ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta viite UTP 11/2008 vp asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2007 Valiokunnalle lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla muistio Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna Yksikön päällikkö Timo Kantola Liitteet Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2007

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan yksikkö UTP 11/2008 vp KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUTEEN VUONNA RAUHANKUMPPANUUSTOIMINNAN TAUSTAA Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä eli vuodesta 1994 lähtien. EAPC toimii PfP-toimintaa ohjaavana elimenä ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen foorumina. Se muodostaa Suomen Nato-yhteistyölle poliittisen viitekehyksen ja normatiivisen perustan. Suomi on pyrkinyt kehittämään EAPC:ssa käytävää turvallisuuspoliittista keskustelua yhdessä muiden kumppanimaiden kanssa. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan itsevalintaperiaatteen mukaisesti. Kukin ministeriö tai muu valtion hallinnon taho osallistuu toimintaan vain siltä osin kuin katsoo sen mielekkääksi. Näin ollen aktiviteetit voivat vaihdella vuosittain. Tässä muistiossa esitetään tiivistelmät eri ministeriöiden osallistumisesta rauhankumppanuustoimintaan vuonna 2007 sekä kunkin ministeriön mahdolliset arviot kumppanuustoiminnan tuomasta lisäarvosta ja tehokkuudesta sektoreittain. 2. ULKOASIAINMINISTERIÖ Rauhankumppanuustoiminnan tavoitteet ja haasteet Suomelle Suomi pyrkii varmistamaan, että rauhankumppanuutta kehitettäessä Suomen yhteistyötarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Suomen tavoitteena on edistää säännöllistä poliittista vuoropuhelua Naton kanssa. Yhteistyön yksi tärkeä muoto on suomalaisen siviili- tai sotilashenkilöstön lähettäminen Naton päämaja- ja esikuntatehtäviin sekä koulutukseen. Sotilaallisen ja poliittisen yhteistyön ohella rauhankumppanuuteen kuuluu toiminta siviilivalmiussektorilla. Naton siviilivalmiusyhteistyö kattaa elintärkeiden hyödykkeiden sekä palveluiden logistiikkaan, infrastruktuuriin ja huoltovarmuuden valmiussuunnitteluun liittyvät toiminnot. Naton siviili- ja pelastuspalvelutoiminta on avattu lähes kokonaan rauhankumppanimaille. Suomi on haluttu yhteistyökumppani ja Suomen siviili- ja pelastuspalveluosaamista arvostetaan laajasti. Kansallisina toimijoina siviilivalmiussektorilla ovat useat eri ministeriöt sekä muut viranomaistahot. Näiden tahojen harjoittama PfP-yhteistyö ilmenee jäljempänä toimintakertomuksessa.

3 Ulkoasiainministeriö valmistelee Suomen Nato-yhteistyöhön liittyviä poliittisia päätöksiä, koordinoi osallistumista rauhankumppanuuteen sekä tukee muiden valtionhallinnon toimijoiden työtä. Ulkoasiainministeriön toiminta rauhankumppanuusyhteistyössä vuonna 2007 Vuonna 2007 vierailuvaihto oli aikaisempia vuosia vilkkaampaa. NRF:ää täydentävään toimintaan osallistumista koskeva harkinta, Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä tarkastellut selvitys sekä Naton kumppanuustoiminnan uudistaminen ja Suomen aktiivinen operaatio-osallistuminen kuvastavat kertomusvuoden toimintaa. Naton työssä painottui sotilaallinen kriisinhallinta, erityisesti KFOR- ja ISAF-operaatiot. KFOR- ja ISAF- operaatiot olivat myös Suomen Nato-yhteistyössä pääroolissa. Kertomusvuonna Naton kansainvälisen sihteeristön operaatio-osastolla aloitti työskentelyn suomalainen asiantuntija. ISAF-operaation ohella Naton nopean toiminnan konsepti (Nato Response Force, NRF) toimii välineenä jäsenmaiden ja halukkaiden rauhankumppanimaiden sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisessä. Suomi ilmoitti huhtikuussa yhdessä Ruotsin kanssa Naton sihteeristölle harkitsevansa myönteisesti rauhankumppanuusmaille tarjottua mahdollisuutta osallistua NRF:ää täydentävään toimintaan. Nato kehitti kertomusvuoden aikana yhteistyötään Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin joukkoja luovuttaviin tai operaatioita muuten tukeviin maihin. Operaatiokohtaiset kokoukset (ISAF ja KFOR) lisääntyivät kumppanuuskokoonpanossa. Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa pyrkinyt parantamaan operaatioihin osallistuvien kumppanimaiden tiedonsaantia ja mahdollisuutta osallistua aikaisessa vaiheessa operaatioita koskevaan valmisteluun. EU:n ja Naton yhteistyön kehittämiseksi tehtiin vuoden aikana useita aloitteita aiheen ollessa keskeisesti esillä Naton eri kokouksissa. Suomi otti aiheen johdonmukaisesti esille EUn ja Naton kokouksien lisäksi kahdenvälisissä tapaamisissa. Kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien uudistamisesta käyty keskustelu jatkui. EAPC:n merkitys kumppanuusyhteistyön keskeisenä foorumina on muuttunut poliittisen dialogin siirryttyä osaksi operaatiokohtaisiin kokouksiin ja kahdenvälisiin konsultaatioihin. Tästä huolimatta EAPC ja rauhankumppanuusohjelma tarjoavat Suomen Nato-yhteistyölle hyödyllisen institutionaalisen viitekehyksen ja normatiivisen perustan. Vuonna 2004 hyväksytyn Naton/PfP:n ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa tarkasteltiin kertomusvuonna EAPC:n kokouksissa. Suomi on tukenut toimintaohjelmaa alusta lähtien. Vuonna 2002 hyväksytyn terrorismin vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoa päätettiin kertomusvuonna tehostaa. Nato päätti lisäksi käynnistää YK:n päätöslauselman 1325 "Naiset, turvallisuus ja rauha" täytäntöönpanoa koskevan uuden toimintaohjelman laadinnan. Sen odotetaan valmistuvan vuoden 2008 kuluessa. Suomi on osallistunut aktiivisesti toimintaohjelman laatimiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi Naton toiminnassa keskeisellä sijalla on vakauden edistäminen kumppanuus- ja yhteistyömaissa. Myös kehittyneempien kumppanimaiden odotetaan olevan tässä toiminnassa mukana. Suomi osallistui kertomusvuonna ainoana kumppanimaana Nato-Venäjä-neuvoston puitteissa toteutettavaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on estää Afganistanista Eurooppaan tulevia huumausaineita kouluttamalla Afganistanin ja Keski-Aasian maiden viranomaisia. Osa Naton vakautta edistävää toimintaa toteutetaan Naton vapaaehtoisten rauhankumppanuusrahastojen (Trust Funds) kautta. Järjestelmä luotiin vuonna 2000 tavoitteena tukea rauhankumppanimaita projektikohtaisesti erityisesti aseiden ja ammusten tuhoamisessa sekä miinanraivauksessa. Syksyyn 2007 mennessä oli perustettu 16 erilaista rahastoa, joihin oli investoitu yli 38 miljoonaa euroa. Suomi sai kiitosta yhteensä kolmen Naton Afganistaniin perustaman rahaston tukemisesta. Suomi tuki Afganistanin ammusvarastojen fyysistä turvallisuutta edistävää sekä ylijäämäammusten ja pienaseiden tuhoamiseen keskittyvää vapaaehtoisrahastoa eurolla. Lisäksi tuettiin Afganistanin kansalliselle armeijalle tarjottavan materiaaliavun kuljettamiseksi lahjoittajamaasta paikan päälle perustettua Naton hallinnoimaa rahastoa eurolla. Kolmas Suomen tukema rahasto on perustettu tarjoamaan pikaista

4 humanitaarista apua ISAFin sotilaallisten operaatioiden tuottamien siviilivahinkojen jälkeen. Suomi tuki rahastoa eurolla. Suomi myönsi kertomusvuonna lisäksi euron tuen Jordaniaan räjähtämättömien räjähteiden identifioimiseksi ja ammusvarastojen hallinnoimiseksi perustetulle rahastolle. Niin ikään eurolla tuettiin Georgiaan sijoittuvaa rahastoa ohjusten tuhoamiseksi. Suomen tuki vapaaehtoisiin rauhankumppanuusrahastoihin oli vuonna 2007 yhteensä euroa. Tuki hankkeille on tuonut Suomelle näkyvyyttä ja konkretisoinut Suomen tukea vähemmän kehittyneille kumppaneille. Kertomusvuonna Naton sihteeristössä työskenteli Suomen sekondeeraamana virkamies, jonka tehtävänkuvaan kuuluivat vapaaehtoisrahastohankkeiden ja vapaaehtoisrahastopolitiikan valmistelu. Lisäksi Naton NAMSA:ssa (Nato Maintenance and Supply Agency) työskenteli suomalainen asiantuntija, jonka tehtäviin kuului mm. hankkeiden hallinnoimis- ja maksatusjärjestelyiden organisointi ja valvonta. Naton siviilivalmiussektorilla painopisteenä olivat yhteistyön kehittäminen