KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2013
|
|
- Jari Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA JOHDANTO Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusta, puolustusvoimien yhteistoimintakykyä ja suorituskykyjä. Naton kanssa tehtävä yhteistyö on osa Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2012) linjaamaa syventyvää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö kattaa laaja-alaisesti toimintaa niin sotilas- kuin siviilisektoreillakin. Nato pitää yhteistyötä kumppaneiden kanssa merkittävänä osana toimintaansa. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Suomen kannalta on tärkeää, että Suomella on jatkossakin mahdollisuus tiiviiseen dialogiin sekä yhteistyön edelleen kehittämiseen Naton kanssa Suomea kiinnostavilla osa-alueilla, kuten puolustuskyvyn vahvistamisessa, kriisinhallintaoperaatioissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto kumppanuustoiminnan vuoden 2013 keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityslinjoista ja tulevaisuuden tavoitteista. Kertomusvuonna 2013 kumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä huoltovarmuuskeskus. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. 2. YLEISTÄ KUMPPANUUSTOIMINNASTA 2.1. Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Ulkoministeri Tuomioja osallistui Naton ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanimaiden ulkoministerikokoukseen Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot siirtyivät vuoden 2014 tammikuuhun aikataulusyistä. Puolustusministeri Carl Haglund osallistui ISAF-puolustusministerikokouksiin Brysselissä ja Ministeri Haglund osallistui ISAF-puolustusministerikokouksen lisäksi ISAF-operaation Pohjoisen komentoalueen (RC North) valtioiden puolustusministeritapaamiseen. Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen osallistui kertomusvuonna kahteen ISAF-maiden asevoimien komentajien kokoukseen tammikuussa ja 1
2 toukokuussa sekä kesäkuussa sotilaalliseen kumppanuuskonferenssiin (Strategic Military Partnership Conference SMPC) Tukholmassa. Naton strategisen transformaatioesikunnan (ACT) varakomentaja (DSACT) kenraali Bieniek vieraili Suomessa ja tapasi puolustushallinnon edustajia. Naton Euroopan joukkojen varakomentaja (DSACEUR) kenraali Shirreff vieraili Suomessa ACT:n edustaja prikaatinkenraali de Gramont osallistui kutsuttuna Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokoukseen Helsingissä Suomella oli kertomusvuoden lopussa kolme lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana kumppanuusyhteistyötä (Voluntary National Contribution) poliittisten asioiden ja turvallisuuspolitiikan osastolla, operaatio-osastolla ja uusien uhkien osastolla. Vuonna 2013 myös valmisteltiin kahden henkilön lähettämistä Virossa toimivaan Naton kyberosaamiskeskukseen vuonna Naton komento- ja virastorakenteessa kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli vuonna 2013 kahdeksan suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli vuoden 2013 lopussa neljä sotilasta Unkarissa Pápan tukikohdassa osana SAC-järjestelyn (Strategic Airlift Capability) monikansallista ilmakuljetusyksikköä Kumppanuustavoitteet Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 linjaa, että Suomi syventää kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötään. Naton kanssa tehtävä suorituskyky-yhteistyö on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusta, puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. PARP on tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteensopivuuden kehittämisessä. Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittäminen tapahtuu käytännössä puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen suorituskykyyhteistyö. Kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan suorituskykyjen kustannustehokas kehittäminen. Kertomusvuonna Suomi jatkoi edelleen osallistumistarpeiden tarkastelua Naton monikansallisiin ns. Smart Defence -hankkeisiin. Suomi osallistui myös Ruotsin johtaman Naton Connected Forces Initiative neuvoa-antavan kumppanityöryhmän toimintaan (CFI Task Force) ja aloitti pohdinnan mahdollisesta työryhmän johtajuudesta Ruotsin jälkeen syksyllä Kertomusvuonna jatkettiin isäntämaatukea (Host Nation Support, HNS) koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MoU) valmistelua. Vuonna 2013 PARP-prosessissa Nato teki Suomesta maa-arvion, joka perustui Naton edellisenä vuonna tekemään PARP-kyselyyn.Suomen kahdenväliset PARP-neuvottelut järjestettiin Helsingissä ja monenvälinen kuuleminen Naton päämajassa Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta 2
