KUNTAKORTIT Päivitys 2018
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Väestörakenne ja väestöennuste... 4 3. Sosioekonomisia indikaattoreita... 6 3.1 Työttömyys... 6 3.2 Työkyvyttömyyseläke... 7 3.3 Koulutus... 8 3.4 Toimeentulotuki... 9 3.5 Pienituloisuus... 9 3.6 Lastensuojelu... 10 4. Hyvinvointi ja terveys... 10 4.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet... 10 4.2 Kansantaudit ja sairastavuus... 11 4.3 Muistisairaudet... 12 4.4 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet... 13 5. Palvelujen kattavuus... 18 5.1 Terveydenhuolto... 18 5.2 Vammaispalvelut... 19 5.3 Perheneuvola... 20 5.4 Päihdehuolto... 20 5.5 Ikääntyneiden palvelut... 21 6. Palvelujen kustannukset... 24 6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ja vertailu Manner-Suomeen... 24 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot... 25 6.3 Erikoissairaanhoidon tuottavuus... 27 6.4 Erikoissairaanhoidon kustannusindeksi... 27 7. Johtopäätökset sosiaali- ja terveydenhuolto... 28 Ympäristöterveydenhuolto... 29 8.1 Toimintaympäristö... 29 8.2 Palvelujen saatavuus... 30 8.3 Kustannukset... 30 8.4 Valvontakohteet... 31 8.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa... 32 8.6 Keskeiset muutokset... 32 Johtopäätökset ympäristöterveydenhuolto... 33 8. Lähteet... 34 2
1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön vaikuttavat sekä yksilön ominaisuuksiin että laajempaan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät. Pienituloisilla ja vähän koulutetuilla on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve käyttää palveluita kuin korkeasti koulutetuilla. Pienituloisuus, koulutustaso, työmarkkina-asema ja vanhusten yksin asuminen ovat esimerkkejä palveluiden käyttöön vaikuttavista sosioekonomisista tekijöistä. Työkyvyttömyyseläke, työttömyys sekä lasten aseman ja vanhemmuuden muuttuminen heijastuvat sosiaalipalveluiden käyttöön. Myös palvelutarjonta, asiakasmaksut, jonojen pituus, palveluiden läheisyys ja mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja vaikuttavat palveluiden käyttöön. (Vaalavuo ym. 2013.) Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset heijastelevat palveluiden tarvetta, ikärakennetta ja sairastavuutta. Ikä on palveluiden käytölle altistava tekijä, mutta pelkästään ikäpainotteiset kriteerit kuvaavat huonosti kustannusten jakautumista. Ikä selittää kustannuksia parhaiten perusterveydenhuollossa. Yksittäisten sairauksien ohella alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläke vaikuttaa huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja yksi suurimmista työkyvyttömyyseläkkeen syistä ovat mielenterveyshäiriöt. Psykoosilääkkeiden käyttö indikoi vakavia mielenterveyshäiriöitä ja heijastuu psykiatrian kustannuksiin. (Vaalavuo ym. 2013.) Sosiaalihuollon kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi lasten ja nuorten määrä ja huostaanotot, kunnan asutusrakennetekijät, yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä, yksinasuvien osuus asuntokunnista sekä vammais- ja kehitysvammahuollon laitospalveluita saavien osuus väestöstä (Pylkkänen & Väisänen 2009). Myös erilaiset olosuhdetekijät kuten asukkaiden maantieteellinen jakautuminen kunnan sisällä, kunnan asukasluku, väestöntiheys tai kunnan sijainti suhteessa toisiin kuntiin voivat vaikuttaa palveluiden järjestämisen kustannuksiin (Häkkinen ym. 2009). Kuntakorteissa kuvataan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueen ja jäsenkuntien väestörakennetta, sosioekonomista ympäristöä, tarveindikaattoreita, palvelujen kattavuutta sekä palvelutuotannon kustannuksia. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä alueellisesta tilanteesta. 3
2. Väestörakenne ja väestöennuste Väestörakenne 2016 Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmien osuudet väestöstä Väestö 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-0-14 15-64 65-74 Yli 75 KOKO MAA 5 503 297 411 555 482 623 3 459 144 650 134 356 964 142 877 16,2 % 62,9 % 11,8 % 9,1 % 212 548 14 061 17 791 128 238 30 238 16 176 6 044 15,0 % 60,3 % 14,2 % 10,5 % 8 323 480 697 4 639 1 456 767 284 14,1 % 55,7 % 17,5 % 12,6 % 2 924 125 171 1 622 560 299 147 10,1 % 55,5 % 19,2 % 15,3 % 19 350 936 1 388 11 134 3 340 1 846 706 12,0 % 57,5 % 17,3 % 13,2 % 23 791 1 819 2 548 14 130 3 129 1 611 554 18,4 % 59,4 % 13,2 % 9,1 % 6 889 444 557 3 972 1 055 586 275 14,5 % 57,7 % 15,3 % 12,5 % 4 540 281 405 2 735 677 318 124 15,1 % 60,2 % 14,9 % 9,7 % 119 452 8 152 9 575 74 418 15 884 8 442 2 981 14,8 % 62,3 % 13,3 % 9,6 % 1 986 148 186 1 121 299 166 66 16,8 % 56,4 % 15,1 % 11,7 % 16 279 1 257 1 620 9 597 2 205 1 132 468 17,7 % 59,0 % 13,5 % 9,8 % 3 073 112 210 1 617 621 355 158 10,5 % 52,6 % 20,2 % 16,7 % 1 988 154 188 1 206 247 143 50 17,2 % 60,7 % 12,4 % 9,7 % 3 953 153 246 2 047 765 511 231 10,1 % 51,8 % 19,4 % 18,8 % Väestöennuste 2030 Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmien osuudet väestöstä Väestö 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-0-14 15-64 65-74 Yli 75 KOKO MAA 5 769 032 401 549 480 196 3 408 861 673 979 585 238 219 209 15,3 % 59,1 % 11,7 % 13,9 % 214 344 13 092 16 356 119 513 28 795 26 712 9 876 13,7 % 55,8 % 13,4 % 17,1 % 8 051 427 585 4 026 1 293 1 266 454 12,6 % 50,0 % 16,1 % 21,4 % 2 649 102 151 1 290 534 425 147 9,6 % 48,7 % 20,2 % 21,6 % 17 996 764 1 013 8 704 3 305 3 023 1 187 9,9 % 48,4 % 18,4 % 23,4 % 23 786 1 667 2 163 12 955 3 131 2 815 1 055 16,1 % 54,5 % 13,2 % 16,3 % 6 742 399 549 3 372 1 075 996 351 14,1 % 50,0 % 15,9 % 20,0 % 4 245 230 303 2 250 679 586 197 12,6 % 53,0 % 16,0 % 18,4 % 124 348 7 903 9 414 72 929 14 813 14 128 5 161 13,9 % 58,6 % 11,9 % 15,5 % 2 015 134 171 1 078 297 242 93 15,1 % 53,5 % 14,7 % 16,6 % 16 228 1 089 1 484 9 045 2 106 1 851 653 15,9 % 55,7 % 13,0 % 15,4 % 2 694 106 146 1 154 552 526 210 9,4 % 42,8 % 20,5 % 27,3 % 2 104 150 195 1 176 296 197 90 16,4 % 55,9 % 14,1 % 13,6 % 3 486 121 182 1 534 714 657 278 8,7 % 44,0 % 20,5 % 26,8 % Väestörakenne 2016 ja väestöennuste 2030 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tilastokeskus 2016 15 % 60 % 14 % 8 % 3 % 2030 14 % 56 % 13 % 12 % 5 % 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75-84 v 85- v Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaan vuonna 2030 kuntayhtymän alueella on noin 1800 asukasta enemmän kuin vuonna 2016. Alueen väestö ikääntyy. Ennusteen mukaan vuonna 2030 alle 15- vuotiaita on 2400 ja työikäisiä (15 64-vuotiaat) 8700 vähemmän kuin vuonna 2016, yli 75-vuotiaita on 14300 enemmän kuin vuonna 2016 ja ikäryhmän osuus väestöstä on 17 %. Väestönkasvu keskittyy Lahden kaupunkiin. ä ja a lukuun ottamatta väestö vähenee muissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. 4
Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä (15 64 -vuotiasta) kohti. 160 Demografinen huoltosuhde 2015, ennusteet 2025 ja 2035 140 120 100 80 60 40 20 0 Koko maa Hämeen -koski Nastola 2015 58,3 78,2 75,3 72,4 66,6 71,4 71,1 65,2 58,4 70,4 64,7 67,2 89,6 65,9 89,7 2025 66,4 94,8 98,2 95,5 77,5 88,1 93,1 81,1 67,1 81,5 74,2 75,7 119,1 72,1 116,4 2035 70,4 102,9 110,2 112,2 86,3 96,4 102,5 94,8 70,8 90,4 80,2 82,2 138,7 85,1 132,7 Tilastokeskus Lahden kaupunkia lukuun ottamatta kuntayhtymän kaikissa jäsenkunnissa työikäisillä on enemmän huollettavia ja siten suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät huoltosuhdetta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Padasjoella että ssä on 100 työikäistä kohti lähes 120 huollettavaa vuonna 2025. Vuonna 2035 huoltosuhdeluku on yli 100 myös ssa, ssa, ssa ja Iitissä. 5
Koko maa Koko maa 3. Sosioekonomisia indikaattoreita 3.1 Työttömyys % 25,0 Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna 2016 20,0 15,0 10,0 13,2 15,1 11,6 13,0 16,1 10,8 11,8 12,2 17,0 13,5 12,5 13,1 9,2 11,5 5,0 0,0 35,5 39,8 35,3 23,4 33,6 40,9 32,9 36,9 41,5 43,4 40,8 45,2 36,4 25,8 Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Kuntayhtymän alueella työttömien osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa vuonna 2016. Eniten työttömiä oli Lahdessa ja ssa. Myös pitkäaikaistyöttömien (työttömänä vähintään 12 kuukautta) osuus työttömistä oli alueella suurempi kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömiä oli suhteellisesti eniten Padasjoella ja vähiten ssa. 35,0 Nuorisotyöttömät, % 18-24-v. työvoimasta 2016 30,0 25,0 23,7 20,0 15,0 17,0 18,8 18,4 14,4 12,3 13,1 12,3 20,1 13,7 16,4 15,5 15,0 13,7 10,0 5,0 0,0 Indikaattori ilmaisee 15 24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18 24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Kuntayhtymän alueella nuorisotyöttömien osuus 18 24 -vuotiaasta työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa vuonna 2016. Nuorisotyöttömiä oli suhteellisesti eniten ssa ja Lahdessa ja vähiten ssa ja ssä. (Sotkanet) 6
Koko maa Koko maa 12 % Vaikeasti työllistyvät, % 15-64-vuotiaista vuonna 2016 10 8 6 6,2 7,7 5,4 5,6 8,2 5,4 5,9 6,0 8,7 6,9 6,1 6,4 4,8 4 3,8 2 0 Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Kuntayhtymän alueella oli vuonna 2016 suhteellisesti enemmän vaikeasti työllistyviä kuin koko maassa. Haastavin tilanne oli Lahdessa ja ssa. (Sotkanet) 3.2 Työkyvyttömyyseläke 14,0 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet, % 16-64-vuotiaista vuonna 2016 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 6,2 6,7 3,1 3,3 7,7 3,6 9,2 9,3 4,2 4,1 5,9 2,6 8,0 7,5 6,1 6,0 3,2 3,1 3,2 2,1 6,6 2,9 9,8 4,2 5,6 2,1 10,2 4,7 0,0 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet Työkyvyttömyyseläke mielenterveyssyistä Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Lukuja ei ole ikävakioitu. Kuntayhtymän kokonaistilanne vuonna 2016 vastasi koko maan tilannetta, mutta kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli ssä ja vähiten ssa. (Sotkanet) 7
Koko maa PHSOTEY Hämeenkoski Nastola Koko maa 3.3 Koulutus 500 Koulutustasomittain 2015 400 300 358 318 310 239 291 338 292 265 335 267 288 245 284 246 200 100 0 Koulutustaso mitataan laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi luku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. (Sotkanet) Kuntayhtymän alueella väestön koulutustaso on alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2015). Alueen kunnista korkein koulutustaso on ssa ja Lahdessa. Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutettu väestö. % 25,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2014 20,0 15,0 10,0 8,6 9,7 7,7 15,1 9,9 8,0 9,8 8,9 11,2 9,5 11,7 11,9 11,1 8,6 7,6 10,6 5,0 0,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kuntayhtymän alueen 17 24-vuotiaista jäi vuonna 2014 koulutuksen ulkopuolelle hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli ssa. (Sotkanet) 8
