ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
|
|
- Aapo Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA JOHDANTO Suomi toteuttaa laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa alkoi vuonna 1994, jolloin Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP). Nato-kumppanuus on vakiintunut ja tärkeä osa Suomen kansainvälistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Suomi hyötyy yhteistyöstä merkittävästi, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää Suomen puolustuskykyä. Sotilaallisen yhteistyön jatkuva kehittäminen Naton kanssa on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotta Suomi voi pitää yllä ja kehittää kansallista puolustusta ja suorituskykyjä oman alueensa puolustamiseksi. Suomi osallistuu jatkossakin monipuolisesti Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan. Kumppanimaiden osallistuminen Naton harjoituksiin tapahtuu kumppanuuspolitiikan puitteissa. Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon että kumppanuusyhteistyö ei sisällä Naton peruskirjan viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita. Yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Suomen Nato-kumppanuuden painopiste on viime vuosina laajentunut kriisinhallintayhteistyöstä kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuutta. Suomelle Walesin huippukokouksessa (2014) myönnetty edistyneen kumppanin asema (Enhanced Opportunities Partner) mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ja tavoitteellisemman yhteistyön kehittämisen ja sen suunnittelun pidemmällä aikavälillä. EOP-kumppanimaiksi hyväksyttiin samanaikaisesti Suomen lisäksi Ruotsi, Australia, Jordania ja Georgia. Suomelle on tärkeää, että tulevina vuosina kehitetään sekä säännöllistä poliittista vuoropuhelua että käytännön sotilaallista yhteistyötä. Suomen ja Naton välinen kumppanuusyhteistyö kattaa laajasti sekä sotilas- että siviilisektorin että poliittisen dialgin. Yhteistyötä on linjattu Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (2016) sekä puolustuspoliittisessa selonteossa. Naton ja kumppanien välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli vakauden ja turvallisuuden tuottajana. Suomi on osallistunut merkittävällä panoksella Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Suomen kannalta on tärkeää, että yhteistyö jatkuu ja kehittyy eri osa-alueilla. 1
2 Kertomusvuonna 2016 kumppanuusyhteistyöhön osallistuivat Suomessa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Huoltovarmuuskeskus. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto Suomen Nato-kumppanuustoiminnan keskeisistä tapahtumista ja kuvaillaan yhteistyön eri osa-alueilla tapahtuvaa kehitystä vuoden 2016 aikana. 2. YLEISTÄ KUMPPANUUSTOIMINNASTA Naton toimien uudelleenkohdistaminen on jatkunut Euroopan muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen myötä. Yhteisen puolustuksen kysymykset ovat nousseet yhä vahvemmin esiin Naton toiminnassa. Kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus ovat kuitenkin edelleen osa Naton tehtäväkenttää, ja liittokunta ylläpitää laajaa ja globaalia kumppanuusverkostoa. Luodakseen puitteet kriisinhallintaoperaatioissa saavutetun yhteistyötason ylläpitämiselle Nato hyväksyi vuonna 2014 kumppanimaiden yhteistoimintakykyaloitteen (Partnership Interoperability Initiative), jolla kumppanuusyhteistyölle luotiin uusia mekanismeja. Suomi on aloitteen yhteistyömuodoista osallistunut yhteistoimintakykytason (Interoperability Platform) ja laajennettujen mahdollisuuksien (Enhanced Opportunities) kumppanuusyhteistyöhön. Laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyö mahdollistaa ennakoitavan kumppanuusyhteistyön sekä poliittisen dialogin tiivistämisen. Poliittisen tason dialogin tiivistyminen on mahdollistanut myös Suomen osallistumisen Itämeren alueen turvallisuutta koskeviin keskusteluihin. Itämeren alueen turvallisuus on korostunut Venäjän voimapolitiikan johdosta. Suomi ja Ruotsi jakavat Naton kanssa saman turvallisuusympäristön ja -intressin Itämeren alueella. Kertomusvuonna Itämeren alueen turvallisuutta koskevat kysymykset ovat pysyneet ajankohtaisina. Suomi edistää Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Naton, Suomen ja Ruotsin välisen (28+2) yhteistyön syventämistä hyödyntäen avoinna olevat mahdollisuudet muun muassa harjoitus- ja koulutustoiminnassa sekä yhteisen tilannetietoisuuden kehittämisessä yhteistyö -formaatti kattaa Itämeren alueen turvallisuuden lisäksi myös muut yhteiset intressit, kuten hybridisodankäynnin, kyberpuolustuksen ja EU-Nato -yhteistyön kehittämisen. Samalla Suomi osallistuu Natossa myös muiden alueellisten (esim. etelä) ja temaattisten (esim. asevalvonta, naiset, rauha ja turvallisuus, siviilien suojelu) kysymysten käsittelyyn, missä molemmilla osapuolilla on intressi ja yhteistyö tuottaa lisäarvoa. Suomi osallistuu säännöllisesti myös Naton pitkän aikavälin ennakointityöhön (Strategic Foresight Analysis and Framework for Future Allied Operations). Suomelle Nato-yhteistyö on keskeistä niin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kuin sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen, ylläpidon ja käytön kannalta. Sotilaallisella puolella keskeisessä roolissa on osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin, koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä Itämeren turvallisuutta parantaviin toimiin yhdessä Ruotsin kanssa. Tämä on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ja valmiuden kehittämistä. 2