3 Suomi kehittää puolustusvoimien suorituskykyjä osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämään koulutus-, harjoitus- ja evaluointitoimintaan. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2013 aikana yhteensä 66 kansainväliseen harjoitukseen, joista 13 toteutettiin Naton puitteissa. Suomi osallistui myös Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) pääsotaharjoitukseen (Steadfast Jazz) marraskuussa 2013 esikuntaupseereilla. NRFharjoituksista saadut kokemukset olivat myönteiset. NRF on muodostunut yhä keskeisemmäksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi, ja sen hyödyntäminen kehittää merkittävällä tavalla myös Suomen puolustusvoimien valmiuksia. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja todentaa joukkojen suorituskykyjä ja yhteensopivuutta. Osaan harjoituksista sisällytetään suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCC-arviointiprosessin (Operational Capabilities Concept) mukaisesti. Arvioinnit antavat Suomelle riippumattoman palautteen suorituskykymme tasosta ja kansainvälisestä vertailtavuudesta. Vuonna 2013 toteutettiin arviointi maavoimien jääkärikomppanialle ja uusintaarviointi ilmavoimien hävittäjäosastolle. Uutena yksikkönä arviointiprosessin aloitti maavoimien pioneerikomppania. Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja täydentävään toimintaan osoittamalla suorituskykyjä määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP). Toimintaan osallistutaan suunnitelmallisesti samoilla joukoilla, jotka on ilmoitettu niin EU:n, YK:n kuin Natonkin käyttöön. Vuonna 2013 joukkopoolissa oli maavoimien erikoisoperaatio-osasto ja vuonna 2014 ilmavoimien valmiusyksikkö. Vuodeksi 2015 joukkopooliin osoitettavaksi on ilmoitettu merivoimien rannikkojääkärikomppania, vuodeksi 2016 maavoimien helikopteriyksikkö ja maavoimien jääkärikomppania/-yksikkö sekä vuodeksi 2017 merivoimien miinantorjunta-alus ja maavoimien suojelun erikoisosasto. Kertomusvuonna Suomi valmistautui vuonna 2014 Islannissa toteutettavaan pohjoismaiseen ilmavoimaharjoitukseen (Iceland Air Meet 2014). Harjoitus järjestettiin Norjan Islannin ilmavalvontaa koskevan Naton valmiusvuoron yhteydessä tammi-helmikuussa Suomi osallistuu kumppanimaana Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain kansainvälisiä koulutustapahtumia, jotka ovat avoimia EU-, Nato- ja kumppanimaille. Vuoden 2013 aikana PVKVK jatkoi yhteistyötä NATO Schoolin kanssa järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin Tuusulassa. Lisäksi järjestettiin muita kumppaneille avoimia kursseja. Suomi suhtautuu myönteisesti pyyntöön osallistua kumppanimaana Naton koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja tähän liittyen toimimiseen koordinointiroolissa kumppanimaille suunnattavaan kriisinhallinta- ja rauhanturvakoulutuksen (Peace Support Operations, PSO) suunnittelussa. Asian käsittely Natossa jatkuu. Muun harjoitustoiminnan osalta ulkoasiainministeriö koordinoi kansallisia CMX14- kriisinhallintaharjoitusta koskevia valmisteluja. Suomi on osallistunut harjoitukseen jo viisi kertaa. Suomi osallistui myös kyberyhteistyötä testaavaan Cyber Coalition harjoitukseen Hankeyhteistyö 3
4 Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa yhteistyötä jatkettiin vuonna 2009 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Suomen ja Naton logistiikkaviraston (NSPA) välinen yhteistyö tiivistyi vuonna Kertomusvuonna on syntynyt laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla Suomi pystyy aikaisempaa tehokkaammin hyödyntämään NSPA:n suorituskykyä kaikissa puolustushaaroissa. Suomi liittyi vuonna 2013 NSPA:n Operational Logistics Support Partnership (OLSP) ohjelman täysjäseneksi. OLSP tarjoaa palveluita kriisinhallintaoperaatioissa. Vuonna 2014 tavoitteena on ottaa käyttöön uusia yhteistyöalueita, joilla voidaan lisätä huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Myös yhteistyötä Naton osaamiskeskusten kanssa jatkettiin. Saksan Kielissä sijaitsevassa Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksessa työskenteli kertomusvuonna suomalainen upseeri komennusperusteisesti. Suomi teki yhteistyötä myös