ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-35 Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta 31.05.2010 Ulkoasiainvaliokuntaa Puolustusvaliokunta Viite UTP 7/2010 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2009 Valiokunnille lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla muistio Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2009. Yksikön päällikkö Timo Kantola
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö MUISTIO UTP 7/2010 vp KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUTEEN VUONNA 2009 Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä, vuodesta 1994 lähtien. Kertomusvuonna rauhankumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoministeriö, puolustusministeriö, Puolustusvoimat, sisäministeriö, Rajavartiolaitos, liikenneja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö muilta ministeriöiltä saadun aineiston pohjalta. Suomi osallistuu aktiivisesti rauhankumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Osana Naton uuden strategisen konseptin laatimista ja laajempaa uudistusprosessia Naton kumppanuuksien ja kumppanuusrakenteiden uudistaminen on meneillään. Suomen kannalta on tärkeää, että uudistukset mahdollistavat tiiviin dialogin ja yhteistyön jatkumisen ja edelleen kehittämisen Naton kanssa Suomea kiinnostavilla osa-alueilla, kuten kriisinhallintaoperaatioissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Naton uudistukset koskevat myös siviilivalmiusyhteistyötä. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto rauhankumppanuustoiminnan vuoden 2009 keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityslinjoista sekä tulevaisuuden tavoitteista kumppanuustoiminnalle. 1. YLEISTÄ RAUHANKUMPPANUUSTOIMINNASTA 1.1. Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Naton yhteistyö kumppanimaiden kanssa on yhä aktiivisempaa ja Nato pitää yhteistyötä merkittävänä osana toimintaansa. Suomi seuraa aktiivisesti järjestön toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvaa kehitystä ja kehittää osallistumistaan rauhankumppanuuteen. Tavoitteena on edelleen parantaa edellytyksiä päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aktiivisesti mukaan Suomea koskettavien asioiden valmisteluun ja suunnitteluun. Tämä koskee erityisesti kriisinhallintaoperaatioita ja -harjoituksia. Osallistumista ajatellen on myönteistä, että Nato ottaa toiminnassaan huomioon kumppani- ja yhteistyömaiden asettamat erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeet. Suomella oli kertomusvuonna useita korkean tason tapaamisia Naton kanssa. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer teki jäähyväisvierailun Suomeen 4.5.2009. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Natossa 15.9.2009 ja kävi kahdenväliset keskustelut Naton uuden pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin kanssa. Nato kutsui kumppanimaat osallistumaan aktiivisesti keväällä 2009 käynnistettyyn strategisen konseptin uudistamiseen. Naton kanssa sovittiin, että Suomi järjestää vuonna 2010 strategisen konseptin uudistamiseen liittyvän seminaarin (4.3.2010). Suomi valmisteli myös Naton uudesta strategiasta Ruotsin kanssa yhteisen paperin, joka luovutettiin tammikuussa 2010. Ulkoministeri Stubb osallistui Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä järjestettyyn ISAF-maiden kokoukseen 4.12.2009. Puolustusministeri Häkämies osallistui Naton puolustusministerikokouksien yhteydessä järjestettyihin ISAF-maiden kokouksiin 19.2.2009 ja 23.10.2009.
Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot käytiin 6.11.2009 Brysselissä alivaltiosihteeritasolla. Suomella oli myös kertomusvuoden lopussa viisi lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana rauhankumppanuusyhteistyötä (Voluntary National Contribution). Naton komentorakenteiden ns. kumppanuusesikuntaosissa työskenteli vuonna 2009 kahdeksan suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella on Naton päämajassa sijaitsevassa Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksessa (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) sisäasiainministeriön lähettämä kansallinen asiantuntija. Suomi osallistui 90 000 eurolla Naton rauhankumppanuuden vapaaehtoisrahastoihin, joilla tuettiin Kosovon turvallisuusjoukkojen pystyttämistä ja Serbian lomautetun sotilashenkilöstön uudelleenkoulutusta ja elinolojen parantamista. Naton rauhankumppanuusrahastoilla tuetaan muun muassa turvallisuussektorin uudistusten toimeenpanoa Naton kumppanimaissa. Suomi isännöi Naton vapaaehtoisrahastoihin liittyvän kansainvälisen asiantuntijatason seminaarin Helsingissä 14.-15.5.2009. Seminaarin teemoja olivat Naton vapaaehtoisrahastojen rooli, yhteistyö muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa ja rahastojen tulevaisuuden suuntaukset. Naton parlamentaarisen yleiskokouksen transatlanttisiin suhteisiin erikoistunut alakomitea vieraili Suomessa 21. 24.9.2009. 1.2. Kumppanuustavoitteet Naton rauhankumppanuusohjelman ja siihen liittyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien suorituskykyä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Ne ovat tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien kansainvälisen yhteensopivuuden ja suorituskykyjen kehittämisessä. Puolustushallinnon edustajat osallistuivat kertomusvuonna lukuisiin kumppanimaille avoinna oleviin komiteoihin sekä työryhmiin. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittäminen tapahtuu puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen voimavarayhteistyö. Puolustusvoimien kehittämisohjelman ja Naton rauhankumppanuustavoitteiden integroinnin suunnittelua jatkettiin kertomusvuona siten, että kumppanuustavoitteet kaudelle 2010-2016 tulevat sisältämään kattavasti koko puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden Näin varmistetaan puolustusvoimien kustannustehokas ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä joukkojen ja järjestelmien kyky puolustusvoimien kaikkiin tehtäviin. Vuonna 2009 toteutettiin edellisvuonna sovittujen 52 kumppanuustavoitteen pohjalta ns. maa-arvio (PARP Assessment), jossa kuvattiin Suomen tavoitteiden toimeenpanon tilanne. 1.3. Harjoitus- ja koulutus- ja arviointitoiminta Suomi kehittää kriisinhallintavalmiuksiaan osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämiin monikansallisiin kriisinhallintaharjoituksiin. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2009 aikana yhteensä noin viiteenkymmeneen kansainväliseen harjoitukseen, joista kahdeksan oli Naton johtamia. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on kehittää sotilaalliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Keskeisenä piirteenä harjoitustoiminnassa on, että tiettyihin harjoituksiin sisällytetään myös suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCC-arviointiprosessin mukaisesti. Tavoitteena on, että seuraavien vuosien aikana kaikki tärkeimmät kriisinhallintajoukot ja -kyvyt on arvioitu Naton OCC-arviointiprosessin korkeimmalle tasolle. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki puolustushaarat. Ilmavoimien valmiusyksikkö evaluoitiin vuonna 2009 Naton neliportaisen arviointiprosessin korkeimmalle tasolle. Kyseessä oli ensimmäinen kumppanuusmaan lento-osasto, joka läpäisi tämän tason.
Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain kansainvälisiä koulutustapahtumia, jotka ovat avoimia EU-, NATO- ja PfP-maille. Vuoden 2009 aikana PVKVK jatkoi yhteistyötä NATO Schoolin kanssa järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin Tuusulassa. Lisäksi järjestettiin muita PfP-kursseja sekä operatiivisen suorituskyvyn arviointiohjelman mukainen arvioitsijoiden koulutustapahtuma. Vuoden 2009 aikana jatkettiin myös Länsi-Balkanin maiden asevoimien upseereille annettavaa sotilastarkkailijakoulutusta, joka tukee maiden puolustusreformia. Kertomusvuoden syyskuussa Kazakstanissa järjestettiin vuotuinen kriisinhallintaharjoitus PfP - kokoonpanossa. Suomesta harjoitukseen osallistui mm. kaksi Naton siviilivalmiuspuolen tietoliikennekomitean asiantuntijaa. Rajavartiolaitos osallistui Itämerellä järjestettyyn BOLD MERCY - meripelastusharjoitukseen. Harjoitus järjestetään vuorovuosin Atlantin ja Itämeren alueella. Vuoden 2009 harjoitus Pohjois-Itämeren alueella toteutettiin 27.5.2009 Ahvenanmerellä Ruotsin meripelastusvastuualueella Ruotsin johdolla. Harjoitukseen osallistui yksiköitä ja johtokeskuksia Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Keskeisiä harjoitusaiheita olivat kolmen maan meripelastusviranomaisten yhteistoiminta pelastustoimien koordinoimiseksi ja pelastustoiminnan johtaminen eri tasoilla. Seuraava BMY -harjoitus Itämeren alueella tullaan järjestämään vuonna 2011. Ulkoministeriö koordinoi kansallisesti vuoteen 2010 siirretyn CMX09 -kriisinhallintaharjoituksen suunnitteluprosessin. Harjoitukseen osallistuivat ulkoministeriö, puolustusministeriö, Pääesikunta, valtioneuvoston tilannekeskus, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus, poliisiviranomaiset sekä Suomen Nato-edustusto. CMXharjoitukset ovat päätöksenteko- ja konsultaatioharjoituksia, joihin ei osallistu joukkoja. 2. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Naton tärkeimmät operaatiot kertomusvuonna olivat Afganistanin ISAF-operaatio (International Security Assistance Force) ja Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force). Suomi jatkoi osallistumista molempiin operaatioihin. Afganistanissa Suomella oli vuoden 2009 lopussa noin 120 sotilasta ja Kosovossa noin 250 sotilasta. Kosovon KFOR-operaatiossa Suomi jatkoi Keskisen taisteluosaston (Multinational Task Force Centre, MNTFC) kehysvaltiona. Osana operaation siirtymistä ehkäisevän läsnäolon vaiheeseen ja joukkojen vähentämistä myös suomalaisen kriisinhallintajoukon vahvuutta supistettiin loppuvuodesta 2009. Suomen ISAF-osallistuminen on keskitetty Ruotsin johtamaan PRT:hen (Provincial Reconstruction Team, alueellinen jälleenrakennusryhmä) Mazar-e-Sharifin alueella Pohjois-Afganistanissa. Suomi osallistui myös merkittävällä panoksella Afganistanin vaalien tukemiseen vahventamalla määräaikaisesti ISAF-operaatiota noin 100 sotilaalla vaalien ajaksi. Suomi tuki Afganistanin armeijan (ANA) kehittämistä Naton vapaaehtoisrahaston kautta 600 000 eurolla. Yksi Suomen lähettämästä em. viidestä virkamiehestä Naton sihteeristössä työskenteli ISAF -operaation taloudellisia vaikutuksia kartoittavan hankkeen (ISAF Economic Footprint) sihteeristössä. 2.1. Hankeyhteistyö Suomi osallistui Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden helikopteripuutteita. Suomen panos oli 500 000 euroa jaettuna puolustusministeriön ja ulkoministeriön kesken. Puolet Suomen rahoituksesta käytettiin vuoden 2009 loppuun mennessä.