Koko maa Koko maa 3.4 Toimeentulotuki 16,0 Toimeentulotukea saaneet vuonna 2015 14,0 12,0 10,0 9,3 9,5 11,6 10,1 10,4 11,2 8,8 9,7 8,7 8,0 6,0 4,0 2,0 7,3 7,3 3,6 5,3 5,0 4,1 3,8 6,4 3,7 7,0 5,0 7,4 4,9 5,1 4,1 2,1 2,2 6,1 7,3 5,9 5,9 7,5 6,8 4,4 2,8 7,4 6,4 4,5 4,5 2,6 0,0 Lapsiperheet, % lapsiperheistä Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Pitkäaikainen ttt. 18-24-v, % vastaavanik. Kuntayhtymän alueella toimeentulotukea saaneiden tilanne vastasi koko maan tilannetta vuonna 2015 pois lukien pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat, joita oli suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli suhteellisesti eniten ssa ja Lahdessa, toimeentulotukea saaneita henkilöitä eniten Lahdessa ja pitkäaikaista toimeentulotukea saaneita 18 24-vuotiaita ssa. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori (Sotkanet). 3.5 Pienituloisuus 35 Pienituloisuusasteet vuonna 2015 30 28,8 25 24,0 20 19,9 15 10 12,7 11,8 14,2 13,2 13,5 12,7 14,8 14,5 10,0 9,9 14,5 14,5 13,3 12,0 14,7 13,5 9,0 11,5 14,0 13,7 13,2 15,9 11,4 9,8 15,6 5 0 Lasten pienituloisuusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Indikaattori kuvaa pienituloisuutta valtakunnallisesti. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Kuntayhtymän alueella lasten ja kunnan yleinen pienituloisuusaste olivat korkeammat kuin koko maassa vuonna 2015. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria. ssa pienituloisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin alueen muissa kunnissa. 9
Koko maa 3.6 Lastensuojelu 14,0 Lastensuojelu vuonna 2015 0-17-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 6,7 6,2 6,0 6,3 1,4 1,5 1,1 5,6 4,2 2,5 10,0 9,7 2,1 8,0 5,4 9,3 7,9 7,5 6,9 7,1 6,4 6,1 5,3 4,4 4,0 1,3 1,3 1,5 1,5 1,3 1,8 7,8 6,6 5,8 2,9 8,1 7,4 6,9 6,9 1,4 1,3 0,0 0,0 Kodin ulkopuolelle sij. Lastensuojeluilmoitus Avohuollolliset toimenpit. Vuonna 2015 kuntayhtymän alueen lastensuojelun tilanne vastasi koko maan tilannetta, mutta kuntakohtaiset vaihtelut olivat merkittäviä. Lastensuojeluilmoituksia, avohuollollisia tukitoimenpiteitä ja sijoituksia tehtiin suhteellisesti eniten ssa. (Sotkanet) 4. Hyvinvointi ja terveys 4.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 1,5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 2015 Koko maa = 1 1,4 1,38 1,3 1,2 1,21 1,17 1,25 1,1 1,04 1,09 1,02 1,03 1,03 1,05 1,0 0,9 0,98 0,99 0,94 0,8 Tarvekertoimet perustuvat tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Koko kuntayhtymän alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on hieman suurempi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Suurin palvelutarve on ssä, Padasjoella ja ssa. (THL) 10
4.2 Kansantaudit ja sairastavuus 140 Kela: Kansantauti-indeksi 2016 Koko maa = 100 120 114,7 100 107,6 101,5 105,3 80 90,5 87,2 91,1 90,9 93,1 89,7 96,0 88,2 94,2 60 Kansantauti-indeksi 2016 vakioitu Koko maa = 100 Diabetes 81,9 110,4 98,7 92,4 79,8 94,8 89,3 99,3 102,0 120,1 85,5 93,3 92,1 Psykoosit 98,9 100,0 124,0 84,3 107,3 82,5 114,4 60,9 93,3 112,4 50,3 113,7 107,3 Sydämen vajaatoiminta 106,1 114,1 88,6 77,4 84,0 110,1 84,5 105,0 90,3 135,8 97,4 150,3 90,2 Nivelreuma 108,1 138,6 118,4 105,0 108,6 96,2 98,1 96,2 96,7 117,8 98,2 110,1 102,7 Astma 81,9 89,9 91,5 83,0 90,4 81,0 88,2 83,3 91,2 114,2 106,3 92,5 88,3 Verenpainetauti 70,7 98,0 85,3 85,3 78,8 83,2 87,3 105,2 101,8 109,8 94,2 82,6 87,4 Sepelvaltimotauti 86,2 102,2 103,8 83,2 88,8 88,3 90,0 78,3 97,0 92,7 85,7 94,8 91,3 Kansantauti-indeksi 90,5 107,6 101,5 87,2 91,1 90,9 93,1 89,7 96,0 114,7 88,2 105,3 94,2 Vuonna 2016 kuntayhtymän alueen väestön terveydentila oli kansantauti-indekseillä mitattuna parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelnivelreumaa ja psykooseja. Kuntakohtainen vaihtelu on merkittävää. Koko maata heikompi tilanne on ssa, ssä ja erityisesti Padasjoella, missä sepelvaltimotautia lukuun ottamatta kaikki kansantauti-indeksit ovat selvästi koko maata korkeammat. (Kela) 140 Kela: Sairastavuusindeksit 2016 Koko maa = 100 120 100 100,9 109,5 109,7 101,1 109,1 101,0 97,3 99,0 105,7 99,2 108,5 100,7 80 89,9 60 11
Sairastavuusindeksi, vakioitu 2016 Koko maa = 100 Kuolleisuusindeksi 107,2 110,9 103,7 88,5 103,1 122,2 106,5 109,5 100,6 94,6 122,0 103,8 103,9 Lääkekorvausoikeusindeksi 89,1 100,9 99,9 93,1 93,4 96,9 96,5 93,5 98,7 108,4 94,7 97,7 96,3 Työkyvyttömyysindeksi 106,4 116,8 125,4 88,2 106,9 108,2 99,9 89,0 97,6 114,1 81,0 124,1 102,0 Sairastavuusindeksi 100,9 109,5 109,7 89,9 101,1 109,1 101,0 97,3 99,0 105,7 99,2 108,5 100,7 Kuntayhtymän alueen sairastavuusindeksi vastaa koko maan keskiarvoa. Osaindekseistä kuolleisuus- ja työkyvyttömyysindeksi ovat hieman korkeammat ja lääkekorvausindeksi hieman matalampi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuusindeksi on selvästi maan keskiarvoa korkeampi ssa, ssa, ssä, Padasjoella ja ssä. (Kela) 4.3 Muistisairaudet 140 000 Keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan laskettuna KOKO MAA 120 000 100 000 106 287 120 854 80 000 60 000 40 000 20 000 76 723 62 253 54 242 48 725 64 376 62 893 63 736 57 368 43 681 37 579 25 713 28 483 27 167 26 959 26 365 24 690 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 (11 % ikäryhmästä) 85- (35 % ikäryhmästä) Keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan laskettuna PHSOTEY 6 000 5 388 5 000 4 840 4 000 3 457 3 000 2 000 1 000 2 744 2 047 2 307 2 938 2 672 2 760 2 754 2 017 1 688 1 197 1 300 1 185 1 152 1 130 1 050 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 (11 % ikäryhmästä) 85- (35 % ikäryhmästä) Sulkavan ym. (2000) mukaan keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys on 4 % ikäryhmässä 65 74 vuotta, 11 % ikäryhmässä 75 84 vuotta ja 35 % ikäryhmässä yli 85 vuotta. Väestön ikääntyminen johtaa myös muistisairauksieni esiintyvyyden kasvuun. 12
