ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama
|
|
- Tuomo Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Puolustusvaliokunta Viite UTP 2/2009 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2008 Valiokunnille lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla muistio Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna Yksikön päällikkö Timo Kantola Liitteet Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna
2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUTEEN VUONNA 2008 Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä, vuodesta 1994 lähtien. Kertomusvuonna rauhankumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenneja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö/ huoltovarmuuskeskus, sosiaali- ja terveysministeriö ja Helsingin yliopisto/ kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN). Valtionhallinnon kertomuksen laatimisen on koordinoinut ulkoasiainministeriö muilta ministeriöiltä saadun aineiston pohjalta. Suomi kannattaa Naton kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämistä nykyisten rakenteiden puitteissa ja kannustaa samalla joustavien yhteistyömuotojen hyödyntämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan itsevalintaperiaatteen mukaisesti. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto rauhankumppanuustoiminnan vuoden 2008 hyödyistä ja keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityksistä sekä tulevaisuuden tavoitteista kumppanuustoiminnalle. 1. YLEISTÄ RAUHANKUMPPANUUSTOIMINNASTA Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Naton toiminta on avautunut yhä enemmän myös kumppanimaille. Tämä ilmeni Bukarestissa pidetyn huippukokouksen tuloksissa mm. Naton sisäisessä Afganistan-suunnitelmassa, kaikkien ISAF-maiden yhteisessä julistuksessa sekä Naton kumppanuusohjelmien yleistä kehittämistä koskevassa raportissa. Suomi osallistui huippukokouksen yhteydessä EAPC-työlounaalle ja laajaan Afganistan-kokoukseen. Suomen delegaatiota johti Tasavallan presidentti Tarja Halonen, jonka lisäksi kokoukseen osallistui puolustusministeri Jyri Häkämies sekä virkamiesvaltuuskunta. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Natossa ja kävi kahdenväliset keskustelut pääsihteeri Jaap de Hoop Schefferin kanssa Puolustusministeri Häkämies ja puolustusministeriön virkamiesvaltuuskunta osallistuivat Afganistanin ISAF-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerikokouksiin Vilnassa, Liettuassa ja Budapestissä, Unkarissa. Puolustusministeri osallistui myös Vilnassa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Kosovon KFOR-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerikokoukseen. Lisäksi Suomi osallistui Brysselissä Naton virallisen puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettyihin kokouksiin KFOR-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden sekä strategisen ilmakuljetuskyvyn SAC-hankkeeseen osallistuvien maiden puolustusministerien kesken. Suomi ja Nato kävivät kesäkuussa säännölliset virkamieskonsultaatiot Naton apulaispääsihteeri- ja Suomen poliittisella alivaltiosihteeritasolla Brysselissä. Suomella oli myös kertomusvuoden lopussa viisi lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana rauhankumppanuusyhteistyötä. Naton komentorakenteiden ns. kumppanuusesikuntaosissa työskenteli vuonna 2008 kahdeksan suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella on Naton päämajassa sijaitsevassa Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksessa (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) sisäasiainministeriön lähettämä kansallinen asiantuntija (VNC, Voluntary National Contribution). 2
