Askel Ounasjoelle II Isohaaran kalatie II Lohien ylisiirto Tilannekatsaus 19.4.2012 1
Rahoitus 2010-2012 EAKR ja MMM 1 671 000 (86 %) Kunnat yhteensä 270 000 (14 %) Keminmaa 40 500 Kemi 40 500 Kittilä 40 500 Tervola 27 000 Enontekiö 13 500 Rovaniemi 108 000 Yht. 1 941 000 2
Tehtävä- ja vastuujaot Keminmaan kunta Kalatien vesioikeudellinen lupa Toimenpidelupa Käyttösopimus RKTL Vaelluskalojen ylisiirtojen ohjaus Tutkimukset, seuranta ja raportointi Lapin ELY-keskus Kalatien rakennuttaminen Vaelluskalojen ylisiirtolupa ja siirron toteutus 3
Kalatien rakentamisen loppuunsaattaminen Kalatien rakennustekniset työt valmistuivat pääsääntöisesti joulu-tammikuussa 2011-2012 Muottien poisto vko 10/2012 Viimeistelytyöt toteutetaan loppuun touko kesäkuu 2012 Alkuperäisessä rahoitushakemuksessa ja suunnitelmassa sähkö- ja automaation osuus vähäinen Rahoituksen puitteissa tehdään automaation laajennustyöt (mm. käytettävyys, laajennettavuus, seuranta) Erittäin tärkeää myös tulevien kalateiden osalta Kalatie käytössä kesäkuussa 2012 4
Mietintöjä hankkeesta Monitahoinen ja vaativa projekti (EAKR-hanke) Yhteistyöosapuolten ja sidosryhmien toiminta yhteisen päämäärän hyväksi tärkeää Onnistuttiin kokonaisuutena hyvin Riskit voivat konkretisoitua Kustannusten nousu ja aikataulu Tässä hankkeessa kohtuulliset (huomioiden mm. seurantalaitteiden hankinnan, kalatie käytössä 2012) Suunnitteluun satsaus tärkeää myös tulevissa hankkeissa Kokonaisuutena onnistuttiin, yksi tavoite saavutettu Kalalle mahdollisuus nousta ohi Isohaaran 5
Isohaaran I-kalatie 1993 6 Kuva Anne Laine
Isohaara II kalatie koostuu Borland -tyyppisestä alaosasta, lepoaltailla vuorottelevasta pitkästä Denil-osuudesta ja yläosan lyhyestä pystyrako-osuudesta. Kalatien virtaama vaihtelee denil-ja pystyrakoosuudella välillä 0,4-0,8 m 3 /s. Kalatien suulla virtaama vaihtelee välillä 0,9-1,3 m 3 /s 7
Askel Ounasjoelle III
Askel Ounasjoelle III rahoitus 2011-2014 EAKR ja valtion rahoitus 596 465 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44 000 Kemijoki Oy 50 000 Yhteensä 690 465 9
Projektin tavoite Mahdollistaa toimivien ja tehokkaiden kalateiden suunnittelu ja rakentaminen Kemijoen voimalaitosten yhteyteen. Em. tavoite ilmaistu tarjouspyynnössä: Kalateiden suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee vähintään 90 % kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen ilman suuria viiveitä 10
Askel Ounasjoelle III - projektin vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus toimii Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana sekä vaelluskalojen ylisiirtoluvan hakijana, lohien keräämisen ja ylisiirtojen järjestäjänä sekä vastaa projektin tiedottamisesta, yhteydestä rahoittajiin, yhteistyötahoihin ja kansainvälisiin alan asiantuntijoihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimii projektin tuensaajana, osatoteuttajana ja rahoittajana. 1) ohjaa ja valvoo vaelluskalojen keräämistä, säilytystä ja kuljetusta ja 2) vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimuksen toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista. 11 Kemijoki Oy toimii hankkeen osarahoittajana ja osatoteuttajana. Vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimukseen liittyvistä uoma- ja virtaamamittauksista.
Kalateiden yleissuunnittelun lähtökohdat Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Myös muut kalat tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee kalatietä myöten ilman suuria viiveitä seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Kalatien sisäänkäynnissä tulee virtaaman olla riittävän suuri kalankulun onnistumiseksi ja vaelluksen jatkumiseksi keskeytyksettä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kalatie soveltuu isoille (5 20 kg) lohiyksilöille. Tämä on otettava huomioon virtaamien lisäksi nousuväylien mitoituksessa sekä etenkin suuaukon putouskorkeuksissa ja virtausnopeudessa. Kalatiet ovat käytössä nousukauden toukokuusta lokakuun loppuun. Kalatiet mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. 12 Suunnitelmat tulee mitoittaa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla toteutettavaksi (rakentamis- ja käyttökustannukset).