4.4 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyinä elinvuosina laskemalla ns. PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost). Indeksi on ikävakioitu ja ilmoitetaan summalukuna 100.000 henkilöä kohti ja tarkastelujakso on viisi vuotta. FCG toteutti kesällä 2015 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kuntien PYLL-analyysit tarkastelujaksolta 2009 2013. Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus 2009 2013, miehet ja naiset yhteensä menetettyä elinvuosia /100.000 hlö Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus 2009 2013, miehet ja naiset yhteensä Vertailu koko maahan 13
14
15
16
Taustatietoja ja johtopäätöksiä Päijät-Hämeen PYLL- analyysistä 2009 2013 PYLL- menetelmä perustuu kuoliniän ja laskennallisesti odotettavissa olleen eliniän erotukseen ja sen luokitteluun 28:n ehkäistävissä olevan kuolinsyyryhmän mukaan. Sekä menetelmä että sen perustana olevat kuolinsyyt ovat Maailman Terveysjärjestön (WHO:n) ylläpitämiä ja kansainvälisesti käytettyjä väestön terveydentilan seurantamenetelmiä. Näitä menetelmiä käytetään eri maiden, alueiden ja kuntien vertailuun ja seurantaan. Edellä olevilla kartoilla punaisella merkityssä kunnissa kuvan otsikossa olevien sairauksien aiheuttamien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä on suurempi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Keltaisella väritetyissä kunnissa ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ovat koko maan keskiarvossa ja vihreällä väritetyissä koko maan keskiarvoa alhaisempia. Pieni nuoli karttapohjalla kuvaa kehityksen suuntaa. Jos nuolta ei ole, tilanne on pysynyt ennallaan. Osassa Päijät-Hämeen kunnissa menetetään siis elinvuosia ennenaikaisten kuolemien takia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tilanne on vuosina 2009 2013 kehittynyt kuitenkin maan keskitasoa paremmin erityisesti miesten osalta. Naisten osalta kehitys on joissain kunnissa ollut entiseen verrattuna huonompaa. Usein huonompaan kehitykseen syynä Päijät-Hämeessä ovat edelleen alkoholiperäisten sairauksien ja itsemurhien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat. Osassa kunnista myös verenkiertoelinsairaudet sekä suoliston, keuhkojen ja rintarauhasten pahanlaatuiset kasvaimet ovat yleisiä ennenaikaisen kuoleman syitä. Joissain kunnissa myös liikennetapaturmat ovat syynä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosiin. Ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia voidaan kuolemaa aiheuttavien sairauksien ja sairastavuuden sekä inhimillisen kärsimyksen lisäksi tarkastella kunnan inhimillisen pääoman menetystä. PYLL- tutkijat ovat määrittäneet pääoman menetyksen arvon, joka lasketaan väestön määrään suhteutetusta bruttokansantuotteesta. Tarkastelemalla PYLL- indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Näihin kohteisiin voidaan usein vaikuttaa parhaiten kunnan kaikkien toimialojen yhteistyönä ja myös yhteiskunnan muiden toimijoiden kautta. (teksti: Risto Raivio) 17
Koko maa Koko maa 5. Palvelujen kattavuus 5.1 Terveydenhuolto 25,0 Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat, % väestöstä vuonna 2015 0,3 20,0 0,3 0,4 15,0 10,0 0,5 2,5 11,6 0,5 0,4 2,8 3,3 13,1 13,2 6,0 14,2 0,5 3,6 13,4 0,3 2,2 12,5 0,4 4,6 2,9 14,2 14,1 0,5 0,5 2,5 3,2 2,9 13,1 13,2 12,4 0,3 1,1 15,5 0,4 2,7 11,9 6,8 14,9 5,0 0,0 Som. Esh Pth Psyk. Esh Terveydenhuollon laitoshoitoa kokonaisuutena tarkastellen Kuntayhtymän alueen väestöstä oli vuonna 2015 hieman suurempi osuus vuodeosastohoidossa kuin koko maassa. Palvelujen käytössä esiintyy kuntien välistä vaihtelua. Perusterveydenhuollon vuodeosastolla hoidettujen osuus on suurin kunnissa, joissa on paljon vanhusväestöä. (Sotkanet) 100,0 Terveydenhuollon avohuollon potilaat, % väestöstä 2016 80,0 60,0 40,0 20,0 59,7 52,4 53,7 52,4 54,1 53,4 49,6 48,6 43,0 43,1 35,3 28,4 29,7 26,8 25,3 26,4 27,8 24,7 23,0 22,0 22,9 24,4 69,6 55,0 42,5 24,4 26,1 19,5 0,0 Pth lääkärin potilaat Yksit.lääk. sh-korvausta saaneet Vuonna 2016 koko maassa kävi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla noin 50 % ja kuntayhtymän alueella 43 % väestöstä. Kunnittain osuudet vaihtelevat 35 70 % välillä. Yksityislääkärin käynneistä korvauksia sai koko maassa noin 28 % ja kuntayhtymän alueella 27 % väestöstä. Kunnittain korvausta saaneiden osuudet vaihtelivat 20 30 % välillä. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä. (Sotkanet ja Kela) 18
