2 2008 6,50 > YHTEISKUNTA Testaa kehitysidean kantavuus s. 10 > MARKKINOINTI &MYYNTI Yritysten ja muotoilijoiden yhteistyö s. 32 > BISNESVIERAAT Vain promille riittää! s. 48 > YRITTÄJÄT Aivotuontia Venäjältä s. 60 Kaverikiekkoa kaukalossa Ari Saari s. 66
> PÄÄKIRJOITUS Ihanteena innovaatiot Elokuun ensimmäisenä päivänä 2009 toimintansa käynnistävä innovaatioyliopisto on herättänyt piireissä ja vähän laajemminkin innokkaan keskustelun, jossa vastustetaan ja puolustetaan, niin kuin tapaan kuuluu. Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistämisen maailman kärkitasoa tavoittelevaksi opetus-, oppimis- ja tutkimusahjoksi on sanottu olevan utooppista haihatusta, kuun turhaa tavoittelua taivaalta, tai jopa vihamielinen hyökkäys muiden yliopistojen kehittämistä vastaan. Kannattajakunnassa hanke nähdään täysin päinvastoin; se on keskeinen keino rakentaa Suomelle ja suomalaisille väylää tulevienkin vuosikymmenten korkealle kilpailukyvylle ja leveälle hyvinvoinnille. Innovaatioyliopiston synnyttäminen perustuu hallitusohjelman kirjauksiin ja opetusministeriön tavoittelemaan reformiin, joissa yliopistojen taloudellista autonomiaa lisätään sekä uudistetaan niiden hallintoa, johtamistapaa ja päätöksentekojärjestelmiä. Nämä kaikki ovat kannatettavia hankkeita, sillä tässä ajassa nopea reagointikyky, monipuoliset yritysyhteydet ja muut suhteet ovat itse kunkin yhteisön menestyksen reunaehtoja. Uuden yliopisto tarkoitukseksi on jopa korostetusti mainittu innovatiivisen tiedeyhteisön luominen integroimalla tekniikka, kauppatieteet ja taideteollisuus monialaiseksi kokonaisuudeksi. Harmittavasti samalla on saatettu ainakin piilevästi ilmaista, että nyky-yliopistoista puuttuisi innovatiivinen ote, ja että vasta uusi laitos korjaisi puutteen. Näin ei tietenkään ole, koska innovatiivisuus on mieluimmin ihmis- kuin ympäristösidonnaista, joskin ilmapiiri luonnollisesti vaikuttaa. Yliopistollisen innovatiivisuuden hehkutuksessa on myös hyvä muistaa vaikkapa Joseph Alois Schumpeterin (1883-1950) ajattelua, jossa yrittäjät/yrittäjähenkiset nähdään innovaattoreina, vallitsevan tasapainon rikkojina ja samalla talouskehityksen liikkeelle panevana voimana. Tässä kontekstissa näyttäisikin siltä, että uusi yliopistohanke tarvitsee sisälleen ja ympärilleen ennen kaikkea yrittäjyyden hehkua voidakseen toteuttaa omassa nimessään ilmaistun tahtotilan ja osatakseen hyödyntää tutkimusresurssien lisääntymisestä seuraavat mahdollisuudet. Yrittäjyys ja innovaatiot eivät ole tässä ajassa yksinomaan yliopistollisia asioita. Päinvastoin taho jos toinenkin operoi näillä alueilla, joko suoraan tai välillisesti. Esim. työ- ja elinkeinoministeriön puitteissa selvitetään aktiivisesti innovaatiopalvelujen valtakunnallista käyttöönottoa, ja Tekesillä on tarjolla asiaan liittyvää yritysrahoitusta avustusta ja lainaa nuorille ja pienille kunkin tarpeen ja kyvykkyyden mukaan. Oman sarkansa kyntäjä on myös VTT, joka tuottaa asiakkaidensa innovaatiotoiminnan tueksi mm. tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluita. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori uskoo tämän lehden artikkelissa Suomella olevan hyvät edellytykset pärjätä innovaatiotoiminnan keskiössä, kunhan pidämme oikeat osaajat kotimaassa ja rekrytoimme heidän rinnalleen myös uusia kansainvälisiä huippuja. Pääjohtajan usko jää nähtäväksi, mutta yliopistoreformi on totta ja etenee. Hyvä, sillä haluttomuus tai pelko uudistua johtavat uneliaisuuteen, elleivät suorastaan ikiuneen. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 26. vuosikerta Painos 33 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.sbv.fi Ilmoitushinnat Ykkösaukeama 6 785 e 2/1 5 900 e 1/1 3 575 e 2 x 1/1 5 700 e 1/2 2 050 e 1/4 1 350 e Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Pasi Leino Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 3
SISÄLTÖ > MAALISKUU 2008 14 > YHTEISKUNTA Uuspopulismia verokeskustelussa Osakesarjoihin perustuva toimintamalli ei ole uusi. Asianajotoimistot ovat jo vuonna 2001 saaneet korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaavasta, Ari Engblom korostaa. > JOHTAMINEN iskua myyntiin Menestyvässä myyntitiimissä ryhmän merkitys on sen yksittäisiä jäseniä suurempi, muistuttavat myyntivalmentajat Elina Aalto ja Mika Rubanovitsch. > YHTEISKUNTA Yrittäjyystaitojen ja -tietojen omaksuminen harjoitusyritystoiminnan kautta kannattaa. Helena Säppi 20 24 > JOHTAMINEN Koodarin kasvu määrätietoiseksi yrittäjäksi kävi itsekurikoulun kautta. Sami Nurmisto 28 PÄÄKIRJOITUS 3 Ihanteena innovaatiot MAKASIINI 6 Poimintoja YHTEISKUNTA 10 Kehitysidean kantavuus on testattava 14 Uuspopulismi verokeskustelussa häiritsee 20 Matkalla kohti yrittäjyyttä JOHTAMINEN 24 Iskua myyntiin 28 Nörtistä kurinalaiseksi bisnesmieheksi MARKKINOINTI & MYYNTI 30 Tapahtuma on tilaisuus, osa 2/6: Pysähdy, analysoi, ideoi 32 Kotimaisen valmistuksen jäljillä tieto & tekniikka 38 Verkon todellista potentiaalia etsimässä 41 Kolumni: Hei, nyt lunastamaan 42 Langattomuus leviää 4 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