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kalateiden toteuttamismahdollisuuksien teknis-taloudellinen tarkastelun kalatietyypin valinta Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden yleissuunnittelu valitun kalatietyypin pohjalta Kalateiden vesioikeudellisen luvan hakemisen mahdollistavat asiakirjojen valmistelun Tutkimustiedon hankkimista lohikalojen käyttäytymisestä voimalaitosten alakanavissa eri virtaamaolosuhteissa ja tiedon soveltamista suunnitteluun 13 Kansainvälisen yhteistyön edistämistä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta.
Toteuttamisen teknis-taloudellinen tarkastelu Ennen kalateiden yleissuunnittelun aloittamista valitun konsultin tulee tehdä eri vaihtoehtojen teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa esitetään kalatietyypit, mitoitus- ja houkutusvirtaaman suuruus ja miten tämä on kustannustehokkaimmalla tavalla toteutettavissa ottaen huomioon kalateiden toimivuusvaatimus sekä rakentamiskustannukset ja käyttö- ja ylläpitokustannukset. Tilaaja ja asiantuntijaryhmä valitsevat yhteistyössä suunnittelijan kanssa vaihtoehtojen perusteella kalatien perusratkaisun yleissuunnittelun pohjaksi. 14
Kalateiden yleissuunnitelmien sisältö Suunnitelmaselostus (periaateratkaisut ja mitoituslaskelmat) Sijoitus ja linjaus voimalaitoksen yhteydessä sekä vesitilojen ja aukkojen mitoitus Rakentamisen kustannusarvio ja vuotuiset käyttökustannukset kunkin suunnittelukohteen osalta erikseen Tarvittaessa pohjatutkimusohjelma Yksityiskohtainen rakennesuunnittelu ei sisälly tarjouspyyntöön. 15
Kalatiesuunnittelua tukeva tutkimustoiminta Telemetriatutkimuksen tavoitteena on selvittää mm. suunniteltavien kalateiden suuaukon sijoittamista sekä alakanavan virtausten vaikutusta kalojen käyttäytymiseen tulevan kalatien lähestymisalueella. Lohimallilla selvitetään Kemi-Ounasjoen lohikannan palauttamismahdollisuuksia ottaen huomioon lohen eri elinvaiheissa tapahtuvan kuolleisuuden sekä erilaiset taustaskenaariot (istutukset,ylisiirrot, tuotantoalueet yms.). Kemijoki Oy osallistuu Rktl:n johdolla patoaltailla tapahtuviin kalojen elinympäristömallinnusmittauksiin ja mittauksista saatujen tulosten analysointiin Lap ELY vastaa lohien ylisiirrosta patoaltaille ( 100 yksilöä) 16
Kalateiden yleissuunnittelun hankintamenettelyn vaiheet 1. tarjouskilpailu toteutettiin vuoden 2011 kesä-elokuussa avoimena hankinta menettelynä (18.6.2011) Tarjouspyyntö sisälsi kalateiden yleis- sekä yksityiskohtaisen suunnittelun. Tuolloin ajatuksena oli, että Oulu- ja Iijoen kalatiehankkeista saadaan valmis tietoperusta valittavalle kalatievaihtoehdolle. Käsittelyyn saatiin vain yksi tarjous. Saatu tarjous jouduttiin neuvottelumenettelyn jälkeen hylkäämään käytettävissä oleviin varoihin nähden liian kalliina. Hankintamenettely keskeytettiin 7.9.2011 17
Tarjouskilpailussa siirryttiin hankintalain mukaiseen rajoitettuun menettelyyn 30.9.2011 (Hilma ilmoitus). Menettelyssä tiedossa olevilta alan suunnittelutoimistoilta kysyttiin kiinnostusta ko. suunnittelutehtävään Hankinnan sisältöä muutettiin ja kevennettiin siten, että teknistä suunnittelua vähennettiin huomattavasti, mutta toisaalta lisättiin tarpeelliseksi katsottu kalateiden toteuttamisen teknis-taloudellinen selvitys, jonka perusteella valitaan kalatietyyppi suunnittelun pohjaksi (Oulu- ja Iijoen kalatiehankkeista ei saatu suoraan Kemijoelle sovellettavissa olevaa kalatietyyppiä) 18