3 Siviilivalmiuspuolella Suomi esitteli kansallisia tavoitteitaan Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC) täysistunnossa syksyllä Kumppanuustavoitteet Naton rauhankumppanuusohjelman (PfP) sekä siihen liittyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Ne ovat tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien kansainvälisen yhteensopivuuden kehittämisessä. Puolustushallinnon edustajat osallistuvat lukuisiin kumppanimaille auki oleviin komiteoihin sekä työryhmiin. Alkuvuonna 2008 käytiin Suomen ja Naton väliset kumppanuustavoiteneuvottelut (PARP) ja kumppanuustavoitteet hyväksyttiin maaliskuussa pidetyissä monenvälisissä neuvotteluissa. Neuvotteluiden tuloksena Suomelle hyväksyttiin vuonna 2008 yhteensä 52 kumppanuustavoitetta, joista 12 oli uusia. Marraskuussa 2008 Suomi vastasi Naton kyselyyn toimenpiteistä ja edistymisestä kumppanuustavoitteiden saavuttamiseksi (PARP Survey). Tavoitteiden toteutumista seurataan vuonna 2009 valmistuvan Naton ns. PARP Assessment -arvion avulla. Vuonna 2008 käynnistettiin puolustusvoiminen kehittämisohjelman ja kumppanuustavoitteiden integrointi. Natolle tehtiin kehittämisesitys, jonka mukaisesti kumppanuustavoitteet on jatkossa tarkoitus määrittää puolustusvoimien kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Menettely otetaan käyttöön seuraavissa kumppanuustavoiteneuvotteluissa vuonna Suomi seuraa Naton toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvaa kehitystä ja kehittää osallistumistaan Naton rauhankumppanuuteen. Tavoitteena on edelleen parantaa edellytyksiä päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan valmisteluun ja suunnitteluun niissä asioissa, joihin Suomi osallistuu aktiivisesti. Tämä koskee erityisesti kriisinhallintaoperaatioita ja -harjoituksia. Osallistumista ajatellen on myönteistä, että Nato ottaa toiminnassaan huomioon kumppani- ja yhteistyömaiden asettamat erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeet. 2. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Osallistumalla kriisinhallintaan Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta ja kehittämään kansainvälistä yhteistoimintakykyään. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Vuoden 2008 puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakenteen muutokseen liittyen tapahtui merkittäviä muutoksia sotilaallisen kriisinhallinnan vastuissa, mm. kriisinhallintaoperaatioiden toimeenpanovastuun siirtyminen maavoimien esikunnalle. Naton tärkeimmät operaatiot kertomusvuonna olivat Afganistanin ISAF-operaatio ja Kosovon KFORoperaatio, joihin Suomi osallistui rauhankumppanimaana molempiin. Afganistanissa Suomella oli vuoden 2008 lopussa noin 110 sotilasta ja Kosovossa noin 450 sotilasta. Kosovossa Suomi toimi elokuusta 2008 alkaen Keskisen taisteluosaston (Multi-National Task Force Centre, MNTFC) kehysvaltiona. Kosovon KFOR-operaatiossa käynnistettiin sotilaallinen suunnittelu koskien siirtymistä seuraavaan ehkäisevän läsnäolon vaiheeseen. Suomen ISAF-osallistuminen on keskitetty Ruotsin johtamaan PRT:hen (Provincial Reconstruction Team, alueellinen jälleenrakennusryhmä) Mazar-e-Sharifin alueella Pohjois-Afganistanissa. Alueelliset jälleenrakennusryhmät ovat yksi ISAF-operaation keskeisiä toimintamuotoja. Suomi päätti kertomusvuonna osallistumisesta Afganistanin asevoimien tukemiseen OMLT-toiminnalla (Operational Mentoring and Liaison Team), johon osoitettiin kouluttajia Saksan johtamalla pohjoisella komentoalueella (Regional Command North, RCN). Puolustusvoimat valmistautuu vahventamaan määräaikaisesti ISAF-operaatiota noin 100 sotilaalla Afganistanin vaalien ajaksi vuonna
4 Harjoitukset Suomi kehittää valmiuksiaan myös osallistumalla Naton kriisinhallintaharjoituksiin. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2008 aikana 38 kansainväliseen harjoitukseen, joista pääosa oli rauhankumppanuuden hengessä ("In the Spirit of PfP") järjestettyjä tai PfP-harjoituksia. Suomi isännöi ilmavoimien järjestämän monikansallisen taktisen ilmapuolustusharjoituksen ADEX-08. Harjoitukseen osallistui joukkoja Iso-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Tanskasta. Suomi osallistui Naton vuosittaiseen CMX 08 -kriisinhallintaharjoitukseen, joka oli toista kertaa avoin kumppanimaille. Siinä harjoiteltiin Naton sisäiseen päätöksentekoon liittyviä konsultaatioita Naton kanssa sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä. Harjoitukseen osallistuivat ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta, valtioneuvoston tilannekeskus, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus, poliisiviranomaiset sekä Suomen Nato-edustusto. Suomi osallistuu myös jatkossa kumppanimaille avoimiin CMXharjoituksiin. Seuraava CMX 09 -harjoitus järjestetään maaliskuussa Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain noin 25 kansainvälistä koulutustapahtumaa jotka ovat avoimia EU-, NATO- ja PfP-maille. Vuoden 2008 