Tallinnassa sijaitsevan Naton kyberturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen kanssa mm. harjoitustoiminnassa. Kertomusvuonna aloitettiin ilmatilannekuvan vaihtamista koskeva yhteistyö (Air Situation Data Exchange, ASDE) Suomen, Baltian maiden ja Naton kesken sekä jatkettiin valmisteluja Norjan ja Ruotsin suunnan osalta. Järjestelyllä mahdollistetaan pohjoismainen, Itämeren ja Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. Suomi osallistui Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden helikopteripuutteita. Suomen vuoden 2013 maksuosuus käytettiin afgaanipilottien kouluttamiseksi. Tätä hanketta Suomi vie eteenpäin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumista Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä (Strategic Airlift Capability, SAC). Hankkeeseen osallistuvien maiden yhteiskäytössä on kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa, joista käytettiin 75 % ISAF- operaation ja 25 % UNIFIL- operaation huoltolentoihin. Yhteistyö käynnistyi vuonna Kertomusvuonna Suomi päätti tukea Jordanian kumppanuusrahastoa eurolla ja tuki Building Integrity-rahaston toista vaihetta eurolla. Jordanian rahaston tarkoituksena on tukea naisten rekrytointia ja gender-koulutusta Jordanian armeijassa sekä naisten koulutukseen erikoistunutta osaamiskeskusta. Naton temaattinen Building Integrity -kumppanuusrahasto tähtää puolustussektorin korruption vähentämiseen tukemalla kohdemaiden hyvän hallinnon kehittämistä työkalujen, koulutuksen ja valmennuksen avulla. Hankkeen käynnissä olevassa toisessa vaiheessa toteutetaan ja kehitetään edelleen ensimmäisessä vaiheessa luotuja työkaluja. Hanke toimii pääosin Afganistanissa, Kaakkois-Euroopassa ja Ukrainassa, mutta myös esim. Kolumbia on liittymässä ohjelmaan. Building Integrity-hanke on ollut käynnissä vuodesta 2008 asti ja se siirtyi toiseen vaiheeseensa vuonna Suomi on rahoittanut hanketta myös aikaisempina vuosina. 4
5 Suomi jatkoi osallistumistaan Nato-Venäjä-neuvoston (Nato-Russia Council, NRC) huumeiden vastaiseen koulutusohjelmaan. Suomalaisten kouluttajien osallistuminen koulutustilaisuuksiin ei kuitenkaan toteutunut kertomusvuonna. 3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Keskeistä Suomen kumppanuusyhteistyössä on osallistuminen Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa kansallisia suorituskykyjä ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Natolla oli kertomusvuonna käynnissä neljä operaatiota: Afganistanin ISAF-operaatio (International Security Assistance Force), Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force), terrorisminvastainen Active Endeavour operaatio Välimerellä sekä merirosvouksen vastainen Ocean Shield operaatio Somalian rannikolla. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumistaan ISAF- ja KFOR-operaatioihin. Suomen ISAF-osallistumisen painopiste oli vuonna 2013 Ruotsin johtamassa pohjoismaisbaltialaisessa (Ruotsi, Suomi, Norja ja Latvia) transition tukiyksikössä Mazar-e-Sharifissa Pohjois-Afganistanissa (NB TSU, Nordic Baltic Transition Support Unit). Suomen osallistumisen taso säädetään vaiheittain operaation tarpeita ja olosuhteita vastaavaksi siten, että vahvuus laskee vaiheittain. Vuoden 2013 lopussa suomalaisen joukon vahvuus oli noin 110 sotilasta. Afganistanin turvallisuusjoukkojen neuvonannon ja kouluttamisen ohella Suomen tuessa Afganistanille painottuivat kokonaisvaltaisen ajattelun mukaisesti kasvava kehitysyhteistyö ja EU:n siviilikriisinhallinta EUPOL Afganistan -operaation kautta. Eduskunnan maaliskuussa 2012 hyväksymässä Afganistan-selonteossa todetaan, että Suomi suhtautuu myönteisesti mahdolliseen Naton suunnittelemaan, koulutustoimintaan keskittyvään ISAF:in seuraajaoperaatioon. Marraskuun 2013 linjauksen mukaisesti Suomi suunnittelee osallistuvansa Afganistanin Resolute Support -operaatioon noin 80 sotilaalla. Kertomusvuonna Suomi osallistui potentiaalisena kumppanimaana aktiivisesti Resolute Support -operaation suunnitteluun Natossa. Uusi operaatio pyritään käynnistämään , ja se keskittyisi Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, tukeen ja neuvonantoon institutionaalisella ja alueellisella tasolla. Suomen tehtävät ja osallistumisen tarkka vahvuus päätetään erikseen Naton suunnittelun edetessä. Vuonna 2013 Suomen tuki Naton hallinnoimaan afgaaniarmeijan vapaaehtoisrahastoon (ANA Trust Fund) oli 