Hakemus / vahingonkorvaus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 1 (10) Kokousasiakirja Hakemus / vahingonkorvaus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen Selostus ja perustelu Taustaa Irja Hätinen oli päivätyllä kirjeellä vaatinut, että kaupunki ryhtyisi rakennusvalvontatoimenpiteisiin hänen naapurinsa piha-alueellaan suorittaman rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta (pihan luvaton täyttö ja ajoluiskan virheellinen rakentaminen). Hätisen mukaan mainitut toimenpiteet aiheuttivat naapurin piha-alueen hulevesien virheellisen ja lainvastaisen ohjautumisen Hätisen omistamaan rakennukseen päin ja tämän syyn vuoksi Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan rakennuksessa todetut vauriot ovat syy-yhteydessä naapurin piha-alueen muuttamiseen, missä mm. autotalliin johtavaa ajoluiskaa korotettiin noin 30 senttimetriä. Hätinen oli ollut jo vuonna 2008 ollut yhteydessä naapurin rakennustyöt suorittaneeseen Heikki Koposeen. Lisäksi hän oli lähettänyt Koposelle päivätyn kirjeen. Rakennusvalvonta suoritti vuonna 2008 Hätisen rakennusvalvontailmoitukseen perustuen katselmuksen, josta on laadittu katselmuspöytäkirja ja lisäksi katselmuksessa otettiin valokuvia Hätisen rakennuksesta ja alueen olosuhteista. Hätinen on myöhemmin ja rakennusvalvontaan toimitetuissa kirjelmissä katsonut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että rakennusvalvonnan tuli edelleen ryhtyä tarvittaviin rakennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta ja hulevesistä hänen rakennukselleen aiheutuvan haitan poistamiseksi. Vahingonkorvaushakemus Irja Hätinen on päivätyssä hakemuksessaan vaatinut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että kaupunki korvaisi rakennusvalvonnan laiminlyönnin vuoksi hänen rakennukselleen aiheutuneen vahingon. Hätisen mukaan rakennusvalvonta ei ryhtynyt lain edellyttämällä tavalla tarvittaviin rakennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin virheellisen rakentamisen korjaamiseksi ja siksi naapurikiinteistön hulevesiä pääsi valumaan hänen omistamaan rakennukseensa päin siten, että Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan asiaa oli yritetty ratkaista jo vuonna 2008, kun naapurikiinteistöltä valui hulevettä Hätisen rakennuksen seinään (kivijalkaan). Hätinen oli tuolloin ottanut yhteyttä kaupunkiin ja asiassa oli käyty kirjeenvaihtoa kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Kaupunki ratkaisi ongelman siten, että kaupunki rakensi puistoalueelle Hätisen rakennuksen läheisyyteen uuden sadevesikaivon. Lisäksi kaupunki muotoili läheisen katualueen asfalttipinnan ohjaamaan paremmin katualueen hulevettä. Kaupunki lähetti myös Hätiselle

2 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 2 (10) kirjeen, jossa todettiin: Lisäksi virasto on ilmoittanut kiinteistön haltijan (naapuritontti ) olevan velvollinen korjaamaan kiinteistölle johtavaa väylää siten, että hulevedet eivät johtuisi kiinteistöönne päin (Hätisen rakennukseen päin). Hätinen on katsonut, että kaupunki on kirjeen perusteella antanut naapurille korjausvelvoitteen ajoluiskan osalta (suunnitteluinsinööri Paula Liukkosen ilmoitus ). Muutostöiden yhteydessä Hätisen naapurin piha-alueella suoritettiin mittavat muutos- ja massanvaihdostyöt. Myös katolta tulevia sadevesiä varten rakennettiin kaivot, joista hulevedet johdetaan