aikana PVKVK jatkoi NATO School:in kanssa yhteistyötä järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin (M3-45) Niinisalossa. Kurssi oli ensimmäinen NATO School:in ulkopuolella toisen koulutuskeskuksen toimesta järjestetty kurssi. Toimintaa jatketaan ainakin vuoteen 2010 asti. PVKVK toteutti vuonna 2008 Albaniassa NATO/PfP/EU huollon kurssin liikkuvalla koulutusryhmällä (FINMETT). Lokakuussa 2008 PVKVK järjesti NATO/PfP koulutuskeskusten johtajien konferenssin Helsingissä. Vuoden 2008 aikana jatkettiin myös edellisvuonna toteutettua Länsi-Balkanin maiden asevoimien upseereille annettavaa sotilastarkkailijakoulutusta. Koulutus tukee maiden puolustusreformia. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää sotilaalliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Keskeisenä piirteenä seuraavien vuosien harjoitustoiminnassa on, että tiettyihin harjoituksiin sisällytetään myös suomalaisjoukon tai sen osan suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCCarviointiprosessin mukaisesti. Tavoitteena on, että seuraavien vuosien aikana kaikki tärkeimmät kriisinhallintajoukot ja -kyvyt on arvioitu Naton OCC-arviointiprosessin korkeimmalle tasolle. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki puolustushaarat. Hankkeet Suomi liittyi strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (Strategic Airlift Capability, SAC). Järjestelyn 12 osallistujamaata hankkivat yhdessä käyttöönsä kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Jäsenmaiden vuosittainen lentotuntimäärä on 3165 lentotuntia, joista Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa. Koneita operoi jäsenmaiden muodostama ilmakuljetusyksikkö, johon Suomi lähettää lentotuntiosuutensa mukaiset neljä henkilöä. Suomi ilmoitti huhtikuussa 2008 Naton sihteeristölle halukkuutensa osallistua Naton nopean toiminnan joukkoja (Nato Response Force, NRF) täydentävään toimintaan ja Nato hyväksyi Suomen mukaan toimintaan. Suomi seuraa, miten nopean toiminnan konseptin uudistaminen etenee Natossa ja tarkempaa osallistumista selvitetään kansallisesti. Suomi kasvatti osallistumistaan Naton vapaaehtoisrahastoihin, joilla tuetaan mm. Afganistanin turvallisuussektorin kehittämistä sekä Kosovon suojajoukon alasajoa ja uuden turvallisuusjoukon perustamista. Suomen kokonaispanostus Naton vapaaehtoisrahastoihin oli noin 1 miljoona euroa vuonna Suomi osallistui myös Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden 4
5 helikopteripuutteita. Suomen panos oli euroa jaettuna puolustusministeriön ja ulkoministeriön kesken. Osallistumista helikopterirahastoon on tarkoitus jatkaa. Suomi aloitti vuonna 2008 neuvottelut yhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa. Tavoitteena on solmia yhteistyösopimus NC3A:n kanssa vuonna Kertomusvuonna käynnistettiin valmistelut Suomen liittymiseksi ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton ASDE-järjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE). Tarkoituksena on mahdollistaa pohjoismainen, Itämeren ja osin Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. 3. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Suomella on Naton siviilivalmiustoiminnan komiteoissa ja työryhmissä kahdeksan eri ministeriön (UM, PLM, LVM, TEM, SM, STM, OPM, MMM) hallinnonalojen edustajia. Suomella oli kertomusvuonna 14 asiantuntijaa Naton siviilivalmiussuunnittelutoiminnan 16 eri osa-alueella. Suomen edustus toiminnassa oli kumppanimaista suurin sekä merkittävä myös jäsenmaihin verrattuna. Osallistumalla Naton siviilivalmiustoiminnan komiteoihin ja työryhmiin Suomen eri hallinnonalat saavat tietoa omien toimialojensa kehityksestä maailmalla ja niiden vaikutuksista Suomen toimintaan sekä mahdollisuuden tuoda esiin suomalaista osaamista ja verkostoitua kansainvälisesti Nato- ja rauhankumppanuusmaiden viranomaisten kesken. Kansalliset prioriteetit määrittelevät Suomen tavoitteita eri komiteoissa. Suomen asiantuntijaosallistumista on tarkoitus kehittää huomioiden yhteistyöstä saatavat hyödyt. Tässä osuudessa kuvaillaan Suomen osallistumista Naton siviilitoimintaan ja sen komiteoihin kertomusvuonna ja määritellään tavoitteita tulevaisuuden toiminnassa. Suomen Nato-edustuston siviilivalmiuden erityisasiantuntija toimii Suomen edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (SCEPC) työkokouksissa, seuraa huoltovarmuuteen ja valmiussuunnitteluun liittyvää toimintaa Natossa sekä osallistuu aktiivisesti Naton siviilisektorin harjoituksiin ja näiden järjestelyihin. Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC) Suomi isännöi mittavan Uusimaa pelastuspalveluharjoituksen, joka järjestettiin yhdessä EADRCC:n kanssa. Osallistujia oli yli 1400 henkilöä 37 maasta. Harjoituksen kansallisena johtajana toimi pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Naton apulaispääsihteeri Martin Howardin vieraili Suomessa harjoituksen yhteydessä. Harjoituksen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kriisinhallintakeskus. Harjoitus oli kansainvälisesti onnistunut tapahtuma, jonka antoi myös kansallisesti arvokkaita kokemuksia kansainvälisen avun vastaanottojärjestelyiden kehittämiseksi. Suomi osallistuu myös seuraavaan EADRCC:n vuosittaiseen pelastusharjoitukseen, Zhetysu 2009, joka järjestetään Kazakstanissa syksyllä Suomi pitää EADRCC:n kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Uusimaa -harjoituksen järjestäminen, osallistuminen keskuksen järjestämiin vuosittaisiin harjoituksiin ja kansallisen asiantuntijan (VNC) lähettäminen keskukseen tukee pelastushallinnon alalla kansainvälisen avun antamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittämistä sekä kansainvälisen avun vastaanottamiseen varautumista. Pelastuspalvelukomitea Suomi on jatkanut aktiivista työtä yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa käynnistämässään Non Binding Guidelines -projektissa, josta saadaan tietoa varautumisesta kemiallisiin, biologisiin ja radiologisiin tilanteisiin (CBRN). Projektin puitteissa Naton Azerbaidzhaniin tehtyyn arviointimatkaan osallistui kaksi suomalaista pelastusalan asiantuntijaa. Lisäksi pelastusopisto järjestää Kuopiossa kansainvälisen CBRN First Responders Training -kurssin. Tavoitteena on osallistua aktiivisesti Naton kansainvälisiin siviilisektorin harjoituksiin sekä vähintään kahden suomalaisen asiantuntijan lähettäminen pelastuspalvelukomiteaan myös jatkossa. Tietoliikennekomitea 5
6 Suomen merkitys yhtenä sähköisen tiedonsiirron kärkimaana näkyy tietoliikennekomiteassa (Civil Communications Planning Committee, CCPC) muun muassa siinä, että Suomea toivotaan mukaan lähes kaikkeen komitean puitteissa tapahtuvaan toimintaan. Suomen aktiivista työpanosta komiteassa arvostetaan. Komitean toiminnan painopisteinä vuonna 2009 ovat huhtikuussa Suomessa pidettävän tietoliikennekomitean kevätkokouksen järjestäminen (LVM, HVK, UM) sekä Suomen johtovastuulla kertomusvuonna aloitettu verkkojen haavoittuvuuksia arvioivan raportin (Evaluation of Existing and Potential Vulnerabilities of Electronic Communications Networks from Cyber Attacks) viimeistely ja toimeenpano. Lisäksi tavoitteena on saada kansallinen edustaja työsuunnitelmaa vuosille valmistelevaan työryhmään. Maakuljetuskomitea Maakuljetuskomitean (Planning Board for Inland Surface Transport, PBIST) yksi tärkeimpiä asioita Suomen kannalta viime vuonna olivat aiesopimus (MoU) koskien valtioiden rajat ylittäviä kuljetuksia ja asiantuntijoiden rotaatiomenettelyä. Sopimusta testattiin Suomessa järjestetyssä Uusimaaharjoituksessa, jonka lisäksi sitä käsiteltiin monessa maakuljetuskomitean kokouksessa ja ryhmätyöaiheena työryhmän kokouksissa. Maakuljetuskomitean toimintaan on liittynyt uusien kuljetusreittien harkinta Afganistanin kriisinhallintajoukkojen huoltoa varten. Meriliikennekomitea Suomella on paljon annettavaa meriliikennekomitean (Planning Board for Ocean Shipping, PBOS) työssä huomioiden Suomen korkean osaamisen meriliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmissä. Suomi on kiinnostunut niin kutsutun Eindhovenin laivapankin ja Ateenan laivapankin toiminnasta, erityisesti liityttyään Eindhovenin kuljetuspankkiin. Laivapankkien kautta myös Suomella on mahdollisuuksia saada Naton kuljetuksia hoitaakseen. Meriliikennekomitean kautta Suomi pystyy seuraamaan Naton Shipping Centerin toimintaa. Lisäksi ajantasainen tieto Afrikan itärannikolla ja eräillä Kaukoidän merialueilla kasvavasta merirosvoudesta oli Suomelle hyödyllistä. Siviili-ilmailukomitea Siviili-ilmailukomiteassa olivat kertomusvuonna esillä mm. juridiset kysymykset, ilmailumarkkinoiden