1,5 miljoonaa euroa. Suomen kokonaistuki Afganistanin turvallisuusjoukoille mukaan lukien YK-järjestelmän kautta kanavoitava poliisisektorin LOTFA-rahoitus oli yhteensä 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi osa Suomen tukemasta Naton Building Integrity kumppanuusrahaston toiminnasta suuntautui vuonna 2013 Afganistaniin. Kertomusvuoden aikana Afganistanissa toimi yksi henkilö neuvonantajatehtävissä. Neuvonantaja oli sijoittunut Saksan siviiliedustajan toimistoon Pohjois-Afganistanissa. Kosovon KFOR-operaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Nato tukee Kosovon turvallisuusviranomaisia yhteydenpidon ja neuvonantotoiminnan kautta. KFOR-operaation vahvuuden laskemista on tarkoitus jatkaa turvallisuustilanteen salliessa. 5
6 Suomi ei tehnyt kertomusvuoden aikana muutoksia osallistumiseensa. Kertomusvuonna Kosovossa palveli noin 20 suomalaista sotilasta. Suomi on kumppanimaana ja operaatiokumppanina toiminut aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioita koskevassa suunnittelussa. Suomi on myös pitänyt kautta linjan esillä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja edistänyt niiden integroimista osaksi Naton operaatiosuunnittelua. Suomi on korostanut päätöslauselman 1325 huomioon ottamista kriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta käydyssä keskustelussa Naton sisällä. Keväällä 2013 suomalaisasiantuntija osallistui päätöslauselman 1325 toimeenpanoa Naton kriisinhallintaoperaatioissa koskevan selvityksen laadintaan. Suomi on myös rahoittanut 1325-asiantuntijan Afganistanin ISAF-operaation päämajaan Kabulissa Siviilikriisinhallinta Suomi on lähettänyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita myös Naton alaisiin toimintoihin. Nato on pyytänyt jäsenmailta ja kumppanimailta ehdokkaita asiantuntijapooleihin, jotka koostuvat mm. turvallisuussektorin, hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan asiantuntijoista. Tehtävät voivat sisältää konsultointia, selvitystyötä, koulutusta tai mentorointia sekä Naton päämajassa että kumppanimaissa tai operaatioalueilla. Poolien kautta Nato ei ole rakentamassa varsinaisesti siviilikriisinhallintaa vaan vahvistamassa omien toimiensa nivoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Suomalaisia tässä poolissa on viisi, joista kaksi osallistui vuonna 2013 COMPASS-poolin Comprehensive Approach Specialist Support (COMPASS) - kurssille Hollannissa. 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Siviilivalmiustoimintaan liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa sekä sen alaisuudessa toimivissa sektorikohtaisissa alaryhmissä. Suomi toimii aktiivisesti tässä yhteistyössä. Alaryhmät ovat pelastuspalveluryhmä, teollisuus- ja viestintäryhmä, maa-, meri- ja ilmasektoreihin jakautuva kuljetusryhmä sekä ruoka- ja lääkintäsektoreihin jakautuva terveysryhmä. Siviilivalmiustoiminnassa painotetaan yhä enemmän siviilipuolen konkreettista tukea Naton puolustussuunnittelulle. Erityisesti panostusta kohdistetaan energiaturvallisuuteen, CBRN-varautumiseen (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat), kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, ohjuspuolustuksen tukemiseen sekä kyberpuolustukseen liittyvään työhön. Siviilivalmiussuunnittelukomitean alaryhmät ovat nimenneet kukin vastuualueeltaan kansallisia siviiliasiantuntijoita, joiden tietotaitoa Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuonna 2013 Suomesta oli nimettynä 13 kansallista siviilisektorin asiantuntijaa. Näiden kansainvälisesti verkottuneiden asiantuntijoiden kokemukset sekä tietotaito tarjoavat Suomen omalle siviilivalmiustyölle merkittäviä hyötyjä. Ulkoasiainministeriö järjestää kahdesti vuodessa siviilivalmiussektorin kansallisten yhteistyötahojen kokouksen, jossa käsitellään Naton siviilisektoriin liittyviä ajankohtaisia asioita, Suomen tavoitteita siviilivalmiustoiminnassa sekä tulevia kansallisen tason linjauksia ja toimenpiteitä. Nämä kokoukset pidettiin kesä- ja marraskuussa ja niihin kutsuttiin myös kansalliset siviiliasiantuntijat. Liikenteen turvallisuusvirasto osallistui tarkkailijana Naton fyysisen liikenteen yhteyshenkilöiden ja asiantuntijoiden koordinaatiokokoukseen. 6