3 Suomen edustustossa Natossa työskentelee 20 henkilöä. Henkilöstöstä noin puolet on ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan ja Huoltovarmuuskeskuksen lähettämiä asiantuntijoita. Osa lähetetyistä asiantuntijoista on myös vastuussa tehtävistä Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa. Suomella oli kertomusvuonna kolme lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä (Voluntary National Contribution) poliittisten asioiden ja turvallisuuspolitiikan osastolla, operaatio-osastolla ja uusien turvallisuusuhkien osastolla. Vuonna 2016 Naton komento- ja virastorakenteessa kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli 13 suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli vuoden 2016 lopussa neljä sotilasta Unkarissa Pápan tukikohdassa osana SAC-järjestelyn (Strategic Airlift Capability) monikansallista ilmakuljetusyksikköä. Viron isännöimässä Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa (Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCD COE) Suomella on kaksi edustajaa, joista toinen komennusperusteisesti. Saksan isännöimässä Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksessa (Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters, COE CSW) komennusperusteisesti työskentelee yksi upseeri. Tämän lisäksi suomalainen asiantuntija työskentelee asiantuntijan Latvian isännöimässä Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa (Strategic Communications Centre of Excellence, StratCom COE) Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyö (Enhanced Opportunities, EOP) jatkui kertomusvuoden aikana. Suomi toteuttaa molempia osapuolia hyödyttävää laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia sekä eri tasoilla tapahtuvan poliittisen dialogin puitteissa että sotilaallisessa yhteistyössä. Kertomusvuonna järjestetyn Naton Varsovan huippukokouksen ( ) keskeisin kysymys oli, miten Nato edelleen tehostaa yhteistä puolustusta, vahvistaa pelotetta sekä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin kaikista ilmansuunnista. Huippukokouksen tärkein tulos oli päätös sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä itäisissä jäsenmaissa, erityisesti Baltian maissa sekä Puolassa. Naton pelotteen vahvistamisen rinnalla Nato korosti Varsovassa myös valmiutta vuoropuheluun Venäjän kanssa. Huippukokouksen loppuasiakirjassa vahvistettiin tavoite puolustusmenojen kasvattamista. Nato pyrkii myös laajentamaan toimintaansa ja tehtäviään eteläisen naapuruston epävakauden torjunnassa Suomen kannalta on huomionarvoista, että Itämeren alueen merkitys ja alueen kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on kirjattu Varsovan julkilausumaan, jossa todetaan Naton yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa olevan molemmin puolin hyödyllistä. Itämeren aluetta koskevaa kirjausta voi pitää merkittävänä jatkotyön kannalta, sillä se toteaa tarpeen jatkuvalle poliittiselle dialogille, tilannetiedon jakamiselle ja yhteisille harjoituksille. Varsovan huippukokous oli tärkeä etappi viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneessa kehityksessä. Itämeren strateginen merkitys on kasvanut ja samalla Suomen ja Ruotsin asema Naton kumppanimaina on korostunut. Nato-kumppanuuden turvallisuuspoliittinen ja strateginen merkitys Suomelle on lisääntynyt. Tärkeätä on myös se, EU Nato-yhteistyön kehittäminen oli yksi huippukokouksen keskeisistä viesteistä ja että huippukokouksen jälkeen EU-Nato-yhteistyötä 3
4 pyritään kehittämään suunnitelmallisesti. Helsinkiin perustettu hybridiosaamiskeskus on esimerkki EU-Nato-yhteistyöhankkeesta. Suomen kutsuminen Varsovan huippukokouksen päämiesten illalliskeskusteluun, osoittaa Suomen aseman kumppanina, jonka kanssa Nato jakaa yhteisiä turvallisuusintressejä. Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Naton päämiestason keskustelussa, jota ei järjestetty erillisessä kumppanuus- tai operaatioformaatissa. Suomelta osallistui huippukokoukseen tasavallan presidentin lisäksi ulkoministeri, puolustusministeri ja puolustusvoimien komentaja. Vuoropuhelua ylläpidettiin korkean tason vierailuilla, kun Naton apulaispääsihteeri Alexander Vershbow kävi Suomessa ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin Brysselissä Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Suomen presidentti vieraili Naton päämajassa. Naton sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali Petr Pavel teki työvierailun Suomeen , JFC Brunssumin komentaja kenraali Salvatore Farina ja Yhdysvaltoihin sijoitetun Naton esikunnan (Allied Command Transformation) komentaja, kenraali Denis Mercier kesäkuuta Toteutetut vierailut Suomeen ovat osa normaalikäytännön mukaista toimintaympäristöön ja toimintaan perehtymistä Kumppanuustavoitteet Naton suunnittelu- ja arviointiprosessi (Planning and Review Process, PARP) on keskeinen väline kehittää Suomen puolustusta, puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi on osallistunut PARP-prosessiin vuodesta Vuonna 2016 Suomella oli 60 kumppanuustavoitetta. PARP-prosessi on jatkossakin yksi kumppanuutemme keskeisistä työkaluista. Puolustusvoimien suorituskykyjen keskeisen osan eli puolustusmateriaalin ylläpitäminen ja kehittäminen tapahtuu puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen yhteistyö. Kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan puolustuksen laaja-alainen kehittäminen kumppanuusyhteistyötä hyödyntäen Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä nopean toiminnan joukkoihin on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tämä kehityssuunta vahvistuu edelleen puolustusyhteistyössä ja eurooppalaisten asevoimien suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn ylläpitämisessä. Suomi kehittää puolustusvoimien suorituskykyjä osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämään koulutus-, harjoitus- ja evaluointitoimintaan. Suomi hyödyntää vahvaa kriisinhallintaosaamistaan tekemällä laajaa koulutusyhteistyötä sotilaallisen kriisinhallinnan alalla kaikkien keskeisten toimijoiden ja erityisesti Naton, YK:n ja EU:n kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin omista lähtökohdistaan. Osallistumisharkinnassa arvioidaan, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuottaa. Harjoitustoiminnassa korostuu koulutus- ja harjoitusyhteistyö 4
5 Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Naton kanssa. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2016 aikana yhteensä 87 kansainväliseen harjoitukseen; näistä 19 oli Suomen järjestämiä kansainvälisiä harjoituksia. Osaan harjoituksista sisällytetään suomalaisjoukkojen tai niiden osien operatiivisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton kaksiportaisen arviointi- ja palauteprosessin (Operational Capabilities Concept Evaluation and Feedback Process, OCC E&F) mukaisesti. Arvioinnit antavat Suomelle riippumattoman palautteen suorituskykymme tasosta ja kansainvälisestä vertailtavuudesta. Vuonna 2016 toteutettiin arvioinnit huoltokomppanialle pioneerikomppanialle sekä merivoimien miinalaivalle ja miinantorjunta-alukselle. Lokakuussa 2016 Suomi osallistui miinalaivalla Naton Allied Joint Force Command Naplesin tilaama ja Allied Maritime Commandin (MARCOM) toimeenpanema Joint Warrior 2016 harjoituskokonaisuuteen kuuluva Noble Mariner 2016 on merivoimaharjoitukseen, jossa harjoitutettiin ja tarkastettiin NRF -valmiuteen 2017 asetettuja monikansallisia joukkoja. Harjoitukseen osallistuu kokonaisuudessaan noin 30 pinta-alusta, 2 sukellusvenettä ja noin 70 ilma-alusta. NRF-harjoituksista saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. NRF on muodostunut keskeiseksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi ja sen hyödyntäminen kehittää merkittävällä tavalla myös Suomen puolustusvoimien valmiuksia. Suomi on osallistunut suunnitelmallisesti Naton nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroihin vuodesta 2012 alkaen. Vuodesta 2016 alkaen Suomen osallistuminen on noudattanut uudistetun NRF:n mukaista osallistumista, mikä tarkoittaa sitä, että joukot on ilmoitettu osaksi FFGjoukkokokonaisuutta (Follow on Forces Group). Naton nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroihin osallistutaan sotilaallisen kriisinhallinnan joukkorekisterin mukaisilla joukoilla, jotka on ilmoitettu EU:n, YK:n ja Natonkin käyttöön. Suomen osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkojen valmisvuoroihin ei merkitse sitoutumista operaatioihin, eikä joukkoja aseteta EU:n taisteluosastojen tapaan korkeaan valmiuteen. Vuonna 2016 FFG-joukkopoolissa oli maavoimien helikopteriyksikkö ja maavoimien jääkärikomppania. Vuodeksi 2017 joukkopoolin on ilmoitettu merivoimien alus ja maavoimien suojelun erikoisosasto, vuodeksi 2018 ilmavoimien valmiusyksikkö, vuodeksi 2019 maavoimien jääkäriyksikkö sekä vuodeksi 2020 Merivoimien Katanpää-luokan miinantorjunta-alus ja rannikkojääkäriyksikkö. Suunnittelun edetessä kyseeseen tulevat myös muut kumppanimaille avoimet joukkokokonaisuudet (IFFG, VJTF) sekä näiden joukkojen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön osallistuminen. Suomi osallistui Naton CMX16 -kriisinhallintaharjoitukseen. CMX (Crisis Management Exercise) on luonteeltaan päätöksenteko- ja konsultaatioharjoitus ja kuuluu vakiintuneesti Naton harjoitusohjelmaan. Harjoituksiin ei osallistu oikeita joukkoja, eikä niihin kuulu toimintaa kentällä. Suomi on osallistunut CMX-harjoituksiin niiden ollessa kumppanimaille avoimia 1990-luvun lopulta alkaen Hankeyhteistyö Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton tietoliikenne- ja informaatioviraston (NCIA) kanssa yhteistyötä jatkettiin vuonna 2009 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. 5
6 Suomen ja Naton logistiikkaviraston (NSPA) välinen yhteistyö jatkui tiiviinä Kertomusvuoden aikana tutkittiin uusia yhteistyöalueita, joilla voidaan lisätä huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta sekä tehdä hankintoja NSPA:n avulla. Kertomusvuonna Suomi liittyi kahteen uuteen NSPA:n kumppanuusjärjestelmään. Lisäksi selvitettiin suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia tehdä tiiviimpää yhteistyötä NSPA:n kanssa ja mahdollistaa suomalaisten yritysten pääsyä Nato-maiden hankintakilpailutuksiin. Naton puolustusmateriaaliyhteistyötä koordinoivan Defence Investment-osaston alaisiin työryhmiin Suomi osallistui aktiivisesti. Suomi on Ruotsin ohella keskeisin rauhankumppanimaa materiaaliyhteistyön saralla. Suomi on erityisen aktiivinen Merivoimien työryhmissä ja isännöi myös vuonna 2016 laivatekniikkaan keskittyneen seminaarin. Suomelle on avattu lähes kaikki Naton puolustusmateriaaliyhteistyötä kehittävät hankkeet. Kertomusvuonna jatkettiin ASDE (Air Situation Data Exchange) ilmatilannekuvayhteistyötä Baltian maiden ja Naton kanssa sekä käynnistettiin yhteistyö Norjan ja Naton kanssa. Kertomusvuonna jatkettiin ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien ja ilmatilannekuvajärjestelmien yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn tarkastelua ja kehittämistä Naton kanssa. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumista Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä (Strategic Airlift Capability, SAC). Hankkeeseen osallistuvien maiden yhteiskäytössä on kolme C-17 Globemaster - kuljetuskonetta. Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa, jotka käytettiin kriisinhallintaoperaatioiden huoltolentoihin Uudet uhat: hybridiuhkiin ja kyberpuolustusalaan liittyvä yhteistyö Tiivistyvä yhteistyö Naton kanssa varautumisessa ns. uusiin uhkiin kuten hybridiuhat ja kyber on Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyömahdollisuudet EU:n ja Naton kanssa hyödynnetään. Turvallisuusympäristön muutos ja erityisesti siviilihallinnon rakenteisiin tähtäävät hybridiuhat ovat nostaneet siviilivalmiuden yhdeksi Naton kehittämiskohteeksi. Suomen Nato-yhteistyössä korostetaan siviilisektorille kohdistuvia hybridiuhkia. Naton siviilivalmiusyksikkö (Civil Emergency Planning, CEP) vastaa koordinaatiosta ja hoitaa yhteydenpidon jäsenvaltioiden siviiliviranomaistoimijoihin. NATOn Strategic Communications Centre for Excellencellä (StratCom) on keskeinen rooli tiedonkeräämisessä hybridiuhkien torjunnassa. Natossa on laadittu hybridisodankäynnin vastainen strategia, jonka toimeenpanosta vastaa Naton siviilivalmiusyksikkö. Toimeenpanoon kuuluu muun muassa säännöllinen arviointi liittokunnan siviilivalmiuden tilasta, resilienssiohjeiden sekä parhaiden käytänteiden laatiminen sekä resilienssiin erikoistuneiden siviiliasiantuntijoiden poolin ylläpito. Suomi on tehnyt vuodesta 2012 lähtien kansallisen puolustuksen tarpeisiin perustuvaa kyberpuolustusyhteistyötä Naton kanssa. Naton kyberpuolustuspolitiikkalinjaus korostaa yhteistyön kehittämistä edistyneiden, erikseen valittavien kumppanimaiden kanssa. Kertomusvuonna Suomen ja Naton välillä jatkettiin keskusteluja mahdollisuudesta syventää meneillään olevaa Nato-yhteistyötä ja laatia kyberpuolustusta koskeva puitejärjestely. Yhteistyön syventäminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä Suomen osaamista ja tehostaa omaa kansallisen 6
7 puolustuksen suorituskyvyn laaja-alaista kehittämistä. Puitejärjestely (joka allekirjoitettiin helmikuussa 2017) luo kehyksen yhteistyölle muun muassa tilannetietoisuuden ja yhteensopivuuden parantamiseksi, suorituskykyjen rakentamiseksi, kybertapahtumien havainnointikyvyn parantamiseksi ja tietoverkkojen häiriönkeston parantamiseksi. Puitejärjestely edistää lisäksi tietojen vaihtamista sekä oppimista kyberpuolustuksen alalla. Suomi on ensimmäinen kumppanimaa, jonka kanssa Nato on tehnyt puitejärjestelyn kyberpuolustuksen alalla. 3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Osallistuminen Naton johdolla toteutettaviin kriisinhallintaoperaatioihin on ollut keskeinen osa Suomen kumppanuusyhteistyötä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta ja puolustuskykyä sekä antaa arvokasta kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Natolla oli kertomusvuonna käynnissä neljä operaatiota: Afganistanin RS-operaatio (Resolute Support Mission), Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force), lokakuussa päättynyt terrorisminvastainen Active Endeavour -operaatio Välimerellä, jonka seuraajaksi tuli meriturvallisuusoperaatio Sea Guardian sekä joulukuussa päättynyt merirosvouksen vastainen Ocean Shield -operaatio Somalian rannikolla. Näistä Suomi osallistui RS- ja KFORkriisinhallintaoperaatioihin. Naton Resolute Support Mission (RSM) on tukenut Afganistanin puolustus- ja turvallisuusjoukkojen kehittämistä ja suorittanut koulutus-, neuvonanto- ja tukitehtäviä vuodesta Naton Varsovan huippukokouksessa operaatiota päätettiin jatkaa ehtoperustaisesti ilman lopettamispäivämäärää. Suomen osallistumismandaatti operaatiossa on noin 40 sotilasta ja se on toistaiseksi voimassa. Suomi jatkaa tukeaan Afganistanin turvallisuussektorille vuosina Chicagon lupauksen tasolla, kuudella miljoonalla eurolla vuosittain. Tuesta 1,5 M kohdentuu armeijalle Naton hallinnoiman rahaston (Afghan National Army Trust Fund) kautta ja 4,5 M poliisille YK:n kehitysohjelman hallinnoiman rahaston (Law and Order Trust Fund) kautta. Kertomusvuoden aikana Afganistanissa toimi kaksi suomalaista neuvonantajatehtävissä. Toinen neuvonantaja (tasa-arvokysymykset) oli sijoittunut operaatioesikuntaan Kabulissa ja toinen Saksan siviiliedustajan toimistoon Pohjois-Afganistanissa. Suomen osallistumisessa Kosovon KFOR-operaatioon ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Nato tukee Kosovon turvallisuusviranomaisia yhteydenpidon ja neuvonantotoiminnan kautta. Kertomusvuonna Kosovossa palveli noin 20 suomalaista sotilasta. Suomi on kumppanimaana ja operaatiokumppanina osallistunut myös niiden Naton kriisinhallintaoperaatioita koskevaan suunnitteluun, joissa se on mukana. RS-operaatiota käsiteltiin säännöllisesti sekä virkamiestasolla että ministeritasolla Brysselissä kertomusvuonna. Suomi on myös pitänyt kautta linjan esillä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja edistänyt niiden integroimista osaksi Naton operaatiosuunnittelua. Suomi on korostanut päätöslauselman 1325 huomioon ottamista 7