52 > TIETO&TEKNIIKKA 44 Avaruusturismistako kultakaivos Eurooppalainen Astrium-yhtiö kehittelee lentokonetta avaruusmatkailuun. Professori Antti Paasion mukaan avaruusturismin kehitysvauhti riippuu siitä, kuinka uskottavana rahoittajat liiketoiminnan näkevät. > YRITTÄJÄT Erämaan kutsu houkutteli luonto-oppaaksi Olli Saastamoinen näkee luontomatkailun tulevaisuuden valoisana. Ihmisten kaipuu luontoon korostuu kaupunkien kasvaessa. > YRITTÄJÄT Zipipop ui kuin kala vedessä Monikulttuurinen uusmediayritys tekee virtuaalimarkkinointia. Zipipopin Facebooksovelluksella on jo 6 000 jäsentä. 56 > LUKSUS Näyttävä ajannäyttäjä Kellomerkki kertoo kantajastaan samalla tavalla kuin automerkki ajajastaan. 62 44 Avaruusturismistako kultakaivos Bisnesvieraat 48 Vain promille riittää! YRITTÄJÄT 52 Erämaan kutsu houkutteli luonto-oppaaksi 56 Zipipop ui kuin kala vedessä 59 Pienestä epävarmuudesta huolimatta yritykset investoivat ja rekrytoivat 60 Aivotuontia Venäjältä LUKSUS 62 Näyttävä ajannäyttäjä VAPAA-AIKA 66 Kaverikiekkoa kaukalossa MaailmaNpyörä 69 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 70 Tuotteet ja palvelut JK 74 Väärässä paikassa Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 5
> MAKASIINI Kokoajana Helinä Hirvikorpi Olutta ja lentoja n Intian Vesa Keskinen, tosin omaisuudet eri potenssissa. Yrittäjä, liikemies ja myös osavaltion parlamentin jäsen Vijay Mallya on luonut omaisuuden pelastamalla vanhan olutmerkin Kingfisherin. Ei semmoista kylää olekaan, jossa ei olisi peltihökkeliä vuorattu kirkkaanpunaisilla Kingfisher-mainoksilla. Se juttu ei olekaan siis Intiassa enää Cokis. Multimiljonääriksi kohonnut yrittäjä esiintyy mielellään loistohuvilallaan Arabianmeren rannalla näyttävien naisseuralaisten kanssa. Yritys United Breweries nosti vanhan 1890-luvun lopun olutmerkin Karstulan kiva päätös n Karstulan kunta Keski-Suomessa on ryhtynyt yritysystävälliseksi. Kunta on päättänyt, että valtuustolle menevien esitysten vaikutukset yritystoiminnalle aina selvitetään. Itse asiassa kunta jalostaa yritysystävällisyyttä eteenpäin yrittäjäaktiivisuudeksi. Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Oinonen selvittää, että Y4-neuvottelukunta, johon kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtajakin kuuluvat, ko - koontuu muutaman kerran vuodessa. Karstulassa toimivia suurimpia yrityksiä ovat Honkarakenne sekä lifestyle-brändiksi. Intiassa kansantalous kasvaa seitsemän prosentin vuosivauhtia, niin kasvaa myös kulutus. Intialaiset eivät nyt säästä, vaan kuluttavat, koska paljon tarpeellista on vielä ostamatta. Mallyan firmat tuottavat myös muita alkoholijuomia. Yritysryppääseen kuuluu lisäksi lentoliikennettä harjoittava yritys. Punakylkiset Kingfisher-suihkarit lähtevät Mumbaista eri puolille Intiaa. Ei pidä pelätä riskejä tai vastoinkäymisiä, eikä eri mieltä olevia ihmisiä, Vijay Mallya tiivistää yrittämisessä onnistumisen. Intiassa Kingfisher-olut jyrää kohta cokiksen. Meteco-konserni, jonka bändi Metallika voitti firmarockin Suomen mestaruuden pari vuotta sitten. Myös Finnsavotta on vanha yritys, joka työllistää noin 30 henkeä. Hannu Oinosella itsellään on Autokunnostamo-niminen yritys. Kunta aikoo houkutella myös entisiä poismuuttaneita asukkaita takaisin töihin. Niin muuttuu maailma: aiemmin pitäjässä oli kova työttömyys. Teuvalla ja Vammalassa on tehty samansuuntainen päätös, että kunnissa etukäteen keskustellaan päätösten vaikutuksista yrityksiin. Innovatiivisuus poikii rahaa n Tekes toi talvella markkinoille rahoitusmuodon nuorille innovatiivisille yrityksille. Uskomme, että uusi rahoitus lisää kansainvälisille markkinoille pääsevien kasvuyritysten määrää varmistamalla kaikkein lupaavimpien yritysten nopean ja vahvan liikkeellelähdön. Samalla yritysten houkuttelevuus kasvaa etenkin yksityisten sijoittajien silmissä, johtaja Jari Romanainen Tekesistä sanoo. Rahoitusta myönnetään vaiheittain ja sitä voi saada enimmillään miltei miljoona euroa. Eteneminen edellyttää aina edellisen vaiheen vaativien tavoitteiden saavuttamista. Esivaiheeseen, jossa rahoitus on enimmillään 50 000 euroa, pääsee vuosittain pari sataa yritystä. Näistä parhaimmat nousevat seuraavaan vaiheeseen, jossa rahoitusta voi saada 250 000 euroa. Ylimmällä tasolla rahoitus on enimmillään 750 000 euroa, ja sille yltänee vuosittain kymmenkunta yritystä, joilla on erinomaiset edellytykset nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen, Romanainen arvioi. Rahoitusta voivat hakea pienet alle viisivuotiaat yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamiseen perustuva liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseen. Myös perustettavat ja vastaperustetut yritykset voivat hakea rahoitusta. Tällöin liikeidea on pitänyt jalostaa riittävän pitkälle asiantuntijan, kuten Keksintösäätiön, TE-keskuksen, Tekesin Tuli-ohjelman tai hautomon kanssa tai muussa vastaavassa toiminnassa. Rahoitus päättyy viimeistään silloin, kun yritys täyttää kahdeksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää pk-yrityksenä. 6 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8