Perustelut rajoitettuun menettelyyn siirtymisessä : Kalateiden suunnittelun tekninen tietämys edellyttää virtaustekniikan ja vesirakenteiden (erityisesti padot ja vesivoimalaitokset) osaamista, suunnittelun ammattitaitoa sekä käytännön tuntemusta olosuhteista, joihin kalateiden rakentaminen ja toiminta liittyy Teknisen suunnittelun lisäksi onnistuminen edellyttää kalojen vaelluksiin ja vaelluskäyttäytymiseen liittyvää tietämystä. Em. suunnitteluun pystyvien yritysten määrä on rajallinen 19
Ilmoittautumismenettelyn aikana saatujen osallistumisilmoitusten perusteella tehtiin päätös 7.11.2011 hyväksytyistä tarjoajista (5 kpl), joille lähetettiin tarjousasiakirjat. Tarjoukset pyydettiin toimittamaan Lapin ELY- keskukselle 13.12.2011 klo16.00 mennessä. Määräaikaan saadut tarjoukset (3 kpl) avattiin 14.12.2011 Lapin ELYkeskuksessa ja tarjoukset todettiin hyväksyttäviksi. Tarjousten avausten jatko kokous pidettiin 20.12.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksessa. Tarjoukset arvioitiin ja pisteytettiin voimassa olevan hankintalain ja yleisesti ELY- keskusten käytössä olevien ympäristöhallinnon laatu- ja toimintajärjestelmien arviointityökalujen mukaisesti. 20 Hankintapäätös tehtiin Lap ELY:ssä 21.12.2011.
Hankintapäätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus Lap ELY:le 2.1.2012. Oikaisuvaatimus hylättiin 17.1.2012 Hankintapäätöksestä valitettiin Markkinaoikeuteen 2.1.2012 Lap Ely:n vastine Markkinaoikeudelle 17.1.2012. Lap ELY haki samalla hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimista. Markkinaoikeus hylkäsi hakemuksen täytäntöönpanon sallimisesta 27.1.2012. Hankintamenettely on nyt keskeytyksissä, odotellaan Markkinaoikeuden päätöstä, joka on tulossa kesäkuuhun 2012 mennessä. Päätöksen jälkeen joko hankintasopimuksen tekeminen tai uusi tarjouskilpailu. 21
Askel Ounasjoelle III - projektiaikataulu 2011 1.1. 2011 Projektin aloitus 1.1-15.6. Kalateiden suunnittelun tarjouskilpailun valmistelua 16.6-12.8. 1. Tarjouskilpailu 1.6. - 30.9 Lohikalojen käyttäytymistutkimus Taivalkosken patoaltaalla 6 14. 8 Excursio Exploits River Newfoundland Kanada 10.11. Yhteistyösopimus Rktl:n ja Kemijoki Oy:n kanssa 13.12.2011 2. Tarjouskilpailu 21.12. Hankintapäätös (valitettu Markkinaoikeuteen) 2012 1.1-28.2 vastine Markkinaoikeuteen 17.4 ohjausryhmän kokous, tiedotusta projektista 1.6 - Vaelluskalojen käyttäytymistutkimuksen aloitus patoaltailla 1.6 Markkinaoikeuden päätöksen mukaiset toimenpiteet 1.9 Todennäköisesti aloitetaan kalateiden teknis/taloudellinen tarkastelu 2013 1.1. 30.12. Kalateiden yleissuunnittelua valitun kalatietyypin pohjalta 1.1 30.12 Lohikalojen käyttäytymistutkimusta patoaltailla 2014 30.4 Yleissuunnitelman luovutus Käyttäytymistutkimuksen loppuraportti 15.5 Loppuseminaari 22
Askel Ounasjoelle III asiantuntijaryhmä Pentti Pasanen (Lap ELY), Jukka Viitala (Lohijokitiimi), Panu Orell (Rktl), Esa Laajala ja Anne Laine (Pop ELY), Riitta Kamula (Oulun yliopisto), Peter Rivinoja (Rktl), Erkki Huttula ja Jussi Pyyny Kemijoki Oy 23
Lohien ylisiirrot Lap - ELY Luvat lohien ylisiirtoihin (merialueelta sisävesiin) on hakenut Lap ELY keskus y-vastuualue. Lupahakemuksen käsittelee Lap ELY keskus kalatalouspalvelut Lupa voidaan myöntää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 470/2008 6 luvun 20 :n mukaisen poikkeusluvan perusteella. Mm. Eviralta pyydetään lausunto lupahakemuksesta. Ylisiirtoja toteutettu projekteissa; Telelohi 2009, Askel Ounasjoelle II (2010 2011) ja Askel Ounasjoelle III (2012 2013) 24
25
Lohien ylisiirrot Lap - ELY Luvat lohien ylisiirtoihin (merialueelta sisävesiin) on hakenut Lap ELY keskus y-vastuualue. Lupahakemuksen käsittelee Lap ELY keskus kalatalouspalvelut Lupa voidaan myöntää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 470/2008 6 luvun 20 :n mukaisen poikkeusluvan perusteella. Mm. Eviralta pyydetään lausunto lupahakemuksesta. Ylisiirtoja toteutettu projekteissa; Telelohi 2009, Askel Ounasjoelle II (2010 2011) ja Askel Ounasjoelle III (2012 2013) 26
