Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Transkriptio

1 Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä Lapin ELY keskus Y-vastuualue näkökulma

2 Esityksen sisältö Kalatiestrategia tiivistetysti Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistöalueella toimenpidelinjoittain tarkasteluna 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi 2. Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi 4. Kalojen kulun ja lisääntymisen huomioiminen säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä 5. Kalastuksen säätelyn kehittäminen kalan kulun turvaamiseksi 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen 7. Muiden vaelluskalakantojen elvyttävien ja suojelevien toimenpiteiden toteuttaminen

3 Kalatiestrategia tiivistetysti Visio: Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen Toiminta-ajatus: Toiminnan painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen Strategiset päämäärät: Uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta Vahvistuneet vaelluskalakannat aikaansaavat myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia ja parantavat mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Kalatiestrategian tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet vastuu- ja yhteistyötahoineen on määritelty 7 eri toimintalinjassa

4 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi Kalatiestrategiassa todetaan, että kalatierakentamisen resurssit on kohdennettava kokonaisuuden kannalta hyödyllisimpiin kohteisiin, päätöksenteon perustaksi tarvitaan monipuolista tietoa. Kemijoen kalatiehankkeisiin tietoperustaa tuottaneet hankkeet 2000 luvulla Vaelluskalojen palauttamisen esiselvitys Kemijoen vesistön osalta valmistui vuonna 2002 (Loikkaako lohi Ounasjokeen). Selvitys sisälsi hankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnin, kalateiden rakentamisen juridiset edellytykset sekä hankkeen kalabiologiset perusteet Em. Julkaisu löytyy Askel Ounasjoelle III projektin kotisivuilta. Askel Ounasjoelle - projekteissa on tuotettu tietoa kalatieratkaisun perustaksi välille Isohaara Rovaniemi ( (toimija Lapin ELY-keskus Y-vastuualue). Aikaisemmin tuotettu aiheesta runsaasti mietintöjä ja lausuntoja kts. Alaniska Kari Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon: Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys Oulun yliopisto) Kalatiehankkeiden tarpeellisuuden lisäarviointien tarve! Kemijoen voimalaitokset välillä Rovaniemi Kemijärvi. Vaellusyhteys Ylä-Kemijoelle, Raudanjoki? Myös Kemijoen alaosan sivujoilla vaellusesteitä (esim. Vähäjoki). Tapaus Auttin kauneuspadon kalatie. Selkeä tarve laatia kalatierakentamisen monitavoitearviointi Kemijoen pääuoman osalta Rovaniemen yläpuoliselle jokiosuudelle. Kemijoella keskustelu on liiaksi keskittynyt lohen palauttamiseen ko. vesistöön. Meritaimenen potentiaalisia lisääntymisjokia paljon Kemijoen vesistössä. Paikallisten kalakantojen vaellusmahdollisuudet?

5 2. Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen Kalatiestrategian mukaisesti vaelluskalojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tulee pyrkiä yhteistyöhön, eri intressitahot mukana hanketyössä. Kalatieyhteistyö Kemijoella Kalateitä koskevien (Askel Ounasjoelle projektit) projektien ohjaus- tai asiantuntijaryhmissä mukana voimayhtiöiden, kuntien, Lohijokitiimin, ELY- keskusten edustus. Noudatettu mm. projektien ohjasryhmien kokoonpanoa koskevia säännöksiä. Askel Ounasjoelle projektit ovat edistäneet merkittävästi yhteistyön kehittymistä vaelluskalojen palauttamiseksi Kemijoen vesistöön. Virkistyskalastajien ja vesialueiden omistajien suora edustus on kuitenkin puuttunut (keskeinen toimija on ollut ELY-keskus Y-vastuualue) Kalateiden suunnittelun ja rakentamisen rahoituksen järjestäminen Askel Ounasjoelle projektien kautta on rahoitettu (EU, EAKR- rahasto) kalateiden suunnittelua ja rakentamista. Askel II projektirahoitukseen osallistuivat myös alueen kunnat. Askel III rahoitukseen osallistuivat Kemijoki Oy ja Rktl. Askel IV rahoituksessa mukana Lohijokitiimi. Lapin ELY- keskuksen Y-vastuualue on ollut tähän asti keskeisessä asemassa rahoituksen järjestämisessä. Miten tulevaisuudessa? Tapaus Auttin kauneuspadon suunniteltu kalatie. Yhteistyön lisäämisen tarve Kalatiestrategian mukaan Kemijoen alueelle tulisi perustaa vaelluskalaryhmä, jossa olisivat edustettuina keskeiset intressi- ja sidosryhmät. Vastuutaho Lapin ELY- keskus. Miten toiminta resursoidaan?