kaupungin tuolloin rakentamaan sadevesikaivoon. Edelleen naapuri korotti luvattomasti ja oikeudettomasti Hätisen rakennuksen vieressä sijaitsevaa autotalliin johtavaa ajoluiskaa noin 30 senttimetriä. Tämän vuoksi naapuritontin hulevedet ohjautuvat entistä enemmän Hätisen rakennuksen tiiliseinään päin. Hätisen mukaan naapurin piha-alueelta valuvat hulevedet ovat aiheuttaneen hänen rakennuksensa tiiliseinän alimman kerroksen tuhoutumisen ja rakennuksen vaurioitumisen. Rakennuksen sisärakenteissa olevat laho- ja homevauriot ilmenevät tarkemmin Polygon Finland Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Hätisen mukaan rakennusvalvonta on laiminlyönyt tai jättänyt valvomatta kunnallisteknisen osaston päivätyssä ilmoituksessa todetun rakennuskehotuksen noudattamisen. Kaupunki on siten laiminlyönyt rakennusvalvontatehtävänsä, koska kaupunki on sallinut naapurin rakentaa ja muotoilla piha-alueensa ajoluiskineen siten, että Hätisen rakennukselle on aiheutunut naapurin hulevesien johtamisen vuoksi merkittävää vahinkoa. Hätinen on vaatinut, että kaupunki korvaa laiminlyönteihinsä perustuen täysimääräisesti Hätisen rakennukselle aiheuttamansa vahingon ja huolehtii naapurin piha-alueen saattamisen ensi tilassa kaupungin antamassa rakennuskehotuksessa toteamaan ja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään tilaan. Hätisen mukaan aiheutunut vahinko on määrältään arviolta , ,00 euroa. Saadut selvitykset Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen on antanut asiassa suullisen lausunnon. Lisäksi hän on toimittanut alueellisen rakennusvalvonnan Hätiselle antaman vastauksen (kirje ). Vastauksen mukaan rakennusvalvonnalle on tehty valvontapyyntö ja tällöin kysymys oli naapurin rajaa/seinää vasten olevasta pihojen korkeusasemasta. Vastauksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 suoritetut muutostyöt ja muut parannukset eivät ole edellyttäneet rakennuslupaa. Rakennusvalvonta on lisäksi suorittanut rakennusvalvonta-asiaan liittyen katselmuksen ( ). Tällöin tarkistettiin Hätisen rakennuksen seinän läheisyydessä sijaitseva naapurin ajoluiskan korkeusasema, joka todettiin olevan myönnetyn rakennusluvan mukainen. Rakennustarkastaja on johtopäätöksenään katsonut, että Hätisen rakennuksessa (kiinteistö ) todetut vauriot ovat voineet osaksi aiheutua siitä, että rakennus on vuonna 1965 rakennettu liian alas. Rakennuksen lattiapinnat sisätiloissa ovat osittain

3 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 3 (10) maanpintaa alempana ja talotyyppi on tasakattoinen räystäätön asuinrakennus. Rakennustarkastajan mukaan nyt rakennuksessa todetut vauriot ovat voineet aiheutua useista eri syistä. Rakennustarkastaja on arvioinut, että tilanne on vuonna 2008 naapurin suorittamien toimenpiteiden myötä parantunut aiempaan nähden, koska naapuritontilla on suoritettu sadevesiviemäröinti. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut kostean perusmaan aiheuttamia seinän kosteusrasituksia. Rakennustarkastaja on liittänyt vastauksen oheen päivätyn tarkastuspöytäkirjan ja valvonta-arkkitehti Risto Rädyn päivätyn katselmuspöytäkirjan asiassa suoritetuista katselmuksesta. Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen on antanut asiassa lausunnon. Sen mukaan suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen oli vuonna 2008 suorittanut alueella maastokatselmuksen, jossa hän on todennut katualueen rakennetun hyväksytyn katusuunnitelman mukaisesti. Maastokatselmuksessa on arvioitu, että katualueelta valuu todennäköisesti hulevesi osittain myös Hätisen rakennukseen päin noin 300 m 2 :n alueelta. Suunnitteluinsinööri totesi, että naapurin tonttiliittymää (ajoluiska) tulisi kenties korjata, jotta hulevedet ohjautuisivat paremmin kaupungin rakentamaan uuteen hulevesikaivoon. Suunnitteluinsinööri ei ole tehnyt omakohtaisia havaintoja hulevesien ohjautumisesta ko. alueella. Suunnitteluinsinööri suunnitteli kadulta tulevien hulevesien paremmaksi johtamiseksi ojapainanteet puistoalueelle sekä tarvittavat hulevesikaivot putkistoineen. Katualueelta tontille päin oleva kallistus oli niin ilmeinen, että tarkemmat hulevesien mahdollista valumista koskevat mittaukset arvioitiin tarpeettomiksi. Lakimies Mika Mäkäräinen ja lakimiesharjoittelija Reetta Auno ovat pitäneet asiassa palaverin, jossa olivat paikalla myös Irja Hätinen ja hänen avustajanaan Pertti Hätinen. Palaverissa pyrittiin selvittämään ko. vahingonkorvausasiaa siten, että Hätisen kuulemisen lisäksi tehtiin havaintoja Hätisen rakennuksen ja sen lähialueen olosuhteista. Palaverissa tehtiin havaintoja myös Polygon Oy:n suorittamista toimenpiteistä rakennuksen sisätiloissa. Ulkopuolella tehtiin havaintoja naapurin piha-alueen olosuhteista, Hätisen rakennuksen ulkoseinästä, sokkelirakenteen korosta suhteessa naapurin pihaalueen korkoon ja rakennuksen ulkotiiliverhouksen tilanteesta. Edelleen tehtiin havaintoja Hätisen rakennuksen katon kunnosta ja läheisellä puistoalueella tapahtuvasta hulevesien johtamisesta. Palaverissa pyrittiin vielä selvittämään sitä, mihin toimenpiteisiin Hätinen oli rakennuksen omistajana ryhtynyt ja miten kaupungin rakennusvalvonta oli asiassa vuosien saatossa toiminut. Palaverissa saadun selvityksen mukaan ko. rakennus on rakennettu vuonna 1965 ja siihen oli myöhemmin rakennettu laajennusosa. Hätiset olivat muuttaneet asumaan vuonna Asuinrakennus oli peruskorjattu vuonna 1981 ja rakennuksen ikkunat oli vaihdettu 1990-luvulla. Hätiset ilmoittivat huomanneensa vuonna 2007, että heidän rakennuksensa vieressä olevalla kaupungin maalla (puistoalue) oli silmämääräisesti hulevettä. Lisäksi he olivat havainneet, että naapuritontin piha-alueelta oli valunut

4 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 4 (10) hulevettä heidän rakennukseensa päin. Hätiset soittivat rakennusvalvontaan naapuritontilta valuvan huleveden vuoksi noin 4 5 kertaa. Kaupunki suoritti vuonna 2008 alueella katselmuksen. Lisäksi asukkaat ottivat yhteyttä apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkiseen ja lähettivät kaupungille myös sähköpostia. Hätisten mukaan naapuri oli tehnyt aiemmin tontillaan aiemmin ojia, oikeastaan uria, joista vesi oli valunut Hätisen omistaman rakennuksen kivijalkaan. Näin ollen vettä valui Hätisen rakennukseen päin sekä katualueelta että naapurin tontilta. Naapuri suoritti vuonna 2008 tontillaan piharemontin, jossa pihassa olleet maamassat vaihdettiin pois, ränneihin laitettiin sadevesikaivot ja vedet johdettiin kaupungin erikseen tuolloin rakentamaan hulevesikaivoon. Hätisen mukaan kaupunki on sallinut, että naapurin hulevedet valuvat edelleen hänen rakennukseen päin. Kaupunki on jättänyt valvomatta sen, että naapuritontin työt olisi suoritettu lainsäädännön ja rakennusmääräysten