Koko maa Koko maa Suun terveydenhuollon potilaat, % väestöstä 2016 80,0 60,0 40,0 20,0 35,5 32,9 18,5 19,4 37,6 14,4 50,3 6,1 30,6 25,3 42,0 14,7 34,1 20,6 39,6 13,7 28,5 22,0 39,6 38,9 12,5 14,1 51,8 3,3 39,8 11,0 46,3 8,2 0,0 Suun th:n potilaat terv.keskuksissa Yksit. ham.huollon korv. saaneet Vuonna 2016 koko maassa terveyskeskuksen suunterveydenhuollon palveluja käytti 35 % ja yksityisiä palveluja 19 % väestöstä. Kuntayhtymän alueella terveyskeskuksen suun terveydenhuollon palveluja käytti 33 % ja yksityistä palvelua 19 % väestöstä. Eniten perusterveydenhuollon hammashuollon palveluja käyttivät padasjokelaiset ja vähiten lahtelaiset. (Sotkanet ja Kela) 5.2 Vammaispalvelut 4 500 4 000 3 500 Vammaispalvelujen asiakkaat 100.000 asukasta kohti vuonna 2015 3 659 3 000 2 500 2 000 1 500 1 830 2 303 2 848 1 945 1 905 1 965 1 462 2 302 2 624 1 372 1 634 1 000 500 0 346 294 290 302 276 326 347 105 95 157 34 97 159 711 761 261 239 304 305 322 208 223 87 102 152 55 95 25 Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palvelusuminen Vammaispalvelujen piirissä on hyvin pieni osa väestöstä ja palvelujen käyttö vaihtelee kunnittain. (Sotkanet) 19
Koko maa Koko maa 5.3 Perheneuvola 30,0 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat, % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna 2015 25,0 22,6 20,0 15,0 15,7 14,7 10,0 5,0 7,3 8,6 2,0 4,8 8,7 5,4 8,0 6,9 4,0 6,7 4,9 0,0 Vuonna 2015 kuntayhtymän alueen alle 18-vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja selvästi useampi (15,7 %) kuin koko maassa (7,3 %). Kuntien välillä palvelujen käytössä on suuria vaihteluja. Lahden luku sisältää myös puheterapiassa käyneet lapset ja nuoret. (Sotkanet) 5.4 Päihdehuolto 25,0 Päihdehuollon asiakkaat 1000 asukasta kohti vuonna 2015 20,0 18,1 15,0 15,0 14,6 13,0 10,0 8,4 7,4 8,0 7,5 7,9 5,0 0,0 3,7 2,8 2,8 3,0 4,3 2,8 1,0 5,7 1,6 4,1 2,9 4,1 2,8 3,0 2,0 2,3 4,6 2,4 3,8 2,8 1,0 0,5 2,5 4,5 2,9 3,2 2,1 1,6 5,9 1,0 0,5 0,7 0,0 Avopalvelut Laitos Päihteiden vuoksi sairaalan/tk:n vuodeos. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu kuitenkin myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei siis välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. (Sotkanet) 20
Koko maa 5.5 Ikääntyneiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamassa laatusuosituksessa iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017: 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on kotona asuvia 91 92 % säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 % tehostetun palveluasumisen piirissä 6 7 % omaishoidon tuen piirissä 6 7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2 3 %. 100 80 % 90,6 91,1 Kotona asuvat yli 75-vuotiaat ja yksin asuvat yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2015 89,9 98,1 91,3 92,0 89,9 85,3 91,4 90,7 88,5 89,7 90,6 93,4 60 40 47,7 50,6 46,4 52,4 49,2 42,5 52,7 50,6 52,8 39,6 50,6 51,3 49,4 48,7 20 0 Kotona asuvat Yksin asuvat Laatusuositus 91-92 % Vuonna 2015 kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus ikäryhmästä vastasi laatusuositusta lähes kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Vanhusväestöllä yksi pitkäaikaisen laitoshoidon riskitekijöitä on yksin asuminen. Vuonna 2015 noin 51 % kuntayhtymän alueen 75 vuotta täyttäneistä asukkaista oli yksin asuvia. Kuntien välistä vaihtelua esiintyy jonkin verran. Pienin yksin asuvien osuus oli ssä ja suurimmat yksin asuvien osuudet olivat Lahdessa, Iitissä ja ssa. 21
Koko maa Koko maa 20,0 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 30.11.2015 15,0 13,6 Laatusuositus 13-14 % 11,8 11,7 11,7 10,0 9,3 9,5 8,3 8,6 10,6 9,5 9,8 10,1 8,2 5,7 5,0 0,0 Kuntayhtymän alueen 75 vuotta täyttäneistä oli 30.11.2015 säännöllisen kotihoidon piirissä pienempi osuus kuin koko maassa. Kotihoidon piirissä olevien osuus vaihtelee kunnittain. Laatusuositus täyttyi ainoastaan ssa. % 14 Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet yli 75-vuotiaat, % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2015 12 10 8 6 7,1 7,1 9,8 Laatusuositus 6-7 % 6,7 6,0 8,7 9,9 7,1 8,9 9,6 10,3 9,4 4 2 1,9 0 Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75-vuotiaiden osuus vastasi laatusuositusta tai ylitti sen vuonna 2015 kuntayhtymän muissa jäsenkunnissa paitsi ssa ja ssä. 22
Koko maa Koko maa 10 % Omaishoidon tuen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2015 8 6 Laatusuositus 6-7 % 5,2 5,6 4 2 4,7 4 2,6 3,7 4,1 2,1 4,2 4,0 3,5 4,4 4,7 3,1 0 Omaishoidon tuen piirissä olevien yli 75-vuotiaiden osuus ei vastannut laatusuositusta missään kuntayhtymän jäsenkunnassa vuonna 2015. 10 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet yli 75-vuotiaat % vastaanikäisestä väestöstä vuonna 2015 8 6 4 6,2 2 Laatusuositus 2-3 % 0 2,1 1,7 2,0 1,9 1,0 4,8 1,5 1,9 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus oli selvästi laatusuositusta suurempi ssä ja ssä vuonna 2015. (Sotkanet) 23
Erikoissairaanhoito 6. Palvelujen kustannukset 6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2015 ja vertailu Manner-Suomeen Kunta Sosiaali- ja Vert. Sosiaali- Vert. Tervey- Vert. Perus- Vert. Erikois- Vert. terveys- koko toimen koko den- koko terveyden- koko sairaan- koko toimen maa maa huollon maa huollon maa hoidon maa Manner-Suomi 3 262 100 1 412 100 1 850 100 621 100 1 215 100 3 519 108 1 605 114 1 914 103 924 149 961 79 4 270 131 1 911 135 2 358 128 985 159 1 329 109 3 674 113 1 671 118 2 003 108 744 120 1 243 102 2 947 90 1 282 91 1 666 90 577 93 1 079 89 Hämeenkoski 3 599 110 1 695 120 1 905 103 741 119 1 141 94 3 496 107 1 427 101 2 069 112 822 132 1 222 101 3 450 106 1 631 116 1 819 98 714 115 1 076 89 3 237 99 1 426 101 1 811 98 657 106 1 146 94 3 267 100 1 588 112 1 680 91 630 101 1 025 84 Nastola 2 905 89 1 170 83 1 735 94 752 121 969 80 3 242 99 1 532 108 1 710 92 618 99 1 072 88 4 334 133 1 871 132 2 463 133 1 127 181 1 314 108 3 185 98 1 521 108 1 664 90 558 90 1 084 89 3 985 122 1 762 125 2 223 120 888 143 1 283 106 3 297 101 1 460 103 1 837 99 693 112 1 129 93 Kuntayhtymän alueen erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Manner-Suomen kustannustasoa alhaisemmat vuonna 2015. Kuntien palvelutarpeissa ja kustannuksissa on huomattavia eroja. (Kuntaliitto) 140 Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2015 vertailu Manner-Suomeen (= 100) PTHpainotteinen ESHpainotteinen 120 100 80 Hämeenkoski Nastola 60 60 80 100 120 140 160 180 Perusterveydenhuolto 24
