Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen 1.6.2007 alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset 3.12.2007 1
sisällysluettelo Yhdyskuntarakenne..... 3 Elollinen luonto..... 4 Eloton luonto..... 5 Taajamakuva..... 6 Kulttuuriympäristö ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet..... 6 Ympäristöhäiriöt..... 7 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset..... 7 Liikenteelliset vaikutukset..... 8 2
Yhdyskuntarakenne - Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa ja vaihtoehdot noudattavat maakuntakaavan tavoitteita. Liikenneverkon osalta luonnosvaihtoehdoissa on tutkittu myös maakuntakaavasta poikkeavia ratkaisuja. - Ainoa mahdollinen yhdyskuntarakenteen täydentymis- ja laajentumissuunta Tampereen kaupungin alueella on pohjoinen ja tässä suunnassa lähin ja nykyiseen rakenteeseen rajoittuva alue on Nurmi-Sorila. Mahdolliset tulevat laajenemissuunnat liittyvät tähän alueeseen. Alueen kaavoittaminen vastaa kaupungin kasvun tarpeisiin. Alue liittyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen valtatien 9 sekä Aitolahdentien välityksellä. - Kaikissa osayleiskaavavaihtoehdoissa rakentamisen volyymi muuttaa nykyistä kylämäistä yhdyskuntarakennetta voimakkaasti. Keskeiset kulttuurimaisen arvoalueet on otettu kaikissa vaihtoehdoissa huomioon ja tiivein rakentaminen sijoittuu nykyisten kyläkeskusten alueille ja niiden lähiympäristöön. Järvikaupunki-vaihtoehdossa väylät ja rakentamisen alueet sijoittuvat kaikkein tiiveimmin, Pientalokaupunki-vaihtoehdoissa rakenne levittäytyy laajimmalle alueelle. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa rakentamisen alueet sijoittuvat myös tiiviisti, uusi ohitustie on linjattu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven väliselle alueelle. - Kaikissa vaihtoehdoissa keskusta-alueet ja niiden tuntumaan sijoittuvat palvelualueet ovat hyvin tavoitettavissa joukkoliikenteen välityksellä, Pientalovaihtoehdossa tämä edellyttää kuitenkin useampia (3) joukkoliikenteen linjoja kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa (2). - Kaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu virkistysalueverkosto jonka kautta on mahdollista rakentaa jatkuvia ulkoilureittejä Näsijärven ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa on Sorilanjoen rannoille osoitettu jatkuva virkistys- ja viheralueiden vyöhyke, myös muissa vaihtoehdoissa osoitettu joen suuntainen virkistysaluevyöhyke, kuitenkin hieman etäämmälle joesta. - Yhdyskuntarakenteen hallitun kasvun sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on perusteltua rakentaa kaupunginosalle selkeä keskusta palveluineen ja sijoittaa tiivein rakentaminen ja keskeiset palvelut Nurmiin joukkoliikenteen avulla hyvin tavoitettavalle alueelle. 3
Elollinen luonto 5 10 15 11 6 12 7 1 Liito-oravat ja lepakot - 1 Lepakkoalue (jossa ei havaittu lisääntymis- tai levähdysalueita) sekä liito-oravan pesimä-ja jätöshavaintojen alue ja yhteys jäävät kehätien alle. - 2 Liito-oravan pesimä- ja jätöshavaintojenalue jää tielinjan sivuamaksi. Alueelta ei vuonna 2007 tehdyssä selvityksessä tehty havaintoja. - 3 LV- ja VV-alueet sijoittuvat lepakkoalueelle (arvoluokka II) - 4 Velaatanniemen lepakkoalue (arvoluokka III) on osoitettu virkistysalueeksi. Virkistyskäyttö voi muodostaa uhan, mikäli rantapensaikkoa/puustoa raivataan tai valaistusta rannan tuntumassa lisätään. Lisääntymispaikkoja ei löydetty, mutta kolonioille sopivia rakennuksia ja kalliohalkeamia on runsaasti. PTK:ssa lomarakennuksien muuttuminen pysyviksi asuinrakennuksiksi muodostaa uhan, KK:ssa uhkana puolestaan on rakennusten häviäminen. 