Kuuma kilpailu futureimagebank.com n Tässä firmat eivät ole vielä kilpailleetkaan nimittäin saunomisessa. Firmalöylyjen Suomen mestaruus -kisat järjestetään Varkaudessa huhtikuun lopulla. 110-asteiset saunat lämpiävät ja kolmen hengen joukkueet saunovat uikkarit päällä. Viikonloppuna voi osallistua myös yksilökisaan. Säännöt ovat täsmälliset: puolen minuutin välein saunan kiukaalle heitetään puoli litraa vettä. Yrityksen joukkueen jäsenten ajat lasketaan yhteen ja pisimpään saunonut joukkue voittaa. Mahtaako saunakestävyydestä tulla yrityksille kilpailuetua? Ainakin oppii olemaan tiukassa paikassa sisukas. Kilpailun järjestää Markus Nenosen Saunarekka. Se on taas mobilisoitu hirsisauna. Yrityksellä on puoliperävaunussa 5-7 hengen sauna ja kabinetti. Me on käyty kuudessa Euroopan maassa Saunarekan kanssa. Siihen mahtuu kerralla noin 15 henkeä. Yrityksille järjestettävä kilpailu on löylynheiton MM-kisan sisarkisa, kun tämä kyseinen Heinolan kisa täyttää ensi kesänä 10 vuotta, Markus Nenonen selvittää. Varkauden firmalöylyihin Nenonen odottaa noin 40 joukkuetta. Toimialarajoituksia ei kisassa ole. Kaikkialla kaiken aikaa n Tulevaisuuden tutkijana tunnettu kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa herättää uusimmassa kirjassaan keskustelua ubiikkiyhteiskunnasta. Realistisen maailman rinnalla voimistuu virtuaalinen maailma, joka vaikuttaa koko ajan yhteiskuntaan, sen rakenteisiin, toimijoihin, ihmisiin. Yhteiskunta muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi. Latinan sana ubique tarkoittaa kaikkialla. Niin kuin Elisan vanhassa muutaman vuoden takaisessa tv-mainoksessa: olimme tavoitettavana aina ja kaikkialla, milloin ja missä tahansa. Ubiikkiyhteiskunta on tietoyhteiskunnan jatketta: viestintäteknologian avulla aina läsnä oleva tekniikka vyöryy elämäämme. Langattomassa tiedonsiirrossa verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin ja missä tahansa, minkä välityksellä tahansa. Japanissa on kehitetty jo 0,05 millimetrin suuruinen rfid-etätunnistin. Sovellukset ovat rajattomat. Mannermaan kirja Jokuveli Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa (WSOY 2008) arvioi, mitä kaikkea ubiikin teknologian keittyminen merkitsee ihmisille, yhteiskunnalle ja taloudelle. Miten yhteiskunta pysyy koossa, jollakin tavoin hallittavana? Olemmeko me kypsiä luottamusyhteiskuntaan, joka on läpinäkyvä? Näiden näköalojen edessä on myös kysyttävä, onko yksityisyys tulevaisuudessa harvojen ylellisyyttä. Joku valvoo ja tunnistaa koko ajan. Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 7
> MAKASIINI Kuka menee metsään? n Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg hehkutti eräässä tilaisuudessa, että EU:n energialinjaukset merkitsevät Suomelle mahdollisuuksia. Hän viittasi yrityksiin, joita saattaa syntyä uusien energiateknologioiden ympärille ja jo olemassa olevien yritysten teknologiaviennin kasvuun. Suomalaisilla on alan osaamista. Puolet maailman metsäkoneista tehdään esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Uusiutuvan energian käyttö lisää yrityksiä, työpaikkoja ja työllisyyttä, hän sanoi. Jostakin hän nosti luvun: 7 000 työpaikkaa syntyy yksistään metsäbiomassan tehokkaasta käytöstä. Kukas sen hakkeen ja ruokohelpeen sieltä metsästä poltettavaksi raahaa, kun thaimaalaiset pitää kutsua jo marjat ja sienetkin poimimaan. Onni pakenee kuin aalto. Se on pieniä asioita, pieniä eleitä. Nam Turussa n Parmesaanilla maustettua munakoisokeittoa, glaseerattua kananpojanrintaa, serranokinkkua ja tomaattia, jälkiruuaksi Dajm suklaakakku vaniljakastikkeella. Ihan näin luettunakin kuulostaa herkulliselta. Se on nykysin paras ruokapaikka Turus, sanoo turkulainen kulinaristi ja viittaa vajaan vuoden toimineeseen Mami-ravintolaan. Kolme nuorta yrittäjää perustivat Mamin, kun olivat olleet aiemmin kuulun keittiömestarin Antti Vahteran Sari, viininlaskija-ville, Mikko ja Marko pyörittävät Mamia turkulaisten iloksi. töissä. Marko Rauhala, Mikko Piipponen ja Sari Espola ovat loihtineet 40-paikkaisessa ravintolassaan mm. etanaviikkoja maaliskuussa. Ravintola on Linnakadulla vanhassa, historiallisessa Ingmanin kiinteistössä, joka oli jo välillä palaa. Ravintolan henki tulee siitä, että omistajat ovat paikalla, ei siitä mihinkään pääse. Niin se on Ranskassakin. Nuorten yrittäjien innostus näkyy ja tuntuu koko ravintolan toiminnassa. Arjen sankarit n Jokainen ihmisen tavoittelee onnellisuutta. Tragediamme on, että kuvittelemme jossakin toisaalla odottavan vielä suuremman onnen ja vielä aidomman rakkauden kuin tänään tässä ja nyt. Meihin on iskostettu sellainen käsitys onnesta, että se olisi ikään kuin lomaa elämästä. Pieni ja arkinen onni eivät oikein sovi onneksi näinä huippuhypen aikoina. Näin totesi kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki Suomen Punaisen Ristin ja Tapiolan järjestämässä tilaisuudessa. Arki saa olla arkea. Hyvinvoinnin ei tarvitse olla täydellistä ollakseen hyvinvointia eikä ihmisen tarvitse olla täydellinen ollakseen onnellinen. Kateus ja ahneus ovat valitettavan suuria tuholaisia Heinimäen mielestä. Paradoksaalista on myös se, että onni pakenee, kun sitä tavoittelee oikein hartiavoimin. Onni löytyy vahingossa, vähän niin kuin sivutuotteena. Voittaessasi ansaitset samppanjaa, hävitessäsi tarvitset sitä. Napoleon 8 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