6 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi Tämän toimintalinjan toteuttamisen avaimet ovat pääosin kalatalousviranomaisen ja MMM voimayhtiöiden ja kalaveden omistajien hallinnassa. Muutostarve Tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää, että kalatiestrategian mukaisesti osa lohen ja taimenen velvoiteistutuksista kohdennetaan Ounasjoen koskialueille, Itämeren lohen suojeluohjelma?. Onko joka tapauksessa tulossa muutos nykyiseen istutuskäytäntöön? Kehittämisen alueellinen vastuu viranomaisvastuu Lapin ELY keskus kalatalouspalvelut

7 4. Kalojen kulun ja lisääntymisen huomioiminen säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä Kalatiestrategian mukaisesti Kemijoen voimalaitosten säännöstelykäytäntöjen pitäisi tukea vaelluskalojen nousumahdollisuuksia ja poikasten alasvaellusta. Ongelmana voimalaitosten vuorokausisäännöstely, vrt. tilanne Isohaaran kalateissä nykyään. Kemijoen kalateitä on suunniteltu toimivaksi vaikka yläallasta säännöstellään Yhteistyö voimayhtiöiden kanssa on kalateiden toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Keskustelu ekologisesta minimivirtaamasta (joen luonteen säilyttäminen) Säännöstelykäytäntöjen kehittämisen viranomaisvastuu Lapin ELY- keskus Y-vastuualue

8 5. Kalastuksen säätelyn kehittäminen kalan kulun turvaamiseksi Kalatiestrategiassa todetaan, että ennen kalatiehankkeen toteuttamista tulee laatia vesistökohtaiset elvytyssuunnitelmat kalastuksen järjestämiseksi elvytyshankkeen vaikutusalueella ja vaelluskalakannan elinkierron eri vaiheissa. Varsin haasteellinen vaade Kemijoella! Esim. merialueen lohen ja taimenen kalastus? Tehdyt toimenpiteet Lapin Liitto, Lap ELY E-vastuualueen ja Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksella ollaan alustavasti luotu pohjaa Kemijoki-suun kalastusjärjestelyille ja Ounasjoen kalastussäännölle. Isohaaran padon ja 4-tien sillan välillä tehty merkittäviä kalastuksen sääntelypäätöksiä osakaskunnan toimesta. Sääntelyn kehittämistarve Kemijoen vaelluskalakantojen elvytyssuunnitelman laatiminen, Kalastuksen säätely viranomaisten ja kalavesien omistajien vastuulla, Onko tarpeen tehdä kalaväylätoimitus Kemijokisuulle? (Lap ELY). Terminaalikalastusalue? (MMM rooli), Alueellinen vastuu; Lapin ELY- keskus kalatalouspalvelut, kalatalouspiiri/kalatalouspiirit