Suomi ja Naton johtamisjärjestelmävirasto (NATO Consultation, Command and Control Agency, NC3A) allekirjoittivat kesäkuussa 2009 yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä johtamisjärjestelmien kehittämisessä. Myös Naton tietotekniikka- ja tietoliikennepalvelulaitos (Nato CIS Services Agency, NCSA) on esittänyt vuonna 2009 Suomelle mahdollisuutta tehdä yhteistyötä. Suomi osallistui Saksan Kielissä sijaitsevan Naton matalanveden-alueen osaamiskeskuksen toimintaan lähettämällä keskukseen yhteysupseerin. Suomi sopi yhteistyön käynnistämisestä Tallinnassa sijaitsevan Naton tietoverkkoturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen kanssa. Myös Naton johtamiseen (C2) keskittynyt osaamiskeskus on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta osallistua sen toimintaan. Kertomusvuonna jatkettiin valmisteluita Suomen liittymiseksi ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton järjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE). Tarkoituksena on mahdollistaa pohjoismainen, Itämeren ja osin Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. Suomi osallistui kertomusvuonna Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä hankkimalla yhteiskäyttöön kolme C-17 Globemaster - kuljetuskonetta (Strategic Airlift Capability, SAC). Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa. Koneita operoi jäsenmaiden muodostama ilmakuljetusyksikkö, johon Suomi lähettää osuutensa mukaiset neljä henkilöä. 3. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Osallistuminen Naton siviilivalmiustoimintaan (CEP, Civil Emergency Planning) tarjoaa eri hallinnonaloille lisäarvoa tiedonsaannin ja kansainvälisen verkostoitumisen näkökulmasta, ja yhteistyöstä on käytännön hyötyä. 3.1. Naton euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus EADRCC Vakiintunutta yhteistyötä EADRCC:n kanssa jatkettiin kertomusvuonna. Osallistuminen vuosittaisiin EADRCC:n järjestämiin harjoituksiin ja niiden suunnitteluun sekä kansallisen asiantuntijan lähettäminen keskukseen antaa arvokasta kokemusta pelastushallinnon kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelua varten. Suomen kansallinen asiantuntija työskenteli kansainvälisen avun välittämistehtävissä vuoden 2009 loppuun EADRCC:ssä ja oli muun muassa Kazakstanissa syyskuussa toteutetun harjoituksen (Zhetysu 2009) päävastuullinen suunnittelija. Suomi myös osallistui harjoitukseen. Kansallinen asiantuntija osallistui Kosovon asiantuntijamissioon huhtikuussa 2009. 3.2. SCEPC Suomi osallistui kumppanimaana Naton johtavan siviilivalmiuskomitean toimintaan ja täysistuntoihin. 3.3 Pelastuspalvelukomitea Pelastushallinto jatkoi vuonna 2009 osallistumistaan Non Binding Guidelines eli NBG -projektin työskentelyyn. Projekti keskittyy kemiallisten, biologisten ja radiologisten (CBRN) uhkien tilanteissa tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Pelastusopisto järjesti Kuopiossa 12.-16.10.2009 kansainvälisen CBRN Training the Trainers -kurssin. CPC:llä (Civil Protection Committee) on jo useita vuosia ollut kaksi suomalaista asiantuntijaa, toinen Helsingin pelastuslaitokselta ja toinen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK). Marraskuussa 2009 pelastusosasto esitti komiteaan kolmatta, Kriisinhallintakeskusta edustavaa suomalaista asiantuntijaa. 3.3. Tietoliikennekomitea Tietoliikennekomiteassa toteutettavan siviilivalmiussuunnittelun painopistealueeksi on noussut terrorismin torjunnan rinnalle verkostopuolustus (Cyber Defense). Yhteistyö komitean puitteissa on ollut hyödyllistä toiminnan laajuus ja merkittävyys kansallisen huoltovarmuuden kehittämisessä huomioiden. Suomi isännöi Naton tietoliikennekomitean täysistunnon Helsingissä 20.-22.4.2009. Komitean kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Kertomusvuonna viimeisteltiin Suomen johtovastuulla ollut verkkojen haavoittuvuuksia arvioiva raportti suosituksineen. Suomea toivotaan nykyään mukaan lähes kaikkeen tietoliikennekomitean puitteissa tapahtuvaan toimintaan. Tavoitteena on seurata sähköisen viestinnän ja