Uutta 2008 VIKING XPRS 2500 matkustajaa Uusi Viking XPRS tuo Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen aivan uudenlaisen mukavuuden, nautittavuuden ja helppouden. Nopeasti ja turvallisesti kaikissa sääolosuhteissa liikennöivä matkustaja-alus yhdistää perinteisten autolauttojen ja katamaraanien parhaat ominaisuudet Vikingin viihtyisään, aina hyvin palvelevaan tunnelmaan. Astu laivaan! Lisätietoja www.vikingline.fi Erinomaiset kokoustilat Business Lounge Kaksi autokantta Yli 200 hyttiä Useita ravintoloita Avarat myymälätilat Matka-aika 2,5 tuntia 2 päivittäistä vuoroa Helsingistä ja Tallinnasta
> YHTEISKUNTA Kehitysidean kantavuus on testattava Olemme aktiivisesti ja hyvin kokemuksin verkottaneet pk-yrityksiä miettimään eri toimialojen innovaatio- ja teknologia-asioita, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanoo. Riikka Kovala ja Jouko Lantto kuvat VTT VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus tarjoaa yrityksille verkostojen hyödyntämistä innovaatiokumppanuuden muodossa, pääjohtaja Leppävuori esittelee johtamansa laitoksen toimintaa. Tosin laitos lienee väärä sana kuvaamaan tätä työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa toimivaa asiantuntijaorganisaatiota, joka omien sanojensa mukaan kehittää uutta teknologiaa, sekä tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita yrityksille ja julkiselle sektorille. Leppävuoren mukaan innovaatiokumppanuus tarkoittaa yritysten kanssa yhteistyössä tapahtuvaa liiketoiminnan kehittämistä. Yritys saa meiltä apua innovaation alkutaipaleelta idean jalostukseen, innovaatiotoiminnan käynnistämisestä koko organisaation kehittämiseen, pääjohtaja kuvaa. Kun päätös panostamisesta innovaatioon on yrityksessä tehty, on keskityttävä sen jälkeen markkinaselvitysten ja ennakoivien kartoitusten tekemiseen. Vasta kun kehitysideoiden kantavuus on testattu, on järkevää aloittaa suuremmat satsaukset. Nimenomaan pienyrityksissä on huolellisesti mietittävä innovaatiopanostusten tuomat hyödyt ja vaatimukset, Leppävuori korostaa. Hänen mukaansa tässä vaiheessa VTT on oivallinen sparraaja, jolloin vältytään lähtemästä liian heppoisin perustein kaikenlaisten ideoiden mukaan. Houkuttelevista teknologioista ei aina ole todelliseksi liiketoiminnaksi. Tästä ovat esimerkkinä takavuosien wap-jutut ja mitä erilaisimmat internetin hyödyntämiskuviot. Tutkimusta yhteistyössä Leppävuoren mukaan VTT on viime vuosina panostanut myös yrittäjyyden edistämiseen muun muassa lähtemällä mukaan yrityksiin, joita on syntynyt tutkimuskeskuksen omien keksintöjen ja ideoiden pohjalta. Näitä yrityksiä on nyt tusinan verran ja ne työllistävät 35 henkilöä, pääjohtaja selittää. VTT:n omistusosuus on enintään 25 prosenttia. Yritykset eivät toimi VTT:n tiloissa, vaan esimerkiksi Otaniemessä, Espoossa sijaitsevan Technopolis Venturesin yrityshautomossa. Mutta esim. elektroniikan erikoislaittei- > Erkki KM Leppävuoren mukaan VTT on viime vuosina panostanut myös yrittäjyyden edistämiseen, mm. lähtemällä mukaan keskuksen omien keksintöjen pohjalta syntyneisiin yrityksiin. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 1 1
> ta valmistaville yrityksille tarjoamme tilojamme silloin, kun tarvitaan laitekantaa, jollaista yrityksen ei ole kannattavaa itse hankkia. VTT tekee tiivistä yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. Sillä, Teknillisellä korkeakoululla ja UPM:llä on esimerkiksi yhteinen ja uutukainen nanoselluloosatutkimuskeskus, jonka tavoitteena on luoda selluloosalle uusia käyttömahdollisuuksia raaka-aineena ja materiaalina. Keskus on esimerkki metsäteollisuuden uusiutumishalukkuudesta tänä aikana, jolloin alan teollisuudesta on hävinnyt useita satoja työpaikkoja jo useampana vuonna peräkkäin. Palvelut korostuvat Pieneneekö teknologioiden merkitys, kun lähes jokaisessa liiketoiminnassa tarvitaan jo lähitulevaisuudessa myös palveluaspekti, on VTT:n pääjohtajalle usein esitetty kysymys? Hänen mukaansa globaalitaloudessa pelkkä teknologiaosaaminen tai tietty teknologiapalikka ei mitenkään enää riitä, vaan tuotteeseen pitää kyetä lisäämään lisäarvoa tuovia palveluja. Kun katsomme esimerkiksi Koneen liiketoimintaa, niin siellä tuli mukaan huoltopalvelut. Tämän suuntainen kehitys antaa mahdollisuuksia myös uudenlaisiin palvelumalleihin ja pidemmälle vietyihin palveluratkaisuihin. Esimerkkejä näemme uusissa internetpalveluissa, joissa tosin pitää pystyä rakentamaan ansaintamallit kunnolla. Leppävuori näkee palvelupainotuksessa myös ongelmia, koska niiden palvelukonseptien monistaminen on helppoa, ellei takana ole jotakin teknologista jujua. Palvelukonseptien merkityksen kasvu tulevina vuosina on hänen mukaansa kaikesta huolimatta niin merkittävää, että jo perusopetuksessa tulisi ottaa huomi- Esimerkkejä kuinka teknologiasta tulee liiketoimintaa Globaalitaloudessa pelkkä teknologiaosaaminen tai tietty teknologiapalikka ei enää riitä, vaan tuotteeseen pitää kyetä lisäämään lisäarvoa tuovia palveluja, Leppävuori vakuuttaa. IST International Security Technologies Oy ja VTT kehittivät yhdessä IST Vivago -turvarannekkeen, joka on markkinoiden edistyksellisin. Tutkimusorganisaation ja italialaisyritysten perustama yhteisyritys Nicanti Oy alkaa kaupallistaa uutta tuotetunnistusratkaisua, joka on massatuotantoon soveltuva ratkaisu tuotteiden aitouden tunnistamiseen. VTT on kehittänyt immobilisoidun hiivan käyttöä oluen valmistusprosessissa yhdessä suomalaispanimojen ja mallastamojen kanssa. Valtion teknillisestä tutkimuslaitoksesta spin-offina syntynyt Zora Biosciences Oy tarjoaa edistyksellisiä laboratorioalan palveluita lääketeollisuuden tarpeisiin bioinformatiikan ja metabolomiikan alueella. VTT:ssä tehtiin laaja tulevaisuuden senioriasumista käsittelevä tutkimus. Rakennusyhtiö Oy Alfred A. Palmberg Ab sovelsi liiketoimintamallia oman hissipalvelunsa käynnistämisessä. 1 2 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
