Helsinki No YS 338

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (30) Helsinki 11.3.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dno UUS 2006 Y 525 111 No YS 338 ASIA Päätös Paketo Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta toiminnan olennaista muutosta koskevasta hakemuksesta. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Paketo Oy Kisällintie 7 04500 Kellokoski TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pakkausten puhdistuslaitos Tuusulan kunta, Kellokoski, Kiinteistö: Rno 18:273 Kiinteistöjen omistaja: Paketo Oy Liike ja yhteisötunnus: 0595621 2 Toimialatunnus: 90020 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 c) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 6.11.2006. MAKSU 3 920 euroa A12 111 AT2153 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (30) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus, päätös koeluonteisen toiminnan jatkamisesta, No YS 736/18.5.2006 (Dno UUS 2005 Y 143 11). Uudenmaan ympäristökeskus, päätös koeluonteisesta toiminnasta, No YS 772/31.5.2005, (Dno UUS 2005 Y 143 11), ongelmajätteitä sisältävien IBC konttien pesu. Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta, ympäristölupa, 12.12.2000 120, käytöstä poistettujen metalli ja muovitynnyreiden sekä muovikonttien ja kanistereiden keräys ja kierrätystoiminta. Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristölupa, No YS 334/7.4.1997 (Dno 0196Y0155 111), graafisen teollisuuden painoväripakkausten puhdistaminen ajoneuvoon rakennetussa pesu ja puhdistuslaitteistossa sekä puhdistettujen astioiden toimittaminen hyötykäyttöön. Laitosalue on asemakaavassa merkitty yhdistettyjen teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV 3 ). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Paketo Oy:n laitos sijaitsee Tuusulaa Kellokosken kylässä Rajalinnan työpaikka alueella. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue, Nummenkylä (luokka I, nro 0118651), sijaitsee lännessä ja siihen on etäisyyttä noin 900 m. Lähistöllä ei ole tärkeitä luontokohteita. Laitoksesta on etäisyyttä noin 150 m sen länsipuolella virtaavaan Keravanjokeen. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinalueet ovat noin 230 m päässä pohjoisessa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Paketo Oy on aloittanut Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan ympäristöluvan mukaisen elintarvikekonttien ja pakkausten käsittelytoiminnan vuonna 2001. Ongelmajätekonttien käsittely on aloitettu koetoimintana vuonna 2005. Lupaa haetaan näille toiminnoille sekä ajoneuvoon sijoitetun pesulaitoksen käytöstä poistetun pesuaineen varastointiin.

3 (30) Toimintaa on tarkoitus laajentaa vuonna 2012. Tuolloin nykyisin käytössä oleva rakennus varataan kokonaan pestävien tavanomaisia jätteitä sisältävien pakkausten käsittelyyn. Uudessa rakennuksessa tullaan käsittelemään ongelmajätepakkauksia. Laitoksella työskennellään kahdessa vuorossa ma pe klo 7.00 23.00. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Taulukossa 1. esitetään laitoksen ympäristö ja koetoimintaluvan mukainen ja laajennuksen jälkeinen käsittelykapasiteetti, sekä pakkausten enimmäisvarastointimäärät. Käsittelyä odottavien pakkausten määrät vaihtelevat paljon. Erityisen runsaasti pakkauksia toimitetaan käsittelyyn keväisin ja lomakausien jälkeen. Taulukko 1. Lupien mukainen vastaanotettavien pakkausten vuosittainen käsittely ja kertavarastointimäärä. astia tämänhetkinen tilanne käsittely kpl varasto kpl/a laajennuksen jälkeinen tilanne käsittely varasto kpl/a kpl Ongelmajätekontit (640 8 000 800 20 000 2 000 1 250 l) Metalliset elintarviketynnyrit (200 l) 24 000 3 000 10 000 Muoviset elintarvikekontit 16 000 300 9 000 1 000 (400 1 600 l) Muovitynnyrit (30 220 l) 100 5 000 500 Pienastiat (5 30 l) 100 500 yhteensä 48 000 Laajennuksen jälkeen käsiteltävistä pakkauksista 30 % on elintarvikepakkauksia ja 70 % ongelmajätepakkauksia. Muovitynnyreistä (200 l) 95 % on peräisin elintarviketeollisuudelta ja 5 % sisältää ongelmajätteitä. Pienastioissa on sekä elintarvike että ongelmajätteitä. Tulevia käsittelymääriä on vaikeaa ennustaa, kuitenkin selvä suuntaus on se, että teollisuudessa ollaan siirtymässä käyttämään entistä suurempia astioita (muovikontteja) tynnyripakkausten sijaan. Elintarvikepakkausten käsittely Laitoksella käsitellään erilaisia elintarviketeollisuudesta peräisin olevia pakkauksia (metalli ja muovitynnyreitä, muovikontteja ja muovikanistereita). Pakkauksissa on ollut mehuja, esansseja, mehutiivisteitä, elintarvikelisäaineita, heikkoja happoja ja muita elintarvikkeita, kuten mausteita. Elintarvikkeiden määrä pakkauksissa on vähäinen. Pakkauksia toimitetaan käsittelyyn koko maasta. Pakkaukset varastoidaan piha alueella erillään ongelmajätteitä sisältävistä IBC konteista. Pääosa metallitynnyreistä on käsittelyyn tullessaan puhtaita, koska elintarvikkeen on pakattu poistettaviin sisäpusseihin.

4 (30) Osa metallitynnyreistä toimitetaan kunnostettavaksi Vammalaan Tynnyripalvelu Mäenpää Oy:lle. Muovisiin elintarvikepakkauksiin jääneet elintarvikkeet valutetaan viemäriin ja pakkaukset pestään tämän jälkeen. Elintarvikepakkaukset pestään tavallisesti vain vedellä. Jos pakkauksessa ollut aine on päässyt kuivumaan, eikä enää liukene veteen, voidaan se joutua pesemään lipeäpesurilla. Pesulipeä ja huuhteluvesi ovat pesukoneessa kahdessa 600 l haponkestävästä teräksestä valmistetussa tankissa. Lipeäpesurissa on suljettu kierto ja pesurista poistetaan kylläistä lipeää, joka toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottoon. Pesurissa käytetään lipeää 5 %:n liuoksena. Pesuun tarvittava lipeä on saatu pesemällä lipeää sisältäviä säiliötä. Ehjät pestyt ja tarkastetut pakkaukset toimitetaan uudelleenkäyttöön kemian, paperi yms. teollisuudelle. Elintarviketeollisuus ei käytä pakkauksia uudestaan. Romutettavien metallitynnyreiden käsittelyyn käytetään hydraulista puristinlaitteistoa. Puristettu metalliromu ja romutettavat metallikannet ja pannat kerätään siirtolavalle. Metalliromu toimitetaan metallikierrätykseen ja muovikanisterit toimitetaan materiaali tai energiakäyttöön. Toiminnassa ei synny juurikaan muita jätteitä. Ongelmajätteitä sisältävien konttien käsittely Vastaanotto ja varastointi Tyhjennys Laitoksella on tarkoitus käsitellä ongelmajätteitä sisältäviä IBC kontteja. IBC kontit koostuvat puisesta, muovisesta tai metallisesta lavasta, metallihäkistä, jonka sisällä on 0,64 1,25 m 3 kokoinen muovi tai metallisäiliö. Laitoksella ei vastaanoteta rikkinäisiä tai päältä likaisia kontteja. Kuormien vastaanoton jälkeen kontit tarkastetaan, punnitaan ja jaotellaan niiden sisällön mukaisiin välivarastointipaikkoihin. Tyhjiä, kiinteitä jätteitä sisältäviä ja puhtaita kontteja varastoidaan asfaltoidulla alueella ainekohtaisesti jaoteltuina. Varastointialue on päällystetty asfalttibetonilla (AB 3/120), joka kestää raskaan liikenteen ja on erittäin tiivis. Kenttä on varustettu valumaesteillä. Kontit, joista voi tulla valumia, varastoidaan katetussa tilassa joko asfaltoidulla alueella tai jos konteissa arvioidaan olevan valumariski, niin kontit sijoitetaan allastettuun umpinaiseen konttiin. Ongelmajätteitä sisältävien konttien käsittelyalue on sisällä hallissa ja alue on allastettu. Allas on tehty epoksilla pinnoitetusta betonista. Aluetta ei ole viemäröity.