Terveydenhuolto Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2015 vertailu Manner-Suomeen (= 100) 160 Sosiaalitoimipainotteinen Terveydenhuoltopainotteinen 140 120 100 Nastola Hämeenkoski 80 60 60 80 100 120 140 160 Sosiaalitoimi 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 120 Tarvevakioidut sote-menot 2015 Koko maa = 100 110 109 111 100 105 101 103 101 104 97 96 90 90 90 80 86 84 25
Ttarvevakioidut kustannusket (koko maa = 100) Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet ja tarvevakioidut kustannukset vuonna 2015 130 Tarve matala, kustannukset korkeat Tarve suuri, kustannukset 120 110 100 90 Tarve matala, Tarve suuri, kustannukset matalat kustannukset matalat 80 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 Tarvekerroin (koko maa = 1) Kuntakohtaiset tarvekertoimet perustuvat tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Vertailuaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntien sotemenoissa on merkittäviä eroja, mutta tilasto ei kerro erojen syitä. (THL/CHESS) Tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireissä 2015 Shp Sosiaali- ja terveydenhuollon* tarvevakioidut menot 2015 Nettomenot Euroa/ asukas Nettomenot, indeksi Koko maa = 100 Tarvekerroin Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa = 100 Etelä-Karjala 3 137 104 1,08 96 Etelä-Pohjanmaa 3 140 104 1,10 94 Etelä-Savo 3 432 113 1,16 98 HUS 2 741 91 0,89 102 Itä-Savo 3 853 127 1,16 110 Kainuu 3 632 120 1,17 103 Kanta-Häme 3 001 99 1,02 98 Keski-Pohjanmaa 3 179 105 1,02 103 Keski-Suomi 2 987 99 1,03 95 Kymenlaakso 3 321 110 1,11 99 Lappi 3 700 122 1,06 115 Länsi-Pohja 3 489 115 1,10 105 Pirkanmaa 2 989 99 0,99 100 Pohjois-Karjala 3 323 110 1,14 96 Pohjois-Pohjanmaa 2 963 98 1,04 94 Pohjois-Savo 3 397 112 1,14 98 Päijät-Häme 2 849 94 1,05 90 Satakunta 3 204 106 1,05 101 Vaasa 3 195 106 0,97 109 Varsinais-Suomi 3 067 101 0,99 102 Min. 2 741 91 0,89 90 Max. 3 853 127 1,17 115 * sosiaalihuolto mukana Vuonna 2015 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin tarvevakioitu menoindeksi oli valtakunnan alhaisin. 26
6.3 Erikoissairaanhoidon tuottavuus THL on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 1990-luvun lopusta lähtien. Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut kaikkina vuosina tuottavimpien sairaaloiden joukossa, niin myös vuonna 2015. THL: Sairaaloiden tuottavuus 2015, keskussairaalat 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 Pohjois-Karjala Mikkeli Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Satakunta Länsi-Pohja Kymenlaakso Seinäjoki Savonlinna Lappi Vaasa 0,89 0,86 0,89 0,86 0,89 0,87 0,85 0,89 0,98 0,99 0,97 0,99 0,97 0,96 0,98 1,02 1,01 1,01 1,03 1,00 1,01 1,00 1,07 1,07 1,08 1,13 1,13 1,13 1,12 1,13 Episodi-tuottavuus Hoitojaksotuottavuus Grafiikka Anu Lindfors Indeksit kuvaavat episodi- ja hoitojaksotuottavuutta suhteessa saman sairaalatyypin tuottavuuteen. Sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku =1. 6.4 Erikoissairaanhoidon kustannusindeksi 120 Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusindeksi vuonna 2015 (koko maa = 100) 110 100 90 80 93,8 88,5 86,8 89,2 93,0 92,7 98,5 95,9 83,0 90,6 93,9 94,7 83,3 70 Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituja somaattisen erikoissairaanhoidon alueellisten episodien laskennallisia kustannuksia asukasta kohti (saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu). 27
7. Johtopäätökset sosiaali- ja terveydenhuolto Vaikka useat edellä esitetyistä indikaattoreista eivät koko kuntayhtymän aluetta tarkasteltaessa poikkea merkittävällä tavalla koko maan tilanteesta, kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Maaseutumaisten ja kaupunkien/kaupunkimaisten kuntien haasteet ovat erilaisia. Kuntakohtaisiin vaihteluihin on syytä kiinnittää huomiota palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Keskeisiä haasteita kuntayhtymän alueella ovat - väestön ikääntyminen - sosioekonominen tilanne - päihteiden käyttö - mielenterveysongelmat - palveluiden rahoitus. Väestön ikääntyminen on kuntayhtymän alueella suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa ja painottuu pohjoisen alueen kuntiin. Yhä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan, jolloin kotona asumista tukevien palvelujen tarve kasvaa. Korkea työttömyysaste ja pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutustaso, nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, toimeentulotuki ja pienituloisuus ovat sosioekonomisia tekijöitä, jotka muodostavat merkittävän sosiaalisen syrjäytymisen riskin. Sosioekonominen asema vaikuttaa myös alkoholin käytön trendeihin. Alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat ovat merkittävä syy ennenaikaisiin kuolemiin ja elinvuosien menettämiseen kuntayhtymän kunnissa. Kansantauti-indekseillä mitattuna alueella esiintyy enemmän psykooseja kuin koko maassa keskimäärin. Vaikka kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat palvelutarpeeseen nähden alhaiset, kuntien taloudellinen tilanne edellyttää kustannusten kasvupaineiden hallintaa rakenteellisilla ratkaisuilla, toimintatapoja uudistamalla sekä tukemalla väestöä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä työ on keskeinen osa Hyvinvointikuntayhtymän palvelutoiminnan kehittämistä. 28