mukaisesti. Hätinen katsoi kaupungin olevan vastuussa ko. vahingosta, koska kaupunki ei valvonut naapuritontin rakentamista eikä kaupunki kehottanut naapuria kohtuullisessa ajassa korjaamaan hulevesien johtamista piha-alueella siten, että siitä ei aiheudu Hätisen rakennukselle haittaa tai vahinkoa. Kaupunki ei ole riittävässä määrin reagoinut tehtyyn rakennusvalvontapyyntöön. Tämän vuoksi kaupunki on vastuussa Hätisen rakennukselle aiheutuneesta vahingosta. Hätisen mukaan rakennuksen sokkeli on nyt mustassa homeessa. Vettä on päässyt valumaan rakennukseen päin kaupungin laiminlyöntien vuoksi koko ajan vuodesta 2008 lähtien. Rakennuksen vahinko ei kuulu Hätisen kotivakuutuksen piiriin, koska vesi on tullut ulkoapäin. Polygon Finland Oy on tehnyt talon seinään liittyen kosteustutkimuksia, jotka ovat vielä kesken. Pertti Hätisen mukaan korvausvaatimukset perustuvat arvioon vahingon laajuudesta. Vaurioitunut ulkoseinä tulee korjata samanlaiseksi kuin se oli ennen vahinkoa ja lisäksi naapuritontilla olevaa ajoluiskaa tulee madaltaa 50 senttimetriä. Rakennuksen toisella puolella ei ole vastaavaa kosteusongelmaa seinärakenteessa. Hätisen mukaan rakennuksen ulkoseinän sokkelia oli ollut näkyvillä noin 20 senttiä, kun rakennus oli aikoinaan tehty. Hätinen on myöhemmin täydentänyt vahingonkorvaushakemustaan ja liittänyt täydennykseensä rakennusterveysasiantuntija Hannu Tiiton päivätyn tutkimusraportin. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 205 (diaarinro 4052/3/14) pysyttänyt Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen, jolla Hätisen tekemä kanteluasia ja vahingonkorvausvaatimukset on jätetty tutkimatta. Naapuritontin rakennustyöt suorittanut Heikki Koponen on antanut suullisen selvityksen naapuritontilla suoritetuista rakennustoimenpiteistä ja sen yhteydessä Hätisen rakennuksen osalta tehdyistä havainnoista. Koposen mukaan Hätisen rakennuksen vauriot olivat olleet havaittavissa en-

5 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 5 (10) nen rakennustöihin ryhtymistä. Nämä ongelmat on näkyvissä myös ennen töitä otetuista valokuvista. Koposen mukaan Hätisen rakennuksessa on ns. valesokkeli ja niissä on yleisesti ottaen ollut kosteusongelmia. Koposen mukaan Hätisen rakennuksen sokkelirakenne on ollut naapuritonttiin nähden maanpinnan alapuolella tai enintään sen korkeudella. Koposen mukaan 1960-luvulla antura rakennettiin yleisesti suoraan moreenin varaan ilman, että siihen rakennettiin ns. kapillaarisen vedennousun estävää katkoa. Koposen mukaan maakosteus muhii erityisesti ns. epäorgaanisessa maassa ja ko. alueella on kyse tästä. Kun rakennuksen sokkelirakenne jää vielä osittain maanpinnan alapuolelle, rakennukseen seinärakenteeseen aiheutuu ajan saatossa kosteusongelmia. Koposen mukaan naapuritontilla rakennustyöt eivät edellyttäneet rakennuslupaa. Töiden yhteydessä oli ko. tontin maamassat vaihdettu suurelta osin huleveden paremmin läpäiseväksi soramaaksi. Hätisen rakennuksen seinän viereen asennettiin kauttaaltaan sepeli ja salaojakaivot, joten rakenne on seinän vieressä paljon entistä parempi. Edelleen tontille asennettiin ajoluiskan ja ns. keskinurmen väliin myös ns. välikaivo, josta ko. tontin hulevedet ohjatuvat edelleen kaupungin puistoalueelle toteuttamaan hulevesikaivoon. Ko. tontin piha-aluetta ei voitu madaltaa, koska tontin ns. keskialueella sijaitsee öljysäiliö