5 (30) Ennen käsittelyä metallisen häkin ja sen sisällä olevan muovisen säiliön (1 m 3 ) kunto tarkastetaan pesutarpeen määrittämiseksi. Kontit puretaan ennen pesua tai muuta käsittelyä. Säiliöissä olevat maali ja painoväriteollisuuden käyttämät vesiliukoiset lisäaineet imetään märkäimurilla ennen pesua. Osaa säiliöistä ei ohjata pesuun, vaan ne sahataan auki ja jätteet tyhjennetään kaapimalla imulaitteilla varustetussa kaapissa. Näiden jätteiden viskositeetti (mm. hartsit) on liian suuri, jotta jätteet voitaisiin tyhjentää konteista valuttamalla tai pumpun avulla. Kontit sisältävät ongelmajätettä noin 0,5 1,0 kg/kontti (yhteensä 5 t/a). Laitoksella käsiteltävät kontit voivat sisältää mm. seuraavia aineita: lipeäpohjaiset aineet liotinpohjaiset alkyydit yms. happopohjaiset aineet. Koetoiminnan aikana käsitellyistä konteista noin 90 % on sisältänyt polyesterihartseja ja maaliteollisuudesta peräisin olevaa alkyydia. Happoja sisältäviä kontteja on toimitettu laitokselle vähäisiä määriä ja niitä ei ole käsitelty laitoksella. Kontit on toimitettu Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Happokonttien käsittelyn mahdollisesta aloittamisesta päätetään myöhemmin. Ongelmajätteet lajitellaan kolmeen eri luokkaan ja niitä varastoidaan muovisissa konteissa, jotka ovat UN hyväksyttyjä. Laitoksella on Ekokem Oy:n ohjeiden mukaan rakennettu teräskontti, jonne voidaan varastoida noin 100 kpl x 200 l ongelmajätteitä sisältävää tynnyriä (noin 30 t). Pesu Muovisäiliöt Muovisäiliöitä käsitellään erissä niiden sisältämien aineiden mukaisesti. Lipeää sisältävät kontit voidaan pestä yhdessä elintarvikepuolen lievien happojen ja vaahdonestoaineiden kanssa, jolloin konteissa ollut lipeä hyödynnetään pesuprosessissa. Happokonttien käsittely ja pesulinjan rakentamisen tarpeellisuutta on harkittu kyseisten konttien erittäin vähäisen määrän vuoksi. Laitoksella on kuitenkin varattuna tilat happokonttien pesulinjalle, jos sellainen päätetään myöhemmin rakentaa. Kiinteitä jätteitä, kuten polyesterihartseja, sisältäviä kontteja ei pestä, vaan ne kaavitaan tyhjäksi. Häkit ja puulavat Konteista irrotettu häkki ja sen alla oleva puulava pestään ongelmajätekonttien pesuun tarkoitetulla pesulinjalla. Pesussa käytetään pääasiassa vettä, mutta pesussa voidaan käyttää myös rypsiöljypohjaista Ecoclean

6 (30) pesuainetta. Pesun jälkeen häkkiin asennetaan pääsääntöisesti uusi käyttämätön säiliö. Konttien ja jätteiden edelleen toimittaminen Toiminnan laajennus Pesty häkki, puulava ja näihin asennettava uusi säiliö toimitetaan eri asiakasryhmille uudelleen käytettäviksi. Ylimääräiset häkit voidaan toimittaa SE romun kerääjille varastohäkeiksi. Kaapimalla tyhjennetyt muovisäilöit sahataan kappaleiksi ja puristetaan tiiviiksi prässikontissa. Muovi toimitetaan SOL Palvelut Oy:lle edelleen hyödynnettäväksi, kun materiaalia on kertynyt riittävästi. Osa muovista käytetään energiajätteenä. Syntyvän muovijätteen määrä on nyt noin 100 150 t/a. Muovijätteestä raaka aineeksi on mennyt noin 30 % ja energiahyötykäyttöön noin 70 %. Toimintaa on tarkoitus laajentaa vuonna 2012, jolloin rakennettaan nykyisen käsittelyhallin yhteyteen noin 1 400 m 2 kokoinen halli, johon ongelmajätekonttien käsittely siirretään. Konttien tyhjennysasemien lukumäärää voidaan lisätä, jolloin samantyyppiset aineet voidaan tyhjentää yhdellä asemalla. Tällöin jätteiden sekoittumisriski poistuu. Uuteen hallitilaan rakennetaan myös konttien murskain. Toimintaan tullaan ottamaan mukaan metallisten kuljetuskonttien (1 2 m 3 ) pesu ja määräaikaistarkastustoiminta. Nykyisestä hallista vapautuva tila otetaan kokonaisuudessaan elintarvikepuolen käyttöön. Halli tullaan allastamaan ja lattiat tullaan päällystämään epoksilla. Lattiapinnoitteet tarkistetaan ja uusitaan vuosittain, kuten tehdään nykyisessäkin hallirakennuksessa. Hallin lattiaa ei viemäröidä. Uuteen halliin tulee ns. Reco linja, jonka toiminta perustuu mekaaniseen puhdistukseen (kaavintaan). Tällöin happokonttilinjan rakentamistarve arvioidaan. Ongelmajätteiden kerääminen ja varastointi Paketo Oy kerää muun toiminnan yhteydessä ongelmajätteitä sisältäviä tynnyreitä ja muita ongelmajätteitä. Jätteet ovat peräisin öljy yhtiöiltä, maali, pianoväri ja kumitehtailta ja muulta kemianteollisuudelta. Jätteiden varastoinnissa käyttävä kontti (160 m 3 ) on allastettu ja tiivistetty filmivanerilla ja silikonilla. Kontti sijoitetaan asfaltoidulle ja allastetulle alueelle. Varastoitavien jätteiden määrät ovat pieniä, yhdessä tynnyrissä on korkeintaan litra jäämiä. Konttiin mahtuu noin 210 tynnyriä. Tynnyrit ovat yleensä suljettuja. Tynnyreitä ei käsitellä, niitä vain välivarstoidaan. Tynnyrit toimitaan noin 2 krt/kk pestäviksi ja kunnostettaviksi Tynnyripalvelu Mäenpäälle Vammalaan.

