Freshabit LIFE Varsinais-Suomi

Transkriptio

1 Freshabit LIFE Varsinais-Suomi Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Varsinais-Suomen ELY FRESHABIT Kiskonjoki vapaaksi ja Karvianjoki kuntoon Uittoperkaukset sekä maankuivatus ja niistä aiheutuneet hydrologiset muutokset ovat muuttaneet virtavesien tilaa merkittävästi. Puroissa olevat patorakenteet estävät vaelluskalojen nousun ylävirtaan Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka henkitoreissaan Varsinais-Suomen ELY vastaa Kiskonjoen ja Karvianjoen valuma-alueiden käytännön toimien suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhteistyötä monien tahojen kanssa mm. Metsäkeskus, alueen yhdistykset Keskeinen tavoite Natura-alueiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso Kiskonjoen vesistön sekä Karvianjoen koskien ja Pukanluoman osalta. Kiskonjoki ja Karvianjoki ovat kalatiestrategian kärkikohteita. VAR-ELYn budjetti n. 1,67 miljoonaa euroa Omarahoitusosuus (40 %) Metso-ostot ja rauhoitukset (n.60 ha), MMM:n virtavesikunnostusrahat, virkatyötä

3 Toimet Kiskonjoen ja Karvianjoen valumaalueilla 1. Virtavesiuomien ja sivupurojen kunnostustoimet (yht 11km+2 km) Taimenten poikastuotannon edellytysten parantaminen 2. Vaellusyhteyksien palauttaminen (Kiskonjoen kalatie suunnitelma/toteutus). Mahdollistetaan 19 km kulkuyhteys 3. Metso-luonnonsuojelualueiden edistäminen arvokkaimmilla alueilla mm. taimenpurojen lähivaluma-alueet. Tavoite suojeluun n.60 hehtaaria 4. Uhanalaisten virtavesisimpukoiden suojelutoimet (ml. inventointi). Kiskonjoesta ei enää löydetty 2012 & 2016 sukellusinventoinneissa ja Karvianjoesta löytynyt vain muutamia v Täydentävien inventointien jälkeen suunnitelmat raakkukannan turvaamiseksi esim. siirtoistutusten mahdollisuus / yhteistyö muiden kanssa 5. Täydentävien hankkeiden suunnittelu/toteuttaminen Panu Ounasvirta

4 Toimet Kiskonjoen valuma-alueella Kiskon Hålldamin ja Koskenkartanon Kosken kalateiden suunnittelu ja toteutus Kiskonjoen pääuoman Latokartanonkosken -Kosken voimalaitoksen väliset pääuomakunnostukset Anerion-, Vares- ja Kurkelanjoen kunnostussuunnitelma (n.2km) Ensimmäiset sähkökalastukset tehty Aijalan jätehiekka-alueen riskianalyysi ja seurannan järjestäminen Latokartanonkosken virkistysalueen rakenteiden kunnostukset Vedenalaiset inventoinnit suojeltujen simpukoiden varalta

5 FRESHABIT Kiskonjoella Taimenen esiintymisalue Joen ja sitä ympäröivän laakson luontoarvot ovat johtaneet Kiskonjoen ja sen järvilaajentuma Saarenjärven liittämiseen osaksi Natura alueiden verkostoa.

6 Kiskonjoen vaellusyhteydet Kalateiden rakentaminen kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian ja vesienhoidon tavoitteiden mukaista Merilohi, meritaimen ja vaellussiika nousevat merestä kudulle vuonna 2000 kunnostettuun Latokartanonkoskeen Koskenkosken voimalaitos Hålldamin säännöstelypato Hamarinkosken säännöstelypato ennen kalatien rakentamista kuva L. Rannikko Latokartanonkoski, kunnostus 2000 Hamarinkoski, kalatie 2012 Olli-Matti Verta

7 Koskenkosken voimalaitos ja Hålldamin säännöstelypato Kosken ruukin alue sekä Hålldamin patoalueet valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia rakennettuja ympäristöjä Hålldamin padolla säännöstellään Kirkkojärven vedenkorkeutta Vesivoimalaitos ollut toiminnassa vuodesta 1909 Ei kalatievelvoitetta Kuvat: Leena Rannikko Hålldamin säännöstelypato. Koskenkosken kuiva-uoma Koskenkosken vesivoimalaitos.