niin pinnassa, että madaltaminen ei olisi ollut rakennusteknisesti toteutettavissa. Koposen mukaan Hätisen rakennuksen vieressä havaittiin rakennustöiden yhteydessä toimimaton salaoja, joka uusittiin ko. rakennustyön myötä toimivaksi. Lisäksi salaojan päälle asennettiin kauttaaltaan Finnfoamlämmöneristekerros ja sillä tehtiin vastakallistus aina ko. tontin nurmialueen keskiosaan asti. Koposen mukaan naapuritontin hulevesien osalta tilanne parani huomattavasti aiempaan verrattuna. Koponen totesi vielä, että kaupungin mittausosasto oli jälkikäteen käynyt toteamassa, että tonttialueella ei ollut rakennustöiden yhteydessä suoritettu ns. maantäyttöä vaan maanpinta oli vastaavassa korossa kuin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Koposen mukaan Hätisen rakennuksen vauriot ovat syy-yhteydessä rakennuksen rakentamishetken mukaisiin rakennusteknisiin ratkaisuihin, joita voidaan nykytietämyksen perusteella pitää virheellisinä ja vahinkoa aiheuttavina. Säännökset Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 :n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Mainitun lain 3 luvun 2 :n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Mainitun lain 5 luvun 5 :n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus

6 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 6 (10) Arviointia ja johtopäätökset taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 9 :n mukaan joka kaivaa maata tai kuormittaa sitä niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, korvatkoon vahingon, mikäli se ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tahi muuten huolimattomasti rakennettu. Tutkimatta jättäminen Hätinen on vaatinut kaupunkia korvaamaan ne vahingot, jotka naapuri on piha-alueella vuonna 2008 suorittamien rakennustoimien myötä aiheuttanut Hätisen rakennukselle. Lisäksi Hätinen on vaatinut kaupunkia madaltamaan naapuritontin piha-alueella sijaitsevaa ajoluiskaa. Koska kaupunki ei ole naapuritontin haltija eikä kaupunki ole suorittanut mainitulla tontilla mitään Hätisen hakemuksessa mainitsemia rakentamistoimenpiteitä tai myöntänyt niille rakennuslupaa tai suorittanut niiden osalta valvontatoimenpiteitä eikä kaupunki ole myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukainen asianosainen, Hätisen tältä osin kaupunkia kohtaan tekemät korvaus- ja korjaamisvaatimukset jätetään tutkimatta. Hätinen on naapuruussuhdelain mukaisesti oikeutettu nostamaan vahingonkorvauskanteen naapuritontin haltijaa kohtaan. Pääasia Hätisen mukaan kaupunki on laiminlyönyt suorittaa rakennusvalvontaasiassa tarvittavat toimenpiteet ja toiminut muutoinkin virheellisesti ja lainvastaisesti, koska kaupunki on sallinut naapuritontilla vuonna 2008 tapahtuneen virheellisen rakentamisen. Kaupunki on laiminlyönyt mainitun rakentamisen osalta rakennuslupaehtojen noudattamisen valvonnan sekä antamansa rakennuskehotuksen valvonnan ja sallinut naapuritontin piha-alueen hulevesien virheellisen ohjautumisen Hätisen rakennukseen päin, jonka myötä rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan vahinko on syy-yhteydessä kaupungin rakennusvalvonnan tehtävien laiminlyöntiin ja siksi kaupunki vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi Hätinen on väittänyt vahingon aiheutuneen sen vuoksi, että hulevesiä oli ohjautunut katualueelta puistoalueen kautta myös Hätisen rakennuksen ulkoseinään.