7 (30) Ajoneuvoon rakennettu pesulaitteisto Polttoaineet ja energiakulutus Paketo Oy:llä on ympäristölupa kolmen ajoneuvoon rakennetun pesu ja puristuslaitteiston käyttöön. Yhtään laitteistoa ei ole tällä hetkellä käytössä, mutta ne otetaan mahdollisesti myöhemmin käyttöön. Laitteistoissa käsitellään graafisen teollisuuden painoväripakkauksia. Laitteistoilla voidaan käsitellä myös pakkauksia, jotka ovat peräisin öljy yhtiöiltä, painoväri ja kumitehtailta ja muulta kemialliselta teollisuudelta. Tyhjennetyt ja pestyt tynnyrit viedään suoraan romunkeräykseen, ongelmajätteet ja pesuvesi jää ajoneuvon säiliöihin. Jätteet tyhjennetään laitoksella varastossa oleviin tynnyreihin. Kun pesuliuoksen (noin 150 l) pesuteho on loppunut, liuos varastoidaan laitoksella ja toimitetaan uudelleen regeneroitavaksi Arwina Oy:lle, kun liuosta on kertynyt 1 m 3. Laitteet toimivat sekä sähköllä että kevyellä polttoöljyllä. Polttoöljyä varastoidaan 5 x 200 l tynnyreissä asfaltoidulla alueella. Laitokselle hankitaan 2 3 m 3 valuma altaallinen tai kaksoisvaipallinen polttoainesäiliö. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnalle ei ole olemassa hyväksyttyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT tekniikka) määrittelevää BREF asiakirjaa. Toiminnassa käytetään parasta olemassa olevaa tietotaitoa. Laitokselle laaditaan ISO 14 000 ympäristönhallintajärjestelmä. Järjestelmän auditointi saattaa siirtyä laajennuksen käyttöön oton jälkeiseen aikaan. Siihen asti järjestelmää kuitenkin noudatetaan käytännössä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen toiminnasta syntyy nykyisin viemäriin johdettavia jätevesiä noin 1 500 m 3 /a. Jätevesiä syntyy pääosin elintarvikepakkausten ja ongelmajätekonttien lavojen ja häkkien pesuista. Jätevesien määrä tulee olemaan laajennuksen jälkeen 4 000 5 000 m 3 /a. Jätevesiviemäriin johdettavat jätevedet ovat esikäsiteltyjä teollisuusjätevesiä ja saniteettivesiä, joiden johtamisesta viemäriin on tehty sopimus Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Elintarvikepakkauksista ennen pesua tyhjennetty elintarvikejäte (pääosin tuoremehuja) johdetaan jätevesiviemäriin. Elintarvikepakkauksia pestään keskimäärin 30 kpl/d ja pakkaukset sisältävät 0 1 kg mehua, elin

8 (30) tarvikejätemäärät ovat pieniä. Pakkausten pesussa käytetään Ecoclean rypsiöljypuristetta. Elintarvikepakkausten pesuvedet sisältävät mm. heikkoja happoja (esim. sitruunahappo) ja vaahdonestoaineita. Elintarvikepakkausten pesutoiminnasta syntyy jätevesiä keskimäärin 100 l/d. Lipeäpesurin suljetussa järjestelmässä esipestään esimerkiksi vaahdonestoaineita sisältävät pakkaukset, sillä Ecoclean käsittely ei ole riittävä puhdistuskeino vaahdonestoaineiden poistamiseen jätevedestä. Pakkausten mukana huuhteluun menevä lipeä korvataan lipeää sisältävistä ongelmajätekonteista saatavalla lipeällä. Laitoksella ei tietoisesti käsitellä valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 mainittuja aineita. Tiedot pestävien pakkausten sisällöstä perustuvat pakkausten merkintöihin ja käyttöturvatiedotteisiin. On mahdollista, että tuotteissa on epäpuhtauksina tai esim. säilöntäaineena pieniä määriä. ym. luetteloissa mainittuja aineita. Mahdolliset päästömäärät niin pieniksi, että valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 4 :ssä tarkoitetun poikkeaman ehdot täyttyvät. Jos pakkauksissa on kuljetettu tai säilytetty joitain muuta ainetta kuin päällysmerkinnät osoittavat, on olemassa pieni riski, koska Paketo Oy:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia analysoida jokaista pakkausta. Käytännössä riskin arvioidaan kuitenkin olevan erittäin pieni puhdistettujen pakkausten määrään suhteutettuna. Vuosina 2006 2007 käsiteltiin yhteensä noin 65 000 pakkausta ja näissä tapauksista vain yhdessä oli kyseisiä aineita. Ongelmajätekonttien lavojen ja häkkien sekä elintarvikepakkausten pesussa muodostuvat jätevedet käsitellään piimaasuotimessa ennen viemäriin johtamista. Piimaasuodatuksella poistetaan kiintoaineita. Piimaa vaihdetaan noin 4 krt/a ja piimaan kulutus on noin 250 300 kg/a. Kovettunut piimaa toimitetaan ongelmajätteiden mukana käsittelyyn ja lietemäinen jäte toimitetaan jätevesilietteen käsittelyyn yhdessä sakokaivolietteen kanssa. Taulukossa esitetään jätevedentarkkailutulokset ongelmajätekonttien pesun aloittamisen jälkeiseltä ajalta (ensimmäinen näyte 17.10.2005) ja Helsigin Veden jäteveden laadulle antamat raja arvot. Näytteet on otettu laitoksesta lähtevän jätevesiviemärin tarkastuskaivosta koetoiminnan aikana ensin 6 kk ajan kuukauden välein ja myöhemmin kahden kuukauden välein.