KOKO MAA 8. Ympäristöterveydenhuolto 8.1 Toimintaympäristö Taajama-asteet 2015 100 85,4 90,9 97,4 80 78,4 60 64,4 54,9 59,4 66,8 66,4 50,6 51,2 40 46,4 39,1 20 0 Taajama-aste kuvaa taajamissa asuvan väestön osuutta. Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkuntien taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Merkittävimmät työllistävät toimialat 2014, % työllisistä 9,7 21,7 25,1 5,3 9,0 5,1 18,6 2,7 10,6 15,7 18,2 4,6 20,1 4,6 21,9 1,8 7,5 8,6 9,7 12,3 28,6 24,3 22,8 30,2 13,0 10,3 3,8 24,9 5,3 6,5 8,7 12,5 14,5 14,5 3,9 9,5 7,5 6,9 16,1 18,4 18,7 15,1 21,3 2,4 3,0 3,8 6,3 Ammatillinen, tieteellinenja tekninen toim., hallinto-tukipalvelut Julk.hallinto ja maanpuol., koulutus, sotepalvelut Maa-, metsä- ja kalatalous 5,9 15,2 8,6 3,0 4,1 42,5 18,0 1,5 Muu palvelutoiminta 6,0 25,2 11,0 2,9 8,5 26,4 16,4 1,8 Rakentaminen 11,1 8,8 26,0 25,6 7,1 5,7 2,54,1 6,1 7,4 24,4 19,9 22,1 18,8 1,8 5,0 Teollisuus 7,1 8,5 11,1 25,0 25,6 28,2 16,9 10,9 3,5 7,1 5,0 6,8 3,6 5,0 7,5 17,7 14,5 21,1 21,0 20,5 16,5 2,6 3,1 5,2 Tukku-vähittäiskauppa, kuljetus-varastointi, majoitus-ravitsemis Muut toimialat Koko maa 12,3 29,3 3,3 5,4 6,4 12,9 21,3 7,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä. 29
8.2 Palvelujen saatavuus Terveydensuojelun palvelutoiminta vuonna 2016 Yhteensä (Nastola) Tarkastus 161 73 305 257 61 29 168 188 87 28 70 1427 Päätös 11 4 19 16 5 2 12 19 6 1 8 103 Puhelin- tai 378 156 521 396 91 63 425 575 200 55 151 3011 sähköpostikontakti Neuvonta- ja 162 29 200 219 69 39 123 186 130 25 79 1261 konsultaatiokäynti Lausunto 20 11 24 28 40 3 7 22 2 0 7 164 Eläinlääkintähuollon palvelutoiminta vuonna 2016 (Nastola) Ulkokunnat Yhteensä ELL:n tilakäynti 1/2-1 h 122 138 24 56 144 15 82 7 344 1 151 260 3 1 347 1-2 h 292 124 144 168 171 23 50 46 313 9 80 181 22 1 623 yli 2 h 103 106 36 141 113 10 43 45 238 21 25 106 10 997 Asiakkaan käynti vo:lla alle 1/2 h 1035 484 1488 916 341 488 146 828 1473 29 64 697 132 8 121 1/2-1 h 431 380 219 284 268 488 32 234 310 40 27 278 178 3 169 yli 1 h 148 171 116 148 172 325 27 127 244 10 48 106 126 1 768 Muu tarkastus alle 2h 4 1 0 1 2 1 0 3 8 0 0 1 0 21 yli 2h 19 4 0 13 8 1 9 7 16 4 16 4 0 101 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Valvontatarpeen mukaiset tavoitteet on lähes saavutettu. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa (erityisesti eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkärin toiminnan osalta). 8.3 Kustannukset 60 50 Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2015 45,3 52,2 40 30 20 28,7 15,3 25,2 29,1 24,9 19,7 22,3 22,3 10 11,5 8,9 0 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen paikalliset tarpeet ja yksityinen palvelutarjonta heijastuvat kuntien välisiin kustannusvaihteluihin. Esimerkiksi maaseutumaisilla paikkakunnilla, joissa on tuotantotiloja, kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tarve on suuri. Kaupungeissa ja keskustaajamissa on usein tarjolla yksityisiä eläinlääkäripalveluja. 30
8.4 Valvontakohteet Terveydensuojelun valvontatyypeittäin 2017 Laki Elintarvikevalvonta (alkutuotanto vähennetty) Valvontakohteita 1032 Terveydensuojelu 748 Tupakka- ja LääkeL 275 Eläinlääkintähuollon valvontakohteet valvontatyypeittäin 2017 Maitotilat 220 Terveysvalvontaohjelmat Lampolat Vesiviljelylaitokset 7 11 Siipikarjan salmonellavalvonta 10 Munapakkaamot 2 Ilmoituksenvaraiset kohteet 138 Haaskanpitäjät 6 Sivutuotealan laitokset 2 Sonniasemat 1 Kunnan tulee lainsäädännön mukaan (eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765) järjestää alueellaan peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläimille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Lisäksi kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta. Pieneläimet Lemmikkieläinten määriä ei rekisteröidä maassamme, joten niiden lukumäärä perustuu asukasluvun mukaan tehtyyn arvioon (1/8). Pieneläimiä on arviolta 13 000 ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Mikäli mukaan lasketaan myös päivystysalue, niin kokonaislukumäärä on noin 25 500. Pieneläinten lukumäärä ja niiden aiheuttama työmäärä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Hyötyeläimet Vuonna 2016 päivitetyn valvontasuunnitelman mukaan ympäristöterveyskeskuksen toimialueella on yhteensä 566 rekisteröityä hyötyeläintilaa. Näistä nautatiloja on 318, sikatiloja 26, lammas- ja vuohitiloja 169, ja siipikarjatiloja 53. Suurin työllistävä vaikutus on maidontuotantotiloilla, joita vuoden 2016 lopussa oli 220. Hevoset Varsinkin yhtymän eteläisissä osissa on runsaasti hevosia. Valvontasuunnitelman mukaan hevostilojen kokonaislukumäärä on noin 395. 31