7 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 7 (10) Asiassa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, milloin Hätisen omistama rakennus on tosiasiassa vaurioitunut. Rakennusterveysasiantuntija Hannu Tiiton tekemän tutkimusraportin Hätisen rakennuksen seinässä on vakava mikrobivaurio, joka tulee korjata pikimmiten. Alasidepuussa on todettu lahovaurio vaatehuoneen kohdalla ja vaatehuoneen ja olohuoneen seinässä on todettu mikrobivaurio. Tutkimusraportin mukaan vaurion syy on ulkopuolen seinän korkeusasema ja maanpinnan muotoilu. Naapuritontin ajoluiska sijaitsee noin 40 sentin päässä seinästä ja se on korkeudeltaan noin senttiä korkeammalla kuin sokkelirakenne. Tutkimusraportissa on esitetty korjausehdotuksena, että sokkelin korkeutta nostetaan 40 senttiä naapurikiinteistön kohdalla ja 20 senttiä rajan ja rakennuksen ns. laajennusosan välillä. Edelleen sokkeli eristetään ja salaojakaivot rakennetaan rakennuksen nurkille ja lisäksi asennetaan salaoja seinän viereen. Ulkoseinän puurungon pilaantuneet osat tulee poistaa ja SPU-eristeellä saadaan 120 mm paksuna riittävän lämmin seinä ja tiiliverhous voidaan purkaa ja tilalle voidaan toteuttaa puuverhottu seinä. Asiakirjoista ilmenee, että Hätisen rakennus on alkuaan rakennettu vuonna 1965 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Rakennus on rakennusvalvonnan selvitysten perusteella rakennuslupien mukainen. Hätinen oli vuonna 2007 ottanut yhteyttä kaupunkiin ja pyytänyt kaupunkia ryhtymään asiassa rakennusvalvonta-asiana riittäviin toimenpiteisiin. Rakennusvalvonta oli mainitun yhteydenoton jälkeen suorittanut asiassa vuonna 2008 katselmuksen. Tällöin on otettu paikan päällä valokuvia, joista ilmenee, että Hätisen rakennuksen ulkoseinän tiiliverhous on silmämääräisesti kostunut seinän alaosasta. Lakimiehen paikan päällä pitämässä palaverissa on yhteisesti todettu, että katu ja sen vieressä oleva puistoalue laskevat ensin jonkin verran maastollisesti rakennukseen päin, mutta sekä puistoalue että naapuritontti nousevat ennen Hätisen rakennusta jonkin verran maastollisesti. Hätisen rakennuksen ulkoseinässä todetut kosteusvauriot sijaitsevat katualueeseen nähden kauimmaisena. On epätodennäköistä, että katualueelta johtuvat hulevedet olisivat ohjautuneet ylämäkeen siten, että ulkoseinä ei olisi vaurioitunut aiemmin ja vauriot olisivat aiheutuneet maastollisesti korkeimmalle kohdalle. Palaverissa todettiin yhteisesti, että katualueen hulevedet, varsinkin puistoalueelle rakennetun hulevesikaivon rakentamisen jälkeen, eivät käytännössä ole voineet aiheuttaa rakennuksessa todettuja vaurioita. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi katualueen hulevesien johtumisen vuoksi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingosta. Rakennusvalvonnan suorittamassa katselmuksessa on todettu, että Hätisen naapuritontin rakentaminen ( ) vastaa, myös autotallin ajoluiskan korkeusaseman osalta, rakennusvalvonnan myöntämää lainvoimaista rakennuslupaa. Mainitussa katselmuksessa on todettu, vastoin Hätisen väittämää, että naapuritontin maanpinnan korkeusasemaa ei ole muutettu rakennusluvan ehtojen vastaiseksi. Mainittua käsitystä tukee myös Koposen asiassa esittämä selvitystä.