Naton sotilasorganisaation kanssa sekä tuki kansallisille viranomaisille. Suomessa valmisteltiin keväällä 2008 pääkaupunkiseudulla järjestettyä Uusimaa 2008-pelastuspalveluharjoitusta, mitä UM tuki kertomusvuonna noin eurolla. Kertomusvuonna 14 suomalaista asiantuntijaa tarjosi panoksensa 16:sta eri osaamisalalle. Ulkoasiainministeriön ja suurlähettiläs Antti Sierlan johdolla valmisteltiin kertomusvuonna Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia koskeva selvitys, joka julkaistiin Selvityksen tarkoituksena oli antaa asiatietoa Suomen Nato-suhteesta käytävään keskusteluun. Ulkoasiainministeriö jatkoi kertomusvuonna pyrkimystään tehostaa hallinnonalojen kansallista yhteistyötä PfP-yhteyshenkilöiden säännöllisillä tapaamisilla. Naton siviilisektorilla toimivien valtionhallinnon eri yhteistyötahojen koordinaatiokokous pidettiin alkuvuodesta Ajankohtaisia kumppanuusasioita käsiteltiin lisäksi vuoden aikana keskeisten ministeriöiden välillä kahdenvälisesti sekä HVK:n johdolla järjestetyssä asiantuntijakokouksessa. Kertomusvuoden kesällä järjestettiin EAPC-turvallisuusfoorumin kokous Makedoniassa (FYROM) sekä joulukuussa perinteinen EAPC-kokoonpanossa järjestettävä ulkoministerikokous. Nato- ja EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat vuonna 2007 kolme kertaa epävirallisiin yhteiskokouksiin, ns. transatlanttisiin tapaamisiin. Suomi oli mukana näissä tapaamisissa. Suomi ja Nato kävivät kertomusvuonna virkamiestasolla säännöllisesti puolivuosittain järjestettävät poliittiset konsultaatiot. Keskustelut käydään Naton apulaispääsihteeri ja Suomen poliittisella alivaltiosihteeritasolla. Keskusteluiden aiheina olivat ajankohtaiset yhteistyöasiat kuten kriisinhallintayhteistyö ml. operaatiot ja EU-Nato -yhteistyö. Lokakuussa Suomessa järjestettyjen konsultaatioiden yhteydessä Suomessa vieraili Naton poliittisista asioista vastaava apulaispääsihteeri Martin Erdmann. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vieraili Suomessa Molempiin vierailuihin sisältyi julkinen puhetilaisuus. Latvian suurlähetystö otti vuoden alussa hoitaakseen kaksivuotisen tehtävän Naton ns. kontaktiedustustona Suomessa. Kontaktiedustustolla tarkoitetaan kumppanimaassa edustautuvaa Nato-jäsenmaan edustustoa, jolle Nato on osoittanut tehtäväksi Naton kontaktiedustustona toimimisen. Näihin tehtäviin kuuluu mm. Natoa ja rauhankumppanuutta koskevan asiatiedon jakaminen, mahdollinen raportointi muille Nato-maille, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen sekä avustaminen Natosta asemamaahan suuntautuvissa vierailuissa. Suomi osallistui EAPC:n ja kumppanuusohjelmien kehittämiseen arvostettuna kumppanina. Kuten aikaisempina vuosina, Suomi sai kiitosta aktiivisesta ja laadukkaasta osallistumisestaan Nato-johtoisiin operaatioihin.

5 3. PUOLUSTUSHALLINTO Rauhankumppanuusyhteistyö Naton kanssa kuuluu puolustusministeriön kansainvälisen toiminnan painopistealueisiin. Rauhankumppanuusohjelman sekä siihen liittyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien valmiuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Samalla kumppanuusyhteistyön avulla saadaan arvokasta tietotaitoa ja kokemusta Suomen kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Puolustusministeriö osallistuu yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa rauhankumppanuuden kehittämiseen. Tavoitteena on edelleen parantaa edellytyksiä päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun niissä asioissa, joihin Suomi osallistuu aktiivisesti oman kontribuutionsa antaen. Tämä koskee erityisesti kriisinhallintaoperaatiota ja - harjoituksia. Naton päämajassa Brysselissä järjestettiin Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) puolustusministerikokous. Seuraavana päivänä kokoontui Pohjois-Atlantin neuvoston (NAC) ja ISAF-operaation joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerien yhteisistunto, jossa käsiteltiin Afganistanin tilannetta. Myös Naton epävirallisen puolustusministerikokouksen yhteydessä Noordwijkissa, Hollannissa järjestettiin ISAF-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerikokous. Suomi osallistui näihin kokouksiin. Puolustushallinnon vuoden 2006 loppupuolella Naton PARP-prosessin suunnittelukyselyyn antamien vastausten perusteella, Nato laati vuonna 2007 Suomesta maakohtaisen arvion (PARP Assessment). Arvio on osa PARP-prosessin normaalia kaksivuotissykliä. Suunnittelukysely kattaa vuodet Vuonna 2007 Suomella oli yhteensä 62 kumppanuustavoitetta. Tärkeimmät kumppanuustavoitteet koskevat yhteistoimintakyvyn kehittämistä kansainvälisen kriisinhallinnan osana. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK, Finnish Defence Forces International Centre, FINCENT) on toiminut vuoden 2001 alusta alkaen rauhanturvaamisorganisaation lähimpänä kansallisena johtoportaana sekä PfP-koulutuskeskuksena. PVKVK:n rooli kansallisena johtoportaana päättyi PVKVK:n kurssitarjontaan kuuluu erilaisia Nato- ja PfPkursseja ja kansainväliset kurssit ovat avoimia Nato/PfP-maiden lisäksi myös muille maille. Vuosittain järjestetään noin kaksikymmentä kansainvälistä koulutustilaisuutta, joihin osallistuu noin 500 ulkomaalaista opiskelijaa. PVKVK:n rooli PfP-koulutuskeskuksena on vahvistunut. Yhteistyö NATO Schoolin (Oberammergau, Saksa) ja kahdentoista muun PfP-koulutuskeskuksen kanssa on tiivistä. Vuoden 2007 aikana toteutettiin Länsi-Balkanin maiden asevoimien upseereille annettavaa sotilastarkkailijakoulutusta järjestämällä kaksi kurssia. Koulutus tukee maiden puolustusreformia. Koulutusta jatketaan myös vuoden 2008 aikana. Kosovossa, Nato-johtoisessa KFOR-operaatiossa Suomi vastaa edelleenkin Keskisen taisteluosaston viesti- ja johtamisjärjestelmästä. Suomalaisen Kriisinhallintajoukon Kosovossa (SKJK) vahvuus oli vuonna 2007 noin 400 sotilasta. Suomalaiset palvelivat KFOR:n johtoesikunnassa, Keskisessä taisteluosastossa sekä kansallisessa huoltoelimessä. Afganistanin ISAF-operaatiossa Suomen kontribuution vahvuus oli vuonna 2007 noin 100 sotilasta ja lisäksi yksi sotilas toimi yhteysupseereina USCENTCOM:ssa Tampassa, Yhdysvalloissa. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Afganistanissa (SKJA) keskitettiin elokuussa pääosin pohjoiselle alueelle ruotsalaisjohtoiseen jälleenrakennusryhmään PRT Mazar-e-Sharifiin. Kabuliin jäi materiaalisiirroista vastaava MOVCON-ryhmä. Lisäksi suomalaisia palveli ISAFesikunnassa Kabulissa ja Pohjoisen alueen (RC N) esikunnassa Mazar-e-Sharifissa. PRT Mazare-Sharifissa työskenteli kertomusvuonna myös neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa sekä kaksi väliaikaista kouluttajaa.

6 Naton komentorakenteiden ns. kumppanuusesikuntaosissa työskenteli vuonna 2007 kahdeksan suomalaista upseeria. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2007 aikana 28 kansainväliseen harjoitukseen. Osallistumisen painopiste oli pohjoismaisen taisteluosaston (NBG) harjoituksien ohella rauhankumppanuuden hengessä järjestettävissä ja kahdenvälisissä harjoituksissa. Vuonna 2007 Suomi ei isännöinyt merkittäviä harjoituksia. Rauhankumppanuusohjelmaan (EAPWP, Euro-Atlantic Partnership Work Programme) kuuluviin seminaareihin ja koulutustapahtumiin osallistui puolustusvoimista vuonna 2007 yhteensä noin 580 henkilöä. 4. SISÄASIAINMINISTERIÖ / PELASTUSOSASTO Sisäasiainministeriön pelastusosasto on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelman siivilivalmiusyhteistyöhön vuodesta Monipuolinen toiminta on vakiintunutta ja tuottaa selvästi lisäarvoa sekä kansalliseen että EU:n, YK:n ja pohjoismaisen yhteistyön piirissä tehtävään siviilivalmiustyöhön. Sisäasiainministeriön pelastusosasto pitää tärkeänä edustajien lähettämistä SCEPC:in ja sen alaisten komiteoiden täysistuntoihin ja työryhmiin siksi, että osallistuminen NATO:n siviilivalmiusyhteistyöhön antaa paitsi tietoja jäsen- ja kumppanuusmaiden järjestelyistä ja toimenpiteistä, myös tilaisuuden luoda ja ylläpitää verkostoja rauhankumppanuusmaiden viranomaisiin sekä mahdollisuuden tuoda esiin suomalaista osaamista