8.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa Altiste Altistuneita Vaikutus Ulkoilman pienhiukkaset Tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle kotona (lapset tai kotona/töissä (aikuiset) Sisäilman radon Auringon UV-säteily Ympäristömelu Tapauksia vuosittain a Tapauksia Ympäristöterveyskeskus Tapauksia Yksilöriski b koko väestö ennenaikainen kuolleisuus 1 800 35 34 2,3 % 3,5 milj. (15-64- vuotiaat) vakava oirepäivä 2,1 milj. 38498 40076 30 pv 36 000 (alle 15- astman vuotiaita) puhkeaminen* 50 1 1 2,0 % astman 460 000 (aikuisia) puhkeaminen * 800 15 16 9,0 % 460 000 (aikuisia) 460 000 (aikuisia) koko väestö koko väestö 2,6 milj. (>45 db L DEN ) 2,1 milj. (>40 db L N ) Kotien kosteusvauriot 800 000 Kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) 300 6 6 3,0 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) 8 0.2 0.2 0,1 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) 280 6 5 0,4 % kuolleisuus (melanooma) 120 2 2 0,2 % kuolleisuus (okasolusyöpä) 25 <1 <1 0,03 % suuresti kiusaantuneita 150 000 2887 2841 6,0 % suuresti unihäiriöisiä 80 000 1540 1515 4,0 % 0,8 milj. (>59 db L DEN ) sydäninfarkti* 90 2 <2 0,8 % astman puhkeaminen* 800 15 15 7,0 % alahengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin 20 000 385 379 3,0 % ylähengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin 50 000 962 947 6,0 % a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski. *Näyttö altistuksen syy-yhteydesä ei konklusiivinen. 8.6 Keskeiset muutokset Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti. Väestön ikääntyminen muuttaa liikenteen ja asumisen turvallisuusvaatimuksia ja vaikuttaa sosiaalipalvelujen rakenteeseen ja palveluprosesseihin. Väestön koulutustaso nousee nykyisestä. Valmistelussa oleva kansallinen lainsäädäntö siirtää toteutuessaan ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntien vastuulta maakuntien vastuulle. Maakuntien laajan itsehallinnon toteutuessa maakuntaa saa itse päättää, miten palvelut maakunnassa toteutetaan. EU- lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön muutokset muuttavat valvontakäytäntöjä. Yhdyskuntakehitys nopeutuu; asuinalueiden ja liikenneväylien kehitys on nopeaa. Palveluprosessit muuttuvat myös taajamakehityksen johdosta. Kansainvälistyminen lisää eri maiden ihmisten kanssakäymistä sekä eläinten ja elintarvikkeiden liikkumista. Ympäristön terveyshaittoja koskeva tieto lisääntyy. 32
Hyötyeläinten määrä ei kasva, tuotantoyksiköiden määrä vähenee ja yksikkökoko kasvaa. Pieneläinten määrä lisääntyy etenkin taajamissa. 9. Johtopäätökset ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja talous mitoitetaan kuntien maksukyvyn pohjalta ottaen huomioon mahdolliset valtion korvaukset ympäristöterveydenhuollon ylimääräisistä tehtävistä. Mahdolliset muutokset kuntien elinkeinorakenteisiin vaikuttavat terveydensuojelun valvontasuunnitelmiin ja yleisen terveydensuojelun vaatimuksiin ja toimintaan. Valvontasuunnitelmissa asetettuja tavoitteita päivitetään säädösmuutosten ja keskusviranomaisten ohjauksen mukaisesti. Ympäristöterveyskeskus tekee aktiivisesti yhteistyötä yhteistoiminta-alueen kuntien viranomaisten kanssa terveyshaittojen huomioimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi maankäytön ratkaisujen yhteydessä. Myös voimavarojen käyttö muuttuu. Informaatioteknologian ja sähköisten palvelumuotojen käyttö lisääntyy. Ympäristön terveyshaittoja koskevan tiedon lisääntyminen antaa mahdollisuuksia ennalta ehkäisevä toiminnan kehittämiselle. Valvonta painottuu ennaltaehkäisevään kuntalaisten ja valvontakohteiden neuvontaan ja ohjaukseen, johon varataan riittävästi resursseja. Tehokas ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Kansainvälistyminen ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen kasvattaa sekä ihmisten että eläintautien leviämisen riskejä. Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu lisää toisaalta eläintauti- ja eläinsuojeluriskejä, mutta toisaalta antaa mahdollisuuksia eläinten terveydenhuollon ja eläinsuojelun kehittämiselle. Tätä tukevat vuosittain tuotantoyksiköille laadittavat terveydenhuoltosuunnitelmat. Eläintautien vastustusta ja epidemioihin varautumista sekä eläinsuojelua ja zoonoosien hallintaa tehostetaan. Eläinlääkärien työ kohdentuu nykyistä enemmän pieneläinten peruseläinlääkintään. Yhteistyötä yksityisten pieneläinklinikoiden kanssa jatketaan päivystystoiminnan osalta. Ympäristöterveyskeskus varautuu toiminta-alueensa muutokseen osana valtakunnallista maakuntauudistusta ja osallistuu maakunnan organisaation valmisteluun. Tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus säilytetään maakunnassa yhtenäisenä. 33
10. Lähteet Kela Terveyspuntari: Kansantauti- ja sairastavuusindeksit 2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Ympäristöterveydenhuollon toimintatilastot 2016 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 Suomen Kuntaliitto Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ja tarvevakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2015 THL Sotkanet-indikaattoripankin indikaattorit Erikoissairaanhoidon tuottavuus 2015 Tilastokeskus Väestötietopalvelu Kirjallisuus Häkkinen Unto, Nguyen Lien, Pekurinen Markku ja Peltola Mikko. Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 3/2009. Pylkkänen Elina ja Väisänen Antti. Tutkimus sosiaalihuollon valtionosuusperusteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2009. Vaalavuo Maria, Häkkinen Unto ja Fredrikson Sami. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 24/2013. 34