Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Transkriptio

1 Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

2 Esityksen sisältö 1. TAUSTAA Kansallinen kalatiestrategia RKTL:n Rakennettujen jokien tutkimusohjelma TUOREITA TUTKIMUSTULOKSIA 3. ONKO NOUSEVIA LOHIA RAKENNETTUIHIN JOKIIN JA KALATEIHIN RIITTÄVÄSTI? 4. VAELLUSKALAKANTOJEN PALAUTTAMINEN KALATEIDEN AVULLA: YHTEENVETO

3 Vaellusesteet ja kalatiet Täydellinen vaelluseste Osittainen vaelluseste Kalatie

4

5 Photo: Panu Orell Viime aikojen tapahtumia rakennettujen jokien vaelluskalakantojen parissa EU:n vesipuitedirektiivi Kansallinen lainsäädäntö Vesienhoitosuunnitelmat Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi 2010 RKTL, SYKE, ELY-keskukset, MMM, voimayhtiöt, Energiateollisuus ry Kansallinen kalatiestrategia Rakennettujen entisten lohijokien kalatalousvelvoitteiden arviointi nykytiedon valossa (RKTL 2014)

6 KANSALLINEN KALATIESTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös Ohjaa kalateiden rakentamista 2020-luvun lopulle saakka. Toiminnan painopiste siirretään kalojen istutuksista kalojen luontaisen elinkierron ylläpitoon ja palauttamiseen.

7 Kalatiestrategian toimintalinjat 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi 2. Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi 4. Kalojen kulun ja lisääntymisen huomioiminen säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä 5. Kalastuksen säätelyn kehittäminen kalan kulun turvaamiseksi 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen 7. Muiden vaelluskalakantoja elvyttävien ja suojelevien toimenpiteiden toteuttaminen

8 KALATIESTRATEGIAN KÄRKIKOHTEET Lohi: - Kemijoki, Iijoki, Kymijoki, Mustionjoki Meritaimen: - Lestijoki, Lapväärtin-Isojoki, Eteläjoki- Noormarkunjoki, Kiskonjoki, Siuntionjoki, Virojoki Järvilohi: - Lieksanjoki, Pielisjoki, Hiitolanjoki Järvitaimen : - Tainionvirta, Mäntyharjun reitti, Saarijärven reitti, Hyrynsalmen reitti, Nilsiän reitti, Juojärven reitti, Joroisvirran reitti Mikko Koivurinta

9 KALATIESTRATEGIAN KÄRKIKOHTEIDEN TOTEUTUMINEN Kalatie rakennettu: - Lestijoen Korpelankoski, Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2 Kalatie rakenteilla: - Lapväärtin-Isojoen Peruskoski ja Sandgrundsfors, Siuntionjoen Munksinkoski Kalatiesuunnitelmat tehty (+lupa): - Kymijoen Korkeakoski, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski, Iijoen voimalat 5 kpl, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Saarijärven reitin Leuhunkoski ja Hietama. Suunnitteilla: - Ala-Kemijoki, Mäntyharjun reitin Voikoski, Lapväärtin-Isojoki Yleissuunnittelua, vesioikeudellisia prosesseja tms. vireillä: - Juojärven reitti, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Virojoen Kantturankoski, Hiitolanjoen voimalat, Ei toimenpiteitä toistaiseksi Mikko Koivurinta

10 Ympäristöhallinnon vesienhoitosuunnitelmat Hertta-tietokantaan kootut vesimuodostumat, joille on ehdotettu kalankulkua helpottavia toimenpiteitä vuosijaksolle

11 RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (A) VAELLUSKALAT JA KALATIET (B) JOKIKUNNOSTUKSET JA VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ (C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN SOSIOEKONOMISET EDELLYTYKSET MITÄ JA KENELLE? Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimushankkeita Monitavoitteista: biologian, vesitekniikan ja sosioekonomian yhdistämistä

12

13 Tuoreita raportteja rakennettujen jokien tutkimusohjelmasta Mäki-Petäys, A., Louhi, P., Orell, P. & Karjalainen, T.P Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti RKTL:n työraportteja 13/2014 Huusko, R., Orell, P., Jaukkuri, M., Mäki-Petäys, A. & Erkinaro, J Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet. RKTL:n työraportteja 8/2014. Marttila, M., Orell, P., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Huusko, A., Jokikokko, E., Vehanen, T., Piironen, J., Huhmarniemi, A., Sutela, T., Saura, A. & Mäki-Petäys, A Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet. RKTL:n työraportteja 6/ s. Orell, P., Jaukkuri, M., van der Meer, O., Huusko, R., Kanniainen, T., Siira, A., Laaksonen, T., Mäki-Petäys, A., Erkinaro, J. & Laine, A Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v RKTL:n työraportteja 4/2014 Jaukkuri, M., Orell, P., van der Meer, O., Rivinoja, P, Huusko, R. & Mäki-Petäys, A Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: kirjallisuuskatsaus. RKTL:n työraportteja 20/2013 Photo: Panu Orell

