Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Transkriptio

1 Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät , Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

2 2

3 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7 milj. vuosina => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

4 Tavoitellut lopputulokset Vaelluskalakantojen tuotantopotentiaalin parantaminen, monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen luontoon palauttaminen Kalastusmatkailun, kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kasvu Uudenlaista kumppanuutta, innovaatioita ja uusia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa => Uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa

5 I Lainsäädäntöhankkeet 1) Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen Valtioneuvoston asetus vaelluskaloja koskevista uusista rauhoitussäännöksistä sekä istutettavien lohikalojen eväleikkausvelvollisuudesta annettiin 1/2016. Asetuksen kalastuksenrajoittamis- ja rauhoitusäännökset parantavat merkittävästi uhanalaisten kalalajien suojelun tasoa. 2) Uudistetaan kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmä lohi- ja meritaimenstrategian mukaiseksi Valmisteilla MMM:ssä ja tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2017 aikana.

6 II Yhteistyö pilottialueilla Hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä Työ käynnissä nimetyillä pilottialueilla: Kemijoki, Iijoki, Oulujoki, Lieksanjoki/Pielinen, Pielisjoki/Ala- Koitajoki, Kymijoki ja Hiitolanjoki (+ Mustionjoki) Vetureina toimivat maakuntaliitto, kehittämisyhtiö tai ELY-keskus. Voimayhtiöt mukana kaikissa yhteistyöhankkeissa

7 Lappokalatie, kokeiluhanke Tuki-istutukset Lohien ylisiirrot Raasakan kalatie 2018 Alasvaellusratkaisu, Haapakoski Tuki-istutukset Kalojen ylisiirrot Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 Freshabit , Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Kalojen ylisiirtolaite 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 Freshabit , Leuhunkosken ja Hietaman kalatiet (Vattenfall) Oulujoki Koskialueiden kunnostukset Tuki-istutukset Emokalapyynti ja ylisiirrot Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 Kuurnan voimalan tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Voimalaitosten mahdollinen käytöstä poisto tai kalateiden rakentaminen ( ) Freshabit , Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Korkeakosken kalatie 2016 Lisäkunnostukset (Heko-soraistus) 2016 Tuki-istutukset (Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet?)

8 Toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella 8

9 Taulukko 1. Kohdennetut vuosien määrärahat. Valtio Alue Kok. rahoitus Kohteet Yhteensä Kemijoki Iijoki Kymijoki Oulujoki Pielisjoki Lieksanjoki Hiitolanjoki Mustionjoki ( ) LUKE Voimalaitoslupaselv SIDOTTU YHTEENSÄ

10 Kärkihankkeen yhteys muihin kalatalouden ympäristötoimenpiteiden tukipaketteihin

11 Iijoki Yhteistyöfoorumina Iijoen vesistövisiotyön neuvottelukunta (Otvahanke) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Pohjois-Pohjanmaan liitto, PVOvesivoima, Metsähallitus, kunnat, kalastusalueet, Luke 11

12 Toimenpiteitä Iijoella Suunnitteilla ja osin toteutuksessa Raasakan kalateiden rakentaminen Alasvaellusratkaisujen kehittäminen (Haapakoski) Lisääntymisalueiden tuki-istutukset Raasakan vanhan uoman kehittäminen lisääntymisalueena Kalojen ylisiirrot 12

13 Oulujoki Yhteistyöalustana kuntayhteistyö (Oulujoen moninaiskäyttö). Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, Fortum, kalastusalueet, Luke 13

14 Toimenpiteitä Oulujoella Kalojen kiinniottolaite, kalojen ylisiirrot Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen Hupisaarten purojen kunnostus ja vesitys 14

15 Kemi-Ounasjoki Lapin liitto koordinoi yhteistyöryhmän toimintaa Keskeiset yhteistyötahot: Lapin liitto, Kemijoki Oy, PVO-vesivoima, ELY, kunnat, kalastusalueet, Luke 15