8 Aijalan kaivoksen jätehiekka-alueen toimet 1,5 km pitkä laskuoja laskee Kiskonjokeen Vesi hapanta ja sisältää korkeita metallipitoisuuksia Kupari, elohopea, rikki, sinkki, lyijy, kadmiumim ja arseeni rikastuneet lammessa ja laskuojassa Viite: Aijalan kaivoksen kunnostussuunnitelma v.1996 Pohjaveden ja pintaveden tarkkailun tarve Ensimmäinen näytteenottokerta tammikuussa

9 Karvianjoen vesistöalue Pohjois-Satakunnassa ulottuen pieneltä osin Etelä- Pohjanmaalle. Alueen pinta-ala on 3438 km2 ja järvisyys 4,55 %. Vesienhoidon tavoitteena on hyvä tila Karvianjoen vesistössä on suuri tarve vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteille. Rami Laaksonen

10 Toimet Karvianjoen valuma-alueella Karvianjoen sivuluomien kunnostukset 11km (Pukanluoma, Aunesluoma, Peuraluoma, Paholuoma, Myllykeitaanoja- Vesinevanoja, Saunaluoma, Lohipuro, Latikanoja, Kirkkoluoma, Ristilänluoma). METSO luonnonsuojelualueiden toteuttaminen

11 Kuva Rami Laaksonen Simpukoiden suojelu Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) Raakkua tavattiin aiemmin lähes koko maassamme. Nykyisin Suomessa erittäin uhanalainen. Äärimmäisen pitkäikäinen nilviäinen voi elää yli 200 vuotiaaksi. Jokihelmisimpukka elää nuoruusvaiheensa loisena kalojen kiduksissa, lopulta irrottautuvat kaloista ja vajoavat pohjaan. Jokihelmisimpukka lisääntyy siksi vain lohi- tai taimenpitoisissa joissa. Jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat sen toukka- ja nuoruusvaiheessa. Vuollejokisimpukka (Unio crassus) Luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji, mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja myös muualla kuin suojelualueilla. Harvinainen tai hävinnyt useilla alueilla Euroopan-laajuisesti suojeltu. Elävät vuotiaiksi Kehittyvät tavallisissa onki- ja pikkukaloissa, kuten ahvenessa ja kolmipiikissä. 11

12 Panu Ounasvirta Rami Laaksonen Simpukoiden suojelun toimenpiteet Viimeisten raakkupopulaatioiden pelastamisella todellinen kiire Etsitään raakkuja Kiskonjoen vanhoista esiintymistä ja Karvianjoelta Selvitetään vaellusjokisimpukkojen esiintyminen uomakunnostuskohteilta Siirtopaikan etsintä, simpukoiden keruu ja istutus mahdollisuus viedä kylpylähoitoon Konnevedelle? Jam Sundman

13 Metso luonnonsuojelualueiden toteutus Yksityisiltä mailta vapaaehtoiseen suojeluun yhteensä n.60 hehtaaria maanostoja/rauhoituksia. Markkinointi kohdennetaan mm. taimenpurojen lähivaluma-alueisiin METSO-ohjelman maanostoihin ja korvauksiin n euroa Karvianjoelle 15 ha ja Kiskonjoelle 47 ha Maanostoja voi tehdä myös enemmän Tavoitteena, että taimenien ja jokihelmisimpukoiden kannalta olennaiset uomien varret saadaan pysyvästi rauhoitettua.

14 Integroivat hankkeet Metsään.fi järjestelmään taimenpurot ym. arvokkaat pienvedet/alueet/lajit. Green Care luonnonläheistä toimintaa pitkäaikaistyöttömille ja kuntoutuneille

15 Kiitos! Lisätietoja: Pinja Kasvio FRESHABIT IP Pauliina Louhi, Metsähallitus