varautumiseen liittyvässä suunnittelussa. Siviilivalmiuskomitea (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC), Siviilivalmiuskomitean keskeisiä asiakokonaisuuksia olivat vuonna 2007 siviiliorganisaatioiden tuki sotilasorganisaatiolle, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, varautuminen biologisiin, kemiallisiin ja radiologisin tilanteisiin sekä Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen EADRCC:n toiminnan kehittäminen. Suomi osallistui siviilivalmiuskomitean täysistuntoihin ja kerran kuukaudessa pidettäviin työkokouksiin. Väestönsuojelukomitea (Civil Protection Committee, CPC) Suomi toimi aktiivijäsenenä väestönsuojelukomitean alaisessa Non-Binding Guidelines -ryhmässä, jonka työ rauhankumppanuusmaille tarkoitettujen ensi vaiheen toimijoiden vähimmäisvaatimusten kehittämiseksi kemiallisia, biologisia ja säteilytilanteita (CBRN) varten päättyi vuoden 2007 aikana. Alkujaan Norjan, Ruotsin ja Suomen muodostaman pohjoismaisen ns. NORSU -työryhmän työhön perustuneen NBG - työryhmän tulosten toimeenpanoa varten on perustettu uusi työryhmä, jonka työssä Suomi jatkaa mukana. Suomi osallistui kertomusvuonna väestönsuojelukomitean täysistuntoihin, harjoitukseen sekä seminaariin. Tietoliikennekomitea (Civil Communications Planning Committee, CCPC) Suomi osallistui aktiivisesti kertomusvuonna tietoliikennekomitean toimintaan ja täysistuntoihin. Komitean työskentelyssä keskityttiin operaatioiden suunnittelun tukemiseen, kansallisten viranomaisten tukemiseen erityisesti CBRN-tilanteissa sekä yhteistyöhön muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa. IDASSA 2007-harjoitus EADRCC järjesti yhdessä Kroatian kanssa maanjäristyksen seurausten hallinnan johto- ja kenttäharjoituksen Zadarissa Kroatiassa Harjoituksen skenaarioon sisältyi maanjäristyksen jälkeistä ja lääkinnällistä pelastustoimintaa, kemikaalionnettomuus sekä lentokone-kaappaukseen liittynyt bioainetilanne. Tarkoituksena oli harjoittaa EADRCC:n avunanto-järjestelmää, kansainvälisen avun vastaanottoa ja harjoitukseen osallistuneiden

7 kansainvälisten muodostelmien yhteistoimintaa ja CBRN -vasteita. Suomi osallistui harjoitukseen pelastusmuodostelmalla, asiantuntijapanoksella sekä lähettämällä tarkkailijoita. UUSIMAA 2008-harjoitus Huhtikuussa 2007 EADRCC:n kolme edustajaa tekivät tutustumis- ja tarkastusvierailun järjestetyn Uusimaa 2008-pelastuspalveluharjoituksen suunniteltuihin harjoituskohteisiin. Harjoituksen alustava suunnittelukokous järjestettiin Brysselissä. Uusimaa harjoituksen valmisteluja varten perustettu kansallinen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Sisäasianministeriö toimi harjoituksen päävastuullisena tahona ja käytännön toteutuksen järjestelyistä vastasi Kriisinhallintakeskus. 5. SISÄASIAINMINISTERIÖ/RAJAVARTIOLAITOS Naton rauhankumppanuusohjelmaan liittyen Suomen Rajavartiolaitos järjesti Ahvenanmerellä Itämeren valtioiden välisiin meripelastussopimuksiin ja ns. Bold Mercy yhteistyöhön (Nato/PfP) perustuvan kansainvälisen meripelastusharjoituksen. Harjoitus toteutettiin toukokuussa 2007 ja siihen osallistui meripelastusyksiköitä Suomesta, Virosta ja Ruotsista. Harjoitusta olivat lisäksi seuraamassa Venäjän ja Iso-Britannian edustajat. Harjoituksen aiheena oli ns. monialaonnettomuus, missä öljyä kuljettava tankkialus ja kuivarahtialus törmäsivät toisiinsa aiheuttaen öljyn pääsemisen mereen. Lisäksi osa alusten miehistöstä loukkaantui ja heidät evakuoitiin onnettomuusalueelta helikoptereilla. Alukselle jääviä ihmisiä jouduttiin puolestaan auttamaan sekä antamaan heille tukea alusten vaurioiden saamiseksi hallintaan. Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella Bold Mercy-harjoitusta pystyttiin kuluneen vuoden aikana kehittämään aikaisempaa realistisempaan suuntaan siten, että se samalla palveli kansainvälisiä meripelastussopimuksia. Harjoitus täytti siten sille asetetut tavoitteet täysimääräisesti. 