9 (30) Taulukko 2. Yleiseen viemäriin johdettavan jätevedenlaatu ja Helsingin Veden raja arvot. minimi (mg/l) maksimi (mg/l) raja arvot ph 4,5 12,1 6 11 BOD 7, O 2 520 4 600 elohopea (Hg) < 0,0001 0,00053 0,01 kadmium (Cd) < 0,001 0,003 0,01 kupari (Cu) 0,034 2,0 2,0 lyijy (Pb) < 0,020 0,041 0,5 sinkki (Zn) 0,30 2,0 3,0 kromi (Cr) < 0,01 0,620 0,1 nikkeli (Ni) < 0,010 0,24 0,5 mineraaliöljyt 0,89 60,533 200 TVOC 0,110 16 0,05 TVOC C 4 C 10 0,042 10 Paketo Oy on aloittanut pelkistyskokeiden tekemisen jätevesistä päämääränä rakentaa suljettu kiertovesijärjestelmä. Tarkoitus on saada veden kulutus putoamaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta paremmalle tasolle. Jos laitokselle rakennetaan suljettu järjestelmä, jäteveden määrä tulee olemaan noin 10 % nykyisestä. Piha alueen hulevedet johdetaan laitosalueen vieressä kulkevaan ojaan sulkuventtiilillä varustettua hulevesiviemäriä pitkin. Huleveden mineraaliöljypitoisuus on ollut 0,89 18,63 mg/l. Hulevesiviemärin päähän on asennettu sulkuventtiili, joka voidaan sulkea onnettomuus ja tulipalotilanteissa. Siirrettävässä pesulaitteistossa ei käytetä vettä eikä toiminnassa synny siten jätevesiä. Päästöt ilmaan Ongelmajätteitä sisältävien konttien käsittelystä aiheutuvat VOC päästöt syntyvät pääosin konttien tyhjennyksen yhteydessä. Hakijan mukaan päästöt eivät ole merkittäviä, sillä asiakkaat pyrkivät tyhjentämään kontit mahdollisimman tyhjiksi. Konttien sahaus ja tyhjennyspaikalla on mitattu päivittäin Toxi photo ionization detektorilla ilman VOC pitoisuus. Mittausten perusteella hakija arvioi, että konttien ja tynnyrien käsittelystä aiheutuva VOC päästö on vuodessa noin 80 100 kg. Melu ja tärinä Lämpötilanvaihtelut saattavat aiheuttaa varastoitavien metallitynnyreiden lämpölaajenemista ja siitä johtuvaa kumahtelua. Tämä voidaan estää varastoimalla tynnyreitä kyljellään ja jättämällä niiden kannet osittain avoimiksi, jolloin lämpötilaerot tynnyreiden sisä ja ulkopuolella pääsevät tasoittumaan.

10 (30) Liikenne Laitokselle tulee oman keräystoiminnan ja ulkopuolisten toimijoiden kuljetuksia noin 10 15 kpl/d. Kuljetukset ajoittuvat pääosin klo 7.00 18.00. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Suuri osa pestävistä pakkauksista menee uudelleen käyttöön, joten jätteitä ovat lähinnä vain vialliset ja rikkinäiset pakkaukset ja IBC konttien muovisäiliöt sekä säiliöissä olleet ongelmajätteet. Jätteet toimitaan pääasiassa hyödynnettäviksi aineena. Osa muovista, puu ja kuitu hyödynnetään energiana. Taulukko 3. Toiminnassa syntyvät jätteet. jäte määrä (t/a) toimituskohde yhdyskuntajäte 2 kaatopaikka paperi ja pahvi 7 L & T Oy muovi 130 SOL Oy metalli 470 Kuusakoski Oy puu 116 SOL Oy kuitu 12 SOL Oy vastaanotetut ja 40 Ekokem Oy toiminnassa syntyneet ongelmajätteet* vaahdonestoaineet 0,5 Tynnyrihuolto Mäenpää Oy Piimaa 0,3 Ekokem Oy sakokaivoliete 2,9 jätevedenpuhdistamo * esim. pakkauksista imuroidut ja kaavitut jätteet, pesuauton jätteet, pesulipeä Hyödynnettävillä jätteillä on omat keräyslavansa, jotka jätteiden vastaanottaja tyhjentää määräajoin. Päästöt maaperään (estäminen) Ongelmajätteitä varastoidaan varastokontissa. Päästöt maaperään estetään laitosalueen asfaltoinnissa. Lisäksi rikkinäisiä tai päältä likaisia kontteja ei oteta vastaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminnalla voidaan katsoa olevan positiivinen ympäristövaikutus tuotanto ja pakkausketjua ajatellen. Hakijan mukaan Paketo Oy:n toiminta ei suoranaisesti vaikuta alueen yleiseen viihtyvyyteen. Laitoksen liikenne ei häiritse viihtyvyyttä, koska alue on teollisuusaluetta. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat pieniä ja rajoittuvat työajalle. Laitosalueella olevat pakkaukset ovat varastoitu

11 (30) asianmukaisesti ja siististi ja eivät häiritse ympäristöä. Alueen aitaaminen estää asiattomien liikkumisen ja aita toimii myös näkösuojana. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen kaikki toiminnot kuuluvat käyttötarkkailun piiriin. Päivittäiseen tarkkailuun kuuluu saapuvien pakkausten kirjaus. Jos pakkaus sisältää jätteitä normaalia enemmän, tästä laskutetaan toimittajia. Tämä on pienentänyt pakkauksissa olevien jätteiden määrää olennaisesti. Työilman VOC pitoisuutta mitataan säännöllisesti. Tarvittaessa pesuun menevistä märkäimuroiduista konteista mitataan liuotinainepitoisuus. Laitosaluetta ja laitteita havainnoidaan päivittäin vuotojen ja riskitilanteiden havaitsemiseksi. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Hulevettä tullaan tarkkailemaan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti ja ISO 14 000 hengen mukaisesti. Hulevedestä ehdotetaan analysoitavaksi kerran vuodessa: BTEX yhdisteet TVOC öljyperäiset yhdisteet. Kaikki pesuvedet johdetaan piimaasuotimen ja tarkastuskaivon kautta Tuusulan kunnan jätevesiviemäriin. Erillisten vesinäytteiden saaminen kustakin prosessin osasta on lähes mahdotonta. Jätevedenlaatua tarkkaillaan Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen sopimuksen ehtojen mukaisesti tarkastuskaivosta joka toinen kuukausi. Näytteistä analysoidaan: ph liottimet VOC yhdisteet mineraaliöljyt kadmium (Cd) lyijy (Pb) nikkeli (Ni) kokonaiskromi (Cr) kupari (Cu) sinkki (Zn) elohopea (Hg) nikkeli (Ni).

