Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Transkriptio

1 Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Tavoitekokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (uusi kalastuslaki ja -asetus) Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7,85 milj. vuosina => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

3 Toimenpiteiden kolme koria 1. Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (kalastuslaki ja asetus 1/2016) Kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi (kiintiöjärjestelmä ja uusi lohiasetus 2017) 2. Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden (alle 5 MW, 153 kpl) lupien kalatalous- ja virtaamavelvoitteista Kalasydän -innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät 3. Vesistöhankkeet alueilla Toteutus käynnistyi kymmenellä vesistöalueella Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus Rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, maakuntaliitot, kalastusorganisaatiot, säätiöt, yritykset, EU-rahastot

4 Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.

5 Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki

6 Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit KEMI-OUNASJOKI Kalasydän I-III Lohien ylisiirrot Tuki-istutusohjelma Isohaaran kalateiden kehittäminen OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 SAARIJÄRVEN REITTI Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella Tuki-istutukset Kalojen ylisiirrot Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset Tuki-istutukset Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu

7 Kuva 3. Esitetyt tai valmistelussa olevat kärkihanketoimenpiteet. NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen

8 Mitä saatu aikaan vesistöhankkeissa?

9 Iijoen kärkihankkeessa rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen asennetaan kalanpoikasten alasvaellusohjuri Haapakosken voimalaitokselle on toteutettu pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli on kunnostettu elinympäristöjä Raasakan vanhassa uomassa Hankkeen kokonaiskustannukset 4,3 milj. euroa, valtion tuki 2,0 milj. euroa Rahoittajia PVO-Vesivoima Oy, kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet ja Metsähallitus.

10 IIjoen vesistöalue

11 Havainnekuva Raasakan Voimalaitoksen kalatiestä

12 Haapakoskelle suunniteltu alasvaellusohjuri

13 Luke: Haapakosken alasvaellusratkaisun yleissuunnitelma - virtausmallit yläkanavassa ja vaelluspoikashavaintoja 13 eri virtaamatilanteissa

14 Oulujoen kärkihanke Montan kiinniottolaite Kiinniottolaite otettiin käyttöön elokuussa 2017 Tavoite: lohen ja taimenen palauttaminen Oulujokeen Hankkeen kokonaiskustannukset 2,65 milj.. Fortum vastasi noin 80 %:sta kustannuksista, valtion osuus oli n. 11 %. Muita rahoittajia ja yhteistyötahoja: Muhos, Utajärvi ja Vaala, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Oulun Hupisaarten purojen kunnostus Päärahoittajana Oulun kaupunki Valtion tuki euroa Luonnonvarakeskus istutti Oulussa Hupisaarten puroihin 40 emokalaa syksyllä 2018.

15

16 Kemijoella on tehty lohien ylisiirtoja, 2016 ja 2017 käynnistetty istutusohjelma, kehitetty Kalasydänratkaisua (kolme hanketta: Paltamo, Merikoski, Isohaara) parannettu Isohaaran kalateiden toimintaedellytyksiä Valtion tuki em. hankkeille yhteensä n. 1 milj. euroa

17 Alustavat tulokset Kemijoella: Kemijoki tuottaa luonnonsmoltteja. Lohien ylisiirroilla saatu aikaan luonnonlisääntymistä. Isohaaran kalatiet toimivat, lohta noussut Isohaaran altaaseen ennätysmäärä Kalasydän tulokset lupaavia

18 Kymijoella avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016 pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II) Helsingin Energia jatkaa selvitys- ja suunnitteluhanketta kalan kulun järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus: HELEN + valtio) Kymijoen pääuoma

19 Pääuoman helikopterisoraistusta

20 Korkeakosken kalatie Kymijoella

21 Mustionjoella kalateiden rakentaminen kahteen alimpaan voimalaitokseen Åminneforsiin ja Billnäsiin on käynnissä Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU-Freshabit hanke. Valtion osuus hankkeessa n. 1,1 milj..

22 Billnäsin kalatien rakennustyömaa, kesäkuu 2019 Åminneforsin kalatien rakennustyömaa, elokuu 2018

23 Saarijärven reitti Hietaman kalatie Rakentaminen alkoi toukokuussa, käyttöönotto keväällä 2020 Kustannusarvio yhteensä 2,4 miljoonaa euroa Kalatien rakentamiseksi on saatu tukea EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeen kautta sekä valtion kärkihankerahaa Muilta osin kustannuksista vastaa Vattenfall Oy Hietamankosken voimalaitos. Kuva: Vattenfall Oy

24 Lieksanjoella on käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa on kunnostettu Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus

25

26

27 Pielisjoella rakennetaan järvilohelle ja taimenelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke). Kuurnankoskeen johdetaan pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka mahdollistaa järvilohen luontaisen lisääntymisen tulvauomassa Omarahoittajina Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia (UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto). Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 2,8 M. Valtion osuus n. 1,3 M. Kuurnan tulvauoma

28

29 29

30 Hankevalmistelu käynnissä Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt. Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus n. 0,8 milj.. Päärahoittajana Savon Voima Oy. Luvanhaku käynnistynyt. 30

31 Ritakoski Lahnasenkoski Kangaskoski 31

32 Yhteenveto Yhteensä 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 7,7 milj. euroa Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Rakentaminen käynnissä useassa kohteessa Osa rakennushankkeista käynnistyy vuoden aikana. Vuoden 2018 budjetissa olleet kärkihankemäärärahat käytössä vielä vuonna

33 Kiitos mielenkiinnosta! Korkeakosken kalatien avajaiset

34

35 KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 12/2018 Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 1 ja 2, Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors, Peruskoski ja Villamon pato, Siuntionjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski Kalatie rakenteilla tai rakentaminen alkamassa: - Mustionjoen Åminnefors ja Billnäs, Iijoen Raasakka, Saarijärven reitin Hietama, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Hiitolanjoen Lahnasenkoski (+Kangaskoski ja Ritakoski) Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus): - Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen voimalat 4 kpl, Saarijärven reitin Leuhunkoski, Virojoen Kantturakoski, Nilsiän reitin Juankoski ja Karjalankoski, Mustionjoen Peltokoski ja Mustio, Ala-Kemijoki Suunnittelu tekeillä: - Mäntyharjun reitin Voikoski, Kymijoen Ahvenkoski ja Klåsarö Yleissuunnittelua: - Juojärven reitin Palokki, Sysmäen reitti Tainionvirta, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja Kaltimo, Hyrynsalmen reitti, Joroisvirran reitin Liunankoski Ei toimenpiteitä toistaiseksi Sysmän reitin Nuoramoisen pato