8 kriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta käydyssä keskustelussa Naton sisällä. Suomi on rahoittanut suomalaista tasa-arvo-neuvonantajaa RS-operaatiossa. Lisäksi Suomi on edistänyt Naton työryhmä- ja komiteatasolla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1612 lasten suojelemiseksi aseellisessa konfliktissa toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä Puolustuskapasiteetin kehittäminen kolmansissa maissa Vakaustoimien asettaminen Naton toiminnan keskiöön puolustuksen ja pelotteen rinnalle virallistui heinäkuussa 2016 pidetyssä Varsovan huippukokouksessa. Tällöin lanseerattiin vakauden edistämiseen tähtäävän Projecting Stability -politiikan pääteesit, ja osana uuden viitekehyksen toimeenpanoa vahvistettiin tarve kehittää Naton kykyä tukea kumppaneiden puolustuskapasiteettia kestävällä tavalla ja aiempaa järjestelmällisemmin osana kriisien ennaltaehkäisyä. Naton vakauden edistämisen politiikka pohjautuu näkemykseen, että toimet Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi eivät yksinään riitä varmistamaan liittokunnan jäsenten turvallisuutta. Turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan myös vakaita oloja Nato-maiden naapurustossa asteen lähestymistavalla Nato vastaa myös etelän liittolaisten muuttoliikkeestä, romahtaneista valtioista sekä terrorismin ja ääriliikkeiden synnyttämästä epävakaudesta kumpuaviin turvallisuushuoliin. Nato pyrkii puolustuskapasiteetin kehittämistoiminnallaan (Defence and Related Security Capacity Building, DCB) lisäämään vakautta lähialueillaan ja osoittamaan tukea kumppanimailleen. Kertomusvuonna Naton DCB-tukipakettien kohdemaihin lukeutuivat Georgia, Moldova, Jordania ja Irak. Varsinaisten DCB-tukipakettien lisäksi Nato antaa vastaavanlaista tukea myös muille kumppanimailleen kuten Ukrainalle ja Afganistanille. Kertomusvuonna Suomi käynnisti omien tukitoimiensa valmistelun. Niihin kuuluu koulutuksen tarjoamista Suomessa tai kumppanimaassa, lyhyt- ja pitkäaikaista asiantuntijatukea sekä rahoitusta. Tukea voidaan tarjota sekä osana pohjoismais-baltialaista yhteistyötä (Nordic-Baltic Assistance Program, NBAP) että kansallisesti. Georgialle annettavan tuen osalta Suomi liittyi mukaan pohjoismais-baltialaiseen yhteistyöhön Naton Georgiaan perustaman koulutuskeskuksen (Joint Training and Evaluation Centre, JTEC) tukemiseksi. JTEC-koulutuskeskuksen tarkoituksena on tukea Georgiaa turvallisuus- ja puolustussektorin reformissa, vahvistaa Georgian asevoimien yhteistoimintakykyä Naton jäsenmaiden joukkojen kanssa sekä edistää alueellista vakautta Mustallamerellä. Suomen tuki toteutetaan asiantuntijatukena osana NBAP-tukipakettia. Samalla se lasketaan osaksi Suomen osallistumista Naton Georgia-tukipakettiin. Kertomusvuonna Suomi tuki Building Integrity -kumppanuusrahastoa eurolla ja Ukrainan kumppanuusrahastoa eurolla. Building Integrity -kumppanuusrahasto tähtää korruption vähentämiseen puolustusvoimissa sekä demokraattisesti valvottujen ja tehokkaasti toimivien puolustusinstituutioiden kehittämiseen. Kohdemaihin lukeutuvat mm. Ukraina, Georgia, Moldova, Afganistan ja muutamat Länsi-Balkanin maat. Suomi on rahoittanut hankkeen aikaisempia vaiheita. 8
9 Bulgarian johtaman Ukraina-kumppanuusrahaston avulla tuetaan loukkaantuneiden sotilas- ja turvallisuusjoukkojen kuntoutusta ja tarjotaan tukea Ukrainan lääketieteellisen kuntoutusjärjestelmän kehittämiselle. Suomi ei ole aiemmin rahoittanut kyseistä rahastoa, mutta on aikaisemmin osallistunut miinojen ja pienaseiden hävittämistä Ukrainassa tukevaan hankkeeseen. Kertomusvuonna Suomi päätti euron tuesta Naton improvisoitujen räjähteiden vastaisen DCB-hankkeen kumppanuusrahaston rahoitukseen Irakissa ja uudesta euron tuesta Ukraina-kumppanuusrahastolle loukkaantuneiden sotilaiden kuntoutukseen Siviilikriisinhallinta Suomi on lähettänyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita Naton alaisiin toimintoihin sekä sihteeristössä että kriisinhallintaoperaatioissa (vuonna 2016: NATO StratCom COE/Senior Analyst; Resolute Support/Gender Advisor; Political Advisor to the SCR). Nato on aiemmin pyytänyt jäsenmailta ja kumppanimailta ehdokkaita asiantuntijapooleihin, jotka koostuvat mm. turvallisuussektorin, hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan asiantuntijoista. Tehtävät voivat sisältää konsultointia, selvitystyötä, koulutusta tai mentorointia sekä Naton päämajassa että kumppanimaissa tai operaatioalueilla. Poolien kautta Nato ei ole rakentamassa varsinaisesti siviilikriisinhallintaa vaan vahvistamassa omien toimiensa nivoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Naton COMPASS -poolissa (Comprehensive Approach Specialist Support) on viisi suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. Naton uusi aloite, Stability Policing, tähtää Naton operaatioihin ja kriisinhallintaan liittyvän poliisitoiminnan kehittämiseen. Toiminta on sijoitettu Italiaan santarmilaitoksen (carabinieri) osaamiskeskukseen, jonka yhteydessä toimii myös European Gendarmerie Force EGF:n esikunta, jolloin keskus tavoittaa eri konseptien mukaista osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia. Keskus osallistuu aktiivisesti myös EU:n poliisikoulutushankkeeseen (EUPST, European Union Police Service Training), johon myös Suomi osallistuu Poliisiammattikorkeakoulun kautta. 