oon yrittäjyyden ja palveluliiketoiminnan perusasioiden tuntemus. Suomalainen innovaatioekosysteemi Suomalaisten ikääntyminen lisää hoidon tarvetta terveyspalveluissa, mutta tulevatko innovaatiot antamaan kilpailuetua terveydenhuollon yksityiselle sektorille, Erkki KM Leppävuori pohtii. Tässä tarkoituksessa VTT:llä on useita terveydenhuoltoon liittyviä tutkimushankkeita käynnissä, koska terveydenhuollon teknologioista syntyy tietenkin myös liiketoimintaa, hän selittää. Uskomme, että yrittäjillä on parempi valmius ottaa uutta teknologiaa käyttöön kuin julkisella sektorilla. Teknologisia sovelluksia hyödyntämällä yksityinen sek- Terveydenhuollon palveluihin hyötyä teknologisista sovelluksista. tori voi kehittää terveydenhuollon innovatiivisia palvelumalleja. Kaiken kaikkiaan VTT:n pääjohtaja luonnehtii kotimaista innovaatioekosysteemiä hyväksi. Siinä on kolme peruskiveä, joista yksi on hyvä koulutusjärjestelmä, toinen on laajamittainen julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, jolle on veronmaksajienkin siunaus, sekä kolmantena läheinen yhteistyö akateemisen maailman, julkisen sektorin ja yritysmaailman välillä. Suomi ei ole oikeastaan maa, vaan Suomi on klubi, jossa kaikki tuntevat toisensa. Kansanluonteen pragmaattisuutta on kiitettävä, mutta varjopuolena klubimaisuudessa on liika konsensus, jolloin asioita ei kyseenalaisteta riittävästi. n Teknologiaa ja palveluja käsi kädessä Yrittäjä voi hakea lisäosaamista liiketoimintojensa kehittämiseen VTT:stä esimerkiksi ulkoistamalla t&k -toiminnan, pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanoo. Yrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, tai palvelumallien kaupallistamisessa VTT:llä on vuosikymmenten kokemus, yli 2 700 henkeä työllistävän ja jo vuodesta 1942 toimineen asiantuntijaorganisaation pääjohtaja vakuuttaa. Tutkimuslaitoksella on vuosikymmenten kokemus liiketoimintaympäristön ennakointitiedon tuottamisessa niin rakennusalan yrityksille kuin muille toimijoille. Innovaatioiden tiedetään syntyvän parhaiten silloin, kun erilaiset osaamiset kohtaavat osaamisten rajapinnoilla, Leppävuori laskee. Tähän oppiin luottaa myös elokuussa 2009 toimintansa aloittava innovaatioyliopisto, jossa Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyvät. VTT:llä on vuosittain noin 6 000 asiakasta, joista lukumääräisesti 80 prosenttia on pk-yrityksiä ja laskutuksessa rahamääräisesti 20 prosenttia. Eniten pk-yrityksiä on mukana kehitystoiminnassa innovaatioketjujen loppupäässä, Leppävuori kertoo. n Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 1 3
Ari Engblom on työskennellyt veroasiantuntijana toistakymmentä vuotta. Hän on KPMG:n osakas ja johtaa yksikköä, joka tarjoaa veropalveluita perheyrityksille. 1 4 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
> YHTEISKUNTA Uuspopulismi verokeskustelussa häiritsee Jouko Lantto kuvat Pasi Leino Korkein hallinto-oikeus antoi vastikään lääkäreiden perustamaa osakeyhtiötä koskevan ratkaisun (KHO 2008:6), jossa eri osakesarjoihin perustuva liiketoimintamalli katsottiin hyväksyttäväksi verosuunnitteluksi. KPMG:n veroasiantuntija Ari Engblom selittää, että KHO:n ratkaisemassa tapauksessa kunkin lääkärin, omistusmallista riippuen joko itselleen tai omistamalleen osakeyhtiölle, osinkona jakamien varojen määrä perustui lääkärin harjoittaman toiminnan tuloksellisuuteen yhtiössä. Nostettavissa oleva osinko voi näin vaihdella vuosittain olennaisestikin, hän määrittää. Päätös on herättänyt vilkasta keskustelua julkisuudessa aina lehtien palstoilta eduskuntaan. Reaktio on yllättävä, ovathan lääkärit voineet jo vuosia harjoittaa ammattiaan yrittäjinä eri yritysmuodoissa. Ari Engblomin mukaan osakesarjoihin perustuva toimintamallikaan ei ole uusi, asianajotoimistot ovat jo vuonna 2001 saaneet julkaistun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaavasta liiketoimintamallista. Mallin moitteettomuuden olivat vahvistaneet nimenomaisesti myös Verohallitus ja valtiovarainministeriö. Verokustannukset vertailuun Engblomin mukaan keskusteltua on käyty vahvoin näkemyksin siitä, miten lääkärit voivat saada nyt jotakin sellaista veroetua, jota muut verovelvolliset eivät saa. Laskelmia siitä, mikä on väitetyn veroedun määrä ja mihin liiketoimintamallia tulisi verrata, ei ole sen sijaan esitetty, veroasiantuntija tiivistää julkiskeskustelun hengen. Kun verrataan hyväksyttyä liiketoimintamallia siihen, että kullakin lääkärillä olisi oma yritys, voidaan todeta, että veroetua ei synny. Engblom painottaa samalla, että yrittäjä voi itse päättää, kuinka suuren osan toiminnan tuloksesta hän nostaa palkkana, tai osinkona, ja että sama logiikka toimii myös osakesarjakohtaisessa liiketoimintamallissa. Yrityksestä nostetun palkan ja ansiotulo-osingon kokonaisverokustannus yritys + omistaja on eri tulotasoilla lähes identtinen, pääosin palkan verokustannus on jopa osinkoa alhaisempi. > Korkeimman hallinto-oikeuden lääkäri yhtiötä koskevan ratkaisun kriittinen kommentointi on ollut yllättävää, Ari Engblom arvioi. Hän muistuttaa, että lääkärit ovat voineet jo vuosia harjoittaa ammattiaan yrittäjinä eri yritysmuodoissa. Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 1 5