16 10 11 2 14 4 Kehäkaupunki - Valittavan ohitustievaihtoehdon linjauksessa sekä venevalkamien sijoittamisessa on otettava huomioon liito-orava ja lepakkoalueet. - Rakentamisalueiden osoittamisessa Sorilanjoen varsille tulee ottaa huomioon arvokkaan ranta- ja vesiluonnon säilymisen edellytykset. - Tummaverkkoperhosen säilymisen turvaaminen edellyttää pitkän ohitustien linjauksen muutosta sekä rakentamiseen osoitettavien alueiden rajausten tarkistuksia. Kaavaehdotuksen pohjaksi laadittavassa hulevesisuunnitelmassa tummaverkkoperhosniittyjen kosteustasapainon säilymisen varmistaminen on keskeisenä painopisteenä. - Tukemalla maankäytöllisesti hevostalouden toimintaedellytyksiä voidaan tukea myös uusien tummaverkkoperhosen elinympäristöjen syntyä luonnonlaidunnuksen avulla. - Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän kaavavaihtoehdoista laatimassa raportissa todetaan seuraavaa: Varovaisuusperiaatteen nojalla voisi kuitenkin ajatella laikkujen välialueella tapahtuvan rakentamisen (kaavavaihtoehdot Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki) muodostavan potentiaalisen liikkumisesteen. Koska kaavavaihtoehto Järvikaupunki tuo vähiten muutoksia tummaverkkoperhoselle tärkeiden alueiden läheisyyteen, se sisältää vähiten riskejä perhoselle haitallisista vaikutuksista. Tämä arviointi on tarkoitettu vain kaavaluonnosten yleisrakenteen arviointiin, suunnittelun myöhempiin vaiheisiin on mahdollista ja todennäköisesti myös tarpeen tehdä yksityiskohtaisempia analyysejä. Lisäksi on huomioitava että tässä raportissa on tarkasteltu rakentamisen sellaisia vaikutuksia jotka eivät vaikuta ratkaisevasti tummaverkkoperhosen elinympäristölaikkujen laatuun. Alueen rakentamisella ja tienteolla saattaa potentiaalisesti olla laajoja alueita kuivattava vaikutus, mikä saattaa vaikuttaa perhospopulaatioon huomattavasti voimakaammin kuin mitä tässä raportissa on esitetty. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tulisikin kiinnittää huomiota vedenkulkuun ja etsiä samalla mahdollisuuksia myös aktiivisesti johtaa tarvittaessa vesiä perhosniityille sekä potentiaalisille käyttöön otettaville uusille niityille. Toinen tämän tarkastelun ulkopuolelle jäänyt huomionarvoinen seikka on pitkäkestoisen rakentamistoiminnan aikainen häiriö, jolla voi olla perhosen kannalta hyvin erityyppinen vaikutus kuin valmiiksi rakennetulla alueella. Näiden seikkojen huomiointi korostaa Järvikaupunkia parhaana kolmesta kaavavaihtoehdosta, koska siinä rakentamista tapahtuu vähiten perhosniittyjen välittömässä ympäristössä ja siten ennustamattomat riskitekijät ovat todennäköisesti pienimmät. 4 8 Tummaverkkoperhoset ja arvokkaat hyönteiset - 5 AP-1-alueen sisään jää tummaverkkoperhosen esiintymisen kannalta merkittävät yhdyskäytävät ja potentiaaliset niityt. Puron varsi ja pohjoiseen kulkeva sähkölinja ovat osa yhdysreittiä Laalahden ja Sorilan tvp-esiintymien välillä. Yhteyttä Laalahden suuntaan tulisi tvp-selvityksen mukaan parantaa.