14 KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA Kasvava virtaama lisää vaellusaktiivisuutta Lohien edestakainen liike (nk. jojo käyttäytyminen) voimalaitosten lyhytaikaissäädön seurauksena: päivällä voimakkaiden virtaamien aikana kalat uivat voimalaitosten lähelle ja virtaamien pienentyessä illalla / yöllä laskeutuvat kauemmas alavirtaan Kalojen nousut lähelle voimalaa yleensä lyhyitä ja niiden määrä kasvaa syys-lokakuussa kutuajan lähestyessä Kalatie aiheuttaa yleensä viivettä kalojen nousuun Usean kalatien kautta kutualueilleen pyrkivien kalojen vaellus voi hidastua niin paljon, etteivät kalat pääse lisääntymisalueilleen riittävän aikaisin

15 Kemijoen Isohaaran radiotelemetriatutkimukset: turbiinivirtaamat vaikuttavat nousulohien sijaintiin

16 KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA Kalatie voi olla valikoiva kalojen koon suhteen Esim. Oulujoella > 90 % nousijoista yhden merivuoden koiraslohia Kalatien sisäänkäynnin optimaalinen sijainti lähellä nousuestettä ja turbiineja paikassa, jossa ei ole liiallista turbulenssia ja akanvirtoja Nousulohien uintisyvyys Kemijoen alakanavissa yleisimmin 1-3 m Uintisyvyys otettava huomioon kalatien sisäänkäynnin suunnittelussa ja houkutusvirtaaman mitoituksessa

17 RIITTÄÄKÖ KALATEIHIN NOUSULOHIA? LAPIN KANSAN OTSIKOITA ELOKUUSSA 2013:

18 Kemijoki - Ounasjoki Viisi voimalaitospatoa ennen Ounasjoen haaraa Ounasjoessa noin 1900 ha poikastuotantoaluetta Tarvittavien kalateiden yhteinen putouskorkeus 73 m Isohaarassa kaksi kalatietä

19 KEMIJOEN LOHEN POPULAATIOMALLI - LÄHTÖTILANNE VAELLUSPOIKASTEN TUOTANTOARVIO LUONNON JOKIUOMA PATOALTAAT + TURBIINIT SMOLTTIEN MERIVAELLUS AIKUISTEN KUOLEVUUS AVOMERIKALASTUS HYLKEIDEN SAALISTUS RANNIKKOKALASTUS JOKISUUKALASTUS KALATIETAPPIOT JOKIKALASTUS VAELLUSPOIKASIA UUTEEN KIERTOON - 5 % - 50 % - 92 % - 15 % - 40 % - 13 % - 25 % - 36 % - 31 % - 10 % LOHIA JÄLJELLÄ

20 KEMIJOEN LOHEN POPULAATIOMALLI: LÄHTÖTILANNE vs. TUKITOIMISKENAARIO VAELLUSPOIKASTEN TUOTANTOARVIO LUONNON JOKIUOMA PATOALTAAT + TURBIINIT SMOLTTIEN MERIVAELLUS AIKUISTEN KUOLEVUUS AVOMERIKALASTUS HYLKEIDEN SAALISTUS RANNIKKOKALASTUS JOKISUUKALASTUS KALATIETAPPIOT JOKIKALASTUS VAELLUSPOIKASIA UUTEEN KIERTOON - 5 % - 50 % - 92 % - 15 % - 40 % - 13 % - 25 % - 36 % - 31 % - 10 % LOHIA JÄLJELLÄ JOKIPOIKAS- ISTUTUS % - 50 % - 88 % - 15 % - 20 % - 13 % - 10 % - 10 % - 31 % - 10 % LOHIA JÄLJELLÄ

21 Vaelluskalakantojen palauttaminen Huolellinen taustatutkimus ja suunnittelu - selvitetään yläpuolisen poikastuotantoalueen pinta-ala, kalakantojen tila ja uhanalaisuus, ym. - monitavoitteinen arviointi, sosioekonomiset vaikutukset Pelkkä kalatie ei riitä Taimenen ja lohen smolttien alasvaelluksen turvaaminen - tärkeä varsinkin silloin, kun ohitettavana on useita patoja Kotiutus- tai tuki-istutuksia tarvitaan ainakin alkuvaiheessa Kalatien toimivuuden seurannasta tulisi sopia jo suunnitteluvaiheessa Varautuminen kalatien sisäänkäynnin viritystyöhön ja virtaaman optimointiin

22 Kiitos! Photo: Panu Orell