Yritysjärjestelyjen ja sukupolvenvaihdosten verotehokas suunnittelu ja toteutus ovat Ari Engblomin mukaan tämän ajan tyypillisiä toimeksiantoja verovalitusasioita tai yrityskohtaisia palkitsemisjärjestelmiä unohtamatta. > Holdingharha Vaikka veroetua ei heti siis kyetä paikantamaan, niin jotain veroetuahan liiketoimintamallista on oltava, veroasiantuntija analysoi. Hänen mukaansa veroedun on esitetty syntyvän siitä, että lääkäri voi lipastoida toimintansa tuotot omistamaansa holding-yhtiöön, kun ei nosta niitä itselleen. Ajatus menee niin, että yhtiössä verotetut tuotot siirtyvät lääkäritoimintaa harjoittavasta yhtiöstä verotta tähän holdingyhtiöön, ja holding-yhtiö voi vähitellen vuosien saatossa jakaa nämä tuotot pääomatuloosinkona lääkärille, Engblom jatkaa. Kun jälleen verrataan syntyvää veroetuväitettä siihen, että lääkärillä olisi oma yhtiö ja toimittaisiin samalla tavalla, olisi verokohtelu sama. On myös syytä huomata, että holding-yhtiössä olevat varat eivät ole lääkärin käytettävissä kulutukseen tai henkilökohtaisiin hankkeisiin, vaan siirtyvät lääkärille vain osinkona tai osakaslainana, joihin liittyy veroseuraamuksia. Hiljaistakin hyväksyntää Liiketoimintamallista syntyy toki kustannus- ja kilpailuetua, kun lääkärintoiminnassa tarvittavat tukitoiminnot, laite- ja toimitilainvestoinnit, hallinto- ja rahoitus voidaan hoitaa keskitetysti, Engblomin summaa liike- Miksi hiljaisuus EU:n sisämarkkinoilla keskeiset maiden veropohjaa turvaavat toimenpiteet ovat varmistaa lähipiiriin kuuluvien yritysten välisten tuotteiden ja palveluiden siirtohinnoittelun asianmukaisuus sekä valvoa yritysten rahoitusrakenteita, Ari Engblom luettelee. Siirtohinnoittelun dokumentointivelvoitteet on vastikään saatettu voimaan, mutta alikapitalisointisäännöksistä ei meillä ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua, vaikka asia on muualla EU:n alueella vahvasti vireillä ja osissa maista ollut jo pitkään arkipäivää, Engblom ihmettelee. n toimintamallin vahvuuksia. Asiakkaille voidaan tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia pitkäaikaisine sopimuksineen, hän jatkaa. Lisäksi eri lääkärit voivat omien olosuhteidensa ja näkemystensä mukaan joustavasti harjoittaa praktiikkaa yhtiössä. Jos yksityistaloudessa varoja ei tarvita, voidaan ne jättää nostamatta lääkärille. Jos palkasta suoritettavia eläkevakuutusmaksuja ei nähdä sijoituksena tulevaisuuteen, vaan kustannuksena, voidaan toiminnan tuloksen nostamisessa painottaa ansiotulo-osinkoa palkan asemesta, Ari Engblom lisää. Ansiotulo-osingosta ei eläkevakuutusmaksuja tai muita palkan sivukuluja ole suoritettava, vaikka se ve- 1 6 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
Vertailu kilpailijamaihin aina tarpeen Mihinkään yritystoiminnan olosuhteisiin puuttuviin verolainsäädäntöhankkeisiin ei tulisi ryhtyä ilman kattavaa kansainvälistä analyysiä, veroasiantuntija Ari Engblom vaatii. minnan olosuhteisiin puuttuviin verolainsäädäntöhankkeisiin ei tulisikaan ryhtyä ilman kattavaa kansainvälistä analyysiä. Yritykset, yrittäjät, omistukset ja työntekijät voivat nimittäin reagoida uudistushankkeisiin tehokkaasti käyttämällä hyväkseen sisämarkkinoilla turvattuja liikkumisvapauksia. Suomen verolainsäädännön muuttaminen maamme osaamisstrategiaa palvelevaksi, EU:n sisämarkkinoilla toimivaksi ja Suomen veropohjaa turvaavaksi kelpaisi hyvinkin laajan julkisen keskustelun kohteeksi, Engblom ehdottaa. Hänen mukaansa esimerkiksi aineettomien oikeuksien taloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti ja yhä suurempi osa yritysten arvosta muodostuu tällaisista oikeuksista. Suomessa kehitettyjen aineettomien oikeuksien pysymiseksi kotimaassa ei ole ryhdytty toimenpiteisiin eikä selvitetty, miten muut maat suosivat verosäännöksin tuotekehitystä, varmistavat näiden oikeuksien pysymisen maassa ja turvaavat näitä oikeuksia kehittäville henkilölle kilpailukykyisen veroilmapiiriin. n Arvela I -työryhmä esitti aikanaan muun muassa kansainväliseen verokilpailuun perustuen, että konsernissa elinkeinotoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden osakkeiden myyntivoitto säädettäisiin laajasti verovapaaksi, KPMG:n veroasiantuntija Ari Engblom muistuttaa ja jatkaa, että tällainen lainsäädäntö toteutuikin vuonna 2004. Viime vuonna tätä verovapautta jo luonnosteltiin kavennettavaksi ilman, että verokilpailusta olisi keskustelu sanallakaan, tai että kilpailun olisi osoitettu lieventyneen vahvasti sinivalkoisin lainsäädäntösilmin, hän kuvailee. Myös vireillä olevassa sukupolvenvaihdosta koskevien verosäännösten uudistamisessa olisi julkiselle keskustelulle voitu jättää enemmän tilaa. Mihinkään yritystoirotettavaa onkin. Eläkeviranomaiset eivät kuitenkaan ole julkisuudessa liiketoimintamallista hätkähtäneet. Ei muutoksia ilman avointa