kehitys, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, omapuolustusjärjestelmien käyttö (ns. Defensive Aid Suites, DAS), siviili-ilmailun ns. spot charter - markkinat, evakuointilennot sekä metsäpalojen torjunta. Komiteassa on myös keskusteltu Afganistanin ongelmista siviili-ilmakuljetusjärjestelmän, mm. lennonjohdon sekä ilmailuhallinnon kehittämisessä. Suomi ilmoitti komitean Aeromedical Evacuation (AE)- kyselyyn kolmen suurimman lentoyhtiönsä AE-valmiudesta. Suomen asiantuntija osallistui Civil Aircraft Availability Assessment-raportin laatimiseen. Teollisuuskomitea Teollisuuskomitean (Industrial Planning Committee, IPC) toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina on Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Komitea on tuottanut parhaat käytännöt sähkön ja kaasuhuollon osalta, ja nyt on tekeillä vastaava työ öljyyn liittyvän kriittisen infrastruktuurin osalta. Tavoitteena on tämän työn loppuun saattaminen ja hyödyntäminen kansallisesti. Teollisuuskomitean osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations-järjestelyt. Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitea Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitean (Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) puitteissa tehtävän yhteistoiminnan kautta varaudutaan erityisesti vakaviin, yksittäistä maata kohtaaviin laajoihin, usean valtion alueelle ulottuviin vaara- ja hätätilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvat, pitkäaikainen kuivuus, tulvat, maanjäristykset, myrskyt, ydinlaskeuma tai muut laajat ympäristötuhot. Komitea seuraa maailman elintarviketilannetta, antaa neuvoja ja suosituksia 6
7 elintarvike- ja maatalousalan kriisinhallinnassa sekä toimii siviilihallinnon valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Lääkintähuoltokomitea Lääkintähuoltokomiteassa (Joint Medical Committee, JMC) kertomusvuonna keskeisimpinä käsiteltiin riskien priorisointia, kriisiviestintää, CIMIC-toimintaa sekä CBRN-valmiuksien ja erityistilanteiden terveydenhuoltoa koskevien rajanylitysmuodollisuuksien sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Terveydenhuollon infrastruktuurin turvaamista ja varmuusvarastointia käsittelevän työryhmän osalta tavoitteena on käytäntöjen yhtenäistäminen, kaluston yhteensopivuus, yhteisharjoitukset sekä rauhankumppanuusalueen terveydenhuoltoa palvelevan tuotannon kartoittaminen. Polttoainekomitea Polttoaineita käsittelevän komitean (Nato Pipeline Committee, NPC) hyötynä on polttoainetietojen jakaminen Nato- ja kumppanimaiden kesken. Ajankohtaisia polttoaineisiin liittyviä asioita on hyvin esillä, kuten esimerkiksi lentopetroliin liittyvät uudet laatuvaatimukset, johtuen liikenteen polttoaineiden biokomponenteista ja niiden putkikuljetuksista. Biologisten, kemiallisten ja radiologisten kemikaalien tunnistus Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN) osallistuu Suomen yhteysorganisaationa Naton Land Group 7, Sampling and Identification of Biological, Chemical and Radiological Agents - toimintaan. Ryhmän toiminta on tiedon jakamista liittyen näytteenottoon ja biologisten, kemiallisten ja radiologisten kemikaalien tunnistukseen. Yhteistyön tuloksena on kehitetty kansainvälistä ohjeistusta. Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos (PVTT) järjesti Tampereella aihetta käsittelevän kansainvälisen kokouksen, jossa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Puolustusvoimien nopean toiminnan valmiusjoukkojen toimintaan sekä kenttälaboratorioon. VERIFIN on laatinut ohjeistusta kyseiselle kenttälaboratoriolle ja kouluttanut laboratorion henkilökuntaa. Seminaarissa jatkettiin edellisinä vuosina aloitettua keskustelua kenttälaboratorioiden kehittämisestä. 7
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7928-35 Poliittinen osasto POL-10 Rae Verkkoranta 31.05.2010 Ulkoasiainvaliokuntaa Puolustusvaliokunta Viite UTP 7/2010 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7897-9 Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä 21.06.2011 Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 4/2011 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL6143-35 Poliittinen osasto POL-04 Miia Rantanen 16.06.2008 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta viite UTP 11/2008 vp asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotKertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna 2012