7 4.1. Siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee CEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (CEPC) täysistunnoissa toimii sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja ja varaedustajana huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Ylijohtaja Pentti Partanen osallistui siviilivalmiuskomitean kevään täysistuntoon Brysselissä ja hänen seuraajansa Esko Koskinen syksyn täysistuntoon Komitean työkokouksissa Suomea edustaa Suomen Nato-edustustossa työskentelevä huoltovarmuuskeskuksen rahoittama erityisasiantuntija Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Suomi on jatkanut vakiintunutta yhteistyötä Naton euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen EADRCC:n kanssa. Tärkein yhteistyökohde ovat harjoitukset, mutta suomalaisia on myös käytetty asiantuntijoina toiminnan suunnittelussa. Sisäministeriön pelastusosaston ja kriisinhallintakeskuksen edustajat osallistuivat EADRCC:n Makedoniassa järjestämään Lessons Learned from Operations and Exercises - konferenssiin. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen edustaja osallistui EADRCC:n Naton päämajassa järjestämään harjoitukseen Valko-Venäjällä vuonna 2014 pidettävien jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen turvaamiseksi Pelastuspalvelutyöryhmä (Civil Protection Group) Sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus (CMC) on jatkanut osallistumistaan Non Binding Guidelines eli NBG-projektin työskentelyyn. Kriisinhallintakeskus on Naton alueellinen CBRNkoulutuskeskus. Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui luennoitsijana ja arvioitsijana Tšekissä , Saksassa ja Bulgariassa järjestetyille Introduction to the International CBRN Training Curriculum -kursseille. Lisäksi Kriisinhallintakeskus järjesti Kuopiossa Naton alueellisten CBRN-koulutuskeskusten kouluttajien työpajan ja johtajien ja asiantuntijoiden kokouksen Sisäministeriö on osallistunut aktiivisesti pelastuspalveluryhmän työhön ja alan seminaareihin ja koulutukseen. Sisäministeriön pelastusosaston edustaja esitteli valmiussuunnittelua isäntämaan tukitoimenpiteisiin liittyen työryhmän seminaarissa kesäkuussa 2013 Sarajevossa ja esitteli marraskuussa Naton päämajassa Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyjä. Pelastuspalveluryhmässä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa Teollisuus- ja viestintätyöryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group) Naton tietoliikennetyöhön osallistumisessa keskeisenä tavoitteena oli seurata sähköisen viestinnän ja postitoimialan valmiussuunnittelun kehittymistä ja vaikuttaa aktiivisesti alalla tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi Suomessa on parannettu tiedottamista huoltovarmuusorganisaation tietoyhteiskuntasektorin sekä sen poolien suuntaan. Viestintätyöryhmän toiminnassa on nähty merkkejä siitä, että kumppanuuskokoonpanossa tehtävä työ on vähentynyt. 7
8 Ryhmän teollisuussektorin toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen, sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Teollisuuden osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations -järjestelyt. Jatkossakin keskitytään teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuksien seurantaan. Suomen kokousedustajina teollisuus- ja viestintäryhmässä toimivat huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat ja ryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa Kuljetustyöryhmä (Transport Group) Maakuljetuspuolella keskityttiin kokonaisvaltaisesti ISAF-operaation huolto- ja purkureitteihin sekä yleisen tason logistisiin kysymyksiin. Suomen kokousedustajana toimi huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Siviili-ilmailun puolella pääpaino oli ISAF-operaation huolto- ja purkureittien lisäksi siviilisotilasyhteistyön kehittämisessä. Suomen kokousedustajana toimi Finnair Cargon edustaja. Merikuljetuspuolella käsiteltiin mm. merirosvouksen vastaista toimintaa sekä merirosvoudelle alttiiden kuljetusreittien turvaamista, Pohjanmeren ja Itämeren tiukentuvien päästörajojen vaikutuksia kuljetuskustannuksiin ja alusten saatavuuteen, LNG-kuljetusten ja -alusten turvallisuutta sekä LNG:tä tulevaisuuden polttoaineena. Merikuljetussektorilla Suomen kokousedustajana toimi Liikenneviraston meriliikenneyksikön päällikkö. Kuljetusryhmä kokoontui vuoden aikana sektorikohtaisesti kaksi kertaa ja siinä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa Lääkintä, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä (Joint Health, Agriculture and Food Group) Suomen