00 euroa. Lakimiehen päätöksestä ilmenee, että kunta on oikeuskäytännön mukaan vastuussa omistamiensa puiden kaatumiseen (mukaan lukien oksien katkeaminen) liittyvistä vahingoista ainoastaan, jos voidaan osoittaa kunnan metsänomistajana laiminlyöneen kohtuudella vaadittavan huolellisuusvelvoitteen puiden kunnon seurannan suhteen. Kiinteistönomistaja ei kuitenkaan ole vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa ns. terveen puun kaatumiseen liittyvistä vahingoista, mikäli vahinko on liittynyt poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin. Asiassa saadusta lausunnosta selviää, että ko. vahinkotapahtumatalvi oli poikkeuksellinen lumikuorman aiheuttamiin, ennakoimattomiin vahinkoihin nähden. Koska Näresalmen autoa vahingoittanut oksa oli pudonnut täysin terveestä puusta nimenomaan poikkeuksellisen lumikuorman takia eikä kaupunki ole aiheuttanut vahinkoa huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiin perustuvalla tuottamuksella, ei kaupunki ole vastuussa Näresalmen ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta. Oikaisuvaatimus Marjaana Näresalmi on oikaisuvaatimuksessaan uudistanut vaatimuksensa. Näresalmi katsoo, että kaupungin omistamat puut ko. parkkialueen lähellä ovat liian suuria ja liian lähellä autoja ja niistä on pudonnut oksia ja käpyjä muinakin vuodenaikoina kuin talvella. Oikaisuvaatimuksen mukaan lumikuorma ei ole vahingonkorvausvastuusta vapauttava syy, vaan terveet puut voivat kaatua tai oksat katketa muunkin luonnonilmiön vuoksi. Näresalmen näkemyksen mukaan se, että hänen ajoneuvovahinkonsa jälkeen kaupungin toimesta ko. alueella leikattiin puista myös terveitä oksia, osoittaa, että kaupunki on laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa metsänomistajana ja on siksi vastuussa hänelle aiheutuneen esinevahingon kustannuksista alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 19 (55) 140 Arviointia ja perustelut Korvausvelvollisuuden yhtenä edellytyksenä on, että on olemassa korvausvelvollisuuden peruste. Lisäksi edellytetään, että aiheutunut vahinko on syyyhteydessä korvausvastuuseen johtavaan tekoon, toimintaan tai laiminlyöntiin, jota korvaussäännösten soveltamisessa edellytetään. Välttämätön syy tarkoittaa seikkaa, jota ilman seurausta ei olisi syntynyt. Asiassa on riidatonta se, että kaupungin omistamalla viheralueella sijaitsevasti puusta katkennut oksa oli pudonnut 14.1.2015 Näresalmen auton päälle aiheuttaen hakemuksessa mainitut vahingot. Asiassa riidanalaista sen sijaan on, onko kaupunki vastuussa Näresalmen ajoneuvolle aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Näin ollen asiassa on arvioitava, onko kunta täyttänyt ko. puun osalta huolellisuusvelvollisuutensa vai ei. Oikeuskäytännön mukaan metsänomistajan on vastattava omistamiensa puiden kunnon asianmukaisesta seurannasta ja sen edellyttämistä tarvittavista toimenpiteistä. Metsänomistajan velvollisuutena on seurata säännöllisesti puiden kuntoa, kuten puiden lahoamista tai muita merkkejä siitä, että puista voisi aiheutua haittaa tai vaaraa puun lähiympäristössä. Kunnat, siinä missä muutkin kiinteistönomistajat, voivat tietyin edellytyksin olla vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa kaatuneiden puiden tai pudonneiden oksien aiheuttamista vahingoista. Koska vahinkotilanteita on erilaisia, kussakin vahinkotilanteessa on arvioitava, onko puun omistaja täyttänyt vahingonkorvauslain edellyttämällä tavalla huolellisuusvelvollisuuden vai voidaanko puun omistajan katsoa olevan tuottamukseen perustuen vastuussa puun aiheuttamasta vahinkotapahtumasta. Oikeuskäytännön mukaan kunta on vastuussa omistamiensa puiden kaatumiseen liittyvistä vahingoista ainoastaan, jos voidaan objektiivisesti arvioida, että kunta on aiheuttanut vahinkotapahtuman laiminlyömällä metsäomistajalta kohtuudella vaadittavan huolellisuusvelvoitteen eli aiheuttanut vahinkotapahtuman tuottamuksellaan. Pelkkä puun kaatuminen, sen oksan tippuminen ja vahinkotapahtuman aiheutuminen eivät yksin osoita, että kunta olisi laiminlyönyt em. huolellisuusvelvoitteensa. Oikeuskäytännön mukaan kiinteistönomistaja ei ole vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa ns. terveen puun kaatumiseen liittyvistä vahingoista, mikäli