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Siviilivalmiustoimintaan liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa (Civil Emergency Planning Committee, CEPC) sekä neljässä sen alaisuudessa toimivassa sektorikohtaisessa suunnitteluryhmässä. Suunnitteluryhmien lisäksi siviilivalmiussuunnittelurakenteeseen kuuluu Euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC), jonka tehtävä on toimia yhteiskunnan toimivuuteen vaikuttavien kriisien tilannekeskuksena, sekä koordinoida avustuspyyntöjä ja -tarjouksia terrori-isku- tai suuronnettomuustilanteessa. Naton siviilivalmiussuunnittelun tarkoitus on kerätä, analysoida ja jakaa tietoja ja kokemuksia kansallisesta valmiussuunnittelusta jäsen- ja kumppanimaissa. Naton siviilivalmiussuunnittelun kautta jäsen- ja kumppanimaat voivat tukea toisiaan varautumaan ja vastaamaan kriisien, onnettomuuksien ja konfliktien seurauksiin siviiliyhteiskunnalle. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen, eikä tuen antamiseen tai saamiseen liity minkäänlaista automatiikkaa. 9
10 Siviilivalmiudella tarkoitetaan Naton kontekstissa kykyä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, väestön perushuoltoa ja valtion toimintakykyä kriisitilanteessa sekä kykyä tukea puolustusvoimia näiden sodanajan tehtävissä. Merkittävä osa Naton tarvitsemista isäntämaatukitoimista (Host Nation Support), joilla Naton yhteisissä tehtävissä olevien joukkojen huolto-, viestintä-, kuljetus- ja lupa-asiat pyritään turvaamaan, liittyvät juuri siviilivalmiuteen. Koska siviilivalmius kuuluu kansalliseen vastuualueeseen, Natolla on hyvin rajalliset keinot vaikuttaa jäsenmaiden järjestelyihin. Lähinnä Nato voi tehdä suosituksia ja antaa asiantuntijatukea sitä pyytäville jäsenmaille. Keväällä 2016 Naton puolustusministerikokouksessa hyväksyttiin ensimmäinen raportti liittokunnan siviilivalmiuden tilasta ("Report on the State of Civil Preparedness"). Raportissa olevan alustavan arvion mukaan jäsenmaiden kansallisissa siviilivalmiusjärjestelyissä on merkittäviä puutteita. Raporttia on tarkoitus tarkistaa säännöllisin aikavälein, näillä näkymin seuraavan kerran Raportin osana hyväksyttiin seitsemän siviilivalmiuden perusvaatimusta (Baseline Requirements), joiden tarkoitus on luoda yhteinen tavoitetila, jota vastaan tulevia, tarkempia arvioita voidaan peilata. Nämä perusvaatimukset ovat seuraavat: 1. Valtiohallinnon ja kriittisten yhteiskuntapalveluiden jatkuvuuden varmistaminen; 2. Energiahuollon turvaaminen; 3. Suurten väestöliikkeiden hallinta 4. Elintarvike- ja vesihuollon turvaaminen; 5. Kyky käsitellä suuria määriä siviiliuhreja; 6. Viestintäinjärjestelmien toimintakyvyn turvaaminen; 7. Kuljetusjärjestelmien turvaaminen. Perusvaatimuksia on syksyn 2016 aikana valmisteltu Natossa eri tavoin (seminaareja, alatyöryhmissä jne). Perusvaatimusten arviointikriteerit julkaistaan tammikuussa 2017, myös kumppanimaille Suomelle ja Ruotsille. Toiminta tukee Naton puolustussuunnittelua ei-sotilaallisella asiantuntemuksella. Erityisesti panostetaan energiaturvallisuuteen, CBRN-varautumiseen (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat), kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen sekä kyberpuolustukseen liittyvään työhön. Walesin huippukokouksen jälkeen seuraustenhallinta ja yhteiskunnan vastustuskyvyn kehittäminen epäsuoria uhkia vastaan (hybridisodankäynti) ovat korostuneet. Siviilivalmiussuunnittelukomitean alaiset suunnitteluryhmät ovat nimenneet kukin vastuualueeltaan kansallisia siviiliasiantuntijoita, joiden tietotaitoa Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuoden 2016lopussa Suomesta oli nimettynä 15 kansallista siviilisektorin asiantuntijaa. Näiden kansainvälisesti verkottuneiden asiantuntijoiden kokemukset sekä tietotaito tarjoavat Suomen omalle siviilivalmiustyölle merkittäviä hyötyjä. Ulkoasiainministeriö järjestää kahdesti vuodessa siviilivalmiussektorin kansallisten yhteistyötahojen kokouksen, jossa käsitellään Naton siviilisektoriin liittyviä ajankohtaisia asioita, Suomen tavoitteita siviilivalmiustoiminnassa sekä tulevia kansallisen tason 10
11 linjauksia ja toimenpiteitä. Vuoden 2016 yhteistyötahojen kokoukset pidettiin toukokuussa Helsingissä ja joulukuussa Brysselissä Siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee, CEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean täysistunnoissa toimii sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja ja varaedustajana huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Syksyn täysistunto pidettiin Brysselissä Kokoukseen oli kutsuttu ensimmäistä kertaa elinkeinoelämän Brysselissä toimivia kattojärjestöjä. Edustettuina oli vesi-, sähkö- teleoperaattori-, lentoliikenne-, satamaliikenne-, rautatieliikennealat. Suomen puheenvuorossa todettiin keskeisinä yhteistyöalueina NATOssa valmistellut arviointikriteerit, siviiliyhteiskunnan osallistuminen varautumiseen sekä resilienssin parantaminen Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Kaksi ICT-asiantuntijaa, harjoitusasiantuntija, CBRN-asiantuntija ja tarkkailija osallistuivat EADRCC:n CRNA GORA pelastusharjoitukseen Montenegrossa loka-marraskuussa Harjoitusskenaariona oli tulva Pelastuspalvelutyöryhmä (Civil Protection Group) Sisäministeriön pelastusosaston edustaja osallistui syksyn pelastuspalvelutyöryhmän kokoukseen. Pelastuspalvelutyöryhmän seminaari pidettiin vuonna 2016 Norjassa. Sisäministeriön pelastusosastolta ei osallistuttu