Lupahakemuksessa tulee olla Eviran mukaan Siirron tarkoitus ja sen perusteet, mitä kaloja, kuinka paljon, milloin mistä mihin Kartta pyyntialueesta ja määränpää alueesta, karttaan merkittävä nousuesteet ja kalatiet, vesiviljelylaitokset Toimenpiteet, joilla ehkäistään kalatautien leviämistä Näkemys siitä onko kalojen karantenointi mahdollista, jos on kuinka pitkäksi aikaa Siirron kohteena olevan kalakannan näytteenoton tulokset väh 5 vuoden ajalta (muualla kuin Evirassa tehtyjä tutkimuksia) Määränpääalueen laitosten tautiseurantatulokset 5 vuoden ajalta Selvitys kuinka varmistetaan siirrettävien kalojen silmämääräinen terveys Miten siirto toteutetaan (säilytetäänkö kaloja jossain ennen siirtoa ja kuinka kauan Onko eläinlääkärin tarkastus siirrettäville kaloille toteuttavissa ennen siirtoa Onko ennen siirtoa mahdollista ottaa kaloista elinnäytteitä 27
Ylisiirtolupapäätöksen sisältämät velvoitteet Hakija on vastuussa kalojen siirrosta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista Kaikkien siirrettävien kalojen on oltava virkaeläinlääkärin tarkastamia Hakijan on toimitettava siirrettävistä eristä lohinäytteitä virus- ja bakteeritutkimuksiin Eviran Oulun toimipisteeseen Eviran kanssa sovittavalla tavalla Kaikki heikkokuntoiset lohiyksilöt tulee lähettää Eviraan tutkittavaksi Kalojen siirtäminen tulee välittömästi keskeyttää, jos siirrettävistä kaloista todetaan tarttuvan kalataudin oireita. Kalojen kuljetuksessa tulee noudattaa kalaterveysviranomaisen ohjeita kaluston desinfioinnista ja kuljetusveden vaihtamisesta 28 Kalojen edelleen siirto Ounasjoelta tai Ala-Kemijoen patoaltailta muille vesialueille on kielletty.
Ylisiirtoluvan vaiheet Askel Ounasjoelle III 5.5.2010 Lapin ELY keskus kalatalouspalvelut myönsi lohien ylisiirtoluvan 1 000 lohiyksilölle vuosille 2011 2012 Lap ELY - keskus y-vastuualue valitsi tarjouskilpailun perusteella lohien toimittajan 24.5.2010 Lohia siirrettiin kesällä 2010 Ounasjokeen 332 yksilöä. Siirrot alkoivat 19.6.2010. Yksityishenkilö teki valituksen lohien ylisiirtolupapäätöksestä Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 29
Yksityishenkilön tekemän valituksen aiheita Lohien ylisiirto on luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain vastainen Lohien ylisiirto on vastoin Ounasjoen Natura 2000 ohjelman tavoitteiden vastainen Lohien siirrot levittävät kalatauteja Kemijoen vesistöön uhka paikallisille kalakannoille Lohien siirrot levittävät rapuruttoa Dioksiinipitoisten lohien ylisiirrot vaarantavat paikallisten ihmisten terveyden. Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen ELY- keskus kalatalouspalvelut jäävi myöntämään lupaa y- vastuualueelle Lohet ei nouse Kemijoen kalateitä 30
Lap ELY - keskus antoi valituksesta lausuntonsa ja vaati, että lupapäätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta. Valituslautakunnan välipäätös asiaan 1.7.2010. Ylisiirtojen täytäntöönpanokielto kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.. Perustelu : täytäntöönpanon lykkäämisestä aiheutuvaa haittaa ei voida pitää kohtuuttomana suhteessa siihen riskiin, mikä saattaa aiheutua lupapäätöksen välittömästä täytäntöönpanosta Lohien ylisiirrot päättyivät, kun ko. päätös oli saanut lainvoiman. 31