9 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Kalatiestrategiassa todetaan, että tutkimustietoa tarvitaan kalatiehankkeissa rakennuskohteiden valinnassa ja priorisoinnissa (luonnonkierron onnistumisen todennäköisyys), kalatien suunnittelun ja sijoittamisen tueksi (kalatiehen tarvittavia virtaamia, suuaukon sijoitus yms.) ja kalateiden toimivuuden seurantaan. Tehdyt toimenpiteet Askel Ounasjoelle projekteissa on tuotettu em. tietoa kalatiesuunnittelun tarpeisiin; Askel Ounasjoelle II ja III projektien resursseista käytetty noin 21 % tutkimuksen tarpeisiin ( ) Tuloksena raportteja mm: Kemijoen populaatiomalli 2012 (Lohikannan palauttaminen Kemijokeen mallinnustyökalu tuki- ja säätelytoimien biologiseen arviointiin, Mäki-Petäys & Al Rktl, Behaviour of adult salmon at the power-station outlet Taivalkoski in the river Kemijoki, Finland a summary of telemetry tracking in 2011 Rivinoja & Al. 2012). Liittyvät Rktl:n laajempiin tutkimushankkeisiin Tutkimuksen lisätarve Kalateiden tehokkuuden seuranta ja kehittäminen Isohaaran kalateillä, velvoitehoidon tuloksellisuuden kehittäminen, smolttien alasvaelluskuolleisuus Kemijoella?

10 7. Muiden vaelluskalakantojen elvyttävien ja suojelevien toimenpiteiden toteuttaminen Kalatiestrategian mukaan toimijoiden tulee sitoutua myös sellaisiin tukitoimiin, joiden tavoitteita ovat mm; Kalojen nousumahdollisuuksien parantaminen myös muualla kuin varsinaisissa kalatiekohteissa, Vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotanto määrä kasvaa ja niiden laatu paranee, Veden laatu ei rajoita luontaista lisääntymistä. Kutupohjat ovat hyvälaatuisia ja äärevöityneet virtaamat palautuvat lähemmäksi luonnontilaa, Alaslaskeutuvien vaelluspoikasten kuolleisuus on mahdollisimman vähäinen Tehdyt toimenpiteet Em. toimenpiteistä on laajamittaisimmin toteutettu virta-alueiden kalataloudellisia kunnostuksia. Esim. Ounasjoen velvoitekunnostukset saatettiin päätökseen vuonna Ounasjoen pääuomia on kunnostettu noin 300 ha ja sen sivujokia saman verran (päätoimija Lapin ympäristökeskus). Lapin Ely - keskus on laatinut Lapin Virtavesien kunnostusohjelman Lisätoimenpiteiden tarve Haasteena Lapin ELY- keskuksen Y-vastuualueen muuttuva rooli. Toimijasta neuvontatehtäviä, rahoituksen kohdentaja, kohteiden priorisoija (VHS suunnitelmat) Valuma-alue kunnostukset?

11 Yhteenveto Lapin ELY- keskuksen Y- vastuualueen ( EU/valtio EAKR rahasto) kautta rahoitetut ja/tai hallinnoimat Askel Ounasjoelle - projektit ovat palvelleet erinomaisesti Suomen kalatiestrategian toimeenpanoa Kemijoen vesistöalueella Mutta miten tulevaisuudessa? Omantuotannon hankkeet päättyvät, EAKR rahaston käyttö ko. tehtäviin? Viranomaistehtäviin kuuluvat kehittämistoimia ei voida viedä eteenpäin projektien toimesta. Lapin ELY voi viedä kalatiestrategian toimeenpanoa eteenpäin seuraavilla toimenpiteillä; E-vastuualue kalatalousyksikkö: perustamalla tarvittaessa Kemijoen vaelluskalatyöryhmän, ohjata velvoiteistutuksia tukemaan vaelluskalakantojen palauttamista vesistöön, Kemijoen vesistön vaelluskalakantojen elvytyssuunnitelman laatiminen, kalastussääntelyn kehittäminen, kalataloudellisten kunnostusten rahoitus, virtavesikunnostusten viranomaistehtävät Y- vastuualue patoaltaiden säännöstelykäytäntöjen kehittäminen, Lapin virtavesien kunnostusohjelman laatiminen ja toteuttaminen, Kemijoen vesienhoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, virtavesikunnostusten rahoituksen järjestäminen, virtavesikunnostusten viranomaistehtävät Haasteita; Y-vastuualueen roolin muuttuminen esim. virtavesien kunnostusprosessissa. Toimijasta rahoittajaksi, asiantuntijaneuvojaksi. Muiden toimijoiden löytäminen. Hankerahoituksen haasteet. Muutoinkin valtion hallinnon resurssien jatkuva väheneminen.