seminaariin. Sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus on jatkanut osallistumistaan Non-Binding Guidelines - projektin työskentelyyn. Kriisinhallintakeskus on Naton alueellinen CBRN- koulutuskeskus Teollisuus- ja viestintätyöryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group, IRCSG) Teollisuus- ja viestintätyöryhmän alaisessa tietoliikennetyöryhmässä tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian ja kybertoimintaympäristön vaikutuksista huoltovarmuuteen ja varautumiseen. Teollisuussektorin toimintaan osallistumisessa taas keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Vuoden 2016 aikana teollisuus- ja viestintätyöryhmä luonnosteli arviointikriteerit energiahuollon ja siviiliviestintäjärjestelmien toimintaa koskevien siviilivalmiuden perusvaatimusten osalta. Suomen kokousedustajina teollisuus- ja viestintäryhmässä toimivat huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat. Samoin Suomen Nato-edustusto on ollut työssä aktiivisesti mukana. Työryhmässä on lisäksi kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa Kuljetustyöryhmä (Transport Group) Merikuljetustyöryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana kerran. Kokous järjestettiin yhteiskokouksena maa- ja ilmakuljetustyöryhmien kanssa niin kutsutussa plenary-muodossa. Suomi on aktiivisesti osallistunut Itämeren merikuljetusten uhkakuva-analyysin valmisteluun. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Suomen merikuljetusasiantuntija, merikuljetustyöryhmän edustaja sekä edustajat Huoltovarmuuskeskuksesta ja ulkoasiainministeriöstä. Itämeren merikuljetusten 11
12 uhkakuva-analyysia valmistellaan vielä NATO:n CEP-sihteeristössä alkuvuoden 2017 aikana ja se tulee valmistumaan maaliskuuhun 2017 mennessä. Kertomusvuoden aikana on valmisteltu myös merikuljetustyöryhmän jokavuotinen merikuljetuksia koskeva merikuljetuskyvyn saatavuusanalyysi, joka valmistui tammikuussa Maakuljetustyöryhmässä toiminnan painopisteinä ovat olleet rajanylityksiin liittyvät käytännöt, kyberturvallisuus sekä resilienssi-käsitteen käyttöönotto kuljetuksiin liittyen. Suomen kokousedustajana toimii Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Siviili-ilmailutyöryhmässä käsiteltiin lentoliikenteen ulkopuolisia poikkeama-, häiriö- tai häirintätilanteita ja arvioitiin niiden vaikutuksia lentoliikenteeseen. Suomen kokousedustajana toimi lentoliikenteen matkustaja- ja rahtikuljetusten asiantuntija. Merikuljetustyöryhmässä käsiteltiin mm. Itämeren kauppamerenkulun haavoittuvuuksia. Suomen kokousedustajana toimi Liikenneviraston meriliikenneyksikön päällikkö. Vuoden 2016 aikana kuljetusryhmä luonnosteli arviointikriteerit siviilikuljetusjärjestelmien toimintaa koskevan siviilivalmiuden perusvaatimuksen osalta. Ryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa. Kuljetusryhmän alaryhmien kokoukset pidettiin vuonna 2016 jäsenmaakokoonpanossa ja ainoastaan niiden yhteinen (Joint) osuus on ollut avoinna kumppanimaille. Näin ollen Suomen edustajat ovat voineet osallistua vain yhteiseen osuuteen Lääkintä, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä (Joint Health, Agriculture and Food Group) Suomen yhteyksiä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikesektorin asiakokonaisuuksia käsittelevään työryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Natoedustusto. Ryhmässä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa. Toiminta käsittelee laaja-alaisesti elintarvike-, vesi- ja terveydenhuoltoon liittyvää varautumista. Lähtökohtaisesti ryhmässä pyritään tehostamaan siviili-sotilasyhteistyötä. Ryhmä antaa neuvoja ja suosituksia maatalous- ja terveydenhuoltoalan kriisinhallinnasta sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Naton huoltovarmuusosaamista ylläpitäviä virastoja on 2000-luvulla lakkautettu ja järjestö tukeutuu aiempaa enemmän kansallisten järjestelyjen ja osaamisen varaan. Työryhmä luonnosteli vuoden 2016 aikana arviointikriteerit elintarvike- ja vesihuollon turvaamista koskevan siviilivalmiuden perusvaatimuksen osalta. Vuoden 2016 aikana Suomi on osallistunut johtovaltiona yhdessä Romanian kanssa Naton tiedeohjelman (Science for Peace and Security, SPS) rahoittamaan telelääkintäprojektiin. Lääkintähuollossa jatkui myös selvitystyö mm. koulutetun lääkintähenkilöstön riittävyydestä Nato- ja kumppanimaissa. Työryhmä tekee Naton sotilaslääkintäkomitean lisäksi yhteistyötä myös muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa mm. EU, WHO, FAO ja World Food Programme. Elintarvikesektorin painopisteinä puolestaan jatkuivat elintarviketurvallisuus ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin. Työryhmä tarjoaa tietoa Naton ja toimintaan osallistuvien, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden valmiussuunnittelu- ja varautumisjärjestelmistä Polttoainekomitea (Petroleum Committee) Naton polttoainetyöryhmä käsittelee poltto- ja voiteluaineisiin liittyvää standardisointia. Komitea valmistelee mm. yhteen yhteiseen lentopolttoainestandardiin siirtymistä (nk. Single Fuel Concept). Suomen kokousedustajana polttoainekomiteassa toimii huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. 12
13 Polttoainetyöryhmä ei kuulu CEPC:n suunnitteluryhmiin, eikä ryhmällä ole kansallisia siviiliasiantuntijoita. 13
Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 2.5.2019 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2018 1.