6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maa- ja metsätalousministeriö on osallistunut vuodesta 1996 lähtien Naton Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitean (Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) järjestämiin kokouksiin ja seminaareihin. Komitea seuraa maailman elintarviketilannetta, antaa neuvoja ja suosituksia elintarvike- ja maatalousalan kriisinhallinnassa sekä toimii siviilihallinnon valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Käytännön selvitys- ja suunnittelutyö ja asioiden valmistelu tapahtuu työja projektiryhmissä, joihin osallistuvat kaikkien komitean työssä mukana olevien valtioiden edustajat, ml Suomi. Euroopan unioniin kuuluvien Naton jäsenmaiden yhteinen elintarvikehuollon varautuminen ja valmiussuunnittelu tapahtuu FAPC:n johdolla. Myös liittokuntaan kuulumattomat EU:n jäsenmaat

8 ja Itä-Euroopan maat pitävät tärkeänä osallistua komitean toimintaan rauhankumppanuusohjelman mukaisesti. Yhteistoiminnassa varaudutaan erityisesti vakaviin, yksittäistä maata kohtaaviin tai laajoihin, usean valtion alueelle ulottuviin elintarvikehuoltoa uhkaaviin vaara- ja hätätilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi suuronnettomuudet, laajat ympäristötuhot tai luonnononnettomuudet. Suomi osallistui FAPC:n kertomusvuonna pitämiin kokouksiin sekä seminaariin. Suomi osallistui lisäksi komitean elintarvikesektorin Yleistiedot/varautuminen- työryhmän työskentelyyn. 7. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Liikenne- ja viestintäministeriö on sovittanut yhteen liikenne- ja viestintäalan osallistumista Naton siviilivalmiuskomiteoiden, kolmen kuljetuskomitean sekä tietoliikennekomitean toimintaa Suomessa vuonna Naton suomalaisista asiantuntijoista viisi oli kertomusvuonna liikenne- ja viestintäalalla. LVM:n hallinnonalan Nato-asioiden yhteyshenkilökokouksia vuonna 2007 pidettiin ministeriön johdolla kaikkiaan neljä. Näihin kokouksiin osallistuivat liikenne- ja viestintäalan edustajat eri yhteistoimintaorganisaatioista. Kokouksissa linjattiin yhteisiä tavoitteita sekä käytiin muun muassa läpi eri komiteoiden toimintaa ja osallistumisen muotoja ja tuloksia. Vuoden 2007 aikana LVM:n puheenjohdolla aloitti toimintansa fyysisen liikenteen yhteyshenkilöiden ja asiantuntijoiden koordinaatiokokous, joka kokoontui kolme kertaa. Fyysisen liikenteen yhteyshenkilöitä ja asiantuntijoita osallistuu toimintaan kaikkiaan kahdeksan. Maakuljetuskomitea (Planning Board for Inland Surface Transport, PBIST) PBIST:n kokouksissa käsiteltiin raportit erilaisista Naton operaatioista ja harjoituksista sekä pelastuspalvelun toimenpiteistä, kuten luonnonmullistusten ja kansainvälisten konfliktien aiheuttamien katastrofien humanitaarinen avustustoiminta. Kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyviä aiheita olivat mm. aiesopimus (MoU) koskien valtioiden rajat ylittäviä kuljetuksia, selvitys Inter/multimodaali-kuljetusten mahdollisuuksista, Nato- ja EU-maiden yhteistyö strategisten merija ilmakuljetusten hyödyntämiseksi ns. laiva- ja lentokonepankkien avulla, kuormausohjeiden päivitys Naton sotilasmateriaalin rautatiekuljetuksiin ja yleensä kuljetusten turvallisuus. Kokouksissa käsiteltäviä muita aiheita olivat mm. siviilivalmiusasioiden ministeriohje siviilien ja sotilaiden väliseen yhteistyöhön, siviilivalmiuskomitean ja maakuljetuskomitean yhteistyön ja tiedonvaihdon parantaminen sekä siviiliasiantuntijoiden tietotaidon hyödyntäminen kriisinhallintatehtävissä. Työryhmässä käsitellyt aiheet liittyivät pääasiassa kuljetuslogistiikan erityisasiantuntemusta edellyttäviin asioihin. Ne käsittelivät muun muassa rautatie- tai maantiekuljetuksia. Komitean työskentelyn tehostamista käsiteltiin kertomusvuonna edelleen. Merikuljetuskomitea (Planning Board for Ocean Shipping PBOS) Suomi osallistui PBOS:n vuonna 2007 järjestämiin kahteen työryhmäkokouseen ja yhteen yleiskokoukseen. Suomi isännöi lisäksi PBOS Expert Group kokouksen Helsingissä. Lisäksi asiantuntijaryhmä on kokoontunut erilaisissa kokoonpanoissa asioiden valmistelussa.