> AP-1-alue uhkaa jo parannuksia kaipaavaa ainutta itä-länsisuuntaista tvp-yhteyttä. - 6, 7 Ohitustien linjaus risteää tvp:n esiintymien välisien puronvarsien yhdyskäytävien kanssa. - 8 Ohitustie ja T-alueet risteävät tvp:n ainoan etelä-pohjoissuuntaisen esiintymien välisen kulkuyhteyden kanssa. Sama päällekkäisyys koskee yhteyden länsipuolista potentiaalista aluetta. - 9 AP-1 alue sijoittuu osittain tvp:lle soveltuvalle laaja-alaiselle ja monimuotoiselle kostealle pelto-niittyalueelle. - 10 Tvp:n nykyiset esiintymisalueet toimivat Palon ja Laalahden kokonaisuuksien välisenä askelkivenä. Niityt sijoittuvat ojan varteen, jolla hyvin pieni valuma-alue. Tälle valuma-alueelle sijoittuu suhteessa sen kokoon paljon rakentamista erityisesti PTK:ssa ja KK:ssa. Alustavan hulevesiselvityksen mukaan tvp-niittyjen vesitasapainon säilymistä ei voida taata. Uhanalaiset kasvilajit - 11 Isovesirikkoa (VU) ojassa. Arvokkaat kasvialueet ja harvinaiset kasvit - 12 Ohitustie katkaisee Sorilanjoen Peurantajärven laskuojan kokonaisuuden (valtakunnallisesti arvokas) purohaarojen yhdistymiskosteikon kohdalla. - 13 AOM-alueiden vaikutus kosteustasapainoon merkityksellistä. - 14 Sorilanjoen rantojen asuinalueet uhkaavat Sorilanjoen ranta- ja vesiluontoa (valtakunnallisesti arvokas), vaikka 30 m:n kasvullinen vyöhyke jätettäisiin. Kasvullisen kaistan kasvillisuuden laadulla ja hoidon luonteella merkitystä. Rannan luonteella on myös vaikutusta asukkaiden toiveisiin. Avainbiotoopit ja vanhat metsät - 15 Vesilain mukainen luonnontilainen lähde, jolle AP-1- alue muodostaa uhan - 16 Sorilanjoen ja Laalahden rantojen rakentuminen voi olla uhka arvokkaalle ympäristölle 13 3 14 14 4 4 10 15 11 9 Järvikaupunki Pientalokaupunki
Eloton luonto Maa- ja kallioperä, maastomuodot ja rakennettavuus - 1 Kehäkaupungin ohitustie vaatii Palossa huomattavaa maastonmuotoilua/siltaratkaisuja. - 2 Järvikaupungin ohitustie vaatii eteläpäässä Lintukallion alueella suuria leikkauksia - 3 Kaikissa vaihtoehdoissa Ketaranniemestä on Näsijärvelle määriteltyä alinta rakentamiskorkeutta (+96,40) alavampaa. Lisäksi huomioitava, että alinta rakentamiskorkeutta saatetaan joutua tarkistamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Ketaranniemen rakentaminen vaatii maastonmuotoilua. - Teiden linjauksia tarkistetaan jatkosuunnittelussa. Ketaranniemen ja muiden ranta-alueiden rakentamismahdollisuuksia tutkitaan maisemasuunnitelmassa ja jatkosuunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuudessa ennakoitava vedennousu. Maisemarakenne - Kehäkaupunkivaihtoehdossa (KK) rakentamisen alueet sijoittuvat Sorilassa pääosin rinnevyöhykkeelle ja Nurmissa loivasti kumpuileville alaville maille. Yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy, ja selännevyöhykkeelle rakentamista on osoitettu pariin kohtaan. Ohitustielinjauksella on voimakkaasti maisemaa pirstaloittava vaikutus jakaessaan maisemaa. Tien linjaus läheltä Sorilanjoen pohjukkaa, maisemarakenteen ydintä, on maisemarakenteeseen sopimaton. Jotta tie olisi maisemarakenteellisesti ohitustie, pitäisi sen kiertää Sorilanjoen laakso kauempaa rinnevyöhykkeen puolelta. - Järvikaupunkivaihtoehdossa (JK) maankäyttö asettuu maisemarakenteeseen melko hyvin, paitsi Juoponlahteen laskevan puron osalta. Maisemarakenteen ytimen, Sorilanjoen pohjukan, ympäristö jää rauhaan taajaman ja uusien liikenneväylien ulkopuolelle. Nurmissa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin loivasti kumpuileville alaville maille, mutta muutamia yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy. Sorilassa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin rinnevyöhykkeelle, mutta yhteentörmäyskohtia selännevyöhykkeen kanssa syntyy muutamaan kohtaan. Keskustatoimintojen sijoittaminen etelään avautuvalle pellolle muuttaa voimakkaasti herkkää maisemakuvaa. Pääosin maiseman äärialueet, laaksopainanteet ja selänteiden laet, on sisällytetty viherverkkoon. - Pientalokaupunkivaihtoehdossa (PTK) maankäyttö asettuu maisemarakenteeseen melko hyvin. Sorilassa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin rinnevyöhykkeelle ja Nurmissa loivasti kumpuileville alaville maille. Yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy muutamiin kohtiin, ja maisemallisesti merkittävälle selännevyöhykkeelle rakentamista on osoitettu muutamaan kohtaan, esimerkiksi AP-1 alue Kaitavedentien itäpuolella. Pääosin maiseman äärialueet, laaksopainanteet ja selänteiden laet, on sisällytetty viherverkkoon. - Kaikissa vaihtoehdoissa ns. inhimillisen vyöhykkeen ulkopuolelle Sorilanjoen laaksoon on osoitettu uutta asuinrakentamista. Nämä ratkaisut eivät ole maisemarakenteellisesti ihanteellisia (vesisuhteet, pienilmasto, maisemakuva, luonnon arvot), ja jokilaakson rakentamisella on maisemaa pirstaloittava vaikutus. Rakentamisen olisi pystyttävä luomaan riittävän vahvaa uutta maisemarakennetta, minkä vuoksi jokilaaksoa kannattaisi käsitellä kokonaisuutena tarkemmassa suunnittelussa. Koska Sorilanjoen murroslaakso on alueen maisemarakenteen luonteen määrittäjä, olisi toivottavaa, että jokivarsi olisi koko matkaltaan ainakin toiselta rannalta yleisesti saavutettavissa. Tälle on edellytykset KK-vaihtoehdossa, mutta saavutettavuuden turvaaminen edellyttää asian huomiointia jatkosuunnittelussa. - Osayleiskaava-alue on suurvaluma-alueen mittakaavassa tarkasteltuna pääasiassa vesien kerääntymisaluetta, jonka maaperä on enimmäkseen savea ja siksi epäsuotuisaa pohjaveden muodostumiselle. Osayleiskaava-alueelle on tehty alustava hulevesisuunnitelma, jonka avulla on erityisesti pyritty turvaamaan vesitasapaino suojeltavien lajien kannalta. Hulevesisuunnitelman mukaan pienellä purohaaran valuma-alueella (jolla tummaverkkoperhosniitty) Pulesjärventien pohjoispuolella ei vesitalouden säilymistä voida PTK- ja KK-vaihtoehdoissa taata. - Osayleiskaavaluonnosten mukaisella maankäytöllä olisi huomattavia vaikutuksia maisemarakenteeseen. Suurimpia muutoksia aiheutuisi Nurmin loivasti kumpuilevien ala-vien maiden ja Sorilanjoen laakson rakentumisesta sekä KK-vaihtoehdossa ohitustien linjaamisesta maisemarakenteen ytimen halki. Nurmin ja Sorilanjoen laakson osittaista rakentumista voidaan pitää kaupungin kehityksen kannalta perusteltuina, mutta ohitustien linjausta tulisi ainakin tarkistaa. - Hienosäätämällä osayleiskaavaluonnosten aluevarauksia ja -rajauksia maiseman äärialueiden läheisyydessä voidaan saavuttaa maisemarakenteeseen paremmin sopivaa, ja siten miellyttävämpää ja taloudellisempaa, rakennettua ympäristöä sekä edesauttaa luontoarvojen säilymistä. 5