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 27.5.2016 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotKERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2013
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 13.5.2014 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotEduskunta Ulkoasiainvaliokunta
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 Antti Vänskä LÄHETE 29.05.2015 HEL7M0574-8 Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Muistio Suomen ja Naton kumppanuusyhteistyön ajankohtaisista aiheista
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7897-9 Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä 21.06.2011 Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 4/2011 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotNATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit
Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot 12.10.2015 NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotNato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto
Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-35 Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta 31.05.2010 Ulkoasiainvaliokuntaa Puolustusvaliokunta Viite UTP 7/2010 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotKertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2012
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 23.4.2013 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna
LisätiedotSotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016
Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO 26.9.2018 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN Muistiossa kuvataan
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-11 Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama 2.6.2009 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Puolustusvaliokunta Viite UTP 2/2009 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 23.11.2015 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN 1. Kriisinhallintaosallistumisesta
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotCMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotEuroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotNvm Antti Häikiö Päivitys kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen
LisätiedotAsia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan ja nopean toiminnan joukkoihin
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE Poliittinen osasto POL-10 Jonna Laurmaa 16.06.2015 HEL7M1068-15 Viite Asia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotOnline and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue
Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 28.9.2017 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN Ajankohtaista
LisätiedotPUBLIC. 7261/1/15 REV 1 mn/sj/jk 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE PUBLIC PV/CONS 16 RELEX 230 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3379. istunto (ULKOASIAT),
LisätiedotSUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET
SUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET Suurlähettiläs Antti Sierla 21.12.2007 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. NATON TOIMINTA JA KEHITYS...5 2.1 POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUS...5 2.2 NATON TEHTÄVÄT...6 2.3
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotViite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 LÄHETE 22.04.2013 HEL7928-5 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM 22.4.2013 Asia Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotAsia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittäminen; Eurooppaneuvoston
Valtioneuvoston kanslia, Ulkoasiainministeriö, Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VNEUS2017-00310 VNEUS Lehtinen Lauratuulia(VNK) 12.05.2017 Asia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
LisätiedotTURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS
TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva katsaus ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-285-8
LisätiedotPuolustusministeriö MINVA PLM
Puolustusministeriö MINVA PLM2017-00032 PO Raijas Tiina(PLM) 30.08.2017 Viite Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous, Tallinna 6.-7.9.2017 Suomea kokouksessa edustaa puolustusministeri Jussi
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotPOLIITTINEN OSASTO SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO POLIITTINEN OSASTO 20.6.2019 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
LisätiedotLÄHETE. Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2014
LÄHETE HEL7M1066-2 25.02.2015 ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 6 2012 vp JK 5 UM 26.2.2015 Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotUlkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201600819 POL30 Virkkunen Helena(UM) 02.08.2016 Asia Ehdotus EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (IcSP) koskevan asetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTPtunnus
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotTurvallisuuskomitean puheenvuoro
Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (6) 684 Lausunto Varautuminen ja kokonaisturvallisuus - komiteamietinnöstä HEL 2011-000148 T 00 01 06 Päätös päätti antaa komiteamietinnöstä seuraavan lausunnon:
LisätiedotValtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta
Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, JulkICT-osasto Esitykseni - viisi
Lisätiedot15648/17 team/os/mh 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. joulukuuta 2017 (OR. en) 15648/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 11. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
Vuodesta 2007 Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia asiantuntijoita yli 850 tehtävään KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus
Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotVNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006
VNS /2006 vp Suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna perustettu 2007 siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskus. Se sijaitsee Kuopiossa osana Pelastusopistoa.
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotTurvallisuuskomitean toiminta 2015
Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen
LisätiedotTeollinen yhteistyö Suomessa
Teollinen yhteistyö Suomessa 20.3.2 Kaupallinen neuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Teollinen yhteistyö? Vastakaupat? Offset? Industrial Participation, IP Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen
LisätiedotPUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 57 RELEX 948 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3498. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 30.9.2016 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN 1. Kriisinhallintaosallistumisesta
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
LisätiedotPARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Eero Forsberg Kadettikurssi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9634/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CFSP/PESC 214 CSDP/PSDC 322 COEST 167 PSC DEC 30 EUAM UKRAINE 1 POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet STM:n valmiusseminaari 27.5.2016 Maija Iles, STM, kansainvälisten asioiden yksikkö Hallituksen esitys
LisätiedotAsia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittäminen; kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelu; UTP-jatkokirje
Valtioneuvoston kanslia, Puolustusministeriö, Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO VNEUS2017-00442 VNEUS Lehtinen Lauratuulia(VNK) 16.06.2017 Asia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön
Lisätiedotulkoasiainvaliokunnalle.
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2008 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotEsimerkkejä vuoden 2019 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää.
Esimerkkejä vuoden 2019 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin osallistuu tai jotka järjestää. Harjoitus Ajankohta Paikka Erikoisjoukkojen harjoitus NORTHERN GRIFFIN FISE CJEX Suomen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan
Lisätiedot