yhteyksiä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikesektorin asiakokonaisuuksia käsittelevään työryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Nato-edustusto. Ryhmässä on kaksi suomalaista asiantuntijaa. Toiminta käsittelee laaja-alaisesti elintarvike- ja lääkintähuoltoon liittyvää varautumista. Lähtökohtaisesti ryhmässä pyritään tehostamaan siviili-sotilasyhteistyötä. Vuonna 2013 painopisteinä olivat elintarviketurvallisuus ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin; tulvat, maanjäristykset, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus sekä niistä aiheutuvat ongelmat kriisialueiden ruoantuotantoon ja kansanterveyteen. Ryhmä on kiinnittänyt huomiota kriisitilanteiden lääkinnällisiin johtamisjärjestelmiin, joihin osallistuu useita kansainvälisiä organisaatioita. Siviilinäkökulmasta painopisteenä on ollut jälleenrakennuskohteiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen. Lisäksi ryhmä on panostanut erilaisten harjoitusten järjestämiseen. Ryhmä antaa neuvoja ja suosituksia maatalous- ja terveydenhuoltoalan kriisinhallinnassa sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Terveys-, maatalous- ja elintarvikeryhmä 8
9 tekee Naton sotilassuunnittelun lisäksi yhteistyötä myös muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa mm. WHO, FAO ja World Food Programme. Työryhmä tarjoaa tietoa Naton ja toimintaan osallistuvien, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden valmiussuunnittelu- ja varautumisjärjestelmistä. Ryhmästä saa tietoa kriisialueiden elintarvikehuollosta ja -turvallisuudesta sekä terveydenhuollon toimintamalleista ja myös EU:n ulkopuolisten maiden valmiusjärjestelmistä. Lääkintä-, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä piti vuonna 2013 kevät- ja syyskokouksen. 4.7 Polttoainekomitea (Petroleum Committee) Naton polttoainetyöryhmä käsittele poltto- ja voiteluaineisiin liittyvää standardisointia. Komitea valmistelee mm. yhteen yhteiseen lentopolttoainestandardiin siirtymistä (nk. Single Fuel Concept). Suomen kokousedustajana polttoainekomiteassa toimii huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija Uudet uhat: kyberpuolustusalan yhteistyö Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa linjatulla tavalla Suomi vahvistaa kansallista kyberturvallisuuttaan myös toimimalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa ml. EU, Nato, YK, ETYJ ja OECD. Suomen tavoitteena on kehittää yhteistyötä, jolla säästetään kansallisia resursseja sekä tehostetaan kansallisen suorituskyvyn kehittämistä. Yhteistyö Naton kanssa kyberturvallisuuden alalla käynnistyi varsinaisesti marraskuussa Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kumppanuustavoitepaketissa vuosille on asetettu myös kyberturvallisuutta koskevia tavoitteita esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistyö sekä koulutus- ja harjoitustoiminta. 9
Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2012
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 23.4.2013 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7897-9 Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä 21.06.2011 Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 4/2011 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 27.5.2016 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 9.6.2017 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-35 Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta 31.05.2010 Ulkoasiainvaliokuntaa Puolustusvaliokunta Viite UTP 7/2010 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-11 Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama 2.6.2009 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Puolustusvaliokunta Viite UTP 2/2009 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotPoliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 2.5.2019 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2018 1.
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotEduskunta Ulkoasiainvaliokunta
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 Antti Vänskä LÄHETE 29.05.2015 HEL7M0574-8 Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Muistio Suomen ja Naton kumppanuusyhteistyön ajankohtaisista aiheista
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotNATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit
Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot 12.10.2015 NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä
LisätiedotSotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016
Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotCMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotNato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto
Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotLÄHETE. Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2014
LÄHETE HEL7M1066-2 25.02.2015 ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 6 2012 vp JK 5 UM 26.2.2015 Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotViite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 LÄHETE 22.04.2013 HEL7928-5 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM 22.4.2013 Asia Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotAsia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan ja nopean toiminnan joukkoihin
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE Poliittinen osasto POL-10 Jonna Laurmaa 16.06.2015 HEL7M1068-15 Viite Asia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 23.11.2015 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN 1. Kriisinhallintaosallistumisesta
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotNvm Antti Häikiö Päivitys kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotPuolustusministeriö MINVA PLM
Puolustusministeriö MINVA PLM2017-00032 PO Raijas Tiina(PLM) 30.08.2017 Viite Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous, Tallinna 6.-7.9.2017 Suomea kokouksessa edustaa puolustusministeri Jussi
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
Vuodesta 2007 Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia asiantuntijoita yli 850 tehtävään KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus
Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007
6.6.2008 TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007 KATU 10 VUOTTA KATU täytti 10 vuotta huhtikuussa 2007 ja järjesti juhlavastaanoton toimistollaan 3.4.2008. Vastaanotolle saapui KATUn toiminnassa
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2013 vp Valtioneuvoston selvitys (UTP) Suomen osallistumisesta Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettavaan harjoitustoimintaan Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet STM:n valmiusseminaari 27.5.2016 Maija Iles, STM, kansainvälisten asioiden yksikkö Hallituksen esitys
Lisätiedot1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi
Nimeämispyyntö 1 (2) VM/2155/00.01.00.01/2016 Liite 1 Liite 2 25.01.2017 Julkinen JulkICT Kimmo Rousku Nimeämispyyntö Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristöön (VAHTIsihteeristö)
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna perustettu 2007 siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskus. Se sijaitsee Kuopiossa osana Pelastusopistoa.
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa
Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 30.9.2016 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN 1. Kriisinhallintaosallistumisesta
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotPARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Eero Forsberg Kadettikurssi
LisätiedotUlkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotUlkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM2014-00373 POL-30 Lamminpää Leea(UM) 20.03.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/EU:n siviilikriisinhallintaoperaation
LisätiedotNATON KUMPPANUUSPOLITIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT ISAF- OPERAATION JÄLKEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NATON KUMPPANUUSPOLITIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT ISAF- OPERAATION JÄLKEEN Kandidaatintutkielma Kadettikersantti Ilmari Pärnä 99. kadettikurssi Maasotalinja Maaliskuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotAsia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittäminen; Eurooppaneuvoston
Valtioneuvoston kanslia, Ulkoasiainministeriö, Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VNEUS2017-00310 VNEUS Lehtinen Lauratuulia(VNK) 12.05.2017 Asia Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO 26.9.2018 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMINNAN JOUKKOIHIN Muistiossa kuvataan
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
Lisätiedotulkoasiainvaliokunnalle.
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2008 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta
LisätiedotAVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta
AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys on vuonna 2010 perustettu potilaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteinen foorumi Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotKansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025
Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 strategia 2007-2025 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kansikuva: Puolustusvoimat/Porin Prikaari/Matti Vihurila Muut kuvalähteet:
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotOnline and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue
Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla
LisätiedotMAL - aiesopimusmenettely - valmisteluprosessit. Kaisa Mäkelä
MAL - aiesopimusmenettely - valmisteluprosessit Kaisa Mäkelä 11.9.2012 MAL aiesopimusmenettelyn lähtökohdat PARAS lainsäädäntö ja Valtioneuvoston selonteon kaupunkiseutulinjaukset (2009) Pilottiaiesopimukset
LisätiedotValtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.
Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 28.9.2017 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN Ajankohtaista
LisätiedotEsimerkkejä vuoden 2019 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää.
Esimerkkejä vuoden 2019 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin osallistuu tai jotka järjestää. Harjoitus Ajankohta Paikka Erikoisjoukkojen harjoitus NORTHERN GRIFFIN FISE CJEX Suomen
LisätiedotUlkoasiainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2009 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta ISAF-operaation tukitoimiin vaalien järjestämiseksi Afganistanissa vuonna 2009 Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
LisätiedotValtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.
Valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.2018 Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotSUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET
SUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET Suurlähettiläs Antti Sierla 21.12.2007 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. NATON TOIMINTA JA KEHITYS...5 2.1 POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUS...5 2.2 NATON TEHTÄVÄT...6 2.3
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK), Lehtinen Lauratuulia(VNK)
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2017-00217 VNEUS Kaila Heidi(VNK), Lehtinen Lauratuulia(VNK) 07.04.2017 Asia Eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen Kokous U/E/UTP-tunnus
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL6143-35 Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen 16.06.2008 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta viite UTP 11/2008 vp asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotMikä Nato on? Kirjoittaneet. Karoliina Honkanen Janne Kuusela. Suomen Atlantti-Seura Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland
Mikä Nato on? Kirjoittaneet Karoliina Honkanen Janne Kuusela Suomen Atlantti-Seura Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland 1 Sisällysluettelo 1. Naton rooli ja tehtävät 5 2. Suomen Nato-yhteistyö
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotTurvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen
Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 24.1.2019 Sisäministeriön pelastusosaston tehtävät ja varautuminen Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja kehittää
LisätiedotPuolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan
Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut
LisätiedotAlueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja
Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotARTEMIS-ENIAC väliarvio ja ARTEMIS-ITEA selvitys
ARTEMIS-ENIAC väliarvio ja ARTEMIS-ITEA selvitys Kari Tilli Toimialajohtaja (tietoliikenne ja elektroniikka) Tekes ARTEMIS Call 2011 työpaja 17.1. 2011, Helsinki Suomen osallistuminen eurooppalaisiin yhteistyöohjelmiin
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotKansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan lääkintähuolto
Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan lääkintähuolto ma. hallintoylilääkäri Vesa Salonen LKT, sis el, lääkkomkapt res. vesa.salonen@mil.fi p. 0299 580 250 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN
LisätiedotPOLIITTINEN OSASTO SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO POLIITTINEN OSASTO 20.6.2019 Muistio on valmisteltu yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN JA NOPEAN TOIMIN- NAN JOUKKOIHIN
LisätiedotMatkailun ajankohtaisia asioita
Matkailun ajankohtaisia asioita Salo 25.9.2018 Sanna Kyyrä TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä yhdessä muiden ministeriöiden ja alan toimijoiden kanssa
Lisätiedot