keskustelua Verotusta koskeva keskustelu saavuttaa Suomessa harvoin tämän tapauksen yhteydessä koettuja mittasuhteita, Ari Engblom väittää. Kun julkisuudessa vaaditaan muutosta verolainsäädäntöön veroetujen poistamiseksi ilman taloudellisia laskelmia siitä, syntyykö etua vai ei, voidaan pahimmillaan tällaisiin lainsäädäntöhankkeisiin jopa ryhtyä, hän maalaa. Muutokset eivät koske tällöin vain lääkäreitä, vaan kaikkia yhden omistajan yrityksiä Suomessa. Niissähän yrittäjä voi vapaasti valita, nostaako hän palkkaa, osinkoa vai jättääkö varat yhtiöön. Jos muutoksia ammatinharjoittamisen tai yrittämisen verotukseen halutaan tehdä, on asiasta käytävä laaja ja avoin verokeskustelu, Engblom vaatii. Vertailukohtaa voidaan hakea esimerkiksi voimassa olevan osakeyhtiölain valmistelusta, joka oli mallikelpoisen julkisesti valmisteltu, hän sanoo. Osakeyhtiölakia uudistettaessa otettiin huomioon myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet ja myös suomalaisen lainsäädännön kansainvälinen kilpailukyky, erityisesti sisämarkkinoilla EUalueella. Lopputuloksena on joustava osakeyhtiölaki, joka on jo nyt puolitoistavuotiaana osoittanut toimivuutena pk-sektorilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä, joista hyvänä esimerkkinä on tämä eri osakesarjoihin perustuva liiketoimintamalli. n Uusi rahoitus nuorelle yritykselle Tekes tarjoaa rahoitusta nuorelle yritykselle, joka on innovatiivinen ja pyrkii nopeaan kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Kuulutko joukkoon? Katso www.tekes.fi
ILMOITUS Oikeat ratkaisut ovat tie menestykseen Uusin viestintätekniikka ei enää ole vain suuryritysten etuoikeus. Suomen Elektropinta Oy on parantanut tiedonhallintaansa kohtuullisin kustannuksin. Kuopiolainen metallien elektrolyysipinnoitteita tuottava Suomen Elektropinta Oy on viimeiset viisi vuotta kasvanut kannattavasti 35 prosentin vuosivauhdilla. Kasvun kulmakivi on ollut jokaisen asiakkaan kanssa räätälöidyn palvelupaketin täsmällinen toteutus. Esimerkkinä onnistumisesta yrityksen hyllyä koristaa kansainvälisen teollisuusjätti SKF:n tuore Vuoden 2007 toimittaja -palkinto. Keskeistä asiakaspalvelun onnistumisessa on ollut tietoliikenneyhteyksien jatkuva parantaminen. Asia koettiin pullonkaulaksi vuoden 2007 aikana ja yritykselle sopiva ratkaisu löydettiin yhteistyössä Vintor Oy:n ja Cisco Systems Finland Oy:n kanssa yritykselle räätä- löidystä viestintäratkaisusta. Tavoitteena oli varmistaa asiakaslupausten täyttäminen ja estää katkokset tiedonkulussa niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Elektropinnan toimintajärjestelmä saatiin yhdistettyä toimivaksi kehittämällä tiedonhallintaa ja etäkäytettävyyttä niin, että yrityksen avainhenkilöillä on mahdollisuus päästä keskeisiin tietokantoihin miltei missä tahansa. Tämä on parantanut asiakaspalvelua ja mahdollistanut tietojen järjestelmällisen keräämisen luotettavan päätöksenteon perustaksi. No, maaliskuussa oli katkos, kun puhelimeni putosi Naarajärveen talviverkoilla ollessani. Seuraavana päivänä kaikki oli kuitenkin taas kunnossa. Silloin kävi selväksi, että automaattinen yhteys kommunikaattorini ja yrityksen tietojärjestelmän välillä on todella tarpeen, toimitusjohtaja Esko Helminen hymyilee. Helminen sanoo, että uusi tietojärjestelmä on lisännyt jonkin verran kustannuksia, mutta toiminnan laatu on puolestaan parantunut merkittävästi. Vanhasta infrastruktuurista jäivät käyttöön vain laajakaistayhteydet ja matkapuhelinliittymät. Ciscon ja Vintorin palvelupaketti on selkeästi ollut oikea ratkaisu yrityksemme tarpeisiin, toteaa Helminen. Lisätiedot: www.suomenelektropinta.fi Esko Helminen, puh. 0500 237 266
ILMOITUS Investointi tiedonkulkuun ja tietojen järjestelmälliseen säilytykseen on ollut hyvin kannattava, sanoo toimitusjohtaja Esko Helminen. Muistilista Osta ratkaisuja, älä laitteita Käytä asiantuntijaa kokonaisuuden hahmottamisessa Varmista ylläpito ja huolto Investoi tunnettuihin tuotteisiin Valitse aidosti pk-yrityksistä välittävä toimittaja myynti@vintor.fi (09) 8861 1500 Huipputekniikka tehostaa ja säästää Yrittäjän viestintäyhteyksien pitää toimia. Kun omassa yrityksessä ei useinkaan ole erikoistuneita it-ammattilaisia, laitteistojen ja ratkaisujen toimittajan on osattava asiansa, ilman selityksiä. Usein haasteena yrityksissä on olemassaolevien ratkaisujen hajanaisuus. Erilaisia tekniikoita ja laitteita on vuosien mittaan hankittu ratkaisemaan kulloisiakin ongelmia, ja kokonaisuus on muodostunut hankalasti käytettäväksi ja hallittavaksi. Kaikki käytössä olevat laitteet voivat olla ihan toimivia, mutta niiden yhteispeli ontuu ja pahimmillaan haittaa toimintaa, sanoo Cisco Systems Finland Oy:n myyntipäällikkö Jani Lumpov. Kun tietojärjestelmä ja -yhteydet vaativat jatkuvaa huomiota, syntyy helposti myös tarpeettomia kustannuksia. Ongelmien ilmaantuessa, eri tahoilta hankitun kokonaisuuden osalta voi olla vaikea löytää yhtä toimittajaa tai operaattoria, joka ottaisi vastuuta kokonaisuudesta. Asentajia tulee ja menee, ohjelmoidaan sekä konfiguroidaan, mutta oikeat työt vain seisovat, hän kuvaa. Saumattomasti yhteensopivat tietoverkko- ja viestintäjärjestelmät mahdollistavat toimintavarman ja helposti hallittavan kokonaisuuden, joka tuo uudet IP-pohjaiset viestintäsovellukset yrityksen ulottuville. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. puhejärjestelmän liittäminen asiakkuudenhallintasovellukseen, erilaiset tavoitettavuussovellukset, etätyöratkaisut ja sisäänrakennetut videosovellukset. Teknologia tämän toteuttamiseen on jo olemassa ja laajalti käytössä varsinkin suuremmissa yrityksissä, joissa omat IT-osastot ovat toteuttaneet tarvittavat kokonaisratkaisut. Nyt Cisco ja sen kumppani Vintor Oy tuovat uusimmat IP-pohjaiset informaatioteknologian ratkaisut myös pk-yritysten ulottuville. Valtaosan yrityksen sisäisestä tietoliikenteestä, mukaan luettuna puhelut, voidaan hoitaa internetissä, oikeastaan kustannuksitta. IP-verkossa kulkevat niin puhe- kuin datakin ja videoneuvotteluja voidaan käydä missä ja milloin vain, oman pc:n kautta. Kun yritykselle rakennetaan uusi viestintäratkaisu, voidaan paljossa tukeutua jo olemassaolevaan. Niin lankaverkon kuin matkapuhelimienkin numerot säilyvät, vaikka teknologia takana muuttuu aivan uudeksi. Parasta on kuitenkin tietojen käytettävyys: yhteys yrityksen tietojärjestelmään säilyy, vaikka ollaankin liikkeellä, esimerkiksi asiakkaan luona. Ratkaisumme eivät ole operaatto- ririippuvaisia, vaan yritys saa itse päättää nämä asiat, Vintor Oy:n Marko Alatalo sanoo. Uusi IP-pohjainen teknologia tuo myös kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Langattomien lähiverkkojen avulla voidaan yrityksen sisällä käyttää koko tietojärjestelmää, vaikka ei oman työpöydän ääressä istuisikaan. Myös tietoturva saadaan kerralla kuntoon: yhteydet ovat suojattuja ja vain niiden käyttöön valtuutettujen ulottuvilla. Hän korostaa, että Vintor vastaa siitä, että kaikki toimii, ennalta sovittua kuukausimaksua vastaan. Kustannukset ovat usein yllättävänkin pieniä, kun voidaan luoda tehokkaasti toimiva kokonaisuus, jossa ei operaattoreille eikä muillekaan makseta turhasta. Usein käy niinkin, että viisaasti rakennettu viestintäjärjestelmä säästää jo suorissa kustannuksissa. Uuden tekniikan tuoma toiminnan tehostuminen on sitten kaikki suoraa tuottoa, Alatalo sanoo. Ratkaisuja - Yrityksissä hyödynnetään monenlaista informaatiota, dataa, puhetta, kuvaa esimerkiksi videoina. Puhelinratkaisut ovat usein oma kokonaisuutensa, dataverkko toinen ja videomateriaali kulkee omia teitään. Kaikki voisivat kulkea samassa verkossa, silloin säästetään myös kustannuksia, Lumpov muistuttaa. Hän korostaa, että usein yrityksessä jo oleva infrastruktuuri on aivan riittävä eri informaatiovirtojen hoitamiseen, kunhan se vain otetaan hyvään käyttöön ja rakennetaan sen päälle älykkäitä ratkaisuja. Ciscon näkemyksen mukaan tietoverkko on alusta, jonka päälle yrityksen omat ratkaisut rakennetaan, Lumpov muistuttaa. Kun laitteet ja ohjelmistot ovat yhteensopivia, kokonaisuus toimii. Kerran hyvin tehty toimii myös tulevaisuudessa, ja yrityksen tietoverkon virittäminen vastaamaan uusiin haasteisiin käy vaivatta. Siksi myös pk-yrityksen kannattaa valita avoimen standardin mukaiset ratkaisut johtavilta toimittajilta sekä luotettava kumppani vastaamaan tietohallinnon kokonaisuudesta. Järkevillä ratkaisulla säästetään rahaa niin käyttökustannuksissa kuin oman työn tehostumisena, Lumpov korostaa. Jani Lumpov, puh. 020 470 6216 jani.lumpov@cisco.com
2 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 8
> YHTEISKUNTA Matkalla kohti yrittäjyyttä Leipomo PielisPaistos Oy Nurmeksesta esittäytyi harjoitusyritysmessuilla Helsingissä. Pielis Paistos on Pohjois-Karjalan Ammatti opiston Nurmeksen toimipisteessä toimiva 15 opiskelijan virtuaalinen yritys. Teksti ja kuvat Riikka Kovala Yrittäjyysopintoja kuuluu opetussuunnitelmaan jokaisella kouluasteella. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa yrittäjyystietoja ja -taitoja voi oppia sekä yrittäjyyskasvatusopintojen että harjoitusyritysmallin ja nuori yrittäjyys -konseptin kautta. Eri oppimismuodot ovat toisiaan tukevia. PielisPaistos on ensimmäinen harjoitusyritys koko Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alueella, mutta Suomessa tällaisia yrityksiä on ollut vuodesta 1993 ja nyt harjoitusyrityksiä on 120 ympäri maata. PielisPaistoksen toimitusjohtaja Helena Säppi oli ennen merkonomiopintojensa aloittamista viisi vuotta leipomossa töissä, mutta altistuminen jauhoallergialle ratkaisi nuoren naisen ammatinvalinnan toisin. Kun ammattiopistossa oli mahdollisuus suorittaa 10 opintoviikkoa harjoitusyritystoiminnan muodossa, Säppi lähti mukaan ja otti yrityksessä johtopaikan. Harjoitusyritys PielisPaistoksen työyhteisö saa maistaa virtuaaliyrityksessä yrittäjyyden arkea. Yritys käy kauppaa, markkinoi tuotteitaan ja toimii muutenkin kuin oikea yritys. Liikeideasta liikkeelle Lähdimme liikkeelle ihan alusta; toimialan valitsemiseen vaikutti Nurmeksen yritystoiminta, sillä tarvitsimme kummiyrityksen oikeasta yrityksestä. Kaupungissamme on kaksi isoa leipomoa, joten päätimme perustaa leipomon. Työkokemuksestani leipomoalalla on ollut paljon hyötyä, Säppi muistelee. Harjoitusyritystoiminta lähtee liikkeelle, kuten tosimaailmassakin, liikeideasta ja liiketoimintasuunnitelman tekemisestä sekä nimen ja logon suunnittelusta. Sitten tehdään perustamisasiakirjat. Liike- > Y R I T T Ä J Ä 2 0 8 2 1