postitoimialan varautumissuunnittelun kehittymistä, jatkaa aktiivista osallistumista verkostopuolustusta koskeviin hankkeisiin sekä vaikuttaa komitean 2010 2013 työsuunnitelmaan siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin Suomen tarpeita. 3.4. Maakuljetuskomitea Maakuljetuskomitean yksi kertomusvuoden keskeisimmistä asioista on ollut uusien kuljetusreittien harkinta Afganistanin kriisinhallintajoukkojen huoltoa varten. Suomi on tarjoutunut isännöimään Naton maakuljetuskomitean vuoden 2011 kevätkokousta. Suomesta kokoukseen osallistuvat mm. liikenne- ja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus ja ulkoasiainministeriö. 3.5. Meriliikennekomitea Suomen osaamista meriliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmissä arvostetaan. Suomi on kiinnostunut niin kutsuttujen laivapankkien toiminnasta, joiden kautta Suomella on mahdollisuuksia saada Naton kuljetuksia hoitaakseen. Komitean keskeinen aihe kertomusvuonna oli kriittisten merialueiden, lähinnä Somalimaan edustan vesialueiden merirosvous. Merikuljetuskomitea tutustui vuonna 2009 Naton Northwoodin tukikohdan Shipping Centeriin, jossa sotilas- ja siviiliedustajat esittelivät merirosvouden vastaisia toimia Adenin lahdella. 3.6. Siviili-ilmailukomitea Siviili-ilmailukomiteassa olivat kertomusvuonna keskeisesti esillä mm. juridiset kysymykset, ilmailumarkkinoiden kehitys, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, omapuolustusjärjestelmien käyttö (ns. Defensive Aid Suites), siviili-ilmailun ns. spot charter - markkinat, evakuointilennot sekä metsäpalojen torjunta. Komiteassa on myös keskusteltu Afganistanin ongelmista siviili-ilmakuljetusjärjestelmän, mm. lennonjohdon sekä ilmailuhallinnon kehittämisessä. Suomi ilmoitti komitean Aeromedical Evacuation - kyselyyn kolmen suurimman lentoyhtiönsä valmiudesta. Suomen asiantuntija osallistui Civil Aircraft Availability Assessment-raportin laatimiseen. 3.7. Teollisuuskomitea Teollisuuskomitean toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Komitea on tuottanut parhaat käytännöt sähkön ja kaasuhuollon osalta, ja tekeillä on vastaava työ öljyyn liittyvän kriittisen infrastruktuurin osalta. Teollisuuskomitean osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocationsjärjestelyt. 3.8. Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitea Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitean puitteissa tehtävän yhteistoiminnan kautta varaudutaan erityisesti vakaviin, yksittäistä maata kohtaaviin laajoihin, usean valtion alueelle ulottuviin vaara- ja hätätilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvat, pitkäaikainen kuivuus, maanjäristykset, myrskyt, ydinlaskeuma tai muut laajat ympäristötuhot. Komitea antoi neuvoja ja suosituksia elintarvike- ja maatalousalan kriisinhallinnassa sekä toimii siviilihallinnon valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. 3.9. Lääkintähuoltokomitea Lääkintähuoltokomiteassa kertomusvuonna keskeisimpinä käsiteltiin riskien priorisointia, kriisiviestintää, CIMIC-toimintaa (Civil/Military Cooperation) sekä CBRN-valmiuksien eli kemiallisten, biologisten ja säteilyvaaratilanteiden ja erityistilanteiden terveydenhuoltoa koskevien rajanylitysmuodollisuuksien sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Terveydenhuollon infrastruktuurin turvaamista ja varmuusvarastointia käsittelevän työryhmän tavoitteena on käytäntöjen yhtenäistäminen, kaluston yhteensopivuus, yhteisharjoitukset sekä terveydenhuoltoa palvelevan tuotannon kartoittaminen. 3.10. Polttoainekomitea Polttoaineita käsittelevän komitean hyötynä on polttoainetietojen jakaminen Nato- ja kumppanimaiden kesken. Esillä olivat esimerkiksi lentopetroliin liittyvät uudet laatuvaatimukset.