8 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 8 (10) Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhosen Hätiselle annetun vastauksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 suoritetut toimenpiteet eivät ole edellyttäneet rakennusluvan hakemista. Myös Koponen on todennut korjaustoimenpiteet suoritetun ilman rakennusluvan hakemista. Vs. rakennustarkastaja Korhosen ja rakennustyöt suorittaneen Koposen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 tehdyt toimenpiteet olivat huomattavassa määrin parantaneet ko. tontin hulevesitilannetta, koska Hätisen rakennuksen vieressä rakenteet oli muutettu nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi ja naapuritontille oli toteutettu ns. välikaivo, josta hulevedet johdetaan edelleen kaupungin rakentamaan hulevesikaivoon. Koposen antaman selvityksen perusteella voidaan päätellä, että naapuritontin piha-alueella on aiempaa vähemmän hulevettä ja ne ohjautuvat salaojan, sepelin ja Finnfoam-eristekerroksella tehdyn vastakallistuksen myötä poispäin Hätisen rakennuksen ulkoseinästä. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä, että rakennusvalvonta olisi antanut naapuritontille hulevesiasioihin liittyen rakennusvalvonta-asiana rakentamiskehotusta. Liukkosen päivätyssä kirjeessä kunnallisteknisen osaston on kuitenkin todettu viraston ottaneen yhteyttä naapuriin hulevesiasioihin liittyen. Naapuritontilla voidaan hulevedet käsitellä myönnetyn rakennusluvan mukaisesti kiinteistöllä imeyttämällä. Hätisen vuonna 2007 tekemän yhteydenoton myötä hulevesiasiaa on selvitelty rakennusvalvonta-asiana ja sen myötä naapuritontin katoilta tulevat hulevedet ja myös läheiseltä puistoalueelta johtuvat hulevedet on ohjattu kaupungin hulevesikaivoon. Myös naapurin toteuttamasta nousevasta ajoluiskasta hulevedet ohjautuvat pääosin kaupungin hulevesikaivoon. Myös Koponen on katsonut, että naapuritontin hulevedet on ohjattu asianmukaisesti. Tähän perustuen pelkkä naapuritontin ajoluiskan toteuttaminen ja Hätisen rakennuksen ulkoseinän ja ajoluiskan läheisyys tai maanpinnan ja Hätisen rakennuksen sokkelin korkeuserot eivät osoita, että kaupunki olisi laiminlyönyt asian selvittämisen rakennusvalvontaasiana. Rakennusvalvonta on toiminut asiassa lainmukaisesti, koska asiassa on suoritettu riittävässä määrin katselmuksia eikä katselmuksissa ole rakentamisen tai hulevesien käsittelyn ja johtamisen osalta todettavissa rakennusluvan vastaisuutta tai ilmeistä lainvastaisuutta. Näin ollen Hätisen väitteet, että kaupunki olisi myöntänyt naapurille rakennusluvan virheellisesti tai laiminlyönyt naapuritontin rakennusluvan ehtojen tai antamansa rakennuskehotuksen noudattamisen valvonnan, ovat perusteettomia. Asiassa ei ole näytetty tapahtuneen julkisen vallan käyttöön liittyen sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, johon ko. vahinko olisi syy-yhteydessä. Asiassa ole myöskään näytetty, että rakennusvalvonta ei olisi toiminnassaan noudattanut sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Lakimies teki pidetyssä palaverissa havaintoja lisäksi siitä, että naapuritonttia vasten olevaa Hätisen rakennuksen seinärakennetta oli mahdollisesti muutettu alkuperäisestä. Tiiliseinässä oli kauttaaltaan samalla korkeudella sijaitsevia porausreiän jälkiä, jotka oli paikattu tiivistemassalla. Tämä viittaa aiempina vuosikymmeninä käytettyyn toimenpiteeseen, joka tehtiin