16 Toimenpiteitä Kemi- Ounasjoella Toteutunut Lohien ylisiirtotoiminnan tehostaminen, vuoden 2016 ylisiirtohanke Lisääntymisalueiden tuki-istutukset Suunnitteilla Lappokalatiepilotti, Kalasydän Ratkaisut vaelluskalojen kulun parantamiseksi ja/tai kiinniottamiseksi Isohaarassa Lisääntymisalueiden tuki-istutukset 16

17 Lieksanjoki (Pielinen) Yhteistyöalustana Lieksanjoella tammikuussa 2016 perustettu yhteistyöryhmä (Lieksan kaupunki) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, Kemijoki Oy, kunnat, Metsähallitus, kalastusalueet, osakaskunnat, Luke 17

18 Pielisjoki (Saimaa) Ala-Koitajoella järvilohikannan elvyttämishanke käynnissä (hankkeella oma ohjausryhmä) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, kunnat, Luonnonvarakeskus, kalastusalueet, osakaskunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö, Vattenfall, UPM, Luke 18

19 Toimenpiteitä Lieksanjoella ja Pielisjoella Lieksanjoki, suunnitteilla ja osin toteutuksessa: Voimalaitosten yläpuolisten koskialueiden kunnostukset (helikopterisoraistukset) Tehostetut tuki-istutukset jokialueella Kalatien rakentaminen Saarijokeen (sivujoki) Emokalojen pyynnin tehostaminen, kalojen ylisiirrot Alasvaelluksen kehittäminen Lieksanjoen vanhan uoman (noin 5 km) mahdollinen kunnostus ja lisävesitys Pielisjoki, suunnitteilla ja osin toteutuksessa: Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) Emokalojen pyynnin tehostaminen, kalojen ylisiirrot Tehostetut tuki-istutukset jokialueella Kuurnan voimalan tulvauoman hyödyntäminen kalojen lisääntymisalueena Alasvaelluksen kehittäminen 19

20 Hiitolanjoki Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten käytöstä poiston mahdollisuutta selvitetään Lahnasenkosken kalatien suunnittelu käynnissä Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, maakuntaliitto, Hiitolanjoen voima Oy, Vantaan energia 20

21 Kymijoki Yhteistyöalustana Kymijoen neuvottelukunta Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, Helsingin energia (Mankala Oy), kalastusalueet, osakaskunnat, Luke 21

22 Toimenpiteitä Kymijoella Toteutumassa Lisäkunnostukset (helikopterisoraistukset) ja tukiistutukset lisääntymisalueilla Suunnitteilla Kalatieratkaisujen edistäminen Ahvenkoskella ja Klåsarössä Alasvaelluksen toteutumisen seuranta ja kehittämistoimenpiteet Korkeakosken kalatien toiminnan seuranta Tuki-istutukset, mahdollisia koskikunnostuksia 22

23 Mustionjoki Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentaminen käynnistyy vuonna Keskeiset yhteistyötahot: Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, kunnat (Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi), Koskienergia 23

24 Kiitos! 24

25

26 Vaelluskalakantojen elvyttäminen rakennetuissa vesistöissä Strateginen tavoite Vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen ja ylläpito Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pidemmän aikavälin toimenpiteet Lisääntymisalueiden istutukset Ylisiirtojen tehostaminen Tutkimus ja seuranta Kalastuksen säätely Kalataloudelliset kunnostukset Kalan kulun järjestäminen kalateiden avulla Kalatalousvelvoitteiden nykyaikaistaminen elvyttämistavoitetta tukevaksi Valtion kalanviljelyn roolin selkeyttäminen kantojen säilyttämistehtävässä Tavoitteen saavuttaminen yksityisen ja valtion yhteistyönä Luontainen lisääntymiskierto osana velvoitehoitoa, monimuotoisuuden ja kalastusmahdollisuuksien paraneminen, valtion tehtävien vähentäminen kalakantojen säilyttämisessä