9 Työryhmäkokouksien painopisteasioina olivat merenkulun turvallisuuden, turvatarkastettujen lastien kuljetus, kauppa-alusten saatavuus kriisinhallinnan kuljetuksiin sekä yleismaailmallisen meritilannekuvan muodostamisen mahdollisuuksia käsittelevät asiat. Asiantuntijatyöryhmän kokouksen painopiste oli kauppa-alusten saatavuusanalyysin päivittämisessä. Analyysi kuvaa yleismaailmallisia trendejä. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että suomalaisen tonniston säilyttäminen kriisiolojen kuljetuksia varten tulee olla keskeinen tavoite. Keskeisenä havaintona korostui tarve liittyä Sealift Coordination Centre:n (SCC) jäseneksi. Kun kuljetustoiminnan koordinointi yhdistettiin Movement Coordination Centre Europe (MCCE), osallistuminen yhteistyöhön kehittyi monialaisten kuljetusmuotojen käyttöön. Suomi allekirjoitti yhteistyösopimuksen MCCE:n kanssa Näin Suomella on mahdollisuus osallistua tarpeellisiin kuljetuksiin osana muita suurempia kuljetuksia ja saada näin aikaan kustannussäästöjä. Ilmakuljetuskomitean (Civil Aviation Planning Committee, CAPC) CAPCissa olivat esillä juridiset kysymykset, ilmailumarkkinoiden kehitys, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, siviili-ilmailun nk. spot charter markkinat, evakuointilennot, valmistautuminen lintuinfluenssaan sekä muut valmiusohjeet, mm. Rapid Reaction Team -käsikirja. Komiteaa informoitiin säännöllisesti ilmakuljetuskykyhanke SALISn ja sekä Strategisen ilmakuljetuskykyhankkeen (Strategic Airlift Capabilityn) tilanteista Suomi osallistui aktiivisesti CAPCin ja sen alatyöryhmien kokouksiin. Lisäksi osallistuttiin Naton siviili-ilma-alusten saatavuustutkimukseen. Lokakuussa pidettiin Naton kuljetusseminaari. Tietoliikennekomitea (Civil Communications Planning Committee, CCPC) SCEPC ohjauksessa toteutettavan siviiliviestinnän ja postialan valmiussuunnittelun tavoitteena on ollut varmistaa viestintäpalvelujen saatavuus poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin tarpeisiin kaikissa turvallisuustilanteissa. Vuonna 2007 toiminnan painopistealueina ovat olleet sotilaallisen suunnittelun ja operaatioiden tukeminen sekä kansallisten viranomaisten tukeminen siviilikriiseissä, johon on sisällytetty ABC-onnettomuudet, yhteistoiminta kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä kriisinhallinta. Tietoliikennekomitea on toteuttanut toimintaansa vuosille laaditun työsuunnitelman mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena oli seurata sähköisen viestinnän ja postitoiminnan valmiussuunnittelun kehittymistä. Toiminta toteutettiin koordinaatioryhmässä (Coordination Team Finland). Sen jäsenet osallistuivat kahteen työsuunnitelman mukaiseen projektiin, joista toisen, verkostohyökkäyksiä käsittelevän projektin johtovastuu on Suomella. Lisäksi osallistuttiin vahvalla panoksella edelliseen työsuunnitelman mukaiseen matkapuhelinverkkojen käyttöä selvittäneeseen projektiin, joka päättyi tarkasteluvuoden keväällä. Johtopäätökset Kuljetuskomiteoiden osalta työskentelyn intensiteetti on kahden viimeisen vuoden aikana hidastunut. Näyttääkin siltä, että SCEPC:n kuljetuskomiteoille määrittämät tehtävät on pääosin toteutettu, eikä lisätehtäviä ole juurikaan saatu. Monien tehtävien hoidossa on ollut havaittavissa päällekkäisyyksiä muun siviilivalmiustoiminnan tai sotilasorganisaatioiden kanssa. Toiminnan linjaaminen edellyttäisi komiteoiden ja muiden toimielimien kiinteämpää yhteistoimintaa ja ristiinosallistumista komiteatyöskentelyssä. Yhtenä vaihtoehtona kuljetuskomiteoiden työskentelyn tehostamiseksi, voisi olla kuljetuskomiteoiden yhdistäminen.