vahinko on liittynyt poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin. Korvausvastuu syntyy ainoastaan silloin, kun puu on todettu etukäteen lahonneeksi tai muutoin huonokuntoiseksi ja lähiympäristölle haittaa tai vaaraa aiheuttavaksi ja omistaja on tästä tietoisena ennen vahinkotapahtumaa laiminlyönyt suorittaa kohtuullisessa tarvittavat toimenpiteet puusta aiheutuvan vaaran tai haitan poistamiseksi. Vahinkotapahtumatalvi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen. Puihin tarttui nopeiden lämpötilanvaihdosten myötä huomattavassa määrin märkää lunta, joka taivutti kokonaisia runkoja ja katkoi täysin terveistä männyistä oksia. Kyseessä on ollut luonnonilmiö, joka ei ole ollut ennakoitavissa. Kaupungilla ei ole ollut ennalta tietoa ko. puun kunnon heikkoudesta tai siitä, että lumikuorma voi aiheuttaa ko. oksan putoamisen. Asiassa saadun lausunnon mukaan lumiolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset ja oksan putoaminen ko. puusta ei ole ollut ennalta arvattavissa eli puu on ollut kunnoltaan normaali-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 20 (55) 140 Vaikutusten arviointi - kuntoinen. Se oikaisuvaatimuksessa mainittu seikka, että kaupunki on Näresalmen ajoneuvolle aiheutuneen vahingon jälkeen poistanut ko. alueen terveistä puista oksia, ei muuta asiaa korvausvelvollisuuden suhteen. Kaupungin huolellisuusvelvollisuus metsänomistajana on lumikuorman aiheuttamien riskien tultua tietoon nimenomaan edellyttänyt toimenpiteitä, joita ei ole voitu tehdä ennen kuin ko. luonnonilmiön vaikutus ja siitä aiheutuva vahinkoriski terveiden puiden oksien katkeamisen myötä on ilmennyt. Edellä lausutun perusteella Näresalmen ajoneuvolle aiheutunut vahinko on johtunut luonnonilmiön aiheuttamista ennalta arvaamattomista seurauksista. Asiassa ei ole luotettavasti näytetty, että ko. vahinko liittyisi ennalta tiedettyyn puun heikentyneeseen kuntoon ja puun omistajan huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiin. Tämän vuoksi Näresalmen oikaisuvaatimus tulee hylätä. Sovellettavat säännökset Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 6 Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 ja 5 luku 5 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Marjaana Näresalmen oikaisuvaatimus hylätään perusteettomana ja lakimiehen päätös pysytetään voimassa. Liitteet 5 1931/2015 Päätöspöytäkirja / Vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen / Marjaana Näresalmi 6 1931/2015 Oikaisuvaatimus Valmistelija Mika Mäkäräinen puh. 017 18 5012 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy lakimiehen esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 21 (55) 141 141 Asianro 3551/02.02.02/2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen toinen osavuosikatsaus 2015 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminta on ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Käyttötalouden osalta talousarvio toteutunee lähes suunnitellun mukaisesti sisältäen kuitenkin myyntivoittotavoitteen osalta riskin. Toteutumiseen vaikuttaa suuresti Maljalahden rantatonttien myynti. Investointien painopiste on ollut uusien asuinalueiden toteuttamisessa strategian mukaisilla laajentumisalueilla. Pysäköintilaitos- ja katuvarsipysäköintitoiminta on siirtynyt 1.4.2015 alkaen Kuopion Pysäköinti Oy:n toiminnaksi. Joukkoliikenteessä on otettu käyttöön uusi Waltti -lippujärjestelmä. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa on toteutettu vuodelle 2015 asetettujen painopisteiden mukaisesti. Osavuosikatsausta sekä meneillään olevaa talousarvion 2016 valmistelutilannetta selostetaan tarkemmin kokouksessa. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta keskustelee asiasta ja merkitsee vuoden 2015 toisen vuosikolmanneksen osavuosikatsauksen sekä talousarvion 2016 valmistelutilanteen tiedoksi. Liitteet 7 3551/2015 Osavuosikatsaus 2015 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh. 044 718 5116 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 14 käsittelyn jälkeen. Merkitään, että Isto Huttunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 22 (55) 141 Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen käsiteltiin asia nro 3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 23 (55) 142 142 Asianro 5956/14.03.02.02/2015 Bioenergian myynti Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupungin metsistä ja puistoista kertyy metsän- ja puistonhoitotoimenpiteiden yhteydessä pääasiassa hakkuujätteen ja rangan muodossa vuosittain puuenergiaa n. 7 000 18 000 MWh. Lisäksi rakennettavilla kohteilla on jonkin verran alueita, missä kantojen nosto tai hakkuujätteiden korjuu on taloudellisesti kannattavaa. Kaupungin metsistä ja puistoista kertyvä puuenergia on myyty alueellisille toimijoille, jotka hakettavat tai murskaavat puuenergian polttoon kelpaavaan muotoon. Haketettu / murskattu puuenergia päätyy lopulta Kuopion Energia Oy:n lämpövoimalaitokselle Haapaniemelle. Puuenergiasta on pyydetty yksikköhintatarjoukset neljältä alueelliselta toimijalta, joilla on hakkeen / murskeen toimitussopimus Kuopion Energia Oy:n kanssa. Tarjouksen jättivät Harvestia Oy sekä StoraEnso Oyj. Kaupungin kannalta korkeimman tarjouksen jätti StoraEnso Oyj. Tarjoukset on jaettu lautakunnan jäsenille tiedoksi. Vaikutusten arviointi Puuenergian myynti tukee kaupungin ilmastostrategiaa, koska puuenergialla pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Lisäksi puuenergia myynnillä on positiivinen yritysvaikutus, koska se edistää urakoitsijoiden työllisyyttä. Esitys Kuopion kaupunki päättää tehdä StoraEnso Oyj:n kanssa puuenergia myyntiä koskevan myyntisopimuksen seuraaviin yksikköhintoihin: hakkuutähde 8,5 /MWh ja energiakokopuu 10,50 /MWh. Sopimus on voimassa kesäkuun 2017 loppuun asti. valtuuttaa kaupunginmetsänhoitajan allekirjoittamaan erillisen myyntisopimuksen ja päätös voidaan kuntalain 98 :n perusteella panna täytäntöön ennen päätöksen lainvoimaisuuden saavuttamista. Liitteet 8 5956/2015 Tarjousten avaus ja tarjouspyyntö 9 5956/2015 StoraEnso Oyj tarjous 16072015 10 5956/2015 Harvestia tarjous 30072015 Tarjoukset 2 kpl ovat salaisia (jaetaan, ei internetiin). Valmistelija Seppo Jauhiainen puh. +358 400 577 330 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 24 (55) 142 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 5 käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 25 (55) 143 143 Asianro 3673/10.00.02.01/2015 Maanvuokrasopimuksen 297-4-9903-0-5 jatkaminen / SP-Sijoitus Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupunki on vuokrannut kaupunginvaltuuston 25.3.1985 päätöksellä alueen Lukkarinpuisto -nimisestä puistoalueesta Käsityökadun ja Kirjastokadun kulmasta (297-4-9903-0) 1.4.1985-31.3.2005 väliseksi ajaksi.. Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.10.1999 578 vuokrasopimusta on jatkettu 31.12.2020 saakka. Alueen pinta-ala on 288 m2:ä. Nykyinen vuokralainen, SP-Sijoitus Oy on investoimassa rakennukseen ja on hakenut vuokrasopimukselle jatkoa. Alueen tulevaisuudesta on keskusteltu kiinteistökehitysryhmässä. Asemakaavaan ei ole tarkoitus tehdä tässä vaiheessa muutosta vaan seurataan ns. keskustan Masterplanin toteutusta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 26 (55) 143 Vuokra-alue sijaitsee asemakaavan mukaisella virkistysalueella (VP-2), jossa on 150 k-m2 rakennusoikeutta. Alueelle on rakennettu 150 k-m2 suuruinen ravintola, jossa nyt toimii Mount Sherpa -niminen ravintola. Vuosivuokra perustuu keskustan ruutukaava-alueella tehtyjen kiinteistönarviointien mukaiseen käypään hintaan. Vuosivuokra määräytyisi kaavalla: 150 k-m² * 400 e/k-m² * 0,04 = 2 400. Vaikutusten arviointi Esitys on yrityspoliittisesti positiivinen, koska vuokralainen voi kehittää toimintaansa. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi, että Kuopion kaupungin ja SP-Sijoitus Oy:n välistä vuokrasopimusta jatketaan seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika päättyy 31.12.2030. 2. Vuosivuokra on 2 400 euroa sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun 1 910 (joulukuu 2014). Uutta vuokraa aletaan periä 1.9.2015 lähtien. 3. Tarkemmista vuokrausehdoista sovitaan vuokrasopimuksessa kansliatoimenpitein.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 27 (55) 143 Valmistelija Pirkko Laaksonen puh. 044 718 5511 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 28 (55) 144 144 Asianro 5838/10.00.02.01/2015 Asuntotontin 297-10-10-9 vuokraaminen / Vanhusten ja lasten tuki-säätiö r.s. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tonttipäällikkö varasi päätöksellä 8.4.2014 89 Vanhusten ja lasten tukisäätiö r.s:lle Männistön kaupunginosasta asuntotontin 10-10-9. Varausaika päättyi 31.7.2015. Varauspäätös on lainvoimainen ja varausmaksu maksettu. Tontti sijoittuu Männistön koulun viereiseen kortteliin ns. Männistön vanhustyön kampukselle. Vanhusten ja lasten tuki-säätiö r.s. on hakenut tontin vuokraamista. Tontin sijainti on esitetty oheisissa kartoissa. Kuva 1: Sijaintikartta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 29 (55) 144 Kuva 2: Vuokrattava asuntotontti 10-10-9 esitettynä asemakaavakartalla Kuva 3: Vuokrattava asuntotontti 10-10-9 asemakaavan pohjakartalla Vanhusten ja lasten tuki-säätiön tarkoituksena on harjoittaa lapsiin ja vanhuksiin kohdistuvaa sosiaalista avustus- ja huoltotoimintaa sekä hankkia asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan etupäässä vähävaraisille tai muutoin avun tarpeessa oleville vanhuksille. Säätiöllä on ennestään yhdeksän tukitaloa eri puolilla Suomea. Kuopiossa yhdistyksellä on vuonna 1987 valmistunut talo Puijonlaaksossa. Säätiön tarkoituksena on rakennuttaa asuntotontille 10-10-9 uusi noin 2 000 k-m²:n tukitalo.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 30 (55) 144 Vuokraushakemuksen mukaan hankkeelle on raha-automaattiyhdistyksen (RAY) investointiavustus, ARA:n korkotukilaina ja säätiön oma rahoitus. Kohteen suunnittelu on loppusuoralla ja urakkalaskenta tehdään elokuun 2015 aikana. Rakentaminen ajoittuu ajalle syyskuu 2015 - syyskuu 2016. Hankkeen rakennuslupa on käsiteltävänä rakennusvalvonnassa. Tonttipäällikön 8.4.2014 89 tekemässä tontin varauspäätöksessä on todettu, että käyttötarkoitukseltaan hankkeessa toteutettavat asunnot soveltuisivat alueen käyttötarkoitukseen osana vanhustyön kampuskokonaisuutta. Hanke edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen toteutumista kaupunkiin. Asuntojen rakentaminen ja asukasmäärän lisäys alueella tukee myös kaupungin alueelle järjestämien palvelujen toimintaa. Vuokrattavaa tonttia ei tule nähdä tavallisena kerrostalotonttina, vaan osana Männistön vanhustyön kampuskokonaisuutta. Vanhustyön kampukselle ominaista on, että alueelle rakentavien ja rakentuvien toimintojen edellytetään verkostoituvan ja toteuttavan yhdessä suunnittelua ja toimintaa vanhusten parhaaksi. Kaupungin kanta on se, että tonteille rakennettaviin rakennuksiin ei rakenneta yhteiskäyttötiloja eli ruokaloita, toimintatiloja, saunoja tms. vaan käytetään mahdollisimman paljon alueelle tuotettavia palveluita mm. Männistön koulun yhteyteen rakennettavassa palvelukeskuksessa. Tontti 10-10-9 on osoitettu asemakaavassa asuin-, liike-, toimisto- ja palveluasumisrakennusten korttelialueeksi (ALP-1). Tontin pinta-ala on 1 873 m² ja rakennusoikeutta tontilla on 2 000 k-m². Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ilmoittanut tänä vuonna, että se hyväksyy Männistön kaupunginosan korttelin 10 tonttien enimmäishinnaksi 120 e/ k-m². Tontin 10-10-9 vuosivuokra on 5 % tontin hinnasta. Näillä perusteilla tontin arvoksi saadaan 240 000 euroa ja vuosivuokra on 12 000 euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1 910 (joulukuu 2014). 1.5.2015 voimaan tullessa kuntalaissa annetaan määräyksiä, jotka liittyvät mm. valtion (ARA) tukemaan asuntotuotantoon liittyviin tontinluovutuksiin. Tästä johtuen vuokrasopimukseen on kirjattava vuokrankorotusehto sen varalta, että tontti joskus vuokra-aikana muuttuisi muuhun käyttöön kuin valtion tukemaan asuntotuotantoon. Lisätietoja asiasta antaa tonttiasiamies Jussi Niilahti, puhelin 044 718 5510. Vaikutusten arviointi Tontin vuokraamisella pyritään edistämään asemakaavan toteuttamista ja siten tiivistämään kaupunkirakennetta, joten päätös on ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv 6.4.2009 37). Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, koska hakijan esittämällä rakentamisella on rakennusalan yrityksiä työllistävä vaikutus. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Vanhusten ja lasten tuki-säätiö r.s:lle vuokrataan tontti 297-10-10-9 seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2063.