Taajamakuva - Kehäkaupunkivaihtoehto (KK) pohjautuu Nurmissa ja Sorilassa olevaan taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ei juurikaan ole Kulkkaan pohjoispuolista erillispientalovaltaista aluetta ja Sorilanlammin lounaispuolista pientalovaltaista aluetta lukuun ottamatta. Liikenneratkaisut mahdollistavat nykyisen Sorilan raittikyläluonteen säilymisen, mutta ohitustie rikkoo Palonkylän ja vaikeuttaa sen kehittymistä. Palonkylän osoittaminen M-alueeksi ei eheytä nykyisellään hieman hajanaista ja ohitustien lopullisesti pirstomaa kylärakennetta tai paranna taajamakuvaa. - Järvikaupunkivaihtoehto (JK) pohjautuu Nurmissa ja Sorilassa olevaan taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ei juurikaan ole Sorilanjoen - Laalahden rantojen pientalovaltaisia ja erillispientalovaltaisia alueita lukuun ottamatta. AT-merkintä tukee Palon kylän kehittymistä, mutta myös säilymistä kylämäisenä. Liikenneratkaisulla on pyritty Sorilan raittikylän luonteen säilymisen mahdollistamiseen. Uuden tielinjan ja Aitoniementien välinen alue on kuitenkin länsipäästään hyvin kapea, mistä aiheutuu myös haasteita väliin jäävän keskustatoimintojen alueen tarkempaan suunnitteluun. - Pientalokaupunkivaihtoehdon (PTK) maankäyttö pohjautuu nykyiseen taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä Nurmin ja Sorilan lisäksi myös Palossa. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ovat pohjoisosan erillispientalovaltaiset alueet selänteillä ja Laalahden puron läheisyydessä sekä Sorilanjoen-Laalahden rannat. Nykyiset loma-asunnot on osoitettu ympärivuotiseen asumiseen Jokivalkaman aluetta lukuun ottamatta. Liikenneratkaisut mahdollistavat nykyisen Sorilan raittikyläluonteen säilymisen. Kaitavedentien luonne maantienä korostuu entisestään, kun se nelikaistaistuu ainakin Nurmin kohdalla. Tie muodostaa maisemavaurion taajamakuvaan ja erottaa entistä tehokkaammin itäpuoliset asuinalueet länsipuolisista palveluista. Taajaman painopiste siirtyy Kaitavedentien varren pieniltä moreenialueilta käytännössä kahdelle puolelle tietä. - Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla on huomattavia vaikutuksia taajamakuvaan, sillä maankäytön tehokkuus kasvaa nykytilanteeseen verrattuna moninkertaiseksi. Tämä on perusteltua kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Nykyisten taajamien erityispiirteiden (esim. rakentamisen mittakaava, kyläraitit ja hahmottavat näkymät) huomioiminen laajenevan ja tiivistyvän rakenteen sisällä on toivottavaa myös tarkemmassa suunnittelussa. Uuden rakenteen muodostaman taajamakuvan kriittisiä osa-alueita ovat liikenneratkaisut, siltarakenteet sekä avoimiin alueisiin (vesialueet, pellot) rajoittuva rakentaminen. Jatkosuunnittelussa on tärkeää tutkia, että nämä osa-alueet on mahdollista ratkaista olevaan maisemakuvaan istuvalla tavalla korkeatasoista ja miellyttävää taajamakuvaa synnyttäen. Kulttuuriympäristö ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet - Kehäkaupunkivaihtoehdossa (KK) Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta vanha kylän paikka lähipeltoineen sekä arvokkaine kohteineen jää uuden rakentamisen alueelle. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle. Palon arvokas kokonaisuus muuttuu ja pirstoutuu ohitustien vuoksi. Partolan kokonaisuus on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. - Järvikaupunkivaihtoehdossa (JK) länsipää Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta jää uuden rakenteen sisään. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle, ja Palon arvokas kokonaisuus on niinikään pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Partolan kokonaisuudesta noin puolet on osoitettu uuteen rakentamiseen ja noin puolet maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.. - Pientalokaupunkivaihtoehdossa (PTK) valtaosa Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta sijoittuu virkistysalueelle, mutta osa Nurmin 1700-luvulta peräisin olevasta peltoalasta sekä kaksi rakennuskulttuurikohdetta jäävät uuden rakenteen sisään. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle, mutta rannalle osoitetut venevalkama- ja uimaranta-alueet uhkaavat arvojen säilymistä kyseisillä osa-alueilla. Palon arvokas kokonaisuus on niinikään pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mutta erillispientalovaltaisen asuinalueen ja Utukan pihapiirin väliseen suhteeseen kannattaa kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. Valtaosa Partolan arvokkaasta kokonaisuudesta jää erillispientalovaltaiselle asuinalueelle. Vaihtoehdon liikenneratkaisuna on Kaitavedentien parantaminen nykyisellä paikallaan. Levennys ja mahdollinen meluntorjunta muodostavat uhan Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle ja sen näkyvyydelle. - Kaikissa vaihtoehdoissa Sorilassa vanhoille pelloille on osoitettu uutta rakentamista Kulkkaan pihapiirin viereen, maisemahistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaseen paikkaan, mutta valtaosa Sorilan vanhoista pelloista sekä maisemakuvallisesti merkittävä Kulkkaan pohjoinen peltoaukea on varattu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Osayleiskaavaluonnoksissa on pyritty luomaan mahdollisuus maatalouden jatkumiseen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeimmillä paikoilla, PTK:ssa ja JK:ssa Partolaa lukuun ottamatta. - Kaavaluonnoksissa ei ole vielä esitetty suojelumerkintöjä rakennuskulttuuri- tai kulttuuriympäristökohteille, eivätkä luonnosten virkistysaluemerkinnät ota vielä kantaa kulttuurimaiseman säilymiseen. Näihin asioihin sekä muihin kulttuuriympäristöä ja arvokasta maisemaa huomioiviin merkintöihin, määräyksiin ja ohjeistuksiin on kiinnitettävä huomiota jatkosuunnittelussa. - Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla olisi suuria vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan, sillä lähtökohtana on tuoda huomattavaa taajamarakentamista maanviljelysmaisemaan. Vaikutukset ovat suurelta osin kaupungin kehittämisen näkökulmasta perusteltuja. Kulttuuriympäristön ja maisemakuvan arvokkaimpien piirteiden säilyttämiseksi on kuitenkin syytä tarkistaa joitakin aluevarauksia sekä työstää liikenneratkaisuja. Uuden rakentamisen ja kulttuuriympäristön limittyminen jossain määrin tarjoaa mahdollisuuksia ajallisesti kerrostuneen ja mielenkiintoisen rakennetun ympäristön muodostumiseen. 6
Ympäristöhäiriöt - Arseeniriskialueella olevat Palonkylä ja Pulesjärventien länsipää ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman selvitysaluetta. Suunnitelmat Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen laajentamisesta Palonkylän suuntaan ovat olemassa. M-alueille jäävän hajarakennusoikeuden toteutuessa arseeniongelma jää joissain tapauksissa kiinteistökohtaisesti hoidettavaksi. - Kaitavedentien ja valtatien 9 risteyksen pohjoispuolelle (Lintukallio), sekä Kintulammentien varrelle oyk-alueesta pohjoiseen, Lohja-Ruduksen kallionottoalueelle (Sorila), on harkittu maan läjitysalueita. - Uudella jätetäyttöalueella on ympäristölupa. Kaavaluonnoksilla ei vaikuteta ympäristöluvan mukaisiin toimintoihin Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset - Nykyisten asukkaiden kannalta Kehäkaupungin ohitustie ohjaa ohikulkuliikenteen