12 (30) Laitosalueen päällystetyn alueen ulkopuolelta ehdotetaan otettavaksi neljä maaperänäytettä. Maanäytteistä tutkitaan öljyt, liuottimet, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn. Raportointi Päästötarkkailun tulokset raportoidaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Hakijan arvion mukaan laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalivuodot ovat kuitenkin mahdollisia, jos jokin pakkaus rikkoontuu tai vuotaa. Sisätiloissa vuoto saadaan rajattua epoksipäällystettyyn allastettuun tilaan. Tulipalon yhteydessä on mahdollista, että sammutusvesiä pääsee valumaan asfaltoidun alueen ulkopuolelle. Myös savukaasut saattavat aiheuttaa haittaa ympäristöllä. Jos ongelmajätekonttien käsittelyssä noudatetaan työohjeita ja pakkausten merkinnät pitävät paikkansa, hakijan mukaan kemiallinen reaktio ei ole mahdollinen. Henkilökunta on koulutettu vaaratilanteiden varalle. Laitoksella on käsisammutuslaitteita, imeytysaineita ja kuivapuomeja. Riskinarviointia tullaan täydentämään ja päivittämään ISO 14000 ja palo ja pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Onnettomuuksia estetään noudattamalla työohjeita ja palo ja pelastussuunnitelmaa. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Palo ja pelastussuunnitelmaan kirjataan ohjeet toimista onnettomuus ja häiriötilanteissa. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Paketo Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa noudattaa päätöstä muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan laitoksen koetoiminnan aikainen toiminta on valtioneuvoston päätöksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997) mukaista, täyttäen 1 :n tarkoituksen ja 3 :n kohtien 6), 7), 8) ja 10 mukaisen uudelleenkäytön, hyödyntämi

13 (30) sen ja kierrätyksen vaatimukset. Laitos on osaltaan toteuttanut lain 4 :n asettamia kansallisia tavoitteita. Jos toiminta keskeytyy, ovat useat teollisuuden toimijat vaikeuksissa käytettyjen IBC konttien varastoinnin, käsittely ja hävityksen kanssa. Vastaavaa toimintaa ei Paketo Oy:n tietojen mukaan ole Suomessa. Lähin konttien pesu ja kierrätyspiste sijaitsee Norjassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 25.11.2006, 22.8.2007, 7.1.2008 ja 3.3.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Tuusulan kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 22.1. 20.2.2007. Hakemuksesta on ilmoitettu Keski Uusimaa ja Kellokas lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Toiminta alueelle on tehty tarkastus 6.2.2008. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tuusulan kunnanhallitukselta, ympäristö ja rakennuslautakunnalta, terveydensuojeluviranomaiselta ja Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymältä. Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta antoi hakemuksesta 6.3.2007 seuraavan lausunnon: Jätteeksi luokiteltavien pakkausten kunnostaminen ja kierrätys tukevat jätteiden synnyn ehkäisemistä sekä niiden uusio ja hyötykäyttöä. Paketo Oy:n lupahakemuksessaan esittämä toiminta on siten yleisesti ottaen pakkausten kierrätyksen ja jätehuollon kannalta perusteltua. Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen käsittely ei kuitenkaan voi olla vain Paketo Oy:lle aiemmin myönnettyjen ympäristö ja koetoimintalupien teknisluontoinen yhdistäminen, vaan lupaharkinnan tulee perustua eri toimintojen yhteen sijoittamisen kriittiselle tarkastelulle. Tällöin lähtökohtana on jäljempänä esitetyt elintarvikehygieniaan liittyvät näkökohdat huomioon ottaen Tuusulan ympäristö ja rakennuslautakunnan

14 (30) 12.12.2000 yhtiölle myöntämä lupa jätteeksi luokiteltujen elintarvikepakkausten käsittelyyn, ellei yhtiö nimenomaisesti halua luopua kyseisestä toiminnasta. Ympäristölupaa ei hakemusasiakirjojen perusteella voida myöntää vuonna 2010 toteutettavaksi suunnitellulle toiminnan laajennukselle, vaan laajennuslupa edellyttää tältä osin yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kyseeseen voi siten tulla vain Uudenmaan ympäristökeskuksen 31.5.2006 myöntämän ja 31.5.2006 jatkaman koetoiminnan saattaminen soveltuvilta osin pysyväksi sekä siihen liittyvän varastoinnin luvittaminen. Laitoksella pestävien ja uudelleen elintarvikekäyttöön toimitettavien pakkausten käsittely tulee järjestää siten, että pakkaukset eivät pääse missään tilanteessa sekoittumaan muiden laitoksella käsiteltävien pakkausten kanssa. Elintarvikepakkausten käsittely ja varastointitiloissa ei tämän vuoksi saa käsitellä ja varastoida muiden teollisuusalojen pakkauksia. Elintarvikepakkauksia ei myöskään saa säilyttää ulkona, vaan ne on käsiteltävä ja säilytettävä siten, etteivät ne ole vaarassa saastua (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004). Paketo Oy:llä on oltava kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu uudelleen elintarvikekäyttöön tarkoitettujen pakkausten puhdistus, säilytys, kuljetus ja jäljitettävyys sekä edellä mainittuihin toimiin liittyvät kriittiset kohdat ja niiden hallinta (Elintarvikelaki 20 ). Koska ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa (3 ) myös terveyshaittaa, tulee luparatkaisussa antaa tätä koskeva informatiivinen määräys, vaikka elintarvikelainsäädäntö ei sellaisenaan kuulukaan ympäristöluvan soveltamisalaan. Lupahakemusasiakirjoissa on esitetty laitoksella käsiteltävien aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, joiden mukaan käsiteltävien aineiden kemikaaliluokkia ovat: T+ (erittäin myrkyllinen), T (myrkyllinen), N (ympäristölle vaarallinen), C (syövyttävä), Xi (ärsyttävä), Xn (haitallinen). Osaa kemikaaleista ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Edellä kerrottuihin elintarviketurvallisuutta koskeviin vaatimuksiin viitaten ympäristö ja rakennuslautakunta esittää, että lupapäätöksessä rajoitetaan tai kokonaan kielletään sellaisten kemikaalipakkausten käsittely kiinteistöllä, joista voi aiheutua terveysvaaraa esim. poikkeustilanteessa, jossa pakkaukset (pestyt/pesemättömät ongelmajäte /elintarvikepakkaukset) pääsevät sekoittumaan. Paketo Oy:n tulee lisäksi ympäristönsuojelulain 42.4 :n mukaisesti osoittamaa lupaviranomaiselle käytönvalvojan ja kemikaaleja käsittele