27.1.2011 Valituslautakunta kumosi Lap ELY keskuksen 5.5.2010 antaman päätöksen lohien ylisiirroista ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Perustelu: asia ratkaistaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 perusteella ottaen huomioon luontodirektiivin 6 artiklan säännökset ja sitä koskeva oikeuskäytäntö. Arviointimenettelyssä on kyse sen varmistamisesta, ettei hanke tai suunnitelma ei em. säädösten tarkoitetulla tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon, kumotussa päätöksessä ei ilmennyt perusteita miksi arviointimenettely ei koskisi käsiteltävää tapausta 32
Lap ELY keskus laati lohien ylisiirrosta Ounasjokeen Natura-arvioinnin Natura 2000 verkoston tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Verkosto koostuu yhteisön tärkeänä pitämistä alueista (SCI-alueet), joilla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. Natura-arvioinnissa käsitellään ainoastaan hankkeen tai suunnitelman vaikutuksia niihin luonto-tyyppeihin ja lajeihin, jotka on mainittu Naturaalueen suojeluperusteina. 33
Ounasjoen Natura 2000 suojeluperusteet ovat: luontotyypit: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 95 % Pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 4 % Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät 1 % 34 Luontodirektiivin liitteen II lajit: laaksoarho Lintudirektiivin liitteen I linnut: kurki lapintiira laulujoutsen liro sinirinta suokukko vesipääsky
Lap ELY:n keskuksen Natura-arvioinin loppupäätelmä oli, että lohien siirroilla Ounasjokeen ei ole negatiivisia vaikutuksia Ounasjoen Natura alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Lohen palauttaminen Ounasjokeen sen sijaan tukee ja kasvattaa jokialueen luontoarvoja. Lapin ELY- Keskuksen Y-vastuualueen näkemyksen mukaan lohien ylisiirto Ounasjokeen ei aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisia negatiivisia vaikutuksia Ounasjoen Natura 2000 alueelle. Arvioinnista pyydettiin Ympäristöministeriön lausunto. Ministeriö arvioi lausunnossaan, että Lap ELY:n arvio hankkeen vaikutuksista oli asianmukaisesti tehty 35
Lap ELY keskus y-vastuualue haki lohien ylisiirtolupaa 5.4 2011. Kalatalouspalvelut myönsi luvan 4.5.2011. Lohien ylisiirrot alkoivat 27.6 ja lohia ehdittiin siirtää Ounasjokeen 105 yksilöä, mutta Yksityishenkilö valitti jälleen em. päätöksestä. Perusteet samat ja lisäksi väite, että Natura-arvio on tehty puutteellisin tiedoin ja YVAlain mukainen menettely olisi tarpeen. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta keskeytti päätöksellään 30.6.2011 valituksenalaisen päätöksen toimeenpanon, kunnes päätöksen laillisuus on tutkittu. 36
Viimein 2.2.2012 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta antoi asiasta lopullisen päätöksensä (kesäkuu 2010 2.2.2012 asiaa käsitelty valituslautakunnassa) Valitus hylättiin ja välipäätöksen sisältämä täytäntöönpanokielto kumottiin. Lohien ylisiirtoihin varatut resurssit siirrettiin Isohaara II kalatien lohien seurantalaitteiden hankintaan Ylisiirrettyjen lohien avulla saavutettiin kuitenkin tutkimukselliset tavoitteet, jotka Askel Ounasjoelle II projektilla oli. Aineisto käytettiin osana laajempaa RKTL:n tutkimushanketta, pro gradu tutkielma, siirtokaluston kehittäminen, ylisiirtokäytäntöjen kehittäminen.. Tavoitteena ollutta 1 000 lohiyksilön siirtämistä Ounasjokeen ei kuitenkaan saavutettu (siirrettiin hieman yli 400 lohta) 37
Mitä opimme? Vaelluskalojen ylisiirtohankkeissa merialueelta sisävesille on varauduttava jo ennakolta pitkään lupaprosessiin. Natura-arviointi naturakohteilla. Lupa siirroille on hyvä hakea jo vuotta ennen suunniteltua siirtojen käytännön toteutuksen aloittamista. Lupaa on syytä hakea kerralla useammalle vuodelle 38
Tavoite: Kemijoen vesistössä on tulevaisuudessa luonnonvaraisesti lisääntyvä lohi- ja meritaimenkanta Kiitos 39 Kuva Aapo Mäenpää