taajaman ohi rauhoittaen keskusta-aluetta. Kehätie jakaa toisaalta Palon kylän maiseman ja asutuksen voimakkaasti. - Järvikaupungissa tiivis rakenne antaa mahdollisuudet monipuolisille asumisvaihtoehdoille ja palveluille sekä mahdollisuuden väljempään asutukseen muualla. - Pientalokaupungin pientalovaltaisuus kaventaa elinkaariasumisen mahdollisuuksia. Vaihtoehto tuo alueelle paljon lapsiperheitä, minkä seurauksena päivähoito- ja koulupalvelujen vaihtelut voivat vaikuttaa palvelujen kokonaistarjontaan. Nelikaistainen Kaitavedentie jakaa alueen voimakkaasti. - Kehäkaupungissa ohitustien liikennemäärät ja ajonopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin sekä estevaikutuksen mm. alueen virkistyskäytölle. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, sillä 500 m säteellä lähipalveluista asuu noin 30% ja kilometrin säteellä noin 90% asukkaista. - Järvikaupungissa Nurmin tiivis ja rantaan rajoittuva keskusta mahdollistaa ranta-alueen julkisen käytön sekä työpaikkatoimintojen syntymisen keskustaan. Uuden Kaitavedentien liikennemäärät ja ajonopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin ja estevaikutuksen. - Pientalokaupungin pientalovaltaisuus täyttää etenkin lapsiperheiden tarpeet, mutta heikentää toisaalta elinkaariasumisen mahdollisuuksia sekä vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä. Asukaspohjan painottuminen lapsiperheisiin vaikuttaa palveluiden saatavuuteen siten, että palvelutarpeiden vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Mahdollisuus muuttaa olemassa olevat loma-asunnot vakituisiksi asunnoiksi lisää ranta-asumisen mahdollisuuksia. Asuinalueen hajanainen rakenne vaikuttaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksiin siten, että etäisyys asunnolta pysäkille on paikoitellen melko pitkä. Nelikaistainen Kaitavedentie jakaa aluetta voimakkaasti ja vaikeuttaa keskustan saavutettavuutta. - Tulevien asukkaiden kannalta Kehäkaupungissa ja Järvikaupungissa Nurmin tiivis keskustarakenne luo edellytykset monipuolisten asumisratkaisujen syntymiseen lähelle palveluja. Tämä tukee elinkaariasumista ja vuokra-asuntotuotantoa. Koko alueen monipuolinen asuntotarjonta takaa monipuolisen asukasrakenteen, mikä vaikuttaa myös palvelutarjontaan. 7
Liikenteelliset vaikutukset VT9:n liikennejärjestelyt Käynnissä olevassa VT9:n yleissuunnitelmassa on laadittu Nurmi-Sorilan eri maankäyttövaihtoehdoille liikenteelliset toimivuustarkastelut Aitovuoren ja Tarastejärven eritasoliittymissä ja toimivuustarkastelujen mukaan kaikki maankäyttövaihtoehdot ovat mahdollisia. Tarkastelujen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut se, että Nurmi-Sorilan toteutuessa VT9 on nelikaistainen moottoritie välillä Alasjärven eritasoliittymä Suinulan eritasoliittymä. Pientalokaupungin ja Järvikaupungin synnyttämät liikennemäärät edellyttävät merkittäviä parannustoimenpiteitä nykyiseen Aitovuoren eritasoliittymään tai kokonaan uuden eritasoliittymän rakentamista. Molempien toimenpiteiden kustannusarvio on noin 3.5-4.0 M. Tarastenjärven eritasoliittymä toimii nykyisen kaltaisena. Kehäkaupungissa liikenteellinen toimivuus edellyttää Aitovuoren eritasoliittymään pieniä kaistajärjestelyjä ja Tarastenjärven eritasoliittymään kiertoliittymien toteuttamista ramppien päihin ja niiden kustannusarvio on noin 1,5 M. Toimenpiteiden kustannusarviot ovat alustavia ja niistä puuttuvat mm. työnaikaisten liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen järjestelyjen kustannukset. Liikenneverkko ja sen toimivuus Kaikissa vaihtoehdoissa Nurmi-Sorilan ja Teiskon alueen ennustettu liikennetuotos vuonna 2030 on noin 26 000 ajon/vrk. Kehäkaupungissa ja Järvikaupungissa ennustettu liikennemäärä jakautuu melko tasaisesti alueen pääpääväylille ja mahdollistaa hyvän liikenteellisen toimivuuden. Lisäksi alueen sisäinen ja läpikulkuliikenne käyttävät eri väyliä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja toimivuutta. Pientalovaihtoehdossa on ongelmia Kaitavedentien liittymien toimivuuden osalta, koska liikennemäärät ovat hyvin suuret, noin 26 000 ajon/vrk, ja alueen sisäinen liikenne ja läpikulkuliikenne käyttävät samaa väylää. Pientalovaihtoehtoon tuo lisäksi ongelmia tarve leventää Kaitavedentietä 15-20 metriä nelikaistaistamisen, melusuojauksen ja alikulkujen toteuttamisen vuoksi, jolloin mahdollisesti joudutaan purkamaan muutamia tien läheisyydessä olevia talous- ja asuinrakennuksia. Joukkoliikenne Kaikkiin vaihtoehtoihin voidaan toteuttaa sama joukkoliikenteen palvelutaso, mutta Pientalovaihtoehdossa sen toteuttamiseen tarvitaan kolme sisäistä linjaa, kun Kehä- ja Järvikaupungissa riittävät kaksi sisäistä linjaa. Siitä huolimatta Pientalovaihtoehdossa tehdään vähiten joukkoliikennematkoja. Kaikissa vaihtoehdoissa on lisäksi yksi Teiskon suunnan seudullinen joukkoliikennelinja. Järvikaupungista ja Pientalokaupungista puuttuvat joukkoliikenneyhteydet Tarastenjärven teollisuusalueelle. Kustannukset Alustavien kustannusarvioiden mukaan vaihtoehtojen liikenneverkon toteuttamiskustannukset ovat lähes yhtä suuret kustannusten ero 0-10%. Yksi suurimmista kustannuseristä liittyy melusuojaukseen, mikä Pientalokaupungissa on lähes kaksinkertainen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Kehäkaupungin mukainen liikenneverkko, jossa rakennetaan erillinen pitkä ohitustie ei ole kovin kustannustehokas, koska uuden väylän varrelle ei voida osoittaa uutta maankäyttöä luontoarvojen vuoksi. Lisäksi pidempi matka Kehäkaupungin Kaitavedentietä pitkin lisää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Johtopäätökset Pientalokaupungin mukainen liikenneverkko tulisi hylätä, koska tien parantaminen nykyisellä paikalla on hyvin vaikeaa ja kallista ja ratkaisu uhkaisi tien läheisyydessä olevien rakennusten purkamista. Liikenteellisen toimivuuden, turvallisuuden, viihtyisyyden ja yleisen hyväksyttävyyden vuoksi tulee Nurmi-Sorilan liikenneverkko muodostua Nurmin keskustan itäpuolelta kiertävästä ohitustiestä, joko lyhyemmästä tai pidemmästä ja VT9:n nelikaistaisesta moottoritiestä. Jatkosuunnittelussa on löydettävä ohitustielle liikenteellisesti toimiva linjaus, joka häiritsee mahdollisimman vähän olemassa olevaa asutusta ja säilyttää mahdollisimman paljon alueen luontoarvoja. Jos jatkosuunnittelussa päädytään lyhyempään ohitustiehen, tulee tilavarauksissa kuitenkin varautua 2. kehän mahdolliseen jatkumiseen Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Kehäkaupungin mukaisesti. Nurmin keskustan kohdalla alueen maankäytön kehittäminen edellyttää rinnakkaisväylän rakentamisen nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle jakamaan keskusta-alueen liikennetuotosta. Jatkosuunnittelussa tulee tarkastella tämän rinnakkaisväylän linjausta ja liittymiskohtaa tarkemmin mm. Adventtikirkon alueella. 8