10 Vuoden 2007 aikana Suomi on osallistunut entistä aktiivisemmin tietoliikennekomitean työkokouksiin. Tämä on ollut välttämätöntä, koska työsuunnitelman mukaisten projektien taustatyö ja valmistelut tehdään työkokouksissa. Toisaalta menettely on myös osoittanut arviot työkokousten kautta tapahtuvasta vaikuttamisesta oikeiksi. Muutos on vahvistanut Suomen roolia tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakajana. Naton ja EU:n puitteissa tehtävän sähköisen viestinnän ja postitoiminnan varautumissuunnittelun keskinäistä tiedonvaihtoa on lisätty. EU:n asiat on otettu vakiona koordinaatioryhmän työjärjestykseen. Kokouksiin on sisällytetty hallinnonalan EU-asiantuntijoiden pitämiä tietoiskuja. Natossa ja EU:ssa toimivien vastuu- ja yhdyshenkilöiden välinen avoin vuoropuhelu ja tietojen vaihto on jatkossa tärkeää, koska molemmat organisaatiot käsittelevät nykyisin paljolti samoja asiakokonaisuuksia. 8. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ / HUOLTOVARMUUSKESKUS (HVK) HVK on rahoittanut erityisasiantuntijan virkaa Suomen Nato-edustustossa. Erityisasiantuntija toimii Suomen paikalla olevana edustajana SCEPCssa, seuraa huoltovarmuuteen ja valmiussuunnitteluun liittyvää toimintaa Natossa, sekä osallistuu aktiivisesti Naton siviilisektorin harjoituksiin ja näiden järjestelyihin. HVK osallistui vuonna 2007 seuraavien Naton siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvien komiteoiden toimintaan rauhankumppanuuskokoonpanossa: - Johtava siviilivalmiussuunnittelukomitea (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC) - Maakuljetuskomitea (The Planning Board for Inland Surface Transport, PBIST) - Elintarvike- ja maatalouskomitea (The Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) - Teollisuuskomitea (The Industrial Planning Committee, IPC) - Tietoliikennekomitea (The Civil Communication Planning Committee, CCPC) - Lääkintäkomitea (The Joint Medical Committee, JMC) - Öljyhuoltokomitea (NATO Pipeline Committee, NPC) Huoltovarmuuskeskuksen aktiivisuus kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvässä toiminnassa jatkui vuonna HVK:n edustaja jatkoi teollisuuskomitean energiainfrastruktuurin turvaamista käsittelevän ad-hoc -työryhmän puheenjohtajana. Komiteoiden kansallisten asiantuntijoiden nimeäminen oli edellisen vuoden tapaan yksi vuoden 2007 tärkeimpiä kysymyksiä. Vuoden 2007 aikana Huoltovarmuuskeskus esitti kahta asiantuntijaehdokasta yksityiseltä sektorilta teollisuuskomiteaan, joista molemmat tulivat valituiksi. Huoltovarmuuskeskus tuottaa viikoittaisen yhteenvedon Naton siviilivalmiussuunnitteluyhteisön toiminnasta. Yleisesti tarpeelliseksi koettua ja kiitosta saanutta viikkoyhteenvetoa jaetaan laajasti valtionhallinnon sisällä sekä komiteoissa toimiville yksityisen sektorin asiantuntijoille. Huoltovarmuuskeskus pitää osallistumista rauhankumppanuusyhteistyöhön tarpeellisena. Yhteistyön avulla saadaan tietoja Naton omista sekä jäsen- ja kumppanimaiden yksittäisistä ja

11 yhteisistä huoltovarmuus- ja valmiussuunnittelujärjestelyistä, luodaan verkosto vastaavien viranomaisten kanssa, sekä tuodaan esiin Suomen näkökantoja näissä asioissa. Kumppanuus ei sisällä Suomelle velvoitteita huoltovarmuuden alalla, mutta ei myöskään takaa Suomelle tukea kriisitilanteessa. Yhteistyömuodot ovat vakiintuneet entisestään. 9 HELSINGIN YLIOPISTO / KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN VALVONTALAITOS (VERIFIN) Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN) on osallistunut Naton LG- 7/SIBCRA toimintaan (Land Group 7, Sampling and Identification of Biological, Chemical and Radiological Agents). Kanadassa (DRDC Suffield) pidettiin kokous, jossa VERIFIN esitteli paperin nopean kaasukromatografian (fast-gc) eduista ja rajoitteista kenttäanalytiikassa. Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos esitteli miten suomalainen kenttälaboratoriohanke on edennyt. VERIFIN on laatinut ko. kenttälaboratorion C-puolelle ohjeistuksen ja kouluttanut ko. laboratorion henkilökuntaa. SIBCRA:n toiminta on tiedon jakamista liittyen näytteenottoon ja biologisten, kemiallisten ja radiologisten kemikaalien tunnistukseen. Eri alojen team of expert - tapaamiset ovat hyödyllisiä kansainvälisten suhteiden kehittämiselle, mahdollisen yhteistyön sekä uusien tutkimusaiheiden kartoittamiseksi. 10. SÄTEILYTURVAKESKUS Säteilyturvakeskus osallistui Naton Science for Peace and Security-ohjemaan (SPS) kuuluvaan workshopiin Ukrainassa Workshopin aihealue käsitteli ympäristöön vapautuneiden radioaktiivisten hiukkasten problematiikkaa: toisaalta käsiteltiin analyysimenetelmien kehittämistä ja soveltamista radioaktiivisten hiukkasten ominaisuuksien selvittämiseksi, toisaalta radioaktiivisten hiukkasten kulkeutumista ekosysteemissä ja niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia. SPS-ohjelman päämääränä on tukea siviilitieteiden alalla tehtävää käytännön tutkimusta ja innovaatioita. Ohjelma keskittyy lähinnä alueisiin security ja environmental sustainability sekä eräisiin muihin liittokunnan jäsenvaltioiden priorisoimiin tutkimusalueisiin. Ohjelman tavoitteena on tieteellisen yhteistyön lisääminen Naton ulkopuolisten ja Naton kanssa yhteistyötä tekevien maiden kanssa. Eräänä avainalueena on terrorismin torjunta, ja tähän kuuluu erityisesti CBRN-aineiden nopea havainnointi ja suojautuminen.