Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7 milj. vuosina 2016-2018 => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.
Toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan 2016 2018 Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella 3
Kärkihankkeen yhteys muihin kalatalouden ympäristötoimenpiteiden tukipaketteihin
Hanketyypit ja hankkeiden tilanne I Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen - Valtioneuvoston asetus vaelluskaloja koskevista uusista rauhoitussäännöksistä sekä istutettavien lohikalojen eväleikkausvelvollisuudesta annettiin 1/2016. Uudistetaan kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmä lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi - Kaupallisessa kalastuksessa otettiin vuoden 2017 alusta käyttöön lakiin 1048/2016 perustuva uusi kiintiöjärjestelmä. - Uusi lohiasetus voimaan kevään 2017 aikana
II Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden lupien kalatalousvelvoitteista ja virtaamavelvoitteista - VARELY:n kalatalouspalvelut-yksikkö teetti selvityksen 153 vesivoimalaitoksen (teho alle 5 MW) lupapäätöksistä - työssä selvitettiin vesivoimalaitoksille määrättyjä kalatalous- ja virtaamavelvoitteita koskevien lupamääräysten sisältöä Kalasydän innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle - Rovaniemeläinen keksintö, rahoittajina Kalasydän Oy, Kemijoki Oy ja PVO- Vesivoima + valtio Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät
III Vesistöhankkeet alueilla Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi, elinympäristöhankkeet, kotiuttamis- ja tuki-istutukset sekä emokalojen ylisiirrot hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä valmistelu- ja suunnittelutyö käynnissä kymmenellä vesistöalueella vetureina toimivat maakuntaliitto, kehittämisyhtiö tai ELYkeskus. rahoittajina voimayhtiöt, kunnat, kalastusorganisaatiot, EUrahastot, valtio
Nimetyt pilottikohteet Iijoki Kemi-Ounasjoki Oulujoki Lieksanjoki (Pielinen) Pielisjoki (Saimaa) Hiitolanjoki Kymijoki Pilottikohteet on tunnistettu valtakunnallisesti merkittävimmiksi vesistökohteiksi, joissa vaelluskalakantojen elvyttämistoimien tehostaminen on joko kalataloudellisesti tai lajin tai kannan suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää Muut kohteet Mustionjoki Nilsiän reitti Saarijärven reitti Rahoitusta voidaan ohjata myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa voidaan päästä tunnistetuttujen ongelmien ratkaisuun yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Valtion tuki edellyttää kumppaneiden merkittävää rahoitusosuutta.
Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.
Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). KEMI-OUNASJOKI Kalasydän pilottihanke 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Tuki-istutusohjelma 2017 OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018 PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018 MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu
Kuva 3. Suunnittelussa olevat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla. KEMI-OUNASJOKI Taivalkosken voimalaitoksen kalatien/ylisiirtolaitteen toteuttaminen Tuki-istutusohjelma 2018 SAARIJÄRVEN REITTI Hietaman kalatie, Vattenfall Freshabit 2018-2019 NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018 PIELISJOKI Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019 HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019 KYMIJOKI Pääuoman lisäkunnostukset
Yhteenveto 7 milj. euron rahoituksesta kohdennettu > 70% Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Hankkeiden luvanhaku käynnistetty usealla kohdealueella Pääosa rakennushankkeista käynnistyy 2018 Valmistuneita rakenteita Kymijoen Korkeakosken kalatie sekä Oulujoen Montan kalojen kiinniottolaite