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 23.4.2013 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa vuonna
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00195 ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) 12.02.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Venäjä huippukokous Brysselissä 28.1.2014; tulokset
LisätiedotKERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2013
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 13.5.2014 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotNato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto
Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission
LisätiedotPoliittinen osasto POL EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta. UTP 17/2006 vp
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-04 15.06.2006 HEL6248-29 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 17/2006 vp Asia KERTOMUS SUOMEN OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUSYHTEIS- TYÖHÖN VUONNA
LisätiedotNATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit
Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot 12.10.2015 NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotUlkoasiainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2009 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta ISAF-operaation tukitoimiin vaalien järjestämiseksi Afganistanissa vuonna 2009 Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LAS Manner Olessia(LVM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2013-00451 LAS Manner Olessia(LVM) 21.11.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuudesta
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotUlkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM2014-00373 POL-30 Lamminpää Leea(UM) 20.03.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/EU:n siviilikriisinhallintaoperaation
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL1171-15 Poliittinen osasto POL-04 14.05.2004 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta Viite UTP 15/2004 vp Asia KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotPARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PARP-PROSESSI OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SOTILAALLISESSA KRIISIN- HALLINNASSA TARVITTAVIEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMISTÄ Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Eero Forsberg Kadettikurssi
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 9.6.2017 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
Lisätiedotulkoasiainvaliokunnalle.
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2008 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotVerkkolaskun lähetys valtiolla
Verkkolaskun lähetys valtiolla Tilasto 217 Q1 - Q2 Tiedot perustuvat OpusCapitan Valtiokonttorille toimittamaan kuukausittaiseen verkkolaskutilastoon Hallinnonalavertailu 217 Q1 Q2 Verkkolaskujen lähetys
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotViite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 LÄHETE 22.04.2013 HEL7928-5 EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 10/2012vp jatkokirjelmä 2 UM 22.4.2013 Asia Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan
LisätiedotSotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016
Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja
LisätiedotTurvallisuuskomitean toiminta 2015
Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen
LisätiedotPUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 57 RELEX 948 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3498. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotJOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA
JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotOhessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys, joka koskee Euroopan parlamentin kokoonpanoa vuoden 2014 vaalien jälkeen.
Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS2013-00389 VNEUS Parko Veera(VNK) 16.05.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotPoliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 2.5.2019 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2018 1.