15 (30) vän henkilökunnan riittävä asiantuntemus kemikaalien oikean tunnistamisen ja käsittelyn varmistamiseksi. Paketo Oy on ongelmajätepakkausten käsittelyn koetoiminta aikana tutkinut kiinteistöllä syntyviä jätevesiä joka toinen kuukausi otettavalla jätevesinäytteellä. Näytteestä on tutkittu liuottimien, VOC yhdisteiden, mineraaliöljyjen, kadmiumin, lyijyn, nikkeli, kokonaiskromin, kuparin, sinkin ja elohopean pitoisuudet sekä ph. Vuosien 2005 ja 2006 jätevesitarkkailussa on havaittu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia, jotka ovat ylittäneet viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien sallitut rajapitoisuudet. VOC yhdisteiden ylittymiselle ei ole Tuusulan ympäristökeskuksen tietojen mukaan löytynyt yksiselitteistä syytä. Paketo Oy:ltä tulee ympäristöluvassa edellyttää jäteveden laadun varmistamiseksi vähintään koetoimintaluvan mukainen tarkkailuvelvoite. Lisäksi toiminnanharjoittajalle tulee asettaa selvitysvelvoite mahdollisissa raja arvon ylitystilanteissa. Myös pinnoitetulta alueelta kerääntyvien ja maastoon johdettavien hulevesien laaduntarkkailua on jatkettava. Vuoden 2006 hulevesitutkimuksessa ei ole havaittu haitta aineita. Paketo Oy on asettanut jätehuollon järjestämisvakuuden Tuusulan ympäristö ja rakennuslautakunnan 12.12.2000 120 myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Vakuus on 1681,88 euroa ja se on voimassa 31.12.2008 asti. Koska nyt vireillä oleva lupahakemus korvaa lautakunnan 12.12.2000 myöntämän ympäristöluvan, palautetaan edellä mainittu vakuutus toiminnanharjoittajalle lupahakemusta koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen tulee ympäristönsuojelulain 42.3 :n mukaisesti edellyttää Paketo Oy:ltä toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Edellä lausuttuun viitaten Tuusulan ympäristö ja rakennuslautakunta edellyttää, että Paketo Oy:n ympäristöluvassa annetaan tarvittavat määräykset toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristö ja terveyshaittojen estämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää: maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseen; tehokkaaseen jätevesien esikäsittelyyn; uudelleen elintarvikekäyttöön toimitettavien pakkausten asianmukaiseen käsittelyyn ja varastointiin; poikkeus ja onnettomuustilanteisiin varautumiseen; ongelmajätteiden asianmukaiseen käsittelyyn ja varastointiin; muualla edelleen käsiteltävien jätteiden säännölliseen käsittelyyn toimittamineen; toiminnan tarkkailuun ja raportointiin; sekä laitosalueen siisteyteen. Ympäristö ja rakennuslautakunta esittää, että uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi edellytetään haettavaksi viiden vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei Paketo Oy sitä ennen ole hakenut muutoslupaa toiminnan laajentamiseksi tai muuttamiseksi.

16 (30) Tuusulan kunnanhallitus esittää 5.3.2007 lausuntonaan, että jätteeksi luokiteltavien pakkausten kunnostaminen ja kierrätys tukevat jätteiden synnyn ehkäisemistä sekä niiden uusio ja hyötykäyttöä. Paketo Oy:n lupahakemuksessaan esittämä toiminta on siten yleisesti ottaen pakkausten kierrätyksen ja jätehuollon kannalta perusteltua. Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen käsittely ei kuitenkaan voi olla vain Paketo Oy:lle aiemmin myönnettyjen ympäristö ja koetoimintalupien teknisluontoinen yhdistäminen, vaan lupaharkinnan tulee perustua eri toimintojen yhteen sijoittamisen kriittiselle tarkastelulle. Hakemusasiakirjojen perusteella ei voida riittävästi arvioida laajennushankkeen vaikutusta ympäristölle ja kaavamääräyksille, joten tältä osin tarvitaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ennen kuin asiaan voidaan perustellusti kantaa. Kunnanhallitus pitää hakijan toimintaa tarpeellisena, joten hakemusasia tulisi ratkaista kuten Tuusulan ympäristökeskus esittää eli saattaa asianmukaisin luvin ja lupaehdoin Uudenmaan ympäristökeskuksen 31.5.2005 myöntämä ja 18.5.2005 jatkama koetoiminta soveltuvilta osin pysyväksi sekä luvittaa siihen liittyvän varastointi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää huolta siitä, etteivät toimintatilat ja ympäristö säännösten vastaisesti pilaannu ja esittää tämän velvoitteen toteuttamiseksi hakijalta toimintakelpoista suunnitelmaa ja omaehtoista tarkkailuohjelmaa. Lupaehdoissa tulee huomioita riittävällä varmuudella myös se, ettei myöskään pinnoitetulta alueelta kerääntyvien ja maastoon johdettavien hulevesien mukana maastoon mene sinne kuulumattomia aineita. Uudenmaan ympäristökeskuksen tulee ympäristönsuojelulain 42.3 :n mukaisesti edellyttää Paketo Oy:ltä toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä toimitti seuraavan lausunnon 28.2.2007: Lausunnon mukaan Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän mukaan ei ole estettä Paketo Oy:n toiminnan laajentamiselle ja jatkamiselle. Lausunnossa esitetään, että seuraavat seikat otetaan huomioon päätöksenteossa. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota vedenkäytöstä toiminnan laajennuksen jälkeen vuonna 2010. Erässä vuoden 2006 jätevesinäytteessä BOD 7 arvo oli korkea, 1 500 mg/l. Nesteiden kuljetusastioiden varastointialue on mahdollisuuksien mukaan katettava.

17 (30) Muistutukset ja mielipiteet Sadevesiä ei saa johtaa viemäriin ilman vesihuoltolaitoksen/kuntayhtymän erityislupaa. Asioiden tyhjennyksessä muodostunut neste ja muu jäte on varastoitava siten, ettei se aiheuta ympäristölle haittaa tai merkittäviä ympäristöriskejä. Jätteen varastoinnista, käsittelystä ja loppusijoituksesta on ympäristöviranomaisten annettava perusteelliset lupamääräykset ja vaadittava huolellinen käyttöpäiväkirjanpito. Viemäriin johdettavan jäteveden on täytettävä Tuusulan vesihuoltolaitoksen antamat yksityiskohtaiset ja yleiset laatuvaatimukset eikä jätevesissä saa olla haitallisia määriä hakemuksen liitteen käyttöturvatiedotteissa mainittuja ympäristölle myrkyllisiä tai muuten haitallisia aineita. Tuusulan vesihuoltolaitos määrittelee jätevesien tarkkailussa tutkittavat laatutekijät. Paketo Oy:n on teetettävä jäteveden tarkkailua riippumattoman konsultin toimesta neljä kertaa vuodessa. Analyysitulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Tuusulan vesihuoltolaitokselle, Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymälle ja Helsingin Vedelle. Pinta ja mahdollisesti pohjavesien tarkkailua on tehtävä konsultin toimista ainakin kahdesti vuodessa. Jurima Oy ja OPM Kalastustarvike Oy toimittivat 20.2.2007 muistutuksen, jossa vastustetaan kaikenlaista ongelmajätteiden säilytys ja kuljetusasioiden puhdistamista ja varastoimista alueella. Taidevalimo Kärkkäinen Oy toimitti 19.2.2007 muistutuksen, jossa vastustetaan ongelmajätteiden minkäänlaista käsittelyä alueella. Paketo Oy:n toiminta on muuttunut huomattavasti siitä, millaisena se alkoi alueella. Muistuttajan mukaan kukaan ei tällä hetkellä tiedä laitoksella varastoitavien kemikaalien yhteisvaikutusta lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä maaperässä eikä ilmassa. Muistutuksessa pelätään, että kemikaalit huuhtoutuvat sadevesien mukana maaperään ja siitä suoraan Keravajokeen. Kemikaalit saattavat myös kaasuuntua lämpiminä kesinä. Tästä voi aiheutua räjähdysvaara. Tulipalon sattuessa muodostuu myrkyllisiä kaasuja ja sammutusvedet pääsevät maaperään. Muistutuksessa kysytään, kuka korvaisi onnettomuudesta yrittäjille, työntekijöille ja asukkaille koituvat vahingot. Rajalinnan teollisuusalueen jätevesijärjestelmässä on ollut ongelmia alueen rakentamisesta lähtien. Viemärit eivät vedä kunnolla ja jätevesiä on purkautunut takaisin lattiakaivoista. Muistuttaja pelkää, että ongelmajätejäämiä sisältävää jätevettä saattaa tulla lattiakaivoista toimitiloihin.