9 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 9 (10) seinärakenteiden lämmöneristyskyvyn parantamiseksi. Mainitussa toimenpiteessä ulkoverhoustiileen tehdyn reiän kautta lisättiin tiiliverhoilun ja muun seinärakenteen väliin tiivisteenä käytettävää tiivistysmassaa esim. polyuretaanivaahtoa. Mainittua tiivistysmassa käytetään edelleen esim. putkien eristämiseen. Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että eristemassa muuttaa tiiliverhouksena takana olevan seinärakenteen tuuletustoiminnan ja tästä on aiheutunut seiniin kosteusongelmia, koska seinärakenteeseen syystä tai toisesta tullut kosteus ei pääse tuulettumaan pois normaalilla tavalla. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä ko. seinärakenteen osalta suoritetusta toimenpiteestä. Näin ollen on mahdollista, että Hätisen rakennuksen seinärakenteen muuttaminen on voinut ajan kuluessa aiheuttaa ko. rakennuksessa todetut vauriot. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Vastaavanlainen säännös on ollut voimassa myös aiemmin voimassa olleessa rakennuslaissa. Rakennuksen omistajan huolellisuusvelvollisuutta ei poista se, että rakennukselle on myönnetty lainvoimainen rakennuslupa. Lakimies on tehnyt palaverissa havaintoja siitä, että Hätisen vaurioituneen seinärakenteen osalta rakennuksen sokkeliosa on jopa naapuritontin maanpinnan alapuolella tai enintään sen tasolla. Näin ollen rakennusluvan mukainen sokkelirakenne ei suojaa rakennusta edes normaalilta maanpinnan kapillaarista vedennousulta. Vastaavaan johtopäätökseen on tullut myös naapuritontilla rakennustyöt suorittanut Koponen. Kapillaarista vedennousua pyritään nykyisin estämään eristämällä talon rakenteet pohjamaasta esimerkiksi ns. kapillaarikatkosepelin avulla. Lisäksi seinien läheisyyteen sijoitetaan salaojakaivoja, jotka poistavat tehokkaasti seinän läheisyydessä olevaa maakosteutta. Tiiton tekemän tutkimusraportin mukaan Hätisen rakennuksen vaurioitumisen syyksi on todettu seinän korkeusasema (mataluus) ja maanpinnan muotoilu. Tämä toteamus ei kuitenkaan sulje pois Koposen esittämää näkemystä, että ko. seinärakenne on toteutettu siten, että siihen aiheutuu kapillaariseen vedennousun katkaisemisen puuttumisen vuoksi ajan saatossa kosteusongelmia. Myös edellä todettu seinärakenteen jälkikäteen tehty muuttaminen on voinut osaltaan aiheuttaa kosteusongelmia. Hätisen olisi tullut lainvoimaisesta rakennusluvasta huolimatta ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuksen omistajana tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ko. rakennuksen osalta kapillaarinen vedennousu ja siihen liittyvä mahdollinen vahinko olisi saatu estettyä ja rakennus pidetty kunnossa siten, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennustekniset puutteet ovat olleet tiedossa ja puutteellinen sokkelirakenne on ollut Hätiselle vuosien ajan selvästi havaittavissa. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä, että hän olisi vuonna 2007 tekemänsä havainnon jälkeen noudattanut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädet-

10 Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 10 (10) tyjä velvoitteita mm. kapillaarisen vedennousun estämiseksi, seinärakenteen toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kosteusongelman estämiseksi ja poistamiseksi. Hätisen rakennuksessa todetut vauriot ovat laadultaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa syntyneen pitkän ajan kuluessa. Edellä lausutut seikat osoittavat, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen on naapuritontin hulevesien virheellisen johtamisen sijasta todennäköisesti syyyhteydessä ko. rakennuksen rakenteiden rakennusteknisiin puutteisiin ja/tai rakennuksen omistajalle säädettyjen kunnossapitovelvoitteiden laiminlyönteihin. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt rakennusvalvontatehtäviään tai toiminut muutoin siten, että kaupunki olisi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingoista. Tämän vuoksi korvausvaatimus tulee tältä osin hylätä perusteettomana. Päätös Kaupunki jättää Irja Hätisen vahingonkorvaushakemuksen tutkimatta siltä osin kun korvausta haettu naapurin suorittamien rakennustoimenpiteiden osalta. Muilta osin kaupunki hylkää Irja Hätisen vahingonkorvausvaatimuksen. Toimivallan peruste Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 7 Liitteet Oikaisuvaatimusohje