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet STM:n valmiusseminaari 27.5.2016 Maija Iles, STM, kansainvälisten asioiden yksikkö Hallituksen esitys
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotUlkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari
LisätiedotPuolustusministeriö MINVA PLM
Puolustusministeriö MINVA PLM2017-00032 PO Raijas Tiina(PLM) 30.08.2017 Viite Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous, Tallinna 6.-7.9.2017 Suomea kokouksessa edustaa puolustusministeri Jussi
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotLIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi)
Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2014-00869 HSO Schulman Markus 11.09.2014 KÄYTTÖ RAJOITETTU perustuslaki 50 liitteenä olevien EUdokumenttien osalta Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätös komission
LisätiedotVerkkolaskutilastot 2016
Verkkolaskutilastot 216 Kum. Q1-Q2, ostolaskut Verkkolaskun vastaanottoprosentin vertailu 216 kum. Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalan sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa on
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 13 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2003 vp Perjantai 13.6.2003 kello 11.30-13.00 Läsnä pj. vpj. jäs. Liisa Jaakonsaari /sd Mari Kiviniemi /kesk Ulla Anttila /vihr Jouni Backman /sd Kauko Juhantalo /kesk
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Sammalkivi Salla(VNK)
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00671 VNEUS Sammalkivi Salla(VNK) 25.09.2018 Asia EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittäminen, pysyvän rakenteellisen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus
Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotVerkkolaskun vastaanotto valtiolla
Verkkolaskun vastaanotto valtiolla Tilasto 217 Q1 - Q2 Tiedot perustuvat OpusCapitan Valtiokonttorille toimittamaan kuukausittaiseen verkkolaskutilastoon Hallinnonalavertailu 217 Q1-Q2 1 Verkkolaskujen
LisätiedotViite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä
Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LHA Nyman Sirkka-Heleena LVM Eduskunta Suuri valiokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2013-00158 LHA Nyman Sirkka-Heleena LVM 17.05.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meriturvallisuusviraston
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM OIK-33 Sorsa Katriina VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2007-02313 OIK-33 Sorsa Katriina 28.09.2007 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/OSA; vastavuoroisuus viisumivapausjärjestelyissä Yhdysvaltojen sähköinen
LisätiedotKansallisesti merkittävien riskien arviointi
Kansallisesti merkittävien riskien arviointi EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS UNIONIN PELASTUSPALVELUMEKANISMISTA Jäsenvaltioiden on Kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai paikallisella
LisätiedotOsastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki
Liikenne ja viestintäministeriö EKIRJE LVM201200086 LMA Kallinen Mari(LVM) 10.05.2012 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne ja viestintävaliokunta Viite Asia Meriliikenteen valtiontukea koskevien
LisätiedotTurvallisuuskomitean puheenvuoro
Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotEduskunta Ulkoasiainvaliokunta
ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto POL-10 Antti Vänskä LÄHETE 29.05.2015 HEL7M0574-8 Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Muistio Suomen ja Naton kumppanuusyhteistyön ajankohtaisista aiheista
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotMeripolitiikan kehittäminen
Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotAsia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan ja nopean toiminnan joukkoihin
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE Poliittinen osasto POL-10 Jonna Laurmaa 16.06.2015 HEL7M1068-15 Viite Asia Katsaus Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan, kansainväliseen harjoitustoimintaan
Lisätiedot5581/16 ADD 1 team/sl/si 1 DGE 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0027 (COD) 5581/16 ADD 1 EHDOTUS NEUVOSTON PERUSTELUIKSI Asia: TELECOM 7 DATAPROTECT 6 CYBER 4 MI 37 CSC
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotSUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET
SUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET Suurlähettiläs Antti Sierla 21.12.2007 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. NATON TOIMINTA JA KEHITYS...5 2.1 POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUS...5 2.2 NATON TEHTÄVÄT...6 2.3
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO
ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2008 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Liukko Arno Eduskunta Suur Valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS2008-00676 VNEUS Liukko Arno 06.10.2008 Eduskunta Suur Valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Lissabonin sopimus - eteneminen Irlannin kansanäänestyksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotOnline and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue
Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla
LisätiedotValtion verkkolaskutilastot
Valtion verkkolaskutilastot Kum. Q1-Q2, myyntilaskut 3.8.216 Verkkolaskun lähetysprosentin vertailu 216 Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalojen sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Mäkinen Mari(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-00602 EUR-10 Mäkinen Mari(UM) 13.05.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Suositus neuvoston päätökseksi komission valtuuttamisesta aloittaa
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto 27.5.2016 Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA
LisätiedotCMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM NSA-00 Hyvärinen Tuomas(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00076 NSA-00 Hyvärinen Tuomas(UM) 28.01.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Neuvottelut Euroopan unionin ja Albanian tasavallan sekä Euroopan unionin
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
Lisätiedot