18 (30) Hakijan kuuleminen ja vastine Ongelmajätteiden käsittely alueella vaikuttaisi alueen imagoon ja siten alentavasti teollisuus ja asuinkiinteistöjen hintoihin ja muutoinkin vaikeuttaisi kiinteistöjen myyntiä. Muistuttaja epäilee myös, että Paketo Oy:n toiminta on saanut tontin myyrät lähtemään karkuun ja siirtymään muistuttajan alueelle. Muistutuksessa kysytään myös, kuka on vastuussa, jos ulkopuoliset (esim. lapset) pääsevät alueella ja joutuvat onnettomuuteen. Paketo Oy:n toiminta on jo nyt aiheuttanut hajuhaittaa ja epäsiisteyttä. Hakijaa on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti. Paketo Oy toimitti 11.6.2007 vastineen. Tuusulan ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon vastataan seuraavasti: Koska lausunnossa on otettu kantaa omavalvontasuunnitelmaan ja hygieniaohjeistukseen, Paketo Oy tahtoo selventää prosessiaan. Nimitys Elintarvikepuoli lupahakemuksessa tarkoittaa sitä osaa, joka käsittelee pääosin elintarviketeollisuudesta tulevia pakkauksia, jotka eivät sisällä mitään ongelmajätteitä. Pakkaukset pestään joko lipeäpesulla tai pelkästään vedellä. Tynnyrit tarkastetaan ja toimitetaan uudelleenkäyttöön kemian, paperi yms. teollisuudelle. Paketo Oy:n tietojen mukaan kontteja tai muita pakkauksia ei käytetä uudelleen elintarviketeollisuudessa. Näin ollen omavalvontasuunnitelma ja hygieniaohjeistus eivät ole tarpeen. Käytännönvalvojaa koskevaan vaatimukseen todetaan seuraavaa: Se osa henkilöstöstä, joka käsittelee ongelmajätekontteja, on koulutettu ja varustettu yksiselitteisillä työohjeilla. Epäselvissä tapauksissa (esim. kontin sisällöstä ei ole varmuutta) kontit siirretään tiettyyn paikkaan ja odotetaan vastuuhenkilön ratkaisua. Konttien sisältämät ainemäärät ovat pieniä, ne ovat ns. tippakuivia. Kontit punnitaan, tarkastetaan ja lajitellaan vastaanottotarkastuksessa niiden sisältämien kemikaalien mukaan. Koska käsiteltyjen kemikaalien määrä ei Paketo Oy:n käsityksen mukaan vastaa laajamittaista käsittelyä ja työohjeistus on kunnossa, Paketo Oy ei katso tarvitsevansa päätoimista käytönvalvojaa, vaan he esittävät nykyisen käytännön jatkamista. Tällöin Paketo Oy:n kemikaalivastaavana toimii Reijo Ketola monivuotisen kokemuksen ja itseopiskelun pohjalta. Paketo Oy:llä on sopimus asiantuntijapalveluiden ostamisesta Grafihorsey Oy:ltä/Juhani Ansamaalta. Ansamaalla on Tukesilla suoritettu käytönvalvojan pätevyys, kemistin peruskoulutus ja 30 vuoden kokemus kemianteollisuuden palveluksessa. Muistutuksiin vastataan seuraavasti:

19 (30) Jätteeksi luokiteltavien pakkausten ja niiden sisältämien pienten ongelmajätemäärien toimittaminen niille kuuluville asianmukaisille käsittelyja kierrätysorganisaatiolle ei ole ainoastaan lakeihin ja asetuksiin perustuva velvollisuus, vaan Suomen valtio on sitoutunut EU:n taholle järjestämään yllämainitun toiminnan ja kierrättämään/uusiokäyttämään tietyn määrän pakkauksia. Näin ollen Paketo Oy katsoo pakkausten puhdistamisen, kunnostamisen ja kierrättämisen tukevan osaltaan jätteiden synnyn ehkäisemistä sekä niiden uusio ja hyötykäyttöä. Maaperän tilaa tarkkaillaan viranomaismääräysten mukaisesti. Hulevesinäytteistä ei ole löytynyt mitään päästöihin viittaavaa. VOC päästöjä mitataan tuotantotiloissa päivittäin. Toiminnalla, jota Paketo Oy harjoittaa, pyritään nimenomaan vähentämään fossiilisten poltto/raaka aineiden kulutusta. Tontin profiili ja asfaltointi on pyritty rakentamaan allasmaiseksi ja poistoputki on tarvittaessa mahdollista sulkea. Laitokselle laaditaan palo ja pelastussuunnitelma. Jätevesiin ei lasketa käsiteltäviä "myrkkyjä". Jätevedet tutkitaan 6 krt/a ulkopuolisen tahon toimesta. Alue tullaan kokonaisuudessaan aitaamaan. Hakijalla ei ole käsitystä myyräpopulaation poikkeuksellisen käytöksen syistä eikä asiantuntemusta sen pohtimiseen. Syyksi kuitenkin arvellaan alueen asfaltoinnin. Paketo Oy ei ota kantaa kuulopuheisiin eikä kiinteistöjen arvon alenemiseen. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Paketo Oy:n toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet otetaan huomioon lupamääräyksissä 5. 10., 20. 22., 23. ja 24.

20 (30) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat pakkaukset (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8, NaapL 17 ) 1. Paketo Oy saa vastaanottaa, käsitellä ja varastoida nykyisissä toimitiloissa hakemuksen mukaisia ongelmajätekontteja noin 10 000 kpl/a ja metallisia elintarviketynnyreitä, elintarvikekontteja, muovitynnyreitä ja pienastioita noin 40 000 kpl/a sekä vastaanottaa ja varastoida kontissa ongelmajätejäämiä sisältäviä tynnyreitä ja muita ongelmajätteitä. Puhdistamattomia ongelmajätekontteja saa olla varastossa kerralla noin 1 000 kpl ja muita pakkauksia yhteensä noin 2 500 kpl. Ongelmajätekontissa saa kerralla varastoida ongelmajätteitä noin yhden tonnin. Uuden hallin rakentamisen jälkeen ongelmajätekontteja saa vastaanottaa vuodessa yhteensä noin 20 000 kpl. Puhdistamattomien konttien kertavarastointimäärä saa olla noin 2 000 kpl. 2. Ennen toiminnan laajentamista on Paketo Oy:n toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelmat uusista konttien puhdistuslinjoista ja viemäröinnistä sekä prosessikuvaukset eri ongelmajätekonttien käsittelytavoista. 3. Mikäli laitokselle tuodaan käsiteltäväksi tai varastoitavaksi pakkauksia, jotka sisältävät jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on pakkaus viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai pakkaus on palautettava sen haltijalle. Toiminta aika ja melu (YSL 43, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) 4. Laitoksella saa työskennellä maanantaista perjantaihin klo 7.00 23.00 poislukien arkipyhät. 5. Laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmällä asuinalueella päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22.00 23.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Päästöt ilmaan (YSL 43, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) 6. Pakkausten ja niissä olevien jätteiden ja ongelmajätteiden varastointi ja käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja ympäristölle. Päästöt veteen ja viemäriin (YSL 7, 43, JL 6, JA 8 ) 7. Pesuvesien johtamisessa jätevesiviemäriin on noudatettava Helsingin Veden jäteveden laadulle asettamia laaturajoituksia. Laitoksen

21 (30) kaikki pesuvedet on esikäsiteltävä ennen viemäriin johtamista niin, että seuraavat raja arvopitoisuudet eivät ylity. ph 6,0 11,0 kadmium (Cd) 0,01 mg/l lyijy (Pb) 0,5 mg/l nikkeli (Ni) 0,5 mg/l kokonaiskromi (Cr) 1,0 mg/l kupari (Cu) 2,0 mg/l sinkki (Zn) 3,0 mg/l elohopea (Hg) 0,01 mg/l Mikäli nykyinen pesuvesien esikäsittelymenetelmä ei ole riittävä, on luvansaajan esitettävä tehostamissuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun yksittäisen näytteen tulos on ylittänyt edellä mainitut raja arvot kaksi kertaa. 8. Konttien ja pakkausten ulkona olevat varastointi ja liikennealueet on pinnoitettava. Rakenteiden tiiveys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Pinnoitettujen alueiden hulevedet on kerättävä yhteen ja käsiteltävä öljynerottimessa ennen ojaan johtamista. Ojaan johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l. Pakkausten ja konttien varastointi ennen käsittelyä (YSL 43, 45, JL 6, JA 3 a, 5, 6, 7, 8 ) 9. Ongelmajätteitä sisältävät pakkaukset on tarkastettava välittömästi niiden vastaanoton yhteydessä ja ne on siirrettävä suoraan käsittelyyn tai varastointipaikkaan. Ulkopinnaltaan likaisia ongelmajätejäämiä sisältäviä pakkauksia ja kontteja on ennen niiden käsittelyä varastoitava katetussa tilassa. Tynnyreitä, joissa varastoidaan kerättyjä ongelmajätteitä, on varastoitava allastetussa kontissa. Pesu (JL 6, JA 8 ) 10. Elintarvikepakkaukset ja ongelmajätepakkaukset on tyhjennettävä mahdollisimman tarkasti ennen pesua. Jätevesiviemäriin saa tyhjentää vaan sellaista elintarvikejätettä, joka ei ole haitaksi jätevesiviemärin tai jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Muita kuin lipeää sisältäviä ongelmajätepakkauksia ei saa pestä elintarvikkeiden pesulinjalla. Jätteet ja niiden varastointi ja edelleen toimittaminen (YSL 7, 8, 45, JL 6, 9, 15, JA 3 a, 5, 6, 8 ) 11. Puhdistettuja ja muualle käsiteltäväksi toimitettavia pakkauksia ei saa missään vaiheessa sekoittaa keskenään. 12. Pakkauksista tyhjennetyt, toiminnassa syntyvät ja varastoitavat ongelmajätteet, mukaan lukien ajoneuvoihin rakennettujen pesulai

22 (30) tosten pesuliuokset ja painovärijätteet on varastoitava kullekin ongelmajätteelle tarkoitetuissa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa sisätiloissa tai suoja altaallisessa kontissa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 13. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseisiä jätteitä. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 14. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. 15. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 7, 8, JL 6, 51, JA 3 a, 5, 6, 8, 10, NaapL 17 ) 16. Alueen yleisestä siisteydestä ja puhtaanapidosta on huolehdittava. Laitoksen toiminta on toteutettava asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, on roskaantuneet alueet siivottava viivytyksettä. 17. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 18. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa tuotavat pakkaukset ja jätteet ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa niille sijoituspaikan.

23 (30) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 19, 43, 46, YSA 30, JL 6 ) 19. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ympäristöön aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa nestemäisiä jätteitä tai polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 20. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 21. Laitokselle on laadittava palo ja pelastussuunnitelma, joka sisältää riskinarvioinnin. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, JL 6 ) 22. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Jäte ja hulevesi (YSL 46 ) 23. Viemäriin johdettavista pesuvesistä on analysoitava joka toinen kuukausi ph sekä liottimien, VOC yhdisteiden, mineraaliöljyjen, kadmiumin (Cd), lyijyn (Pb), nikkelin (Ni), kokonaiskromin (Cr), kuparin (Cu), sinkin (Zn) ja elohopean (Hg) pitoisuudet. Analyysitulokset on lähetettävä tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukseen, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Helsingin Vedelle viimeistään kuukauden kuluttua tulosten valmistumisesta. 24. Huleveden laatua on tarkkailtava öljynerottimen jälkeen kaksi kertaa vuodessa. Vedestä on analysoitava vähintään ph ja mineraaliöljyjen pitoisuus. 25. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavantasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus.

24 (30) Tarkkailuja voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Raportointi (YSL 45, JL 51, 52 ) Vakuus (YSL 45 ) 26. Laitoksella on pidettävä kirjaa laitoksella vastaanotettujen elintarvike ja ongelmajätepakkausten määristä, laadusta, toimittajista, toimitusajankohdista, käsittelystä ja edelleen toimittamisesta sekä muualle toimitettujen jätteiden määristä ja laadusta. Lisäksi kirjaa on pidettävä tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista, suoritetuista tarkastuksista ja öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta ja jäte ja sadevesiviemäriin johdetun veden laadun tarkkailuntuloksista tulosten tulkintoineen on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 27. Paketo Oy:n on asetettava 20 000 euron vakuus, jota voidaan käyttää toiminnan mahdollisesti loputtua kiinteistölle jäävien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta syntyviin kustannuksiin. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Vakuutta on lisättävä 5 000 eurolla, kun laajennus otetaan käyttöön. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Paketo Oy:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa